Seuraa 
Viestejä45973

Japanissa tunnetaan ilmiö nimeltä hikikomori, joka tarkoittaa sitä, että usein nuori aikuinen eristäytyy huoneeseensa ja vetäytyy vähitellen melkein kaikista ihmissuhteista. Samanlaista sosiaalista eristäytymistä esiintyy myös länsimaissa, vaikkakaan ei ehkä ihan yhtä äärimmäistä. Minusta olisi syytä miettiä, miten paljon tällainen käytös johtuu ihmisestä itsestään ja miten paljon yhteiskunnasta. Varsinkin Japanissa on todella vaikeaa olla vähänkään erilainen, muuten yhteisö sulkee yksilön helposti sosiaalisten piirien ulkopuolelle. Mutta toisaalta voisi ajatella, että jokaisella on oikeus valita, viettääkö aikaansa yksin vai muiden kanssa.

Hikikomori -ongelmaan on olemassa erilaisia näkökulmia ja ratkaisuja.
Osa psykiatreista pitää sitä mielisairautena ja hoidoksi ehdotetaan laitoshoitoa ja psyykelääkkeitä. En ymmärrä miten se tekisi kenestäkään sosiaalisemman, onhan laitoksessakin eristettynä yhteiskunnan ulkopuolelle.

Toisten mielestä se on sosiaalinen ongelma, eikä mielisairaus, ja ratkaisu siihen on henkilön sosiaalistaminen muodostamalla hikikomoreille vertaisryhmiä, joissa he voivat tavata itsensä kaltaisia ihmisiä.

Kolmas näkemys on se, että kyseessä on yksi elämäntapa. Wikipedian mukaan monet hikikomorit ovat tehneet rahaa netissä ja tietokoneella etätyötä ja muuta hyödyllistä, joten miksei voisi elää niin? Ihmisten leimaaminen diagnooseilla kyseenalaistetaan.

Wikipediassa mainittiin ilmiötä muistuttavia diagnooseja, joita tunnetaan länsimaissa mm. Asperger ja Skitsoidi persoonallisuushäiriö, joiden sairauksiksi luokittelu on myös kyseenalaistettu. Minusta jälkimmäinen kuulostaa kyllä järjettömältä ihmisen luonteenpiirteiden patologisoinnilta.

Skitsoidin persoonallisuushäiriön saamiseksi henkilöllä täytyy olla vähintään neljä seuraavista oireista:

DSM-IV

1. Ei halua tai nauti läheisistä ihmissuhteista, ei myöskään perhe-elämästä

2. Valitsee harrastuksia, joita voi harrastaa yksinään

3. Ei ole kiinnostunut tai on vain vähän kiinnostunut seksistä

4. On vain muutamia harrastuksia joista nauttii

5. Ei ole läheisiä ystäviä ensimmäisen asteen sukulaisia lukuunottamatta

6. Välinpitämätön muiden osoittamasta kiitoksesta/kunnioituksesta

7. Vaikuttaa emotionaalisesti kylmältä, tai ei osoita voimakasta
tunteellisuutta

Tekstissä kerrotaan, että skitsoidit eivät kuitenkaan välttele ihmisiä, tai tunne ahdistusta ihmisten seurassa. He voivat muodostaa ihmissuhteita älyllisellä, fyysisellä, ammatillisella tai tuttavallisella tasolla, mutta pitävät silti tiettyä etäisyyttä ihmisiin. Skitsoidit eivät itse kärsi tilastaan ja ovat yleensä tyytyväisiä elämäntapaansa. Siksi en voi käsittää, miksi tuollaisista piirteistä on tehty sairausluokitus. Sairaus ei tarkoita ollenkaan samaa kuin skitsofrenia, muuten kuin nimen osalta, joka viittaa kreikan sanaan " skhizein," erkaantua. Silti näitä skitsoideja, mikäili he hakevat apua, hoidetaan muun muassa neurolepteilla. Miten psykoosilääkkeet voisivat tehdä vapaaehtoisesti erakoituneesta ihmisestä sosiaalisemman? Nehän latistavat tunteita ja tekevät ihmisestä vielä tunteettomamman, puhumattaakaan haitoista.

http://en.wikipedia.org/wiki/Risperidone

Diagnoosi on keksitty joskus 1920-luvulla. Ennen kaikkia mahdollisia psyyken ongelmia tai poikkeavuutta luokiteltiin erilaisilla skitsofreniaan rinnastettavilla termeillä hyvinkin virheellisesti. Ehkä minä en ole sitten itse riittävän ehdollistunut " normaaliuuteen", kun en tajua mitä pahaa siinä on, jos joku viihtyy parhaiten yksikseen ja vain silloin tällöin tapaa valitsemaansa seuraa?

Sivut

Kommentit (53)

Toope
Seuraa 
Viestejä27273
re
Suomessa tunnetaan ilmiö nimeltä komuhomori, joka tarkoittaa sitä, että usein tiedostava sekasikiö eristäytyy aatteisiinsa ja vetäytyy vähitellen melkein kaikista järkimietteistä. Samanlaista sosiaalista eristäytymistä esiintyy myös muualla, vaikkakaan ei ehkä ihan yhtä äärimmäistä kuin Suomessa.

Tauti esiintyy usein hyvin toimeentulevien perheiden jälkikasvussa. Nämä ihmiset eivät koskaan ole mm. törmänneet yhteiskuntaa vaivaavaan ilmiöön nimeltä työ. Ehkä siksi he käyttävät kaiken aikansa aiheuttamalla muille ihmisille tätä "työtä", esim. poliiseille, siivoajille ja sosiaalivirkailijoille.

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

"Ruotsikin oli pirullinen maa ennen kuin tajusivat tuon monikulttuurin. Peppit ja Lindgrenit ovat niin eilispäivää, pommi-iskut ja jengit ovat sitä monikulttuurista Ruotsia, se on kehitystä." Liian monien mielestä"!"
http://tinyurl.com/jbs6kqp

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
re
Suomessa tunnetaan ilmiö nimeltä komuhomori - -

Aina ei onnistu matkustaminen edes perheen pariin. Tässä on äärimmäinen esimerkki ruuhkasta:
Asemalle: http://uk.youtube.com/watch?v=zlf2RogYW4U
Junalle: http://uk.youtube.com/watch?v=0NAeGpx4vi4&NR=1

Mutta kyllä ihmisten kesken kaikenlainen vuorovaikuttaminen on varsin kaaottista ja tulee mieleen Stockmanin hullut päivät. Vaikkapa jotkut haalaribileet, siellä porukka vetää viinaa ja riehuu hullun lailla, kuka sellaiseen kaipaa? Aika monet, mitä ihmettelen suuresti.
Matkalla: http://uk.youtube.com/watch?v=rwrXyTQ-HbU
Perillä: http://uk.youtube.com/watch?v=ABHRTVFtDoU
Konsertti: http://uk.youtube.com/watch?v=yUPpBMy657A
Baarissa: http://uk.youtube.com/watch?v=0n2hrr0GNfE

Konsertit ja tapahtumat näkyvät paljon paremmin telkkarista. Jos pariskunta istuu iltaa vain kotona ja katsoo telkkarista Lauantai-illan Huumaa, niin on siinäkin vuorovaikutukset aika vähissä.
http://uk.youtube.com/watch?v=-kEHqO5vzBA

Vastakohtana tuolle on sitten taas ne p. aukon nuolijat jotka ovat aina mielistelemässä yhteisön mielipiteitä täysin pureskelematta ns. joukossa tyhmyys tiivistyy. ''Kaverit potkii mummoa potkinpas mukana niin oon kova jätkä''

väläys
re: Oletko sinä kuvassa ?

Juuh

Polttopullot lyijyttömiä. Myös dieseliä kokeilin, liian kauan piti vatvoa hehkuasennossa, rupes paikat jäätyyn pystyyn

väläys
Skitsoidin persoonallisuushäiriön saamiseksi henkilöllä täytyy olla vähintään neljä seuraavista oireista:

DSM-IV

1. Ei halua tai nauti läheisistä ihmissuhteista, ei myöskään perhe-elämästä

2. Valitsee harrastuksia, joita voi harrastaa yksinään

3. Ei ole kiinnostunut tai on vain vähän kiinnostunut seksistä

4. On vain muutamia harrastuksia joista nauttii

5. Ei ole läheisiä ystäviä ensimmäisen asteen sukulaisia lukuunottamatta

6. Välinpitämätön muiden osoittamasta kiitoksesta/kunnioituksesta

7. Vaikuttaa emotionaalisesti kylmältä, tai ei osoita voimakasta
tunteellisuutta

Tekstissä kerrotaan, että skitsoidit eivät kuitenkaan välttele ihmisiä, tai tunne ahdistusta ihmisten seurassa. He voivat muodostaa ihmissuhteita älyllisellä, fyysisellä, ammatillisella tai tuttavallisella tasolla, mutta pitävät silti tiettyä etäisyyttä ihmisiin. Skitsoidit eivät itse kärsi tilastaan ja ovat yleensä tyytyväisiä elämäntapaansa. Siksi en voi käsittää, miksi tuollaisista piirteistä on tehty sairausluokitus. Sairaus ei tarkoita ollenkaan samaa kuin skitsofrenia, muuten kuin nimen osalta, joka viittaa kreikan sanaan " skhizein," erkaantua. Silti näitä skitsoideja, mikäili he hakevat apua, hoidetaan muun muassa neurolepteilla. Miten psykoosilääkkeet voisivat tehdä vapaaehtoisesti erakoituneesta ihmisestä sosiaalisemman? Nehän latistavat tunteita ja tekevät ihmisestä vielä tunteettomamman, puhumattaakaan haitoista.

http://en.wikipedia.org/wiki/Risperidone

Diagnoosi on keksitty joskus 1920-luvulla. Ennen kaikkia mahdollisia psyyken ongelmia tai poikkeavuutta luokiteltiin erilaisilla skitsofreniaan rinnastettavilla termeillä hyvinkin virheellisesti. Ehkä minä en ole sitten itse riittävän ehdollistunut " normaaliuden" vaatimuksiin, mutta en tajua mitä pahaa siinä on, jos joku viihtyy parhaiten yksikseen ja vain silloin tällöin tapaa valitsemaansa seuraa?


Kiinnostava aihe.

Itselläni tuosta listasta toteutuu kyllä selkeästi tuo yli neljä kohtaa. Ja tarvitsen todellakin paljon yksinäisyyttä sosiaalisen elämän vastapainoksi. En kuitenkaan osaa kuvitella psyykenlääkkeiden mitenkään auttavan siinä, ehkä - en tiedä kun en ole koskaan kokeillut. Tunnen itseni kuitenkin sen verran hyvin, että tiedostan eristäytymisen riskin ja osaan pakottaa itseni takaisin sosiaaliseen eloon muutaman päivän yksinolon jälkeen. Ja eristäytymisen riski on ihan todellinen. Joudun todellakin pakottamaan itseni taas ihmisten keskuuteen.

Mutta hauska kuulla että tilallani on diagnoosikin. Olen kyllä ollut kauan sitä mieltä että kysymys on jostain persoonallisuushäiriöstä mutta mit sit! Kun sen tiedostaa ja osaa sen kanssa toimia, ei siitä ole isommin elolle haittaa. Ja nimenomaan en välttele ihmisiä tai ihmiskontakteja, vaan todellakin pidän ihmisistä ja nautin seurasta. Mutta jostain syystä tarvitsen vain välillä ison annoksen tilaa ja yksinoloa melkeinpä eristäytymiseen asti.

Naissuhteissa tuo onkin sitten oma lukunsa. Teini-ikäisestä lähtien on ollut vaikea saada naisystävää ymmärtämään saati hyväksymään sitä, että tarvitsen todellakin yksinäisyyttäkin. Monet ovat pitäneet sitä jonkinlaisena tunteettomuutena tai kylmyytenä ja suhtautuneet jopa mustasukkaisesti. Vaatii paljon hyvää kommunikointia saada toinen todella ymmärtämään asia, se etten tee niin vain ollakseni itsekeskeinen k*pää.

En näe ongelmaani yhteiskunnallisena, enkä koe sen diagnosointia mitenkään leimaavaksi. Kysymys ei sinällään ole omasta valinnastani, vaan pakottavasta tarpeesta olla aika ajoin täysin yksin. Osaan hyvin kuvitella esittelemäsi elämäntavan, mitä nuo hikikomorit mahdollisesti ajattevat ja tuntevat. Mutta en kuitenkaan halua elää niin. Ja onneksi en käytännössä edes voi.

Ja asiassa on sekin puoli, että jos jotkut "saatavilla olevat" ihmissuhteet tuntuvat jotenkin turhilta tai tylsiltä, niin mieluummin ei sitten tuhlaa aikaansa sellaisiin ja on mieluummin omassa seurassaan.
Esim. on paljon mielenkiintoisempaa lukea jotain hyvää kirjaa kuin kuunnella joidenkin turhanpäiväisiä jorinoita siitä miten "on ilmoja pidellyt" tai jotain vastaavaa.

Ite olen omalla kohdallani huomannut sen, että ajoittain on pakotettava itsensä sosiaalisen toiminnan pariin (siis vapaalla, töissä nyt altistuu sosiaalisille kontakteille muutenkin) sen takia, että pysyisi siinä määrin sosiaalisesti toimintakykyisenä, että pärjää sitten työelämässä.

Kyllä kai se perhe-elämäkin toisaalta mukavaa olis, mutta kun laskee hyödyt ja kustannukset, niin tähän mennessä on jäänyt miinuksen puolelle. Eli minulla ei ole sellaista pakottavaa tarvetta perheeseen ja parisuhteeseen, että kuka tahansa vastakkaisen sukupuolen edustaja siihen kelpaisi. Ei ole tähän mennessä tullut sellaisia "tarjouksia" vastaan, että niitä olisi edes vähääkään vakavissaan noteerannut. Ei sellaiset ihmissuhteet muutenkaan toimi mitkä ottaa enemmän kuin antaa. Jaon pitäisi mennä suht tasan.

väläys

DSM-IV

1. Ei halua tai nauti läheisistä ihmissuhteista, ei myöskään perhe-elämästä

2. Valitsee harrastuksia, joita voi harrastaa yksinään

3. Ei ole kiinnostunut tai on vain vähän kiinnostunut seksistä

4. On vain muutamia harrastuksia joista nauttii

5. Ei ole läheisiä ystäviä ensimmäisen asteen sukulaisia lukuunottamatta

6. Välinpitämätön muiden osoittamasta kiitoksesta/kunnioituksesta

7. Vaikuttaa emotionaalisesti kylmältä, tai ei osoita voimakasta
tunteellisuutta

1) Olen neutraali tähän kysymykseen.

2) Totta.

3) Totta.

4) Totta.

5) Totta.

6) Neutraali, mut melkein välinpitämätön.

7) Paskaa. I feel like u.

Olen siis sairas. No problem, olen kännissä ja kännissä yleensä vastataan rehellisesti anonyymeihin kysymyksiin.

Pah.

Petu
Seuraa 
Viestejä2287

Meidän politikomorit ovat myös aika tehokkaasti eristäytyneet kansasta tuonne Arkadianmäelle . Eivät tiedä oikeiden ihmisten huolista yhtikäs mitään . Eikä se työntekokaan oikein tahdo kunnolla luistaa ylipitkien lomien välissä .

väläys
Skitsoidin persoonallisuushäiriön saamiseksi henkilöllä täytyy olla vähintään neljä seuraavista oireista:

DSM-IV

1. Ei halua tai nauti läheisistä ihmissuhteista, ei myöskään perhe-elämästä

2. Valitsee harrastuksia, joita voi harrastaa yksinään

3. Ei ole kiinnostunut tai on vain vähän kiinnostunut seksistä

4. On vain muutamia harrastuksia joista nauttii

5. Ei ole läheisiä ystäviä ensimmäisen asteen sukulaisia lukuunottamatta

6. Välinpitämätön muiden osoittamasta kiitoksesta/kunnioituksesta

7. Vaikuttaa emotionaalisesti kylmältä, tai ei osoita voimakasta
tunteellisuutta

Hmmm... entä jos kaikki 7 kohtaa löytyy? Parantumaton tapaus?!

Tuo "hikikomori" tunnetaan suomessa termillä "erakoituminen", mihin otsikkokin viittaa.
Meillä siihen päätyminen edellyttää yksilön ratkaisujen kannalta yleensä pitkähkön ajan avioliitossa elämistä.

Tarkkailija
Tuo "hikikomori" tunnetaan suomessa termillä "erakoituminen", mihin otsikkokin viittaa.
Meillä siihen päätyminen edellyttää yksilön ratkaisujen kannalta yleensä pitkähkön ajan avioliitossa elämistä.

Kyllä lyhytkin aika (avio)liitossa riittää. Tarvitaan vain "oikeanlainen" liitto.

Näköjään kaikki ihmiset voidaan luokitella persoonallisuushäiriöisiksi. Tautiluokituksessa on kohta "Määrittämätön persoonallisuushäiriö F60.9", johon voidaan heittää kaikki ne, jotka eivät muihin kohtiin mahdu:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mielenterveys

Aikuisiän persoonallisuus- ja käytöshäiriöt F6

* Persoonallisuushäiriöt F60
o Epäluuloinen persoonallisuus F60.0
o Eristäytyvä (skitsoidi) persoonallisuus F60.1
o Epäsosiaalinen persoonallisuus F60.2
o Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus F60.3
+ Impulsiivinen häiriötyyppi F60.30
+ Rajatilatyyppi F60.31
o Huomionhakuinen persoonallisuus F60.4
o Vaativa persoonallisuus F60.5
o Estynyt persoonallisuus F60.6
o Riippuvainen persoonallisuus F60.7
o Määrittämätön persoonallisuushäiriö F60.9

väläys
Kolmas näkemys on se, että kyseessä on yksi elämäntapa. Wikipedian mukaan monet hikikomorit ovat tehneet rahaa netissä ja tietokoneella etätyötä ja muuta hyödyllistä, joten miksei voisi elää niin? Ihmisten leimaaminen diagnooseilla kyseenalaistetaan.



Itse olen vähän sillä linjoilla, että veikkaisin kyseen olevan elämäntavoista. Nyky-yhteiskunta myös ajaa ihmisiä eristäytymiseen. Osalle tämä elämäntyyli aiheuttaa oireita ja osalle taas ei.

Esim. itse sanoisin olevani juuri tällaisia tyyppejä, jotka on pakotettu olemaan yksin, kun ympäröivä maailma ihmisineen ei anna täyttä mahdollisuutta nauttia sosiaalisista suhteista. Suurin asia mikä harmittaa tuttavissa, on vastavuoroisuuden vähäisyys. Olen koko elämäni ajan saanut olla se ihminen, joka tekee aloitteita muille. Jossakin vaiheessa elämääni väsyin siihen, koska ajattelin, että ei ole vain minun velvollisuuteni hoitaa ihmissuhteita, jos muutkaan eivät näe niihin vaivaa.

Tämän lisäksi olen persoonaltani kovasti introvertti tyyppinen. Elämäntapani, jota tällä hetkellä vietän, on paras mitä voin suomessa saavuttaa. Olen usein miettinyt, että voisiko elämä toisessa kulttuurissa vapauttaa tien piileville impulseille siinä määrin, että se voisi olla hyvinkin voimakas kokemus. Esim. saattaisinko tuntea sellaista, että olen tullut ikäänkuin kotiin, josta olen ollut kauan poissa?

Toisaalta tunnen itseni aikalailla kypsäksi, joten en usko että enää juuri mikään uusi persoonallisuuden piirre pääsisi kovasti yllättämään. Toisaalta minulla on kyllä sellainen luulo, että toisenlaisessa kultuurissa eläminen saattaisi olla mielialaa nostattavaa.

Silti näitä skitsoideja, mikäili he hakevat apua, hoidetaan muun muassa neurolepteilla. Miten psykoosilääkkeet voisivat tehdä vapaaehtoisesti erakoituneesta ihmisestä sosiaalisemman? Nehän latistavat tunteita ja tekevät ihmisestä vielä tunteettomamman, puhumattaakaan haitoista

Psykoosilääkkeillä on varmaan sellainen funktio, että yritetään saada niillä pois jotain harhakuvitelmia, mitä psykoottisella yksilöllä yleensä on. Minut diagnosoitaisiin varmaan vähemmän tai enemmän skitsoidiksi elämäntyylini perusteella. En todellakaan alkaisi vetäämään mitään lääkkeitä mielialaan. Yhtä hyvin voisin alkaa vetämään opiaatteilla elämän mukavemmaksi. Minusta tulisi varmaan silloin iloisempi ihminen, viis siitä mikä on ympäröivä todellisuus. Toisaalta minä tyydyn suosiolla siihen, että olen aika surumielinen ihminen, mutta niin kauan kun se ei ajaudu syväksi depressioksi, olen täysin yhteiskuntakelpoinen yksilö.

On mielestäni yhteiskunnallisen näkemyksen vajautta, jos ei tunnusta, että länsimaat pyrkivät ajamaan yksilöitä yksilöllisenpään ja itseriittoisempaan elämäntapaan. Psykoottisia ollaan nimenomaan näiden hoitajien taholta, jos ei anneta ihmisissä tilaa erilaisille persoonallisuuksille. Onhan tietysti selvää huomata myös se, että jonkun kulttuuristereotyyppisen piirteen vastakkainen piirre yksilössä herättää enemmän ympäristön huomion ja aiheuttaa yksilöille helpommin sairausdiagnooseja.

Lopuksi haluaisin vielä kuvailla erään persoonan piirteeni. Nautin ihmisistä yksilöinä, ja tämä on sellainen piirre, joka vaikuttaisi olevan harvinaista sorttia. Maailma on täynnä ihmisiä, joiden ensisijainen tarve on mielistellä enemmän tai vähemmän. Tehdään juttuja vain siksi, kun kaverit sitä tekee. Yleensä kun alan havaita tätä mielistelemispakkoa kumppaneissa, turhaudun ja alan itsekkin joojoo -mieheksi, jolloin kaikki tavallaan menettää merkityksensä. Aivan sama mitä sanoo toiselle, kun toinen on sinuun sillä tavalla fiksoitunut, että on aivan sama mitä asiasta keskustelee. Mielipiteellä ei ole väliä, kun ollaan yhtä. Kun raja itsen ja muiden välillä katoaa, niin voiko itse enää tuntea olevansa olemassa? Enpä tiedä. Itselleni ihmisten sosiaalisuus tulee olemaan aina kiinnostuksen kohde ja ikuinen ihmetys.

Eli selkeämmin ilmaistuna: Minä en ole niitä, jotka tekevät juttuja sen perusteella, että kaverikin tekee samaa juttua. Tällainen käytös kuuluu mielestäni murrosikään, jolloin oli suurempi tarve erottua vanhemmista ja tarvetta kuulua toiseen jengiin. Joku voisi ajatella, että olen jonkinlainen ääri-invidualisti, mutta en vaan voi kuvitellakaan sitä, että eläisin joidenkin sosiaalisten pakkojen mukaan, ymmärtämättä niiden merkitystä yhteiskunnassa. Erilaisille asioille tulisi löytää ymmärrystä, muuten voi yhtä hyvin lyöttäytyä jengin mukaan ja lakata ajattelemasta.

Mistä muuten johtuu se, että jotkut ihmiset tuovat häiriötä siihen omaan "tilaan" ja jotkut taas eivät? Ite yritän just välttää niitä ihmisiä jotka "häiriöittävät" harmonian kokemusta itseni kanssa.
Ei mulla ole aikaa sellaiseen turhiin "häiriöihin".
Jos olis aikaa, niin silloin vois tietty ihan koemielessä tutkia mitä sellaisissa ihmissuhteissa tapahtuu.

Sekin on kumma, että nämä "häiriötä" tuottavat ihmiset eivät taas ite lainkaan näe asiaa. Eli voivat jostain kumman syystä haluta esim. tavata minua, eivätkä huomaa niiden tapaamisten häiriöpiirteitä.

Satunnainen
Mistä muuten johtuu se, että jotkut ihmiset tuovat häiriötä siihen omaan "tilaan" ja jotkut taas eivät? Ite yritän just välttää niitä ihmisiä jotka "häiriöittävät" harmonian kokemusta itseni kanssa. Ei mulla ole aikaa sellaiseen turhiin "häiriöihin". Jos olis aikaa, niin silloin vois tietty ihan koemielessä tutkia mitä sellaisissa ihmissuhteissa tapahtuu.



Vaikeita kysymyksiä. Sopisiko saada hiukan tarkennusta siihen mitä tarkoitat? Käytännön esim. tämän päiväisestä tapaamisesta uusien ihmisien kanssa. Tapasin henkilön, jolla oli pakonomainen tarve olla äänessä kokoajan, lievittääkseen vieraisiin ihmisiin kohdistuvaa pelkoa. Sitten siinä melkein itsekkin rupeaa hermoilemaan, kun tuntuu siltä, että oma rauhallisuus saa toisen hermoilemaan entistä enemmän. Varsinkin siinä tapauksessa, kun on hiljaa, kun ei vain yksinkertaisesti keksi mitään toisen chitchattiin.

Sekin on kumma, että nämä "häiriötä" tuottavat ihmiset eivät taas ite lainkaan näe asiaa. Eli voivat jostain kumman syystä haluta esim. tavata minua, eivätkä huomaa niiden tapaamisten häiriöpiirteitä.

Mitä ovat ne häiriöpiirteet tapaamisessa? Minua itseäni häiritsevät esim. sellaiset tapaamiset, joissa ei ole kyse näkemisen ilosta, vaan jostain muodollisesta käytöskoodista tai jonkin materiaalisen seikan takia tapaaminen. Tällaisen havaitseminen on tietysti kiinni sosiaalisesta älykkyydestä eli siitä, että osaako tulkita henkilöjä rivien välistä yms.

Ihmettelen vain kuinka harvinaista tuollainen spontaani ja aito halu nähdä toista, on motiivina kavereiden kanssa tapaamisissa. Minulla voi olla ehkä huono mäihä tai sitten kiinnitän tällaisiin asioihin enemmän huomiota kuin moni muu. Yleensä ihmiset eivät edes ilmaise sitä suoraan, jos haluaisivat nähdä toista, kun ei ole pitkään aikaan nähnyt ja kun vain tekee mieli, vaan moni odottaa, et saisi jotain muita syitä asialle. Ainakin miesten kanssa se on yleensä näin. Naiset taitavat olla toisenlaisia? Ainakin minulla on positiivisempia kokemuksia heistä.

Satunnainen
Mistä muuten johtuu se, että jotkut ihmiset tuovat häiriötä siihen omaan "tilaan" ja jotkut taas eivät? Ite yritän just välttää niitä ihmisiä jotka "häiriöittävät" harmonian kokemusta itseni kanssa.
Ei mulla ole aikaa sellaiseen turhiin "häiriöihin".
Jos olis aikaa, niin silloin vois tietty ihan koemielessä tutkia mitä sellaisissa ihmissuhteissa tapahtuu.

Sekin on kumma, että nämä "häiriötä" tuottavat ihmiset eivät taas ite lainkaan näe asiaa. Eli voivat jostain kumman syystä haluta esim. tavata minua, eivätkä huomaa niiden tapaamisten häiriöpiirteitä.

Heillä voi olla sisäistä ahdistusta, joka leviää kuin lemu ympäristöön. Kovakuorinen ihminen ei ehkä edes huomaa sitä. Herkempi imee itseensä toisen tunneryönät ja ahdistuu mukana, häiriintyy.

Se miksi he vaan työntyvät toisten seuraan, johtunee pitkälti olemattomasta kyvystä sen enempää tuntea itseään, omaa vaikutustaan toisiin, kuin aidosti ja empaattisesti tuntea toisia. Eli he vaan itsekeskeisesti valitsevat mukavan ihmisen seuraa. Jos et halua tavata tällaisia ihmisiä, sun on vaan huolehdittava omista rajoistasi. Voit ystävällisesti jopa sanoa, missä ne rajat kulkee... että riittää kun moikataan, muttet tahdo lähempää ystävyyttä tms. Häiriötä tuottavat ihmiset usein osaavat ottaa kohtuu hyvin palautetta, varsinkin kun se on aitoa. Heitä on syrjitty usein ennenkin. Ja syrjintä, mikä on suoraa, rehellistä, se tekee heille jopa palveluksen. Auttaa heitä ymmärtämään syrjinnän syitä.

Häiriötä mukanaa tuovan tyypin sisältä voi paljastua ajan kanssa kärsivällinen, ja pahanakin päivänä rinnalla jaksava ystävä!

Shriek

Ihmettelen vain kuinka harvinaista tuollainen spontaani ja aito halu nähdä toista, on motiivina kavereiden kanssa tapaamisissa. Minulla voi olla ehkä huono mäihä tai sitten kiinnitän tällaisiin asioihin enemmän huomiota kuin moni muu. Yleensä ihmiset eivät edes ilmaise sitä suoraan, jos haluaisivat nähdä toista, kun ei ole pitkään aikaan nähnyt ja kun vain tekee mieli, vaan moni odottaa, et saisi jotain muita syitä asialle. Ainakin miesten kanssa se on yleensä näin. Naiset taitavat olla toisenlaisia? Ainakin minulla on positiivisempia kokemuksia heistä.

Niinpä. Olen havainnut tuon saman. Isäni on erittäin sosiaalinen ja syvästi empaattinen. Mutta sittenkään hän ei tapaa koskaan ketään ilman tuota asiaa. Eli hän ei pidä yllä ystävyyden takia yhtään ihmissuhdetta. Mutta on avuliaana-aatuna kyllä lähdössä minne vaan jos joku ilmaisee tarvetta - sitä asiaa. Olen huomannut saman yleensäkin miehissä.

Toki olen havainnut päinvastaistakin. Ralliporukat, hirvimiehet jne tapailevat kyllä muutenkin ja baarissa istujat edellisiäkin enemmän. On toki joitakin harvinaisuuksia tullut vastaan miehissä, jotka ihan soittelevat ja tapaavat pelkästä ystävyyden ilosta. Mutta harvinaisempaa on.

Sitten oma lukunsa on parisuhde kaverit. Eli pariskunnat, jotka tapailevat toisiaan, joskus harrastavat, matkustavatkin yhdessä.

Kaikki alkaa usein jo koulun pihalta... Tyttöjen kaverisuhteet ovat paljon tiiviimpiä. Pojat ovat höllemmin porukoissa, ilman intiimimpiä keskusteluja. Mutta ne tyttöjen ystävyspiirit ovat joskus karseita. Jos oot yhden ystävä, et voi olla välttämättä toisen. Paljon pahaa takana puhumista jne. Ja valitettavasti joillakin jatkuu aikuisikään asti.

Jotta kehityttäisiin positiivisemmin sosiaalisiksi, olisi koulun lisäksi oltava muitakin ystäväpiirejä, esim. harrastusten kautta... ja vielä mieluiten myös eri ikäisiin, ja eri sukupuolta oleviin myös.

Meillä suomalaisilla on paljon kansallisia piirteitä, jotka tekevät meistä vähän muita töllömpia. Pieni lapsi oppii kommunikaation peruskuviot hyvin varhain. Mutta siinä vaiheessa usein ollaan vain kotona, omassa pikkuympyröissä, eikä opita muuta, kuin perintönä saatua.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat