Suurimmat vaarat aiheuttaa ihminen itse.

Suomessa vietettiin äskettäin kemikaalihaasteviikkoa. Yleisradion pyörittämä kampanja kannusti jokaista kansalaista keventämään kemikaalikuormaansa.

Vaikka kemikaaleihin törmää kaikkialla, omaan taakkaansa voi vaikuttaa, Ylen kampanjassa rohkaistiin. Altistumme päivittäin sadoille, jopa tuhansille kemikaaleille, joita saamme muun muassa ruoasta, tekstiileistä ja puhdistusaineista.

Kansalle tarjoiltiin arkisia vinkkejä kemikaalikevennykseen: karsi kosmetiikkaa, vaihda muoviastiat puisiin ja käytä maltilla pesuaineita. Lupaus: säästyt terveysriskeiltä.

Kemikaaliviikon perusidea kuulosti hyvältä, mutta sen näkökulma oli turhan kapea.

Jokainen kemian perusteet muistava tietää, että me kaikki koostumme kemikaaleista. Sinäkin olet molekyylicoktail. Kemikaaleja et voi välttää, vaikka kuinka haluaisit.

Välttämisen sijasta pitäisi puhua priorisoinnista: mitkä aineet ovat oikeasti vaaraksi terveydelle?

Se, että elimistöstä löytyy merkkejä kymmenistä ympäristökemikaaleista, ei merkitse vielä yhtään mitään. Olennaista on, onko jotain kemikaalia niin paljon, että se vaarantaa terveyden. Suomalaisten altistuminen ympäristömyrkyille on itse asiassa pienentynyt murto-osaan vuosikymmenten takaisesta.

Turhan kemikaalipelon lietsominen voi aiheuttaa sen, että keskitymme vääriin asioihin ja oikeat ongelmat jäävät hoitamatta. Kuurnimme hyttysen, mutta nielemme samalla kamelin, emmekä edes huomaa.

Ylen kampanjassa kemikaaleiksi leimattiin vain synteettiset kemikaalit, kuten muovien pehmentimet tai tekstiilien palonestoaineet. Kummankaan terveyshaitoista ei ole vakuuttavaa näyttöä. Tarpeetonta altistusta kannattaa toki välttää.

Varmuudella haitallisen kemikaalikuorman suomalaisille aiheuttavat alkoholi ja suola. Jälkimmäinen jopa näyttää kemikaalilta, katsokaapa vaikka keittiön kaapista.

Alkoholin ja suolan liikakäytön seuraukset näkyvät piikkinä kuolinsyytilastoissa. Jos niiden aiheuttamia kuolemia kuvataan kerrostalolla, synteettisten kemikaalien kuolonuhrit jäävät pannukakuksi.

Mikäli alkoholi ja suola satuttaisiin keksimään nyt, EU- viranomaiset luultavasti estäisivät niiden myynnin kuluttajille terveyshaittojen takia.

Elämä on täynnä vaaroja. Synteettiset kemikaalit pelottavat, mutta tappavin uhka ovat silti omat kehnot elintapamme.

Myös media voi katsoa peiliin. Uutisissa harvinaiset ja eksoottiset riskit ylikorostuvat, tuttuihin suhtaudutaan huolettomammin. Elintarvikkeiden lisäaineet, Tšernobylin laskeuma ja Talvivaaran kaivoksen jätevesipäästöt saavat paljon palstatilaa, vaikka niiden merkitys suomalaisten terveydelle on käytännössä olematon.