Sivut

Kommentit (28620)

Moses Leone

Herää kysymys, että miksi ne loppuvat.
,

Mikään esinemuoto ei ole ikuinen, ei varsinkaan niin kehno keramiikkatyyppi kuin Morby.

esimerkiksi Euran hautausten radiohiiliajoituksissa oli useamman sadan vuoden aukko. Merkitsevätkö nuo ehkä vanhan väestön vähenemistä lähes olemattomiin?



Yksittäisen kohteen perusteella ei kannata tehdä pitkälle vietyjä päätelmiä. Jatkuvuus voi olla alueellista vaikka ei olisikaan yksittäisen kohteen tasolla ilmenevää. Ja nyt on sitä paitsi kyse hautauspaikasta - ei asuinpaikasta. Katkos hautauspaikan käytössä ei välttämättä todista asutuksesta mitään.


Rautakautisten röykkiöhautojen ja pronssikautisten röykkiöhautojen väliset yhtäläisyydet saattavat siis olla enemmän tai vähemmän sattumaa.



Pronssi- ja rautakautisten röykkiöiden välinen ero ei ole niin kategorinen kuin annat ymmärtää. Ero on liukuva ja "pronssikausimaisia" röykkiöitä on tehty vielä myöhäisrautakaudellakin.

Asutusjatkumattomuus on yleisesti ottaen harvinaisempaa kuin -jatkuvuus, ja arkeologit yrittävät päätellä todennäköisemmän vaihtoehdon.

Gorgle
Asutusjatkumattomuus on yleisesti ottaen harvinaisempaa kuin -jatkuvuus, ja arkeologit yrittävät päätellä todennäköisemmän vaihtoehdon.

Harvaan asutuilla ja luonnonvoimien armoilla olevilla reuna-alueilla se kuitenkin lienee todennäköisempää kuin tiheään asutuilla keskusalueilla, missä olosuhteet ovat hyvät. Esimerkkinä voisi ottaa vaikka Grönlannin. Muinaisjäännöksistä analysoidun DNA:n mukaan näyttää siltä, ettei Grönlannin nykyasutus polveutuisi Grönlannin varhaisimmasta asutuksesta. Asutusyrityksiä on Suomessakin voinut olla useita, ennen kuin asutus on niin sanotusti saavuttanut kriittisen massan ja "ottanut tulta".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Asutusjatkuvuutta pohdittaessa lienee otettu huomioon että jos jonkin seudun asukkaat ovat asuinsijoiltaan häipyneet, heidän jälkeläisensä ovat saattaneet tulla sinne takaisin vaikka muutaman sukupolven kuluttua. Kenties uusia sanoja ja tapoja oppineina, kukaties jopa kokonaan kielensä siirtolaisina ollessaan vaihtaneina.

Jos Jaska tai joku muu lingvisti haluaa kommentoida ketjussa Turku ja tori sitä mihin kantasanaan termit kuppari, kupperi, kupari jne. voisivat perustua, arvostaisin sitä paljon. Epäilen itse venäjänkielistä lähtökohtaa, mutta germaanisen puolen sanasto tulee toki myös aika lähelle.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
sigfrid
Geeneistä. Näytteitä on kertynyt lisää ja myös uudet näytteet vahvistavat suomalaisten ja balttien kuuluvan samaan geenipooliin. Tähän pohjaan on myöhemmin sekoittunut sekä itäisiä että läntisiä aineksia, itäisiä vain täällä Suomessa ja Skandinaavian pohjoisosissa. Kuvataan näitä komponentteja kirjaimilla B-baltti, I-itäinen, L-läntinen, yleensä germaanikansojen perimä.

Nykytilanne karrikoituna

Häme, Savo, Karjala, Viron pohjoisosa BI
Länsi-Suomen rannikko BIL
Latvia + Viron eteläosa BL
Skandinaavian pohjoisosat IL

Itäisten geenien esiintyminen noudattaa saamelaisten historiallisia liikkeitä.

Suomenruotsalaisten ja muun rannikkoväestön keskeiset erot ovat minimaalisia.




Kävi hyvä tuuri ja sain peräti kaksi uutta latvialaista vertailtavaksi joulun aikana. Näyttä siltä, että latvialaiset omaavat valtavan määrän maantieteellisesti samanlaista perimää kuin suomalaiset poisluettuna itäaasialainen perimä. Itäaasialainen osuus on levinnyt todennäköisesti myöhemmin Suomen alueelle. Alkuaan se on Pohjois-Aasiasta, ehkä Uralin itäpuoleisilta SU-kansoilta, jotka taas olivat "itäistyneet" siperialaisten kontaktien kautta (esimerkiksi khantyt). Tai kyseessä on ollut rinnakkainen ilmiö khantyihin nähden.

Olisiko niin, että saamelaisten ja suomalaisten yhteiselo on ollut tiiviimpää kuin otaksutaan tai peräti tapojensa ja elinkeinojensa osalta menivät päällekkäin. Väestögeneettisten tutkimusten esitys suomalaisten eriytymistä Euroopassa omaksi ryhmäkseen perustuu kokonaisperimään, minä teen komponenttitutkimusta.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Moses Leone
Harvaan asutuilla ja luonnonvoimien armoilla olevilla reuna-alueilla se kuitenkin lienee todennäköisempää kuin tiheään asutuilla keskusalueilla, missä olosuhteet ovat hyvät. Esimerkkinä voisi ottaa vaikka Grönlannin. Muinaisjäännöksistä analysoidun DNA:n mukaan näyttää siltä, ettei Grönlannin nykyasutus polveutuisi Grönlannin varhaisimmasta asutuksesta. Asutusyrityksiä on Suomessakin voinut olla useita, ennen kuin asutus on niin sanotusti saavuttanut kriittisen massan ja "ottanut tulta".

Kantagermaanin tasoa edellyttävät paikannimet ovat todiste siitä, että itämerensuomalainen jatkuvuus on ulotettava taaksepäin ainakin esiroomalaiseen rautakauteen. Tuolloin elettiin vasta keskikantasuomen tasoa, joten asutus on ollut vähäistä ja tiiviissä riippuvuussuhteessa kantasuomen ydinalueisiin Virossa, sekä rajoittunut rannikolle, koska myöhäiskantasuomalaiset muutokset levisivät Suomeen saakka.

Kuten Johan Schalin on huomauttanut, näiden samojen paikannimien ruotsalainen jatkuvuus ei ulotu yhtä varhaiseen aikaan vaan ruotsalaiset ovat lainanneet nimet yleensä suomalaisilta. Paradoksaalisesti siis vanha germaaninen paikannimistö todistaa vain itämerensuomalaisen asutuksen vanhuudesta Suomessa. Germaanit ovat joko palanneet ”(alku)kotiinsa” tai itämerensuomalaistuneet.

Tässä asiassa siis kielitiede saa yksiselitteisempää tietoa menneisyydestä kuin arkeologia. Kielitieteilijä tietää, että itämerensuomalaisia oli alueella jo ennen ajanlaskun alkua, ja jättää arkeologin arpomaan sitä, mihin kulttuuriin nämä voidaan yhdistää.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Jaska
Kantagermaanin tasoa edellyttävät paikannimet ovat todiste siitä, että itämerensuomalainen jatkuvuus on ulotettava taaksepäin ainakin esiroomalaiseen rautakauteen.



Kerro yksi kantagermaaninen paikannimi, joka sinun mielestäsi osoittaa kantagermaanien asumista Suomessa.

Voi olla vaikeaa, mutta voithan yrittää.

Jaska
Paradoksaalisesti siis vanha germaaninen paikannimistö todistaa vain itämerensuomalaisen asutuksen vanhuudesta Suomessa. Germaanit ovat joko palanneet ”(alku)kotiinsa” tai itämerensuomalaistuneet.



Tai eivät ole koskaan tulleetkaan.

Jaska
Tässä asiassa siis kielitiede saa yksiselitteisempää tietoa menneisyydestä kuin arkeologia. Kielitieteilijä tietää, että itämerensuomalaisia oli alueella jo ennen ajanlaskun alkua, ja jättää arkeologin arpomaan sitä, mihin kulttuuriin nämä voidaan yhdistää.




Kielitieteilijä ei tiedä. Miksi valehtelet, että kielitieteen metodeilla muka saisi selvitettyä ajoituksen?

Kielen kehityksen voi parhaimmillaan esittää kronologisessa järjestyksessä, mutta absoluuttista kielitieteellä ei ole metodia ajoitukselle. Arkeologit pystyvät ajoittamaan.

-

Moses Leone

Harvaan asutuilla ja luonnonvoimien armoilla olevilla reuna-alueilla se kuitenkin lienee todennäköisempää kuin tiheään asutuilla keskusalueilla, missä olosuhteet ovat hyvät. Esimerkkinä voisi ottaa vaikka Grönlannin.



Suomi ei luonnonolojensa puolesta ole mitenkään äärimmäinen maa asuttavaksi. Grönlantiin Suomea ei sentään voi verrata. Meillä pystyttiin viljelemään maata pikkujääkaudenkin aikana.

Asutusyrityksiä on Suomessakin voinut olla useita, ennen kuin asutus on niin sanotusti saavuttanut kriittisen massan ja "ottanut tulta".



Niinpä, mutta tuo luonnehdinta sopii parhaiten mesoliittisen kauden alkuvaiheeseen. Asutus on sen jälkeenkin toki joskus siirtyillyt ja uudelleenjärjestäytynyt, mutta ei hävinnyt. Autioitumiset ovat olleet paikallisia. Paikallisten autiotumisprosessien mahdollisuutta ei toki ole syytä kiistää. Sellaisia on voinut tapahtua monista syistä.

Jaska
Kielitieteilijä tietää, että itämerensuomalaisia oli alueella jo ennen ajanlaskun alkua, ja jättää arkeologin arpomaan sitä, mihin kulttuuriin nämä voidaan yhdistää.



Arkeologi allekirjoittaa kielitieteilijän väitteen. Tarhakalmistojen (tarand) alue Baltiassa ja Suomen rannikoilla sopii hyvin kantasuomalaisten kulttuuripiiriksi.

Gorgle
Moses Leone

Harvaan asutuilla ja luonnonvoimien armoilla olevilla reuna-alueilla se kuitenkin lienee todennäköisempää kuin tiheään asutuilla keskusalueilla, missä olosuhteet ovat hyvät. Esimerkkinä voisi ottaa vaikka Grönlannin.



Suomi ei luonnonolojensa puolesta ole mitenkään äärimmäinen maa asuttavaksi. Grönlantiin Suomea ei sentään voi verrata. Meillä pystyttiin viljelemään maata pikkujääkaudenkin aikana.


Kuitenkin nälkävuosia oli vielä 1860-luvulla, parantuneista maanviljely ja kuljetustekniikoista huolimatta. Eikös tuo pikkujääkausi ollut historialisella ajalla? Historiallisen ajan maanviljely on yhtä huono analogia rautakauden arvioinnissa kuin historiallisen ajan kauppakin.

post1148914.html?hilit=uzmava#p1148914

Arkkis
Arkkis
Jaska
Arkkis hyvä, älä jaksa, ei noita selityksiäsi usko elävä ernestikään!



En ole kiinnostut sinun mielipiteistäsi.

Jos sulla on jotakin asiallista sanottavaa, niin sitten, mutta muuten voit paapattaa pukille. Ja Keeneistä. Nehän sua kiehtoo eikä kielitiede.

Minä pudottelen nuo Koivulehden "ajoitussanat" yksitellen, niistä ei jää mitään "lainalaisuudeksi" kelpaavaa jäljelle.

Ei meistä suomalaisista saa "germaaneja" yhtään sen onnistuneemmin kuin Wiik sai "germaaneista suomalaisia".




http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 76_247.pdf

JK: ” 5.8. Lopuksi vielä kaksi rinnastusta, joista ims. vastine puuttuu — samoin kuin jo käsitellyltä lp. luoi'kât-verbiltäkin (artikkelin 1. osa, kohta 4).

5.9. L p . buoi'de

(11) Lp. buoi'de "lihava; rasva' (Nielsen, T. I.Itkonen, Lagercrantz) < []vkgerm. *faita- (< esigerm. -d-) > mnorj. feit-r 'lihava, rasvainen', mruots. fet-er, nruots. fet id., kys. veiz 'lihava, (subst.) rasva, lihavuus' jne.

Etymologia on sekä äänteellisesti että semanttisesti moitteeton.

Lapin sanaa vastaava varhaiskantasuomen rekonstruktio on *pajta (inarin- ja etelä-lapissa on tässä klusiili: Äimä FUF6 s. 184—185).

Huomattakoon, että vokalismi ja konsonantismi ovat — kuten kaikissa tässä artikkelissa esittämissäni tapauksissa — keskenään sopusoinnussa: lp. uo ~ germ. a edellyttää vanhaa lainaa, samaa edellyttää lp. yhtymä -i'd- (< vksm. -jt-) <~ germ. (vokaalin jälkeinen) -it-;

myöhemmissä skand. lainoissa lapissa olisi vastaavassa tapauksessa odotettavissa -i't- (vrt. bai'tet 'go up into the wind' (Nielsen) ~ kskand. *baltian > mnorj. beita 'beim Winde segeln, kreuzen', Jande Vries).

Sama äännesuhde on suomen puolellakin tunnettu (sm. muoto ~ germ. *mōta < esigerm. -d-,

sm. mallas, malta(h)an < germ. *malt- jne.). ”

A: Jätetään tuo "buoide"/"painava" toistaiseksi sillensä, ja otetaan nämä Koivulehdon "vahvistavat vertailut" muka "germaanilainoista, jotka ovat lainautuneet samalla tavalla epäsäännöllisesti", tarkempaan syyniin:

”Mallas” on absoluuttivarma balttilaina verbistä

”malti...mala...malo” (lt.), ”jauhettu” = ”maltas”
”malt...malu...malu” (lv.) > "malts, malta"
”maltun...malla...mallā” (pr.)

”Muoto” liittyy sanaparveen ”muovata”, ”muokata” ja ”muotti”, mahdollisesti myös (kuurin) ”muokkaava”/gootin ”muokkaaja” = ”moukari” ja ”muoti”, joka voi olla vaikka kuinka vanha sana ja käsite. ”Muovata” ja uudissana ”muovi” tulevat Kantelettaren sanasta ”muovaella”, jossa se tarkoittaa ”taiteellista luomista”.

Tuossa pistää heti silmään, että yksikään asiaan liittyvä verbi ei ole germaaninen, vaan sitä olisi Koivulehdon mukaan vain substantiivi "muoto", joka siis noin ollen ei lainkaan liityisikään näihin verbeihin! Etymologiset sanakirjat ovat eri mieltä. Ehkä ne odottavat "germaanista etymologiaa" myös verbeille, turhaan.




Itse asiassa tutkimalla viron sanoja selviää, että "muoto" ja ilmeinen rinnakkaismuoto (jotakin muotoa) "myöden" (verbistä "*myödä" > myödätä, myötäillä = mukailla) selviää, että nuo sanat ovatkin eri verbeistä', jotka yhdistyvät noiden kanssa alkuperältään "kantairanissa" tai tai proto-IE:ssä, ja tulevat itämerensuomeen samaa balttilaista kautta.

Sanoja, jotka johtavat sille, kannalle, että kyseessä on balttilaina niin suomessa kuin luultavimmin germaanissakin on useita: ”muovata” on balttilaista perua eikä sillä ole vastineita germaanikielissä. Verbi on iankaikkisen vanhaa muotoa. Liettuaksi

(lt.) ”mova” = valupesä, valumuotti, laakeripesä, holkki = (latviaksi) ”uzmava”




Myös (ja erityisesti) liettuassa on etuliittellisiä muotoja:

"į mova" (> "*inmovia, kuurissa tämä ei ole muuntunut) = suojakotelo, -kuori, imuke, imupilli, (ontto koneen pikku)osa, "hanikka", "nippeli".
http://www.letonika.lv/groups/default.a ... &q=&h=2353
http://www.imi-internationalcee.com/lv/ ... pelis.html

"užmova" = muotti, muhvi, holkki

"išmova" = poistettu muotti tai kuori, (poisvaihdettu) käärmeennahka

"apmovas" = verhous, huonekalunpäällinen, hihankäänne, lahkeenkäänne (upslaaki), käsiraudat.

Sanojen, varsinkin verbien tunnistamista ja etsimistä haittaavat nyt etuliitteet, kun suuri määrä asiaa voidaan sanoa lyhyesti, valetaanko (ym.) ”sisään”, ”pinnalle”, ”pitkin”,”poikin”, kertalaakista vai toistuvasti jne. Oikein vanhoissa sanoissa verbi voi myös taipua eriliitteiden kanssa vähän eri tavalla, jolloin liitettä ei voikaan noin vain vaihtaa, vaan kyseessä on uusi verbi. Toinen vanhan sanan merkki on sanan kulkeutuminen kauas etuliitteen alkuperäismerkityksestä. Tässäkin latvian ”uzmava” kirjaimellisesti ottaen tarkoittaa ”jonkin päälle vedettävää/astetaavaa muottia/pesää”, mutta tosiasssa se tarkoitta aivan yhtä lailla aukkomaista yksinkertaista muottia, pesää, holkkia kuin myös liettuan ”mova”.

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10621063

" Lietuviešu—latviešu vārdnīca

movà (4)

1. tehn. uzmava

2. uzrocis; mufe novec.

http://www.letonica.com/groups/default. ... ere&h=1837

LV uzmava arheol.
RU муфта,
RU втулка,
EN socket,
DE Tülle

Toinen sana, joka johtaa balttioletuksen jäljille, latgallin sanapari (kaikki persoonat näkyvissä)

”muocēt...muoku..muoki..muok..muokam..muokat..muok...muocieju..muocieji..muocēja..muocējom..muocējot” = osata,

venäjän ”moč'...mogu..možes..možet..možem..možete..mogyt”,

= latvian ”mācēt... māku..māki..māk..mākem...mākem..mak...maceju...”

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... =maukt&h=0

= Liettuan ”Mokėti...moka...mokėjo”, joka tarkoittaa sekä ”osata, voida, pystyä” että ”maksaa (rahalla)”. Se tarkoittaa kirjaimellisesti ”maksaa rahalla jonka nimin om ”*moka” ”.

Mitähän se sellainen ”moka” saattaisi olla, kun muistetaan, että sana ei aivan alunperin ole välttämättä liettuaakaan, jossa ei sallita kaksoiskonsonatteja edes ”erikoislainoissa”, eikä ”iso raha” pesinyt Liettuassa, vaan enemmän mm. Preussissa ja preussilaisilla myös Liettuassa.




Latvian ”mācīt (~u, ~i, ~a, ~īja, ~īs) = opettaa

= latgallin ”muoceit (-u, -i, -a, -eja, -eis)"

= liettuan ” mokyti...moko...mokė” ".

Preussiksi edellistä muotoa vastaava verbi on pelkästään

”mukῑtun...muka...mukei” = maksaa (”muka”:lla, ”mukittaa”)

”mukῑtun... mukῑnna... mukῑnnā (si)” = opettaa (oppia).

http://wirdeins.prusai.org//index.php?l ... %C5%A1koti

Tuota sanaryhmää sattaisi vieläkin luulla slaavilainaksi, paitsi että tuo ”pesä, kolo (tekn.), muotti” = ”mova”, jolla mm. ”muovataan”, jäisi ”ilmaan roikkumaan”. Sinne se ei kuitenkaan jää, vaan kyseessä on balttikielten ikivanhimpien perinteiden mukainen ja muotoinen sanaryhmä, jonka vanhat sanat ovat

”mauti...mauna...movė” = pukea päälleen, pitää päällään, pingottaa (kangas, nahka, vyö), mahtua (päälle, sisään, astiaan), sopia, sovittaa (osa, vaate), lentää (esim. hiukset), ”läträtä viinan kanssa” = ”mahduttaa viinaa itseensä”, kaataa, kulauttaa (reippaasti). Etuliitteillä sadaan kymmeniä verbejä.

http://litovru.ru/index.php?a=list&d=1& ... &w2=A&w3=U

mau/ti -na, movė = надевать; напяливать; нестись; лететь; дать (по шее) дуть, хлестать (спиртное)

”mautis” = pukeutua

Muuten kuin liitteellä mutta äänteellisesti säännömukaisesti tästä on johdettu mm. verbit

”movėti...movi...movėjo” = ”mūvėti...mūvi..mūvėjo”= (pitää tapanaan) pukeutua (esim. tietyllä tavalla).

”Muotin” tai ”mallin” tästä (eri merkityksillä, niitähän oli muitakin kuin pukeutuminen) johdettuna (preesensistä) pitäisi nyt olla joko ”*movys” (mask.) tai ”*movia” liettuan päämurteessa, mutta se on kuitenkin ”mova” aivan samoin kuin muinaisesta verbistä ”*lauti” = kovertaa, sijata on jeodettu toisaalta ”lovys” = (koverrettu) ruuhi, ja toisaalta fem. ”lova”, ”lovėlė” = vuode, kehto. Sanat ”lóva” ja ”móva” ovat liettuan länsimurteiden mukaisia, kuten myös mm. ”kautis” (”kovoti”) = taistella > ”kovà” = taistelu .




Tuo vartalon koveneminen koskee vain liettuaa, tai ainakaan ei koske ”latvia-kieliä” latgallia, zemgallia, seeliä ja kuuria ja näiden yhdistelmää nyky-latviaa. (Valintakriteeri on ollut sellainen, että nykylatvia on näistä kaikista selkkeästi kauimpana liettuasta.) Asialla on sikäli merkitystä, että uudemmissa lainoissa suomeen liudentuneen kansonantin tavu useimmiten rinnastuu etuvokaaliseen tavuun, ja edelleen, koska suomessa koko sana on etu- tai takavokaalinen, niin usein varsinkin kaksitavuisissa sanoissa toinen tavu ratkaisee koko sanan etu- tai takavokaalisuuden.

Niinpä sana ”mods” (lt., zg.) = muoto, moodi, ilmaus, ilmaisu = ”muods” (lg.) = ”*mādus”(kr.) lainautuu viroon muotoon ”*modus” = muoto, moodi, ilmaus, ilmaisu, todellisia sanoja molemmat. Sanasta lainautuu myös viron

”muoti”, ”mood, moe (gen.)” = ”muoti” vanha balttilaina siis, mikä käy vääjäämättösti ilmi taivutuksesta. (Uusi tai muu kuin baltti/IS/laina olisi ”*mood, *moodi”.)

Liivin sanat tässä ovat "muoda" = muoto, tapa ja "mūod" = "muoti", "tapa", jotka tuovat sen veraan uuttaa, edellinen muoto lainaa heidän kavereiltaan seeleiltä sanata "*mādas", joka olisi rinnakkainen kuurin viron ja preussiin ("mitattava", "mat(t)aws") perusteella todennäköisimmälle us-loppuiselle muodolle muodolle.

Suomeen tästä lainautuisi sana ”*muoti, *muodEn”, joten suomen sana ”muoti” EI OLE laina virosta eikä baltista, eikä venäjästäkään (”moda”), vaan englannista.

Kuurin pehmeävartaloisesta muodosta ”*mādis” lainautuva etuvokaalinen setti olisi

”*mööt, *möe”, jonka partitiivi

”mööda” = ”myötä, mukaan.

Tämä todellinen muoto tulee kuitenkin muusta sanasta, luultavasti sanasta ”*mādinis,-e” (kr.) = muodon mukainen, ”pinnamyötäinen”, koska merkitys on tämä.

Liivin sana tähän "mῑedә", "mǖödә"= pitkin, myöten .

Latvian nykyinen sana ”mode” = ”muoti” on saatu samasta kannasta femiinin päätteellä. Viron sana joko ei ole suora laina tästä, tai sitten on erittäin uusi sellainen.

Sana ”mauti” kääntyy latviaksi useilla sanoilla, jotka lisäksi paljastavat sille yhä lisää merkityksiä:

máuti (~na, móvė)
1. maukt = pukea
mauti pirštines - maukt cimdus = vetää hanskat käteensä
mauti žiedą ant piršto - vilkt (maukt) gredzenu pirkstā = mt. käsistä
2. (sist) gāzt, kraut, cirst = kaataa (muutakin kuin vettä taiviinaa), kuomittaa
3. doties /projām/; mukt /projām/ = irrottautua, hieroa (pois)
4. sar. gāzt /acis/; sacīt /acīs/ = sulkea silmät

kailį mauti - /sa/dot pa ādu
mautis (~nasi, móvėsi)
1. maukt /sev/
2. maukties /nost/

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... 7ti&h=1910

Latvian sana ”maukt” ei ole johdannainen sanasta ”mauti”, tuo -k- on liikaa.

Käännetään nettisanakirja toisin päin, ja kun latvian ”maukt” ei aivan tarkkaan sovellu liettuan ”mauti”-sana, johdannaiseksi (enempi päin vastoin, mutta se on poikkusellinen suunta), haetaan ”maukt”-sanan kaikki käännökset liettuaksi:

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10631062

Ei auttanut, tuli vain noita etuliitteellisiä muotoja.

Mutta itse liettuassa on myös verbi maukti, vaikka se vähän vanhentuneena usein sanakirjoista puuttuukin.

Täältä se kuitenkin löytyy:

"maukti...maukia...maukė" = to bark (nahkaa), to pull (lakki) over one's eyes, to gulp, to lap (esim. viinaa), to drink hard.

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... 948338&g=2

maũkti (~ia, ~ė)

1. maukt = ”mahduttaa vaate päälleen”

maukti kepurę ant akių - maukt cepuri pār acīm

maukti odą - maukt ādu = muokata nahkaa

2. niev. tempt; kāri dzert; = vetää, kiristää, pingottaa, ryypätä raskaasti

mauktis (~iasi, ~ėsi)

1. maukties /sev/ (cepuri)

2. maukties /nost/ (ādai) ”

BINGO!

Mahtaako tuo mokka-nahka varmasti olla saanut nimensä sen nimisestä jemeniläisestä kaupungista, vai olisiko se puujalkaselitys. Monet yllättävät muihin maihin yhditetyt sanat ovat osoittautuneet preussilaisiksi alkuperältään.




Suomessahan nahkaa käyettiin rahana, ja ”raha” sitä jopa alun perin tarkoittakin.

Liettuaksi sana ”muoti” = ”mada”. Sen alkuperäinen merkitys lienee ”muoto”, tarkoittaen ”mitattavaa muotoa”, sillä ”mitta” = matas, ja ”mitata” = ”matuoti...matuoja...matavo”, kirjaimellisesti ”mitoittaa”, preussiksi ”mattautun...mattaui...mattau”. Preussin mitta ”mats” tarkoittaa myös seuraavaa:

http://wirdeins.prusai.org//index.php?l ... %C5%A1koti

mats = (lt.) "mastas" = mittakaava, "dydis (matas)" = koko, "saikas" = mittakappale, "matas" = mitta

Sana, joka osoittaa parven varmasti kantabalttilaiseksi, kyseisen kielen entisen neutrimuodon perusteella, on

”matmuo, matmenys” = ulottuvuus, dimensio, preussiksi ”ermattausna”, latviaksi

Sana tarkoittanee alun perin ”näköpiiriä” ja lienee peräisin sanasta

”matyti...mato...matė” = nähdä

http://litovru.ru/index.php?a=list&d=1& ... &w2=A&w3=T

Sana ”mastas” = mittakaava puolestaan palautuu verbiin

”mąstýti...mąsto...mąstė” = ajatella (”korkeasti”, joka näin osoittautuu, että matemaattisesti)

http://litovru.ru/index.php?a=list&d=1& ... &w2=%C4%84

Sanat palautuvat seuraaviin PIE-sanoihin

http://en.wiktionary.org/wiki/Appendix: ... an_roots#m

*med- = measure, consider

” Lat. meditārī; medērī, Welsh meddwl, Gk. μέδω (medō), ON meta, Eng. metan/mete; ǣmtig/empty, Arm. միտ (mit), []Skr. मस्ति (masti), Av. azdā, Pers. azdā/, Umbrian meřs, Oscan meddiss, Av. midiur/, Toch. mem/maim, Goth. mitan, Gm. mezzan/messen

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

measure (v.)

c.1300, from O.Fr. mesurer, from L.L. mensurare "to measure," from L. mensura "a measuring, a thing to measure by," from mensus, pp. of metiri "to measure,"

from PIE *ma-/*me- "measure" (see meter (2)).

Replaced O.E. cognate mæð "measure." The noun also is attested from c.1300. Meaning "treatment 'meted out' to someone" is from 1590s; that of "plan or course of action intended to obtain some goal" is from 1690s; sense of "legislative enactment" is from 1759. To measure up "have the necessary abilities" is 1910, Amer.Eng. Phrase for good measure (late 14c.) is lit. "ample in quantity, in goods sold by measure." Related: Measuring.

meter (1)

"poetic measure," O.E. meter, from L. metrum, from Gk. metron "meter, measure,"
from PIE base *me- "measure" (see meter (2)).
Possibly reborrowed early 14c. (after a 300-year gap in recorded use) from O.Fr. metre, with specific sense of "metrical scheme in verse," from L. metrum.

meter (2)

"unit of length," 1797, from Fr. mètre, from Gk. metron "measure," from PIE base *me- "measure" (cf. Gk. metra "lot, portion,” Skt. mati " measures," matra "measure," Avestan, O.Pers. ma-, L. metri "to measure"). Developed by Fr. Academy of Sciences for system of weights and measures based on a decimal system originated 1670 by Fr. clergyman Gabriel Mouton. Originally intended to be one ten-millionth of the length of a quadrant of the meridian.

meter (3)

"device for measuring," abstracted 1832 from gas-meter, etc., from Fr. -mètre, used in combinations, from L. metrum "measure" or cognate Gk. metron "measure" (see meter (2)). Meter maid first recorded 1957.

mete (v.)

O.E. metan "to measure" (class V strong verb; past tense mæt, pp. meten), from P.Gmc. *metanan (cf. O.Fris., O.N. meta, Du. meten, Ger. messen, Goth. mitan "to measure"), probably ultimately from the same PIE base as meter. Only used now with out.

Viron sanat ”mood”, ”moodus”, ja ”*mööd” palutuvat kuurin sanoihin jotka ovat ilmeisimmin

”*mādus” = (mitattava, ulko-, noudatettava) muoto, ja tästä johdettuun adjektiiviin ”*mādinis,-e” (kr.) = muodon mukainen, ”pinnamyötäinen”.

Tästä ovat osituksena tuosta kuurin sanasta johdetut kuurismit latviassa ja liettuassa (latviassa on merkitys osin mennyt limittäin sanan ”bodrs” = :

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... lis&h=3990

”modrināt (~inu, ~ini, ~ina, ~ināja, ~inās) , drąsinti, skatinti = rohakaisua, terästäytyä, herätä (esim. aatteellisesti)

modrs ~a

1. budrus -i; akylas -a, įžvalgus -i = valpas, tarkka, havaitseva, havaittava
būt modram - būti budriam
modrs sargs - akylas sargas
modri sekot kaut kam - budriai sekti ką nors

2. žvalus -i, guvus -i, gyvas -a = hyvä (mieliala), rivakka, ripeä, ketterä, eloisa (erityisesti ulospäin) ”

Naapurimaan liettuan kuurismi ei siten kuitenkaan tarkoitakaan ”erityisen tyylikästä merimiestä”, vaan, yllätys, yllätys...

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... 2&q=&h=125

mãdaras (3b) kopdz. niev. madernieks; nemākulis, nepraša dsk. (darbā); = pintapuolinen, (liian) yksinkertainen, näennäinen, huono, petollinen työ.

haltūrists -e = hutilus, välinpitämätön, osaamaton työntekijä (kuurismi germaanisesta sanasta ”halt-” = hallita, hoitaa jtk tehtävää, sanasta tulle myös venäjän ” haltrit' ” = hutiloida, toimia muodollisesti, muodon vuoksi, tehdä asiaankulumatonta sivutyötä, muuta kuin sanoo ja mistä maksetaan, firaabelia, fuskutyötä) ”

Kuten materialistisesta dialektiikasta tiedetään, sisällöstä erotettuna muoto rupeaa esiintymään ”sisällön muodollisloogisena vastakohtana” (mitä se siis ei suinkaan olemuksellisesti ole!). Riippuu asian haaroista, mitä puolta painotetaan...

Lapin samaa kantaa olevat kasvot-sanat eivät tuo asiaan (muuta kuin balttilainaa tukevaa) uutta.

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... e_id=15701

" [muotto] = kantasaame [mōtᴖ̄] Lehtiranta, J. 1989 SUST 200 s. 78-79
[muotto] = uumajansaame [muohtoo] Lehtiranta, J. 1989 SUST 200 s. 78-79
[muotto] = piitimensaame [mûhtū] Lagercrantz, E. 1939 LpWsch s. 506
[muotto] = piitimensaame [mûhtū] Lehtiranta, J. 1989 SUST 200 s. 78-79
[muotto] = luulajansaame [muohtō] Grundström, H. 1952-1954 LuLpW 4 s. 1638
[muotto] = luulajansaame [muohtō] Lehtiranta, J. 1989 SUST 200 s. 78-79
[muotto] != pohjoissaame [mūđulâš] Nielsen, K. 1938 LpD 2 s. 692
[muotto] != pohjoissaame [mūđulâssii] Nielsen, K. 1938 LpD 2 s. 692
[muotto] != pohjoissaame [-mūđug] Nielsen, K. 1938 LpD 2 s. 692
[muotto] = inarinsaame [muȧtu] Itkonen, E. 1987 InLpW 2 s. 160
[muotto] = inarinsaame [muȧtu] Lehtiranta, J. 1989 SUST 200 s. 78-79
[muotto] = koltansaame [mɯ̆ᴈᵓttᴬ] Lehtiranta, J. 1989 SUST 200 s. 78-79
[muotto] = koltansaame [mɯ̆ᴈᵓttᴬ] Itkonen, T. I. 1958 KLpS s. 267, 266
[muotto] = akkalansaame [mot] Lehtiranta, J. 1989 SUST 200 s. 78-79
[muotto] = akkalansaame [mot] Itkonen, T. I. 1958 KLpS s. 267, 266
[muotto] = norjanlappi [muotto] Nielsen, K. 1938 LpD 2 s. 698

muotto < itämerensuomi: SSA 2 1995 s. 179
suomi muoto
[muotto] < itämerensuomi Lagercrantz, E. 1939 LpWsch s. 506
muođut < itämerensuomi Sammallahti, P. 1998 SaL s. 129

[muotto] ~ pohjoissaame mûʜta̮ "

Myös baltissa sanat "kasvot" (veidas, wῑds, veids) esiintyvät sekä kasvojen että muodon merkityksessä.

Moses Leone

Kuitenkin nälkävuosia oli vielä 1860-luvulla, parantuneista maanviljely ja kuljetustekniikoista huolimatta.



Nälkään ja kylmään kuollaan Suomessa vielä nykyisinkin, mutta ei maa silti ole autioitumassa. Autioituminen on oikeasti äärimmäinen ja harvinainen ilmiö, eikä sellaista kannata olettaa ilman erityisen hyviä syitä.

Pikku jääkausi oli vielä pientä ennen ajanlaskun alun Roman Climate Optimumia olleeseen kylmenemiseen. Näiden välillä oli vielä pienempi notkahdus kanasainvaellusajalla, millä ehkä oli osuutensa kansainvaelluksiin:

Gorgle
Moses Leone

Kuitenkin nälkävuosia oli vielä 1860-luvulla, parantuneista maanviljely ja kuljetustekniikoista huolimatta.



Nälkään ja kylmään kuollaan Suomessa vielä nykyisinkin, mutta ei maa silti ole autioitumassa.

Ei niin, koska tuo mainitsemani kriittinen massa ja toimeentuloon tarvittava teknologian ja yhteiskunnan järjestäytymisen taso on saavutettu, joten ei pieni ilmaston muutos enää Suomea paljon heilauta. 1860-luvun nälkävuosissakaan ei enää ollut kyse ruuan riittävyydestä koko maassa, vaan siitä ettei sitä saatu kuljetettua varastoista ja ulkomailta missä ruokaa oli alueille missä sitä ei ollut. Itsehän sinä olet painottanut, kuinka kehittymätön rautakautisen yhteiskunnan järjestäytyneisyyden aste oli.

Jaska
Gorgle
Arkeologi allekirjoittaa kielitieteilijän väitteen. Tarhakalmistojen (tarand) alue Baltiassa ja Suomen rannikoilla sopii hyvin kantasuomalaisten kulttuuripiiriksi.

No niin, sehän selvisi hienosti!

Otetaan tuohon vielä genetiikkakin mukaan: Tarhakalmistoja on Suomessa lähinnä Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, missä on Satkuntaan ja jopa Hämeeseen verratuna vähän I1-haploa ja paljon N-haploa. Nyt voimmekin julistaa Lalli ja Erik -symposiumin loppujulistuksen.

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Jaska
Gorgle
Arkeologi allekirjoittaa kielitieteilijän väitteen. Tarhakalmistojen (tarand) alue Baltiassa ja Suomen rannikoilla sopii hyvin kantasuomalaisten kulttuuripiiriksi.

No niin, sehän selvisi hienosti!



Aha. Palattiinko Thomsenin takaisin 119 vuotta sitten esittämään teoriaan? Mitään uutta ei opittu yli sataan vuoteen.

-

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Moses Leone
Jaska
Gorgle
Arkeologi allekirjoittaa kielitieteilijän väitteen. Tarhakalmistojen (tarand) alue Baltiassa ja Suomen rannikoilla sopii hyvin kantasuomalaisten kulttuuripiiriksi.

No niin, sehän selvisi hienosti!

Otetaan tuohon vielä genetiikkakin mukaan: Tarhakalmistoja on Suomessa lähinnä Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, missä on Satkuntaan ja jopa Hämeeseen verratuna vähän I1-haploa ja paljon N-haploa. Nyt voimmekin julistaa Lalli ja Erik -symposiumin loppujulistuksen.



Tarhakalmistoja on Satakunnassakin. Joudut keksimään uuden selityksen haploillesi. Oliko hautaustapa haplosta kiinni? Ainakaan nykyisin haploja ei testata ennen hautausta.

-

Jotuni
Oliko hautaustapa haplosta kiinni? Ainakaan nykyisin haploja ei testata ennen hautausta.

-


Ja silti Suomessa haudattavissa on paljon N- ja I1-haploisia ja vähän C- ja G-haploisia. Kuinkas tuon selität? Eivät haplot synny testaamalla, ne ovat jo olemassa testattiin tai ei. On sinulla jutut. Rattijuoppojakin on, vaikka ei testattaisi. Useammin Toyotassa kuin Rolls Roycessa. Onko automerkki silti rattijuopumuksesta kiinni? Ei ole. Rattijuopumus ja automerkki ovat autosta kiinni. Haploryhmä ja hautaustapa taas ovat ihmisestä kiinni. Ymmärrätkö analogian?

Jotuni

Tarhakalmistoja on Satakunnassakin. Joudut keksimään uuden selityksen haploillesi

Miten niin? Tarhakalmistoja on Satakunnassa vähemmän kuin Varsinais-Suomessa. Samaten N-haploa on Satakunnassakin, ja myös sitä on vähemmän kuin Varsinais-Suomessa. Sinä sorrut taas joko-tai, kaikki tai ei mitään -logiikkaan, etkä ymmärrä että välimuotojakin on.

Paljon N-haploa, vähän I1-haploa ja paljon tarhakalmistoja vastaan paljon I1-haploa, vähän N-haploa ja vähän tarhakalmistoja. Ymmärrätkö eron?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat