Tytöt innostuvat, kun joku näyttää mallia. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Tytöt innostuvat, kun joku näyttää mallia. Kuva: Getty Images

Stereotypia kaljusta partasuusta valkoisessa takissa alkaa natista.

Kahvi hulahti henkitorveen aamiaispöydässä, kun tytär ilmoitti tietävällä teininäänellä: isä, mä olen itse asiassa tosi hyvä matematiikassa ja voisin ryhtyä isona tutkijaksi, esimerkiksi kemistiksi.

Hihkaisin ilosta, vaikka kurkkua korvensi. Taas on yksi lasikatto rikottu.

Naiset eivät tunnetusti tieteessä juhli. Vaikka naiset ovat Suomessa miehiä koulutetumpia, heitä on tutkijoista vain kolmannes. Osuus toki vaihtelee aloittain.

Epäsuhta on selkein tieteen ykköspesteissä. Jopa 70 prosenttia professoreista on miehiä.

Naiset ovat alakynnessä varsinkin luonnontieteissä ja tekniikan alalla, ja se voi juontaa juurensa jo peruskoulusta. Tutkimusten mukaan kaikki ekaluokkalaiset tykkäävät matematiikasta, mutta jo kolmannella luokalla nostaa päätään sukupuoliero: tyttöjen kiinnostus hiipuu. He eivät luota kykyihinsä, vaikka oma osaaminen olisi oivallista. Pojat sen sijaan porskuttavat, vaikka taidoissa ei olisi kehumista.

Mistä kiikastaa? Science-lehdessä muutama vuosi sitten julkaistu tutkimustulos tarjoaa yhden vastauksen. Jo kuusivuotiaana tytöt ajattelevat, että fiksuus on vain miehinen ominaisuus. Varhaiset ajatukset poikien paremmuudesta painuvat ihon alle ja estävät tyttöjä loistamasta. Syntyy itseään ruokkiva stereotypia.

Pinnan alla kuitenkin kuplii. Käsitys tutkijasta säröilee. Mielikuvia on jo pitkään kartoitettu tutkimuksissa, joissa lapsia ja nuoria on pyydetty piirtämään tutkija. Valtaosa loihtii paperille miehen, ani harva naisen. Eivät edes tytöt. Piirroksissa pönöttää yleensä kalju, parrakas mies valkoisessa takissa koeputkien ympäröimänä.

Hiljattain tuuli on kääntynyt. Naishahmo löytyy nyt jo joka kolmannesta piirroksesta ja tytöillä nainen on enemmän sääntö kuin poikkeus.

Muutoksesta voi kiittää tiedekasvattajia ja ehkä mediaakin, joka muistaa nostaa myös naisia esiin tiedejutuissa.

Eniten uskon kuitenkin mallioppimiseen. Tutkimusten mukaan tytöt innostuvat tieteestä, jos heillä on joku, joka näyttää mallia: äiti, isä, kummin kaima tai julkinen esikuva. Roolimallit tekevät oudon asian tavalliseksi ja saavutettavaksi.

Vinkki Suomen Akatemialle. Jos haluatte tytöt mukaan, tehkää tieteen huiput näkyviksi. Aloittakaa akateemikoista. Aplodit teille Riitta, Irma, Sirpa, Eva-Mari ja Kaisa!

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla