Pahinta on täydellisen tietämättömyyden antama varmuus.
Milloin viimeksi luulit tietäväsi jonkin asian, vaikka olitkin lopulta väärässä? Siitä ei todennäköisesti ole kovin kauan.
Ihmisillä on nimittäin voimakas taipumus yliarvioida kykynsä. Pidämme itseämme tietävämpinä kuin olemme. Kysyttäessä suuri enemmistö pitää itseään tavallista parempana autonajajana. Taitojaan yliarvioivat eniten ne, jotka eivät läpäise ajokoetta.
Luulemme itsestämme liikoja varsinkin silloin, kun sille on niukimmin katetta. Mitä vähemmän tietää, sitä vankempi on usko omaan osaamiseen. Ihminen alkaa puhua asiasta kuin asiasta varmuudella, jonka vain täydellinen tietämättömyys voi antaa.
Evoluutioteorian isä Charles Darwin pohti asiaa jo 1800-luvun lopulla. Hän tuli siihen tulokseen, että tietoa varmemmin itsevarmuuden synnyttää tietämättömyys. Ne, jotka eivät tunteneet luonnonvalinnan teoriaa, arvelivat tietävänsä kaiken Darwinia paremmin.
Tietämisen harha voi hyvin tänäkin päivänä. Tutkijat kysyivät hiljattain yli 2 000 eurooppalaiselta ja yhdysvaltalaiselta käsityksiä geenimuuntelusta. Ensin pyydettiin mielipidettä geeniruokaan. Sen jälkeen testattiin tietämystä geenitekniikasta epätosilla ja tosilla väittämillä. Lopuksi vastaajat saivat itse arvioida omaa osaamistaan numeroasteikolla.
Tulos on karua luettavaa: kärkkäimmät geeniruoan vastustajat tiesivät asiasta vähiten, vaikka luulivat tietävänsä eniten.
Katteeton luotto omiin tietoihin voi johtaa ikäviin seurauksiin. Syntyy itsevarmoja päätöksiä hatarin perustein. Tietämättömyyden tuoma varmuus oli yksi keskeinen syy siihen, miksi Britannia hakee nyt eroa Euroopan unionista.
Vääriä mielikuvia ruokkii myös ihmisen ikuinen halu helppoihin ratkaisuihin monimutkaisessa maailmassa. Niitä ei vain ole olemassa.
Tuore esimerkki on muoviroska, joka kelluu pitkin maailman valtameriä (ks. s.14–23).
Merien pelastamiseksi on kehotettu pieniin tekoihin. Kielletään muovipussit ja pakkaukset Suomessa ja Euroopassa. Kietaistaan ostokset tulevaisuudessa kangaskasseihin.
Muovikriisi ei valitettavasti katoa pikatempuilla. Ongelma ratkeaa vasta, kun Aasia ja Afrikka saavat jätehuoltonsa kuntoon. Kourallinen köyhiä maita tuottaa suurimman osan meriin valuvasta roinasta. Muutos vaatii rikkaiden maiden apua.
Muovi ei ole loppujen lopuksi ongelman ydin, vaan muovia ympäristöön holtittomasti kylvävä ihminen.
Tämän tekstihän voi niputtaa tohon otsikon alle esimerkiksi :)
"Vääriä mielikuvia ruokkii myös ihmisen ikuinen halu helppoihin ratkaisuihin monimutkaisessa maailmassa. Niitä ei vain ole olemassa."
Yksi typerimmistä helpoista ratkaisuista oli tempaista hatusta uusi käsite nimeltä laajeneva avaruus.
Erikoista tuossa käsitteessä on se että ihmiset väittävät ymmärtävänsä miten avaruus laajenee.
Mutta kun heiltä kysyy asiasta ja pyytää kuvailemaan sanoin sitä mitä sille laajenevalle avaruudelle tapahtuu silloin kun sen metrinen koordinaatisto kasvaa, kukaan ei pysty kuvailemaan tapahtumaa sanoin tai visuaalisesti.
Joten laajeneva avaruus vaukuttaa olevan keisari alasti.
🤔
Ikuista työntävän voiman kierrätystä äärettömässä 3 D avaruudessa joka ei todellakaan laajene tai kaareudu. Laajeneva avaruus on keisari alasti!!!
"Vääriä mielikuvia ruokkii myös ihmisen ikuinen halu helppoihin ratkaisuihin monimutkaisessa maailmassa. Niitä ei vain ole olemassa."
Niin, juuri tuo helppo ratkaisu paistaa läpi laajenevassa avaruudessa.
On helppo kertoa miten se avaruus ei laajenee.
Se ei laajene ulos päin jo olemassa olevaan paikkaan.
Olisi mukava lukea miten se laajenee.
Syksy Räsänen kertoo että avaruus laajenee siten että sitä tulee lisää.
Ok, tuokin on helppo asia todeta.
Tule lisää
Miten sitä sitten tulee lisää?
Jostakin avaruuden ulkopuoleltako työntyy lisää avaruutta avaruuteen vai miten?
🤔
Ikuista työntävän voiman kierrätystä äärettömässä 3 D avaruudessa joka ei todellakaan laajene tai kaareudu. Laajeneva avaruus on keisari alasti!!!
Mielestäni asiaan liittyy oleellisesti myös se että "tietää asioita" ja "ymmärtää asioita" on kaksi täysin eri asiaa. Pahinta on mielestäni se että tietää asioita, mutta ei ymmärrä mihin tieto perustuu. Pahin esimerkki on suomalainen rakennusalan koulutus, ammattikoulusta korkeakouhin.
Itsevarmuuden voi myös synnyttää arvomaailma. Toisille tärkeintä on rahan ansaitseminen. Jotkut johdonmukaisesti kannattavat kaikkea sitä millä voi päästä nopeasti tienaamaan ja vastustavat kaikkea sitä mikä koetaan taloudellisesti vanhingolliseksi. Itseäni tuossa kiinnostaa se, että jos sama koe tehtäisiin ilmastomuutoksesta, niin kumpi leiri tietää asiasta enemmän ja kumpi leiri uskoo olevansa oikeassa. Luulen että skepot tietävät asiasta vähiten, mutta uskovat tietävänsä asiasta eniten. Myöskin se kiinnostaa millaisia nuo testissä esitetyt väittämät olivat, keskityttiinkö niissä vain geenimuuntelun tekniikkaan vai otettiinko niissä myös huomioon geenimuuntelun seuraukset? Provisiot ruoasta isoille yrityksille, sillä verukkeella että omistavat noihin lajikkeisiin patentin? Mahdollisuus tuottaa lajikkeita jotka kestävät enemmän kasvinsuojeluaineita? jne...
Kaapelijehu
Hyvä artikkeli. Tiedän monia tällaisia ihmisiä, joita kuvaat tekstissä. Pomoni on yksi heistä.
" Luulen että skepot tietävät asiasta vähiten, mutta uskovat tietävänsä asiasta eniten."
Itse näkisin asian juuri toisin päin. On helpompaa julistaa virallisesti tunnustettua totuutta, kuin kyseenalaistaa sitä. Denialistit on sitten asia erikseen. On paljon ihmisiä, joita ei yksinkertaisesti kiinnosta tai eivät välitä, kun tietävät asian olevan tarpeeksi etäinen heille. Pahimmillaan heidän pitäisi luopua osasta tuloistaan. Denialisti voi ajatella " Ei minun elinaikanani ole huolta" Skeptikko taas kyseenalaistaa nykyisen teorian, jossa ihminen on syypää kaikkeen hiilidioksidin takia.
Sama pätee uskonnoissa. Yleensä etiikasta ja moraalista kiinnostuneimmat ovat uskontoja vastaan. Uskovainen taas näkee vain mitä laatikossa on ja kieltää kaiken sen ulkopuolisen olemassaolon. Jos oltaisiin ylä-aste tai 2. asteen tutkinnon aikana keskusteltu peruskristityn tai vannoutuneen ateistin kanssa moraalista ja etiikasta yleensä . Todennäköisesti peruskristitty ei ollut paljoa asiaa edes pohtinut, kun 15v-16v ateisti on käynyt asiaa tarkoin läpi mielessään ja päätynyt omaan näkemykseensä. Olin ET tunneilla 7-9 luokilla ja meillä oli mielestäni varsin fiksu ajatteleva ryhmä, joskin pieni. Massa meni asiaa enempää miettimättä rippikouluun ja uskonnontunneille. Me taas nähtiin valmiiksi pureskeltujen ajatusten tuputtaminen epäoikeudenmukaisena. Kävimme läpi myös uskonnollisuutta, mutta parasta oli kun mietimme miten tästä maailmasta saataisiin parempi ja oikeudenmukaisempi paikka meille kaikille!
Tämä on uskomattoman tyylikkäästi koostuva artikkeli. Varmistan, että kirjain sen kirjanmerkiksi ja palatakseni käsittelemään suuremman määrän arvokkaita tietojasi. wefut
Tämä on kyllä aivan mahtava.