Brysselin mielestä Itämeren herkku ei kelpaa edes sianruoaksi.
Kohta on taas se aika. Pitää saada silakoita. Eikä mitään sinttejä, vaan kunnon kokoisia fileitä. Muuten ei joulupöydän kalaherkku synny.
Tehtävä saattaa olla tänä vuonna poikkeuksellisen vaikea. Pieniä ovat silakat joulukaloiksi, sanoo suomalainen sananlasku. Ja yhä pienemmäksi käyvät. Kaupasta ei tahdo löytyä tuoreita silakkafileitä – ei isoja eikä pieniä.
Vika ei ole kaupan, vaan kuluttajien. Silakka ei maistu enää entiseen malliin. Kolmannes aikuisista ei syö sitä lainkaan. Lapsissa hopeakylkisten ystäviä on vielä vähemmän. Kalastajat kyllä pyytävät trooleillaan silakkaa, mutta saalis päätyy lähinnä tarhakettujen ja minkkien suihin.
Suosion romahdusta selittää osin myrkkykalan maine. Moni kuluttaja on huolissaan silakkaan kertyvistä vierasaineista, erityisesti dioksiinista, jota on pidetty kehityshäiriöitä ja mahdollisesti syöpää aiheuttavana supermyrkkynä. Mitä vanhempi ja isompi kala, sitä enemmän siihen on pakkautunut myrkkyjä.
Silakat ovat joutuneet myös Euroopan unionin viranomaisten hampaisiin, koska niiden dioksiinipitoisuus ylittää komission elintarvikkeille asettamat enimmäisarvot. Brysselin näkemyksen mukaan Itämeren silakka ei kelpaa edes sianruoaksi EU-alueelle, mutta Suomessa sitä saa myydä ja syödä.
Onko tässä järkeä? Ehdottomasti. Voi kuulostaa kummalta, mutta suurempi vaara suomalaisten terveydelle olisi, jos he eivät söisi kalaa edes silakoiden vertaa. Asiantuntijoiden mukaan eväkkäisiin kertyvän dioksiinin mahdolliset riskit ovat huimasti pienemmät kuin kalasta saatavat terveyshyödyt. Silakoiden hyvät rasvahapot suojaavat muun muassa sydäntaudeilta ja masennukselta. Varsinkin ikäihmisille silakka on tärkeä elimistölle välttämättömän D-vitamiinin lähde.
Jos silakka jäisi kokonaan pois suomalaisten ruokapöydästä, se todennäköisesti korvautuisi kovaa rasvaa tursuavilla lihatuotteilla. Syömättä jättäminen estäisi vain vähän syöpiä mutta aiheuttaisi samalla kymmeniä kertoja enemmän sydänkuolemia. Kieltojen ja pelkojen sijasta olisi paremminkin syytä lisätä silakoiden ja muiden kalojen käyttöä.
Dioksiinisilakat ovat klassinen esimerkki terveysriskien puntaroinnin vaikeudesta. Kun yhtä välttelee, saattaa saada niskaansa vielä pahemman. Ongelma ei ole se, että ihmiset pelkäisivät liikaa tai liian vähän, vaan se, mitä he valitsevat pelkonsa kohteeksi. Väärien asioiden pelkääminen kun ei auta vähentämään riskejä.
Ainakin Lidlistä saa silakkapihvejä ja -fileitä. Voittaa marinodut broilerinriekaleet mennen tullen.
On kuitenkin tosiasia, että silakka sisältää dioksiinia raja-arvot ylittävän määrän. Oikea ohje kuluttajille ei ole olla välittämättä raja-arvosta, vaan syödä silakan sijaan jotakin muuta kalaa. Sitä paitsi viittaatko johonkin tutkimukseen, jossa osoitetaan, että silakan syömisen terveyshyödyt ovat haittoja suurempia. Vai oliko tämä vain nimeltä mainitsemattomien asiantuntijoiden mielipide?
Kirjoitat: "Voi kuulostaa kummalta, mutta suurempi vaara suomalaisten terveydelle olisi, jos he eivät söisi kalaa edes silakoiden vertaa." Ajattelitko, että kuluttajat joko syövät silakkaa ja jos eivät syö, he eivät syö kalaa lainkaan? Kuinka suuri osuus kuluttajien syömästä kalasta mahtaa olla silakkaa? Jutun alku antaa ymmärtää, että aika pieni.
Jatkat: "Jos silakka jäisi kokonaan pois suomalaisten ruokapöydästä, se todennäköisesti korvautuisi kovaa rasvaa tursuavilla lihatuotteilla." Miksi ihmeessä näin kävisi ja mihin tämä ajatus perustuu? Minä esim. en syö silakkaa mutta kohtuullisen paljon muuta kalaa kuitenkin. Minulla ei ole mitään syytä uskoa, etteivätkö useimmat kanssaeläjäni toimisi samalla tavalla.
Minusta kirjoituksesi on edesvastuuton.
Kyllähän silakka ihan hyvää voi olla, mutta jotenkin vaan tökki maailman saastaisimmasta merestä peräisin oleva eväs, oli se sitten silakkaa tai kassilohta. Toisaalta edellisen kirjoittajan mainitsemat marinoidut broilerinriekaleetkaan eivät houkuttele nekään, ei maun eikä myöskään siksi, että kananpoikien lyhyt elämä lienee ankea.
Sinänsä ihan fiksu aloituskirjoitus. Tosiaankin terveyshyödyt voivat silti olla isommat. Ehkä tässä ihmisen tiedonkäsittelyjärjestelmän ja muistin rajat tulevat vastaan: on helpompi kategorisoida yksittäisiä asioita hyvä-paha-akselilla (vältettäviin ja suositeltaviin tässä) kuin optimoida monimuuttujajärjestelmiä.
Wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dioksiinit
"Se tarkoittaa sitä, että ratkaisevaa on vain pitkä altistus, eikä suhteellisen suurikaan lyhytaikainen altistus esim. tapahtuneiden rehun saastumisepisodien aikana juurikaan muuta elimistön dioksiinimäärää.[1] Siksi ei ole katsottu aiheelliseksi esim. rajoittaa kalan syöntiä erikseen raskauden aikana, vaan samat ohjeet pätevät kuin siihenkin asti.[9] Itämeren lohi sisältää EU:n raja-arvot ylittävän määrän dioksiinia. Suomella ja Ruotsilla on poikkeuslupa myydä arvot ylittävän määrän dioksiinia ylittävää kalaa. Itämeren lohta ja taimenta tai isoa, yli 17 cm pituista silakkaa suositellaan syömään korkeintaan 1–2 kertaa kuussa."
Oikea ohje kuluttajille siis nykyisen tieteellisen tiedon valossa on esiintuoda dioksiini niin, että kuluttaja ei esimerkiksi söisi päivittäin pelkkää silakkaa.
Henkilökohtaisesti pidän selvänä että suuri osa kalastajia kohtaan luoduista peloista perustuu siihen ettei heidän tuotteeseensa tahdo elintarviketeollisuus (suuryritykset) oikein päästä väliin. Kalastaja kalastaa ja vie kalan mahdollisemman tuoreena kaupan hyllylle. Ikävä juttu jalostajille. Tämän tiedostavina elintarviketeollisuuden lobbariarmeijat yrittävät tehdä kaikkensa vedättääkseen kansaa retkuun ajamalla heille sopivaa lainsäädäntöä.
Virallinen Eviran syöntisuositus on tämä:
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden+kayton+rajoitukset/kalan+syontisuositukset/
Ohje ei siis ole olla välittämättä silakan ja muiden kalojen dioksiinista, PCB:stä ja elohopeasta.
^ Keskimääräinen dioksiininsaantitaulukko Pohjois-Amerikassa elävälle:
http://en.wikipedia.org/wiki/Polychlorinated_dibenzodioxins#mediaviewer/File:Dioxin_chart.png
Kala tuossa 7.8pg/päivä keskimääräinen kokonaissaanti 119pg/päivä.
Suomessa:
"Elintarvikkeet ovat dioksiinien saannissa päälähde. Tyypillisiä elintarvikkeita, joihin dioksiineja kertyy, ovat kalat, maito ja maitotuotteet, liha ja lihatuotteet sekä kananmunat. Suomalaiset saavat dioksiinia 54 pikogrammaa TEQ toksisuusekvivalenttia vuorokaudessa. Dioksiinien, furaanien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden saanti on suomalaisella yhteensä 114 pikogrammaa TEQ/vrk. Dioksiinia saadaan eniten kalasta (86 %) ja maitotuotteista (4 %)."
Eli keskimääräisen suomalaisen dioksiininsaanti on alle puolet Pohjois-Amerikkassa elävästä.
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/vierasa...
Taulukko 2 selventää suomalaisen dioksiininsaannin komponentit. Jos haluaa päivittäistä keskimääräistä dioksiininsaantiaan vähentää puolella lopettaa silakan syönnin. Jos haluaa lopettaa koko dioksiininsaannin ei enää syö ja juo vaan vettä.
s. 11 samasta tutkimuksesta. Itämeren kalastajat ja dioksiinit: Kalastajien syöpäriskejä on tutkittu ja he ovat osoittautuneet muuta väestöä terveemmiksi ja pitkäikäisimmiksi.
Mistä löytyy tutkimustietoa siitä, että dioksiini noilla pitoisuuksilla vaikuttaa huomattavasti ihmisen terveyteen?
Mikä todennäköisyys 50+ henkilöllä on saada kalan dioksiinista haittoja? Kehon hidas romuttaminen on jo muutenkin käynnissä.
Mutta tässä oli mies, jolta puuttui aivoista yli puolet, ja kaikki oli normaalisti. Miehen ÄO oli 75, eli normaalin alarajoilla. Hän työskenteli valtion virkamiehenä, oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta. -Jani Kaaro
Olettamista ja arvaamista parempi tapa on mittaaminen.
Hyvästi kala | Aarno Laitinen | Blogit | Iltalehti.fi
"Viimeinen villitys on vihreiden hanke kaapata kalastusasiat maatalousministeriöltä ympäristöministeriölle. Tätä kampanjaa vetää näyttelijä Jasper Pääkkönen, jonka kalastustapana on ”catch and release”. Siinä kala pyydystetään, sitä kiskotaan, uitetaan ja väsytetään ja lopulta nostetaan ylös. Sitten kala valokuvataan, irrotetaan koukku kiduksista ja päästetään se vapaaksi uusien kalastajien retuutettavaksi.
Tekisi mieli kokeilla, miltä Jasper Pääkkösestä tuntuu, jos hänen suuhunsa kiinnitetään koukku, juoksutetaan ympäriinsä, väsytetään, pyydystetään, vapautetaan ja päästetään uudelleen saaliseläimeksi."
Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.
No ei samaan tyyliin kuin kassilohta eli joka päivä, mutta kyllähän sitä löytyy jos silmänsä auki pitää. Esim tänään Cittarista saman päivän saalista 5,99€/kg. Itsekin filettä suosin silloin suht' harvoin kun silakkaa ostan, se kun on kokonaisena ikävän nopsaan pilautuva tai ainakin pehmenevä kalalaji. Ja fileestähän ne purkkisilakatkin pruukataan tehdä.
http://www.vapaakielivalinta.fi/
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/5492
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014050618270778_uu.shtml?utm_source=leiki&utm_campaign=kontekstuaalinen&utm_medium=posari
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014121518929375_uu.shtmlOlisiko jatkossa silakat hieman isompia....?
Taas noita iltalehden juttuja. Silakan koko on pienentynyt ja rasvapitoisuus laskenut, koska kalastetaan liian pieniä silakoita. Nyt ovat hitaasti kasvavat vähärasvaiset silakat tulleet enemmistöksi, kun nopeasti kasvavien rasvaisten kalojen määrä on vähentynyt.
Tämä muuten on ongelma kaikessa kalastuksessa. Verkkojen silmäkokoa tulisi kasvattaa, jotta kalakannan perinnölliset ominaisuudet palautuisivat. Silakat ja muut ruokakalat on "jalostettu" hidaskavuisiksi kalastamalla nopeasti kasvavat kalat loppuun. Siksi suuria kaloja on vähän.
Pitäisi käydä tutkijalle tai paremminkin toimittajalle huomauttamassa, ettei suolavesi ole silakan ravintoa. Eiköhän tässäkin taas haeta tukea ilmaston lmpenemiselle.
Silakka. Nam-Nam.
Paistettuina fileinä. Nam-Nam-Nam.
Silakkalaatikko. Syön mieluiten kylmänä. Nam-Nam-Nammm..
Tunnemaku voittaa järkeilyn. :D
Jos kerran pari kuussa herkuttelee, niin ei tarvi huolehtia.
Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU
Kovasti joudun kyttäämään kokonaisia silakoita. Nimittäin ovat edullisia ja maukkaita. Ovat edullisia siksi, että olen karaissut itseni käyttämään myös mädin ja maidin. Silakkalaatikkoa varten pitää olla aina suolasilakkaa saatavilla. Ja punajuurta etikassa. Tönkkösuolattu silakka säilyy nesteen alla vuosia. Lievä silakan rasvan härskiintyminen antaa silakkalaatikolle sille kuuluvan aromin.
Silakkalaatikon ohje. Viipaloituja perunoita ladotaan kerroksittain. Alimmaksi sipuliviipaleita. Kerrosten väliin suolasilakasta irrotettuja suikaleita ja sian kylkiviipaleita sekä ohuita sipuliviipaleita. Maustepippureita sinne tänne. Suolaa ei lisätä. Maitoon sekoitetaan munia ja hieman maissijauhoa ja ehkä eksoottisempaa maustettakin kuten currya maltilla. Osan maidosta voi korvata vaikka kanaliemellä. Kaadetaan esityksen sekaan. Nesteen tulee nousta yli viipaleitten. Uunitetaan 175 asteessa puhalluksella tai 200 asteessa ilman puhallusta. Etikkapunajuuri kuuluu silakkalaatikon oheen. Paras vuoka silakkalaatikolle on alumiininen. Lasivuoka polttaa lasin pintaan ällöttävän kuoren. Iso (5-7 henkeä) annos syntyy vajaassa tunnissa. Jos on kaveri kuorimassa ja viipaloimassa perunoita, puolittuu valmisteluaika. Perunoitten tulee olla kiinteätä mallia. Ei muusiperunoita. Muusiperunoilla tulee tunkkainen esitys.
Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula
Mihin tämä uskomus itämerestä saastaisimpana perustuu? Eikö välimeri, meksikonlahti ja intian valtameri ole paljon saastaisempia?
http://www.ibtimes.co.uk/world-oceans-day-2014-worlds-most-polluted-seas-revealed-1451638
War doesn't determine who's right but who's left.
There is no such thing as an atheist in a foxhole.
Jaa-a, enpä muista. Olen olettanut, että pitää paikkansa. Tuon sinun linkkisi perusteella voisi muokata tekstini muotoon "Kyllähän silakka ihan hyvää voi olla, mutta jotenkin vaan tökkii yhdestä maailman saastaisimmista meristä peräisin oleva eväs, oli se sitten silakkaa tai kassilohta. ", olihan tuossa linkissäsi Itämerikin mainittu, vaikka Välimerta tituleerattiin maailman mahdollisesti saastuneimmaksi mereksi.
Itämeri on myös yksi uhanalaisimmista meristä. http://wwf.panda.org/what_we_do/where_we_work/baltic/
Päivitetään.
http://www.iltalehti.fi/elintavat/2015050719644062_el.shtml
Asiaa pitäisi tarkastella siltä kantilta, että silakoita syödään muutaman kerran kuukaudessa. Jokapäiväisessä syönnissä haitat varmasti ylittää hyödyt.
Mikään kaupan valmiiksi maustettu ei houkuttele niiden sisältämien lisäaineiden, säilöntäaineiden ja arominvahventeiden vuoksi. Oikeat mausteet maksavat, mutta teollisuuden jätteet/oheistuotteet ovat lähes ilmaisia, tai ilmaisia ja tuovat samalla painoa, että myös säilyvyysajan pidennyksen ruuantuottajan paketteihin.
"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."
Jos hakee itse silakkansa joko litkalla tai verkoilla, on aivan varmasti niin, että liikkumishyöty kompensoi dioksiinin haitan.
Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula
Luullakseni kala on melko herkkä elukka. Jos se pystyy elämään vedessä, sitä voi varmasti syödä, ainakin kohtuullisesti.
Itsestään kuolleet kalat eivät kelvanne ruuaksi.
Elän täällä saaristossa, syön päivittäin silakkaa eri muodoissaan ja niin ovat tehneet isäni ja isoisäni jne. ja käsittääkseni kukaan ei ole kuollut mihinkään vitun dioksiinimyrkytykseen. Isoisäni kuoli 88- vuotiaana matkalla brankun päivätansseihin moottoripyörän alle. Olen 100%: n varma siitä että kävelemällä esim. Mannerheimintietä pari kilometriä kirpeänä pakkasaamuna saa moninkertaisesti kaiken maailman dioksiineja mitä minä saan syömällä silakkaa noin 100g X 365 vuodessa.
Ja sanottakoon että minun syömäni silakkamäärät on pieniä verrattuna isoisäni syömään n. 500g/d