Skarppi sekasyöjä lisää kasviksia. Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>
Skarppi sekasyöjä lisää kasviksia. Kuva: Getty Images

Tunnustan. Olen lihansyöjä tai ainakin sekaani. Kelpuutan niin broilerin kuin brokkolin, yhdessä ja erikseen. Melkein mikä tahansa lautaselle laitettu maistuu.

Uudissana sekaani on napattu Mika Remeksen, Mikko Takalan, Sami Rekolan ja Tommi Anttosen samannimisestä keittokirjasta, joka ilmestyi viime vuonna. Kirja antaa synninpäästön sekasyöjille ja opastaa pohtimaan ruoan hiilijalanjälkeä ja terveellisyyttä. Muutamalla sanalla: syömään fiksusti sekaisin. Kasviksia enemmän, lihaa vähemmän, mutta laadukasta ja kotimaista.

Vinkeille luulisi olevan kysyntää, sillä yli 90 prosenttia suomalaisista on edelleen sekasyöjiä eikä noudata mitään erityistä ruokavaliota. Yhä useampi pyrkii kuitenkin vähentämään lihansyöntiä. Suuri enemmistö nuorista aikoo tutkimusten mukaan syödä tulevaisuudessa enemmän kasviksia ja kasviproteiineja.

Monella motiivina on huoli ilmaston lämpenemisestä. Se, mitä sinä ja minä valitsemme lautaselle, vaikuttaa päästöihin.

Selitys löytyy pitkälti lihasta. Yli 70 prosenttia maailman viljapelloista on valjastettu tuottamaan rehua. Osalla peltoalasta voisi hyvin kasvattaa viljaa ihmisille eläimille syöttämisen sijasta.

Ilmastokeskustelun tuoksinassa osa ihmisistä ajattelee, että pitäisi tai saisi syödä vain kasviksia. Vähenisivätkö päästöt ja pelastuisiko pallo, jos vaihtaisimme kaikki kasvikunnan antimiin?

Kyllä ja ei. Elintarviketieteilijät julkaisivat muutama vuosi sitten arvostetussa Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä laskelman , jossa oletetaan, että koko Yhdysvaltain väestö siirtyisi kasvisruokavalioon. Lopputulema yllättää. Hiilidioksipäästöt vähenevät, mutta vain puolet siitä, mitä lihantuotantoon kuluu.

Syitä odotuksia kehnompaan päästövähennykseen löytyy kaksi. Iso osa rehusta syntyy muun viljelyn sivutuotteena eikä rohmua peltoalaa muulta. Myös päästöjä aiheuttavan keinolannoituksen tarve kasvaa, koska eläinten myötä katoaa luonnonlanta.

Äärimmäisistä käytännöistä on harvoin pitkän päälle iloa. Ilmasto ja siinä samassa kansanterveys hyötyvät todennäköisesti enemmän, jos useampi sekaani skarppaa omaa syömistään.

Ihminen on biologialtaan omnivori, kaikkiruokainen. Olemme kehityshistoriamme takia viritettyjä syömään kohtuullisen määrän lihaa ja kalaa, mutta ei suinkaan joka päivä. Suositaan tolkkua.

Kommentit (8)

Vierailija
9/8 | 

Tässä on viitattu tutkimukseen, joka jo osoitettu sysi-virheelliseksi. Samoin unohdetaan täysin eläinten hyvinvointikysymys ja etiikka. Olipa pohjanoteeraus Tiede-lehdeltä.

Vierailija
11/8 | 

Lukema tutkimuksessa on kylläkin 29-70%, eikä vähättelevästi "vain puolet", joka senkin luulisi olevan jo aika merkittävä määrä. Toisekseen tutkimus korostaa kasvisruokavalion terveydellisiä puolia ja siitä aiheutuvia säästöjä yhteiskunnalle, jotka nekin ovat erittäin merkittäviä. Eikö tämän tiedon valossa se todellinen "Tolkun ruokavalio" olisi oikeastaan se täysin kasvipohjainen ruokavalio, eikä lihansyönnin puolustelu? 

Sivuhuomiona vielä, että ne peltoalat, joissa nyt viljellään rehua voitaisiin kääntää myös metsiksi tms. villialueiksi joilla ehkäistäisiin lajikatoa ja luotaisiin hiilinieluja.

Keinolannoittaminen ja monokulttuuri on taas asia erikseen, ne pitäisi korvata permakulttuurilla. Ja jälleen luonto- & ilmasto kiittäisi.

Tässä vielä linkki itse tutkimukseen: https://www.pnas.org/content/113/15/4146?fbclid=IwAR2hTIcVz-DpH6lnGUMTLK... (olisiko Tiede-lehdeltä odotettavaa kirjoittaa viitattavat tutkimukset esiin?)

Anu Hame
16/8 | 

Tulee fiilis, että tässä oli tarkoitus kirjoittaa kasvisvoittoisemman ruokavalion puolesta, mutta kirjoittaja epäonnistui. Tekstin sävy ja sisältövalinnat saavat sen vaikuttamaan lihansyönnin puolustelulta. Esimerkkeinä valittu tutkimus ja sen tulosten valikoitu referointi sekä tekstin toiseksi viimeinen, tärkeä lause, jonka olisi voinut kirjoittaa vaihtoehtoisesti tähän tyyliin: Olemme kehityshistoriamme takia viritettyjä syömään monipuolisesti kasvikunnan tuotteita ja lisäksi satunnaisemmin lihaa ja kalaa – eikä maitotuotteille löydy edes sijaa osana ihmisen kehityshistoriaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla