Olennaisinta ilmastokriisissä on luopua fossiilienergiasta. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Olennaisinta ilmastokriisissä on luopua fossiilienergiasta. Kuva: Getty Images

Enemmän osallistamista, vähemmän syyllistämistä on paras ilmastoresepti. 

Tunnustan. En ole ilmastohyvis parhaasta päästä. Syntilistani on pitkä kuin se kuuluisa nälkävuosi.

Aloitetaan asumisesta. Koti lämpiää kaukolämmöllä. Siis kivihiilellä tai maakaasulla. Fossiilinen kaukolämpö haukkaa ison osan hiilijalanjäljestäni. Ilman kuumaa vettä ja lämmintä kotia on paha tulla toimeen.

Liikennepäästöissä riittää petrattavaa. Omistan auton, jonka konepellin alla hyrrää vanha polttomoottori. Bensiiniäkin se hörppii kiitettävästi. Lihaakin syön, tosin enimmäkseen riistaa.

Parilla asialla kehtaan kehua. Pistokkeista virtaa vähäpäästöistä ydinsähköä. Kiuas on kodin energiasyöppö, mutta se lämpiää harvoin.

Kaupan keskusliitolle olen paha pettymys. Olen jo sen verran setä, etten koe suurta tarvetta kuluttaa. Syntymäpäiviä on enemmän takana kuin edessä.

Veikkaan, että moni suomalainen on pohtinut hiljattain samoja asioita. Auttaako ilmastoa, jos minä muutan käyttäytymistäni? Onko yksilön valinnoilla väliä?

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas on huomauttanut , että ilmastonmuutoksen torjunta kuuluu valtioille ja organisaatioille. Ei yksittäisille kuluttajille, vaan päättäjille.

Taalas puhuu viisaita. Jos ei synny korkean tason päätöksiä, ilmastonmuutoksen pysäyttäminen taatusti epäonnistuu.

Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö yksilöiden teoilla olisi väliä. Se, mitä sinä ja minä ajattelemme ilmastonmuutoksesta, vaikuttaa suoraan siihen, millaisia päätöksiä syntyy. Poliitikot saavat valtansa yksittäisiltä ihmisiltä.

Enemmän osallistamista, vähemmän syyllistämistä on hyvä ilmastoresepti. On välttämätöntä, että ihmiset ymmärtävät muutoksen tarpeen ja antavat hyväksyntänsä ilmastotoimille. Jos ne pusketaan läpi vauhdilla ja väkipakolla, seurauksena voi olla vastareaktio. Seuraavissa vaaleissa valitaan päättäjiä, jotka haistattavat pitkät koko ilmastonmuutokselle.

Ilmastokeskustelu kaipaa hehkutuksen sijaan viileitä faktoja, isojen asioiden erottamista lillukanvarsista.

Suomessa keskustellaan yllättävän paljon metsistä ja nielujen kasvattamisesta, vaikka ilmastonmuutoksen kohtalon kysymys on fossiilisista polttoaineista luopuminen. Lentämistä paheksutaan, vaikka laivaliikenne tuottaa kolme kertaa enemmän päästöjä. Joka neljäs suomalainen uskoo, että autoilu on kotitalouksien suurin päästölähde, vaikka valtaosa syntyy asumisesta. Lähes yhtä moni luulee, että energiamuodoista ydinvoima aiheuttaa eniten päästöjä, vaikka sen tuotannossa ei synny lainkaan hiilidioksidia.

Kommentit (3)

Valistuneesti Arvaileva
Liittynyt6.8.2019
Viestejä10
2/3 | 

” Lentämistä paheksutaan, vaikka laivaliikenne tuottaa kolme kertaa enemmän päästöjä.”

Onko kysymys siis siitä, että laivarahdilla kuskataan niin paljon enemmän tavaraa, että siksi se kokonaisuudessaan tuottaa kolminkertaisesti päästöjä, mutta jos sama tavaramäärä lennätettäisiin, niin päästöjä syntyisi vielä hurjasti enemmän? Vai onko tilanne tosiaan niin, että jos minä valitsen laivamatkan vaikka Helsingistä Tukholmaan, niin minun osuuteni hiilijalanjäljestä olisi kolminkertainen verrattuna siihen, että lentäisin Helsingistä Tukholmaan?

Toki kaikkea tavaroiden ja ihmisten turhaa siirtelyä olisi hyvä välttää ja kulutusta ylipäätään vähentää, mutta silloin kun sitä ei oikein voi välttää, olisi kiva osata valita se vähäpäästöisin vaihtoehto.

Inhorealisti
3/3 | 

Ensimmäiseksi täytyy todeta että käsitteet &quot;valtio&quot; tai &quot;organisaatio&quot; ovat hyödyttömiä niiden sisällä olevia yksilöitä ja yksilöt niiden hierarkian ylimmillä tahoilla myös tekevät päätökset ja yksilöt ne panevat toimeen. Vastuun sysääminen ikään kuin abstraktin &quot;valtion&quot; tai &quot;organisaation&quot; huoleksi on vähän niin kuin itsensä pettämistä.

Mutta itse asiassa teki mieli kirjoittaa kommenttia sen takia että tässä kolumnissa oli havaittavissa jonkiinlaista &quot;viherpesua&quot; eli tämä lause pisti silmään:

&quot;Lähes yhtä moni luulee, että energiamuodoista ydinvoima aiheuttaa eniten päästöjä, vaikka sen tuotannossa ei synny lainkaan hiilidioksidia.&quot;

Tuo lausehan on niin sanottua höpönhöpöä. Ei ole ainakaan minun elinaikani näkyvissä mitään ihmisen toimintaa joka ei aiheuttaisi hiilidioksidipäästöä tavalla tai toisella. Yleensähän päästöjä tupataan katsomaan ravihevosen silmälappujen kanssa eli kohdistamaan katse yhteen kohtaa.&nbsp; Otetaan esimerkkitapaukseksi Olkiluoto 3. Sitä on rakennettu vuodesta 2005 lähtien ja siitä kun se otetaan käyttöön alkaa 60 vuoden käyttöikä. Rahaa&nbsp; on käytetty jo vuodesta 1988 lähtien kun projektia lähdettiin suunnittelemaan. Hintaa tulee olemaan noin 9 miljardia euroa. Mihin tuo raha on mennyt? Sillä on tehty rakennelma jossa on 52.000 tonnia terästä ja 250.000 m3 betonia. Teräksestä on sen valmistamisessa syntynyt päästöä noin 1800 kg terästonnia kohti eli yhteensä 93.600.000 kg. Betonista noin 700 kg betonitonnia kohti eli (2,4 tn/m3) 420.000.000 kg. Kun tähän lisätään maanrakennus, turpiinit, generaattorit, lämmönvaihtimet, muu rakennustekniikka (sähkö, LVI, IT), 700 tonnin uraanipolttoaineen hankinta, logistiikka, tuhansien työntekijöiden pörräys rakennuspaikalla ja työmatkat yms. saadaan aika massiivinen CO2-luku ennen kuin ensimmäinenkään elektroni on lähtenyt. Päästöt pitää siis jakaa oletetulla elinkaarella ja laittaa toiseen vaakakkuppiin &quot;säästetty&quot; CO2 sähköntuotannon aikana. Tässä TVO tyypillisesti käyttää pahinta vertailukohtaa eli hiilivoimalaa. Tilanne on tietysti aivan eri jos vertailukohtana on joku vähemmän hiilidioksidia tuottava sähköntuotanto. Kaiken lisäksi itse tuotantokaan ei&nbsp; ole päästötöntä sillä ei se voimala ihan itsekseen 60 vuotta pörrää. Sitä pitää huoltaa, uraanilataukset vaihtaa, henkilökunta syö lihaa...

Olisiko nuo noin 9 miljardia euroa voinut sijoittaa paremmin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi nopeammin, sitä en näin maallikkona osaa varmuudella sanoa (kyllä, diplomi-insinöörikään ei ihan kaikkea tiedä) mutta 60 vuoden jaksolle on eräs toinen tiedelehti laskenut tuulivoiman tulevan ellei halvemmaksi niin samanhintaiseksi&nbsp; (juu, tiedetään että tuuli- ja aurinkoenergia vaatii varastokapasiteettia). Ydinvoimalan (ja toki myös vaikka tuullivoimalan) tuottamana sähkön kutsuminen täysin päästöttömäksi on valeuutisointia aivan samoin kuin täyssähköautoa mainostetaan &quot;nollapäästöiseksi&quot;. Vaatii melkoista viherpesua kutsua 100 kWh akulla varustettua Teslaa päästöttömäksi kun sen elinkaaripäästöt ovat jopa kolminkertaiset verrattuna biokaasulla käyvään keskikokoiseen polttomoottoriautoon. Eikä autostakaan synny päästöjä pelkästään sen moottorista. Siinä on muutakin päästöä tuottavaa kuten esimerkiksi renkaat eikä sekään huoltamatta kulje loputtomiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat