Kaikkien panosta tarvitaan. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Kaikkien panosta tarvitaan. Kuva: Getty Images

Ilmastotyö kaipaa leveämpiä hartioita. Muuten on turha puhua talkoista.

Millä eväillä voi saada tiedenobelin? Vanhan viisauden mukaan tutkijan kannattaa keksiä jotain mullistavaa nuorena ja elää riittävän vanhaksi, niin tulee todennäköisimmin palkituksi.

Tämän vuoden Nobelin fysiikanpalkinto vahvistaa säännön. Se jaettiin tutkijoille, joiden havainnot ovat muuttaneet perusteellisesti vallitsevia käsityksiä ja johtaneet tieteen aivan uusille urille. Lisäksi kaikki kolme palkittua ovat varttuneen polven tiedeväkeä. Uraauurtava työ sai alkunsa kymmeniä vuosia sitten.

Fysiikanpalkinto ei voisi olla ajankohtaisempi. Nobelisteista kaksi mallinsi maapallon ilmakehää ja sen lämpenemisen luotettavaa ennustamista, kolmas kehitti mutkikkaiden järjestelmien teoriaa, joka sekin on lisännyt ymmärrystä ja tuonut järjestystä ilmakehän kaoottisuuteen. Havainnot ovat luoneet perustan tietämyksellemme maapallon ilmastosta ja siitä, miten ihminen siihen vaikuttaa.

Nobelistien havainnot ovat nousseet arvoon arvaamattomaan. Ilmastoteoilla alkaa olla jo hoppu, jos lämpötilan nousu halutaan padota puoleentoista tai selvästi alle kahteen asteeseen. Maapallo on jo nyt lämmennyt yli asteen verran esiteollisesta ajasta, vuosista 1850–1900.

Tämän lehden ilmestyessä YK:n suuri ilmastokokous Glasgow’ssa on päättynyt – toivon mukaan hyvään tulokseen lässähdyksen sijaan. Ilmastokokoukset ovat vuoden tärkein tilaisuus, jossa valtiot voivat kertoa, kuinka ne aikovat puuttua lämpenemiseen. Nykytoimet eivät vielä riitä pysäyttämään lämpenemistä 1,5 asteeseen.

Maailmassa on noin pari sataa valtiota. Niistä vain kolmisenkymmentä on toistaiseksi vähentänyt päästöjään. Monen päästöt ovat päinvastoin kasvaneet.

Julkisesta keskustelusta saa helposti sen kuvan, ettei Suomi ole tehnyt eikä tee mitään. Olemme ilmastotoimissa takarivin taavi tai suorastaan nahjus!

Kaikkea muuta. Suomi on yksi niistä harvoista, jotka ovat vähentäneet päästöjään viimeisen viidentoista vuoden aikana. Nahjuksen sijaan olemme siis pikemminkin mallioppilaita. Moni maa voisi ottaa meistä mallia.

Tilastot kertovat, että Suomi on leikannut päästöjään lähes 40 prosenttia. Parempaan ovat pystyneet vain Tanska ja Iso-Britannia.

Talkoiden ideaan kuuluu, että kaikki kynnelle kykenevät osallistuvat. Mitä leveämmät hartiat, sen parempi. Muuten on turha puhua ilmastotalkoista.

Kommentit (6)

Vierailija
8/6 | 

Meilläkin on työsarkaa vielä esimerkiksi kierrätyksen saralla. Muissa pohjoismaissa asuneena Suomen jätehuolto, vaikka hyvin toimiva, on jäänyt jälkeen ympäristöasioissa. Myös vanhemmat omakotitalot voisivat tehdä paljon erityisesti lämmityskulujen pienentämiseksi. Onneksi tästä on jo joitain avauksia valtiovallan puolelta, esim. öljylämmityksen vaihtoon liittyvien tukien muodossa.

https://www.omalaina.fi/

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla