Kansa kaipaa lisää tiedettä Arkadianmäelle. Kuva: Getty Images
 

Tiede ei tarjoa varmoja totuuksia ympäröivästä maailmasta. Kansa tuntuu ymmärtävän sen poliitikkoja paremmin.


Pari sataa vuotta sitten lähes kaikki kemistit uskoivat, että aineen palaessa siitä irtoaa flogiston-nimistä ainetta, kunnes kävi selväksi, että palaminen on itse asiassa aineen yhtymistä happeen. 1800-luvulla fyysikot olivat vakuuttuneita siitä, että valo ja radioaallot etenevät näkymättömässä aineessa, eetterissä. Koko maailmankaikkeuden oletettiin olevan täynnä eetteriä, kunnes selvisi, ettei mitään sellaista ole olemassakaan.

Lukuisat muut opit ja käsitykset ovat ajan saatossa kaatuneet tai muuttuneet. Jos tieteen historia jotain osoittaa, se näyttää, että mikään tieteellisesti todistettu ei ole lopullista ja varmaa, toteaa oppihistorian emeritusprofessori Anto Leikola kirjassaan Tiede on ihmisten tekoa (Yliopistopaino 1993). Tieteen tarjoama tieto on aina epävarmaa, tietoa toistaiseksi. Lopulliseen totuuteen ei oikeastaan pyritäkään. Paljon tärkeämpää on kysyä ja haastaa vallitsevia ajatuksia.

Tiedon keskeneräisyys tekee tieteestä väistämättä myös moniäänistä. Eri tutkijat saattavat päätyä täysin päinvastaisiin mutta silti perusteltuihin näkemyksiin samoista asioista. Se kuuluu tieteen olemukseen.

Suomalaiset tuntuvat olevan hyvin perillä siitä, miten tiede toimii. Se käy ilmi vastikään valmistuneen tiedebarometrin tuloksista. Barometri on kolmen vuoden välein julkaistava kyselytutkimus, joka luotaa kansalaisten asenteita tiedettä kohtaan. Ensimmäinen ilmestyi vuonna 2001.

Suuri enemmistö (84%) vastaajista allekirjoittaa väitteen, jonka mukaan ”ristiriitaisetkin näkemykset kuuluvat tieteeseen, eikä asiantuntijoiden erimielisyys siten kerro tieteen epäluotettavuudesta”. Tutkimustuloksiin ja asiantuntijoihin suhtaudutaan realistisesti. Ymmärretään, että näkemykset voivat muuttua tiedon karttuessa. Päätöksentekoon kaivataan lisää tiedettä. Barometrin muihin tuloksiin voi tutustua sivuilla 14–17.

Välillä tuntuu, että päivänpoliittista keskustelua hallitsee tieteen (tarkoituksellinen) väärinymmärtäminen. Ilmiö on ollut nähtävissä viime aikojen energia-, metsä ja luontokeskusteluissa.

Joku voisi puhua suoraan myös väärinkäytöstä, kun päätöksenteossa ylikorostuu omaa agendaa tukevien rusinoiden poiminta koko tutkimuskentän pullista. Yksittäiset tutkimukset ovat vasta hyvä alku, eivät varma todiste jostakin asiasta. Asiallinen poliitikko tukeutuu päätöksissään parhaiden ja mielellään riippumattomien asiantuntijoiden näkemyksiin – ja nimenomaan useiden asiantuntijoiden eikä vain yhden lempiprofessorin myötäkarvaiseen nyökyttelyyn.

Tiedettä tajuavan poliitikon merkki on joustavuus: ymmärrys muuttuu ja takki kääntyy, jos faktat antavat siihen aihetta. Näin ihan riippumatta siitä, tukeeko uusin tieto omaa ideologiaa vai ei.

Kommentit (7)

Aaron
8/7 | 

Wisdom is a complex human quality comprised of multiple distinct components, including social decision-making, emotion control, prosocial behaviors, self-reflection, acceptance of uncertainty, decisiveness, and spirituality. These components appear to be largely concentrated in the prefrontal cortex and limbic striatum.

john
9/7 | 

Pretty good post. I just stumbled upon your blog and wanted to say that I have really enjoyed reading your blog posts. Any way I'll be subscribing to your feed and I hope you post again soon. Big thanks for the useful info.

AbbeyVidler
12/7 | 

Multiple distinct components, including social decision making https://banksnear-me.com/ emotion control, prosocial behaviors, self-reflection, acceptance of uncertainty, decisiveness, and spirituality.

Toope
Liittynyt23.7.2006
Viestejä33261
13/7 | 

Teet rikoksen, jos tuhoat tiede-foorumin. Anna sen elää.

"Ruotsikin oli pirullinen maa ennen kuin tajusivat tuon monikulttuurin. Peppit ja Lindgrenit ovat niin eilispäivää." Pommit ja etnojengit? Uusi normaaliko?
"Ei ole tärkeää, kuka tai mikä hallitus tai puolue lopettaa huonon maahanmuuton Suomeen. Pääasia on se, että joku sen lopettaa."
"Minä kun tyhmänä luulin, että median moniarvoisuus olisi arvokasta, eikä valtamedian samanmielisyys?"

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla