Mitä enemmän tuotamme puhdasta energiaa, sitä enemmän tarvitsemme metalleja ja kaivoksia.
Pihaan kaartaa jakelufirman sähköauto. Auton kylkeen on lätkäisty tarra, jossa yritys mainostaa ekologisuuttaan: Kuljetamme puhtaasti tuulivoimalla.
Se on vain puolitotuus. Ikävä kyllä mikään energia ei synny täysin puhtaasti. Vaikka sähköautossa ei ole pakoputkea, sähköautoilusta voi silti syntyä päästöjä ja haittoja. Kaikki tuotantotavat kuluttavat luonnonvaroja ja kuormittavat ilmastoa ja ympäristöä – enemmän tai vähemmän, suoraan tai välillisesti.
Julkisessa keskustelussa vallitsee vahva usko uusiutuvan energian puhtauteen ja ehtymättömyyteen. Se ei ole itsestäänselvyys. Tuuli- ja aurinkoenergialla ja liikenteen sähköistämisellä on myös ei-vihreitä vaikutuksia, joiden merkitys ja mittakaava on vasta hahmottumassa.
Tulevaisuuden energiajärjestelmä, johon kuuluu miljoonittain sähköautoja, tuulivoimaloita ja aurinkopaneeleita, ei synny tyhjästä. Sen rakentamiseen tarvitaan valtavasti raaka-aineita. Tuuli- ja aurinkovoima vaativat moninkertaisesti kuparia ja sinkkiä tuottaakseen saman määrän energiaa kuin ydinvoima. Myös sähköauto – latausverkosta puhumattakaan – on mineraalisyöppö. Näistä mineraaleista monet ovat sellaisia, joita polttomoottoriautoon ei käytännössä tarvita lainkaan, esimerkiksi grafiitti, koboltti, nikkeli ja litium.
Mikäli aiomme nollata hiilen päästöt vuoteen 2050 mennessä, puhtaalle energiantuotannolle välttämättömien raaka-aineiden tarve kasvaa ainakin kuusinkertaiseksi. Ikävä uutinen on se, että nykykeinoilla ilmastotavoitteet uhkaavat jäädä haaveeksi. Metalleista tulee pula. Se on jo nähtävissä. Lähivuosikymmeninä ovat loppumassa muun muassa nikkeli ja koboltti. Molemmat ovat vihreän siirtymän keskeisiä metalleja.
Geologian tutkimuskeskus arvioi hiljan, että jos fossiilisista polttoaineista halutaan eroon, louhintaa ja uudenlaista mineraalien kierrättämistä teollisuusjätteestä on lisättävä merkittävästi. Tarvitaan myös sellaisia tekniikan läpimurtoja, jotka vähentävät olennaisesti joko metallien tai energian tarvetta.
Läpimurtoja odotellessa olemme visaisten kysymysten äärellä. Miten louhia vihreän siirtymän vaatimat raaka-aineet samalla ympäristöä säästäen? Euroopan ainoat kobolttikaivokset ja iso osa esiintymistä sijaitsevat Suomessa. Onko globaalin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta reilua olla hyödyntämättä niitä? Kaivos perustetaan aina jonkun takapihalle. Jos ei suomalaisten niin sambialaisten.
Ilman kaivoksia ja mineraaleja ilmaston lämpenemistä ei taklata. Uusia esiintymiä on kiire löytää ja ottaa käyttöön, halusimme tai emme. Se vain pitää tehdä kestävästi, vähemmän luontoa tuhoavasti.
You must to try our web platform https://sexedefemme.fr/ and enjoy chatting with the hot girls in France
Wind power, solar power and vehicle electrification also have non-green impacts <a href="https://mahjongonlinefree.com">mahjong online</a>
Jokapaikassa tuo hiili pyörii. On selvää, että ilmakehä pitää meidät lämpöisenä, mutta hiilidioksidin osuus siinä on aika pieni ja hiilidioksidihan ei lämmitä. Ihminen sen sijaan lämmittää - käytti sitten tuuli- tai aurinkovoimaa. Lämpenemisen alkusyy on siis muualla kuin ilmakehässä ja siellä muualla se pysyy, vaikka hiiltä alettaisiin käyttää vain ripulin hoitoon.
It is wonderful to be here with everyone, I have a lot of knowledge from what you share, to say thank you, the information and knowledge here helps me a lot . https://theimpossiblequiz.online