Hiirikoe ei takaa ihmisen turvallisuutta. Kuva: Getty Images
Hiirikoe ei takaa ihmisen turvallisuutta. Kuva: Getty Images

Talidomidikatastrofi muistuttaa, kuinka pitkä on loikka eläinkokeista lääkkeeksi.

Mies ei lisäänny kuin rotta, ärähti anatomian professori Mikko Niemi Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa joskus 1990-luvulla. Professoria ärsytti oman yliopiston mediaväelle tarjoilema väitösuutinen, jonka mukaan paasto uhkasi miehen sukuonnea. Lyhytkin syömättömyys lamautti kivekset. Siittiöitä ei ollut eikä tullut.

Todellisuudessa väitöskirjassa ei ollut tutkittu sen enempää miehiä kuin heidän lisääntymistään vaan paaston vaikutusta rotan aivolisäkkeeseen.

Rottapojan parin päivän vesipaastosta ei voi päätellä mitään miehen fysiologiasta, Niemi huomautti.

Väitösuutisessa ei valehdeltu suoraan, mutta sen antama viesti oli virheellinen ja perustui lennokkaaseen spekulaatioon. Medialle se kelpasi. Yli-innokkaat toimittajat nielaisivat syötin vapoineen päivineen.

Tiedeuutisissa tehdään aika usein kvanttihyppyjä koe-eläinten maailmasta kädellisiin. Hiiristä tehdään pieniä ihmisiä. Onneksi tällainen uutisointi tuottaa vain vähän harmia, lähinnä häpeää tekijöilleen.

Tilanne muuttuu, kun pelissä on ihmisten terveys. Kuusikymmentä vuotta sitten mutkien oikominen tuhosi tuhansien lasten elämän. Yksi historian vakavimmista lääkekatastrofeista vammautti yli 20 000 lasta ja arviolta 80 000 kuoli kohtuun, kertoo kehitysbiologian professori Hannu Sariola Helsingin yliopiston blogissaan.

Surullisen kuuluisa lääke tunnetaan nimellä talidomidi. Odottavat äidit söivät sitä raskauspahoinvointiin ja unettomuuteen. Lääke läpäisi nykymittapuulla pinnalliset testit. Hiirikokeissa ei havaittu haittoja. Siksi sen uskottiin olevan turvallinen myös ihmisille.

Kun talidomidi vedettiin pois markkinoilta 1961, vahinko oli jo tapahtunut.

Lääke ehti aiheuttaa sikiövaurioita ja vammauttaa lapsia. Syntyi vauvoja, joiden käsien ja jalkojen luut olivat lyhyitä tai puuttuivat kokonaan. Pikkuruiset kämmenet sormineen ja jalkaterät varpaineen olivat muuten normaaleja, mutta muistuttivat hylkeen eviä. Moni syntyi kuurona tai sokeana. Sisä- ja sukupuolielimissä oli epämuodostumia.

Jälkeenpäin paljastui, että turvallisuustutkimusten tuloksia oli vääristelty tai tutkimukset oli tehty puutteellisesti. Hutiloiden ja mutkia suorien, sanoisi joku.

Jos testit olisi tehty kunnolla ja oikein, talidomidi ei olisi ehkä koskaan päässyt apteekin hyllylle.

Suomalaiset säästyivät onneksi pahimmalta, koska meillä lääkkeen myyntiluvan käsittely venyi. Runsaan parin vuoden aikana syntyi 50 talidomidin vammauttamaa lasta, sekin liikaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto