TiedeTET-viikolla selvitimme lääkkeiden testausta, käyttöä ja vaikutuksia. Huomasimme, että eläinkokeista on vaikea saada puolueetonta tietoa.

Viikon aikana tutkimme luonnosta peräisin olevia lääkeaineita ja niiden sisältämiä vaikuttavia aineita sekä lääkkeiden vaikutusta ympäristöön ja haastattelimme läheistä ihmistä. Perehdyimme myös lääkeaineisiin liittyviin käsitteisiin, haastattelimme mentoria ja tutkimme vaihtoehtoja eläinkokeille sekä etsimme ja lajittelimme lääkeaineet luokkiin niiden kemiallisten kaavojen kanssa.

Tekemisessä mukana olivat mentorit Sanna Saarnio ja Jarmo Pystynen, ohjaaja Sara Peltola, tettiläinen Minja sekä 78-vuotias anonyyminä pysyvä herrasmies.

Etsimme tietoa lääkkeiden vaikutuksesta ympäristöön, ihmisiin, eläimiin ja yhteiskuntaan. Halusimme myös saada lisää tietoa luonnonlääkkeistä ja niiden vaikuttavista aineista.

Halusimme vastauksia eläinkokeisiin. Onko muita mahdollisuuksia testata kosmetiikkaa ja lääkkeitä? Ovatko muut kuin eläinkokeilla testatut lääkkeet turvallisia? Eläinkokeet ovat arka aihe, ja siitä olikin suhteellisen vaikea saada puolueetonta tietoa. Vaihtoehtoja kuitenkin on aika paljonkin nykyään jo käytössä ja uusia kehitellään koko ajan. Kudosmallit voivat olla jopa turvallisempia ja uskottavampia kuin eläinkokeet.

Luonnonlääkkeistä halusimme selvittää niiden vaikuttavan aineen. Yritimme myös selvittää, millä mekanismilla ne toimivat, ja selvitimme niiden kemialliset kaavat. Todella moni luonnonlääkkeistä on jokapäiväisiä, eikä niiden tehoa ja vaikuttavaa ainetta jäädä miettimään. Kemialliset kaavat auttoivat ymmärtämään niiden sisäisiä mekanismeja ja vaikuttavuutta. Saimme myös tietää, mihin näitä luontaisia lääkkeitä käytetään.

Lääkeaineiden luokituksista halusimme lisää tietoa niiden käyttötavoista ja kemiallisista kaavoista. Huomasimme tiettyjä yhteyksiä eri lääkeaineluokkien välillä. Vaikka ne vaikuttavat aika vaikeilta, niistä voidaan päätellä jo hieman, mihin lääkeaineryhmään ne kuuluvat. Etsimme niistä myös vaikuttavan aineen, jonka perusteella lähdimme jakamaan niitä ryhmiin. Opimme myös lisää tulehduskipulääkkeistä, vaikka luulimme tietävämme niistä jo ennakkoon aika paljon.

Haastattelin 78-vuotiasta miestä saadakseni tietää, minkälaisia lääkkeitä hän käyttää päivittäin, onko hänelle ollut niistä ongelmia, vaikuttavatko ne kunnolla ja paljonko ne suurin piirtein maksavat. Halusimme täten saada hieman tietoa lääkkeiden hinnasta, niiden vaikutuksista ja olotiloista ja mitä lääkkeet tekevät tälle henkilölle normaalissa arjessa. Huomasimme, että lääkkeisiin tottuu todella hyvin vuosikymmenessä, eikä potilaalla ole yleensä hirveästi tietoa omista lääkkeistään tai paljon sananvaltaa lääkkeiden määrän suhteen. 

Myös lääkkeiden kertyminen ympäristöön oli yksi aiheistamme. Halusimme vastauksia kysymyksiin: kuinka paljon lääkkeitä joutuu ympäristöön sekä mitä lääkkeet tekevät ympäristössä ja miksi ne joutuvat sinne, vaikka vesiä yritetään puhdistaa. Huomasimme hälyttäviä esimerkkejä ympäri maailman, ja huomasimme, kuinka pienetkin määrät vaikuttavat elämään paljon. Suomessakin tätä ongelmaa on, mutta sen tutkintaa ei ole vielä kunnolla aloitettu. Myös Itämeren turvallisuus huolestuttaa sinne joutuneiden lääkemäärien vuoksi. Huomasimme myös suurimman osan luontoon joutuvista lääkkeistä tulevan kotitalouksista.

Meriin, järviin ja jokiin joutuu koko ajan vaarallisen paljon lääkkeitä, jotka muodostavat keskenään arkaluontoisen, tikittävän aikapommin, lääkecocktailin, jonka vaikutusta ei voi kuin arvailla. Valitettavasti lääkkeitä ei puhdisteta niin hyvin kuin olisi mahdollista. Vastauksia tähän olisivat aktiivihiilisuodatus ja otsonointi, mutta niitä pidetään liian kalliina käytettäväksi veden puhdistamiseen, ainakin tällä hetkellä.

Luonnosta saatuja lääkeaineita löysimme useita. Ohessa muutamia esimerkkejä.

1. Penisilliinijohdokset eli homesieniviljelmistä eristettävän lähtöaineen muunnokset.

Tässä R on muunneltava sivuketju. Fenoksimetyylipenisilliini eli V-penisilliini kestää mahahappoa hyvin, joten se voidaan annostella suun kautta. Lääke saattaa olla monelle tuttu korvatulehduslääkkeenä.

2. Dakarbatsiini kuuluu solunsalpaajiin eli sytostaatteihin, jotka ovat lääkeaineita, joiden tehtävä on syöpäsolujen tuhoaminen. Niiden takia syöpäsolut eivät voi jakautua, joten ne kuolevat.

3. Salisyylihappoa esiintyy pajun kuoressa, ja sen kipua lievittävän vaikutuksen ovat monet eläimet jo vuosituhansia sitten havainneet. Kun jäniksillä on kipuja, ne saattavat kuoria montakin pajun runkoa kipujaan lievittääkseen. Tämän lääkeaineen käytön ovat eläimet keksineet ennen ihmistä!

Tästä tutkimuksesta on hyötyä ihan jokaiselle, joka on kiinnostunut lääkkeistä eikä tiedä niistä ennalta erityisen paljon. Myös jos haluaa lisätä yleissivistystään, tämä raportti on siihen aivan loistava tilaisuus. Tämän raportin avulla saattaa ymmärtää maailmaa hieman paremmin kuin aikaisemmin.

Ideaa voisi kehitellä eteenpäin ottamalla mukaan kirjallisuutta ja vielä enemmän kritiikkiä. Myös asiantuntijan näkökulma toisi tutkimukseen oman osansa. Myös aikaa ja ideoita tarvitaan muokkaamaan nykyisesti tuntemaamme lääkkeidenvalmistusprosessia, jotta lisää informaatiota tulisi.

Tämä tutkimus auttaa ymmärtämään, kuinka paljon lääkeaineet vaikuttavat kaikkeen. Ne eivät jää mahalaukkuun, vaan jatkavat matkaansa joskus jopa ympäristöön asti. Lääkkeet ovat monimutkaisia kokonaisuuksia aina tekovaiheesta hävittämiseen asti. Niillä on pidempi elinikä ja vaikutus kuin voisi kuvitellakaan. Ne vaikuttavat koko maapallon ekosysteemiin tavalla tai toisella. Jotkin estävät lisääntymistä, toiset vaikuttavat käyttäytymiseen ja kolmannet eläimen kokoon. Lääkkeet aiheuttavat hyvää, ne aiheuttavat pahaa ja niitä on kaikkialla.

Jos voisin palata takaisin maanantaihin, pitäisin selviä taukoja aina välillä. Jaksaisin silloin paremmin ja pystyisin jaksottamaan jopa ensimmäiset päivät. Olisin voinut myös syödä hieman aikaisemmin ja ihan keittiössä, mutta tämä ei ole aiheuttanut suuria ongelmia. Ja jos aloittaisin nyt alusta, käyttäisin useampia lähteitä ja olisin paksunahkaisempi, jos se nyt minun kanssani on edes mahdollista.

En ole kyllä katunut hetkeäkään tämän TET:in valintaa. Saamme niin paljon arvokasta kokemusta työelämää varten, joka ei olisi ehkä onnistunut normaalissa TET-paikassa.

Minja, Viitasaari