Puhe voi yltyä teoiksi. Kuva: iStock
Puhe voi yltyä teoiksi. Kuva: iStock

Loukkaamista, toisen halventamista ja uhkailua. Kaikenkarvainen vihapuhe kukkii netin keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa kuin teinitrollin akne. Lokaa saavat niskaansa niin naiset, vammaiset ja sairaat kuin poliisit ja poliitikot. Erityinen kohde ovat maahanmuuttajat ja ne, jotka erottuvat ulkonäöltään valtaväestöstä.

Miksi erilaisuus koetaan uhaksi? Teorian mukaan vieraan kammo sai alkunsa tautien pelosta. Monet vitsaukset saapuivat tulokkaiden mukana. Mitä kauempaa ja mitä erilaisempia he olivat, sitä todennäköisemmin he toivat tauteja, joihin lähipiirillä ei ollut vastustuskykyä. Näin inho ulottui vieraisiin.

Muukalaisia ei suvaittu. Keskiajalla kaupungin portit suljettiin vierailta, jotta rutto ei leviäisi.

Vaikka tautinen maailma on takanapäin, ihmisen hälytysjärjestelmä toimii pitkälti entisellään. Reagoimme pelottaviin signaaleihin herkästi, ja meidän on vaikeampi ohittaa niitä kuin myönteisiä. Vieraan pelko lyö päälle, vaikka mitään tartuntavaaraa ei ole.

Vihapuhuja ratsastaa tällä alkukantaisella reaktiolla. Jos vihan kohteen saa leimattua vastenmieliseksi, ihmiset eivät halua olla tekemisissä sen kanssa.

Vihapuheeseen ei saa turtua. Kolumnisti Yrjö Rautio kummasteli tammikuussa, kuinka ympäripyöreästi presidenttiehdokkaat tuomitsivat vihapuheen ja rasismin (HS 19.1.). Kun puhe kylliksi raaistuu, seuraa ennen pitkää myös hirmutekoja, Rautio kirjoitti – ja totista totta puhui.

Suomen historia osoittaa surullisella tavalla, mitä tapahtuu, kun pahat puheet päästetään valloilleen. Sisällissodan alla hillitsemätön viha ruokki kaunaa eri kansanryhmien välille. Roisi kielenkäyttö eduskuntaa myöten heitti bensiiniä jo ennestään roihuaviin liekkeihin. Nykyiset vihapuhetrollit punastelisivat lukiessaan ajan tekstejä.

Vuonna 1918 ei ollut sosiaalista mediaa, mutta silti kansanryhmät elivät tukevasti kuplissaan omien harhojensa vallassa. Todellisuus vaihteli sen mukaan, mitä lehteä luki. Asia käy karusti ilmi historiantutkija Samu Nyströmin ja kirjailija Jörn Donnerin kollektiivisesta päiväkirjasta Merkillinen on nyt maailman meno (Otava 2017). Se on kokoelma päiväkirjamerkintöjä, kirjeitä ja lehtikirjoituksia Helsingin sekasorron ajalta 1917–1918.

Automaattinen reaktio vierasta kohtaan ei ole sinänsä oikein eikä väärin. Tärkeintä on tajuta, mistä on kysymys. Itseymmärrys vie pelolta ja vihalta pohjan. Kohtaamalla ja olemalla kanssakäymisissä vieraasta voi tulla lopulta tuttu.

Valoisaa kevättä Tieteen lukijat!

Kommentit (5)

Rasisti_ei_ole_reppana

Kirjoitus sisältää niin törkeitä valheita, että kirjoitus aiheuttaa minussa ääretöntä vihaa.

Suomalaiset eivät vastusta monikulttuuria erilaisuuden pelon takia, vaan aivan muiden, täysin rationaalisten pelkojen takia: raiskausten pelko, tautien pelko, Kela-menojen kasvun pelko, väkivallan pelko.

Kehitysmaalaiset

Tiede-lehden päätoimittaja voi vaikka googletta: huoltosuhde somalia irak. Niin näet ovatko nämä kehitysmaalaiset Suomeen tulleet kunniakansalaiset Suomelle hyödyksi vai HAITAKSI. 

Huoltosuhde

Onko tiede-lehden päätoimittaja koskaan kuullut käsitettä HUOLTOSUHDE ja mikä on huoltosuhde somaleille, irakilaisille verrattuna vaikka Suomeen tulleisiin virolaisiin ja kantasuomalaisiin?

Vierailija

Entä oliko pelko vieraita valloittajakansoja vastaan aiheellista vai aiheetonta?

Vierailija

Kerrassaan outoa että ulkopuoliset tulevat luonnehtimaan normaalikäyttäytymistä rasistisrksi, ja vaatimaan muutosta.

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat