Tasa-arvoinen koulutus on ollut menestyksen edellytys. Kuva: Getty Images
Tasa-arvoinen koulutus on ollut menestyksen edellytys. Kuva: Getty Images

Suomi on menestystarina, joka ei osoita nyykähtämisen merkkejä.

Miten Suomella menee? Julkisen keskustelun perusteella saa helposti kuvan, että huonosti. Että tästä eteenpäin tulevaisuus on yhtä suossa rämpimistä. Suomalaisten pelit on pelattu. Olemme matkalla kohti maailmanloppua, tai ainakin maailmanlaajuista lamaa ja romahdusta.

Kuuntelin huhtikuun eduskuntavaalien alla tarkalla korvalla poliitikkojen puheita. Moni aloitti maalailemalla olevia ja tulevia uhkia. Hyvinvointi rapistuu. Talous taantuu. Eriarvoisuus kasvaa. Maapallo kuumenee. Luonto köyhtyy. Ja lopulta maahanmuutto vie tuhkatkin pesästä.

Uhan ja toivon epäsuhta oli vaalitenteissä silmiinpistävä. Huolipuheelle tyylipuhdas 6–0 voitto.

En ole varmasti ainoa, jota yletön synkistely huolettaa. Yhdysvaltain entinen Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck kertoi taannoin Helsingin Sanomien haastattelussa löytäneensä Suomesta roppakaupalla pessimismiä, pinttyneitä ajatusmalleja sekä turhaan itseruoskintaan taipuvaisia ihmisiä. Kuulostaako tutulta?

Puhumme usein vanhoista hyvistä ajoista, mutta emme juuri koskaan vanhoista pahoista ajoista. Ennen kaikki oli paremmin, oli punainen tupa ja perunamaa – kunnes alkoi mennä metsään. Menneisyys nähdään paratiisina ja tulevaisuus tuhon tienä.

Todellisuudessa ihmiskunnan historia on yhtä menestystarinaa, joka ei osoita nyykähtämisen merkkejä. Suomellakin on historian joka kohdassa mennyt kehnommin kuin nyt. Olemme yksi maailman vauraimmista ja onnellisimmista maista. Talous on huomattavasti paremmassa kunnossa kuin vielä muutama vuosi sitten.

Olen aina ihmetellyt, miksi pessimismi on suositumpaa kuin optimismi. Osaselitys löytyy ihmisen biologiasta.

Huomaamme pelottavat asiat nopeammin ja meidän on vaikeampi ohittaa niitä kuin myönteisiä asioita. Kielteisyysharha herkistää meidät ylipäätään uumoilemaan ikävyyksiä ja yliarvioimaan kaikenlaisia riskejä. Hävitty sata euroa aiheuttaa paljon enemmän mielipahaa kuin voitettu sata euroa ilahduttaa.

Mitä väliä, vaikka vähän synkistellään? On sillä. Kielteiset odotukset ovat ongelma, koska niillä on taipumus toteutua. Varsinkin nuoret kaipaavat kokemusta siitä, että maailma on tärkeä ja hyvä paikka elää.

Nyt maalaamme vastoin parempaa tietoa nuorille kuvan planeetasta, jolla ei ole tulevaisuutta eikä mahdollisuuksia. Nuoriin pitäisi kylvää pessimismin sijasta toivoa ja rakkautta maailmaa kohtaan, sillä menestystarina voi jatkua, jos me niin haluamme. Loppujen lopuksi tulevaisuus on juuri sellainen, millaiseksi sen itse teemme.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto