Utelias mieli huomaa hyvän. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Utelias mieli huomaa hyvän. Kuva: Getty Images

Maailmankuva vääristyy, jos uutiseksi kelpaa vain se, että asiat menevät päin mäntyä.

Vuosia sitten arvostettu yhdysvaltalainen lääketieteen sarja Jama julkaisi samassa numerossaan kaksi samanarvoista tutkimusartikkelia. Molemmat käsittelivät radioaktiivisen säteilyn terveysvaikutuksia, mutta päätyivät päinvastaisiin tuloksiin.

Ensimmäinen tutkimus kertoi ikäviä: ihmisen elinaikana kertynyt säteilyannos näyttää lisäävän ainakin tilastollisesti riskiä kuolla leukemiaan. Toinen tutkimus antoi vapauttavan tuomion. Sen mukaan säteilylle altistuneen ja altistumattoman väestön välillä ei ole eroa leukemian tai muiden syöpäkuolemien määrässä. Tutkimus oli hyvin perusteellinen. Siinä oli käyty läpi lähes miljoona syöpäkuolemaa vuosikymmenien ajalta. Tarkastelun kohteet olivat työskennelleet ydinvoimalaitoksissa tai niiden läheisyydessä. Vertailuryhmänä oli lähes pari miljoonaa tavanomaisissa oloissa sattunutta syöpäkuolemaa.

Lehteä kiinnosti tulosten vastaanotto. Niinpä Jama julkaisi myöhemmässä numerossaan seurantajutun siitä, kuinka media oli noteerannut kaksi täysin päinvastaista tulosta. Kuten arvata saattaa, huonot uutiset veivät voiton. Melkein puolessa uutisjutuista kerrottiin vain tutkimuksesta, joka kytki säteilyannoksen syöpäkuolemiin. Ikävät tulokset saivat enemmän palstatilaa ja niistä kirjoitettiin huomattavasti pidempiä juttuja kuin huojentavista.

Esimerkki vastaa yleistä käsitystä, jonka mukaan ikävät tulokset havaitaan ja raportoidaan herkemmin kuin ne, joiden lopputulema on enemmän tai vähemmän neutraali. Hyvä uutinen ei ole oikeastaan edes uutinen.

Se on inhimillistä. Ihmisaivojen viritys on alkukantainen, ja hälytysjärjestelmämme toimii pitkälti entisellään, vaikka emme enää tallustele savannilla muiden kädellisten seurana. Pelon tehtävä on pitää meidät varuillaan ja hengissä. Huomaamme huonot ja pelottavat asiat herkemmin ja meidän on hankalampi ohittaa niitä kuin myönteisiä.

Kelpaako huomion saamiseksi tosiaan vain se, että asiat huononevat ja kurjistuvat? Kaikkea ei sovi selittää ihmisen kivikautisilla aivoilla. Katson myös omaan ammattikuntaani, toimittajiin. Meillä on valitettava tapa lähestyä aiheita ja ideoida juttuja ongelmien kautta. Se saa asioiden laidan näyttämään kehnommalta kuin onkaan.

Maailmassa tapahtuu loputon määrä asioita. Voikukan haituvat liitelevät pihan poikki. Teini kaahaa viritetyllä mopolla kohti Peräseinäjokea, ja saman tien varressa kaadetaan puita. Hurja helleaalto kuumottaa Eurooppaa. Toimittajan tehtävä on luoda kaikille näille konteksti, kerrottava olennaiset asiat ja hylättävä epäolennaiset. Muuten syntyy vinksahtanut kuva maailmasta. Olennaisiin kerrottaviin kuuluvat myös hyvät uutiset, niitäkin nimittäin on.

Kommentit (12)

Creditlaina
16/12 | 

Joo, kyllä on saanut kuunnella huonoja uutisia todella paljon. Valtiot ottavat lisää lainaa, vaikka maksukykyä ei ole. Rahaa painetaan huolettomasti ilman mitään vastuullisuutta ja korkokattokin otettiin pois kuluttajalainoista. Ei tää hyvään suuntaan voi olla menossa. Mutta aika näyttää, mitä tulee tapahtumaan..

-Hannes
https://creditlaina.fi/

curran
19/12 | 

Yeah, the entire lot is a valid example of a listening to bad ones. There is no ability to pay, the states take out more loans. without accountability, money is printed carelessly, and the interest rate cap was also removed from consumer loans. I will be able to hear you clearly enough. However, I don't know what will cause the event. https://flagle.onl

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla