Hyviä ovat oppilaat, eivät koulut. Kuva: iStock
Hyviä ovat oppilaat, eivät koulut. Kuva: iStock

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

Lukion vanhimmilla alkaa olla jännät paikat. Kevään ylioppilaskirjoitusten tulokset valmistuvat runsaan kuukauden kuluttua. Isolle osalle se tietää iloa ja valkolakkia, mutta joidenkin jännitys päättyy pettymykseen. Muutama prosentti reputtaa.

Samaan aikaan alkaa mediassa toisenlainen show. Kaikki maan lukiot jaetaan ylioppilaskirjoitusten tulosten perusteella jyviin ja akanoihin, parhaisiin ja pahnanpohjimmaisiin.

Menestyneitä suitsutetaan kuin F1-voittajia. Häntäpään lukioiden rehtorit saavat selitellä, mikä meni tällä kertaa vikaan.

Lukiovertailu edustaa mediasirkusta, josta on mielekkyys kaukana. Samat nimet jyräävät vuodesta toiseen. Voittajiin kuuluvat yleensä pääkaupunkiseudun maineikkaat lukiot. Kehnoiten menestyneet löytyvät kehä kolmosen ulkopuolelta ja pääkaupunkiseudun köyhimmiltä alueilta.

Se ei ole ihme. Valmiiksi hyvät oppilaat tapaavat hakeutua kehuttuihin kouluihin. Menestyksen kierre on valmis. Sama pätee toisinpäin.

Jos haluttaisiin oikeasti mitata tietyssä lukiossa annetun opetuksen vaikutusta oppimistuloksiin, vertailussa pitäisi nollata opiskelijoiden tasoero.

Suomen tietotoimiston tekemä vertailu poikkeaa monista muista siinä, että se huomioi myös opiskelijan lähtötason. STT vertaa tuoreita yo-tuloksia kolme vuotta aiempiin lukioon tulon keskiarvoihin. Näin saadaan hieman luotettavampi kuvaa sitä, kuinka koulu onnistuu luotsaamaan nuoren läpi lukion oppimäärän.

Tämäkään tapa ei ole aukoton. Oppilaiden tasoeroa ei pystytä täysin nollaamaan. Peruskoulun päättötodistukset eivät ole yhteismitallisia. Yläkoulun läpäisseiden nuorten arvosanat heittelevät epäreilusti. Samalla osaamisella voi saada yhdessä koulussa yhdeksikön, toisessa kutosen.

Koulu ratkaisee enemmän kuin nuoren todelliset taidot. Tutkimusten mukaan valtavia koulukohtaisia eroja löytyy varsinkin matematiikassa ja kielissä, mutta vääristymä näkyy myös historiassa ja yhteiskunta

opissa.

Mitä mediailoittelusta jää jäljelle? Ei mitään kovin yllättävää. Tutkimusten mukaan tasoerot lukiovertailuissa selittyvät enimmäkseen nuorten taustalla. Hyviä ovat oppilaat, eivät lukiot. Ehdottomasti suurin selittävä tekijä ovat vanhemmat. Heiltä peritty älli, lukupää ja opiskeluinto selittävät lukiomenestystä paljon paremmin kuin mikään muu.

Mediakohinan taakse hautautuu tärkeä havainto. Opetuksen laatu on Suomessa tasaisen hyvää. Koulujen väliset erot ovat pienet. Siitä kuuluu kunnia erinomaisille opettajille.

Lämpimät onnittelut kaikille opintonsa päättäville!

Kommentit (2)

Käyttäjä1200
Liittynyt2.1.2016
Viestejä140

Lukio sitä ja lukio tätä, mutta lukiosta ei saa kuin paperin jolla pyyhkiä takamustaan ellei aio hakea yliopistoon. On Suomessa muitakin koulutus linjoja kuin lukio. Minusta lukio saa tarpeettoman paljon huomiota mediassa ammatilliseen kouluun verrattuna. Tekeekö lukion käyminen muka ihmisistä jotenkin parempia? Onko lukio parempi kuin ammatilline opinto? Minun mielestäni ei. Ainoa, mitä huomasin, niin kaikki tuntemani lukion käyneet ihmiset muuttuivat ylimielisiksi ja alkoivat halveksimaan niitää kohtaan jotka valitsivat lukion sijasta ammatillisen opinnon.

Vierailija

Olen itse käynyt joka vuosi lukiovertailujen häntäpäähän sijoittuvan lukion, mutta opetuksen taso oli  tästä huolimatta hyvä. Lukioomme tuli joka vuosi ulkopaikkakuntalaisia, jotka eivät päässeet huonon keskiarvon vuoksi oman paikkakuntansa oppilaitokseen sisään. Vielä kun motivoituneet opiskelijat hakevat näihin lukiovertailujen kärkipään oppilaitoksiin, niin huonojen sijoitusten kierre on valmis. Hyviä ovat tosiaankin oppilaat eivätkä lukiot.

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto