Sivut

Kommentit (28604)

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Liittynyt15.9.2006
Moses Leone
Mutta mistä tuo balttien Perkunas on peräisin?

Wiksun mukaan se on jumaljohdos:
"Kielitieteilijöiden mukaan Perkons- ja Perkunas-nimet palautuvat ”lyöntiä” tai ”iskua” tarkoittavaan indoeurooppalaiseen sanaan (*perku, *pergo tms.), johon on lisätty jumalan nimeä osoittava *no-pääte."

Viitteenä Jaan Puhvelin Comparative Mythology.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
aarni
Onko tällä palstalla jo käsitelty sellainen DNA:n selityspalvelu kuin Promethease?

http://www.snpedia.com/index.php/Promethease:

"Promethease is a tool to build a report based on SNPedia and a file of genotypes. Customers of testing services (23andMe, deCODEme, Navigenics, ...) can use it to learn more about their DNA. It can also pool the data from multiple testing services."

Palstan pääkaupunkiseutulaisia 23andMe-uskovia saattaa kiinnostaa se lisätieto, että Prometheasen ja SNPedian kehittäjä Michael Cariaso esiintyy perjantaina Helsingissä (Kumpula, Exactum D122 kello 10:15). Noissa puitteissa pidettynä saattaa tietysti olla teknispainotteinen esitys. Lisätietoa: http://www.hiit.fi/node/979.[/quote]


Promethease on ollut omalla koneella ja sen tuloksiakin on katseltu. Asiantuntemus ei riitä arvioimaan geneettisen tautiperimän tilastollista luotettavuutta. Muutamat asiat arveluttavat, kuten esimerkiksi se, että samat geenit auheuttavat erilaisia riskejä eri väestöissä. Minusta tämä kertoo snp-pistemutaatioiden tulkinnan kehittymättömyydestä. Henkilön tulos ei siis riipu geenien skannaustuloksesta, vaan myös siitä mihin väestöön ko henkilö mieltää kuuluvansa. Jos tutkimuspohjaksi on arvioitu kaukaasialainen väestö, niin mitä se tarkoittaa a) kunkin eurooppalaisen kansan osalta b) kunkin tutkimuksen kohdalla.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Jaska
Moses Leone
Mutta mistä tuo balttien Perkunas on peräisin?

Wiksun mukaan se on jumaljohdos:
"Kielitieteilijöiden mukaan Perkons- ja Perkunas-nimet palautuvat ”lyöntiä” tai ”iskua” tarkoittavaan indoeurooppalaiseen sanaan (*perku, *pergo tms.), johon on lisätty jumalan nimeä osoittava *no-pääte."

Viitteenä Jaan Puhvelin Comparative Mythology.




Aivan kirjaimellisesti "perkūnas" = ukonilma, joka sattaa kyllä palautua tuollaiseen sanaan, ja joka on voitu ymmärtää personifioidusti (myös kielun osalta) tai sitten ei: esimerkiksi "malūnas" = mylly (eikä mylläri) kun taas "ėdrūna(s)" = suursyömäri sanasta "ėdrus, ėdri", ahne, "*äiterä" on muuten kuurilainen adjektiivi sikäläisestä sanasta "eidi" [äidi], "kehto", liett. "ėdia", mon. "ėdžios" = kehto, joka on yksi kandidaatti sanan "äiti" etymologiaksi, ja edelleen sanasta "ėsti...ėda...ėdė" = syödä, imeä, syövyttää, polttaa (happo, nokkonen), erotukseksi "ėdus, ėdi" = syövyttävä. Pistin tuonkin vanhan ongelman nyt samaan pötköön, kun osui tässä yhteydessä silmiini sanakirjoista.

Sana "*pergo" > "pirkti...pẽrka...pìrko" = ostaa, tehdä kauppa, lyödä kauppa lukkoon.

Perkunasin takana on joko tämä, tai sitten etuliite "per-" = yli, ylös, ylle, liikaa.

Suomen sana, joka kirjoitetaan "perkėlė" = nosti yli (t. liian korkealle). Lause "Petras perkėlė Lizą per kelią" [Petras perkelee Liizaa per keelee] tarkoittaa, että "Petteri nosti Liisan tien yli".

Eli suomen "perkėlėelle" on paljon maagisempia käännöksiä, kuten "ylösnousi" (Raam.) kuin suinkaan alkuperäiselle Perkunasille! Ei olekaan absoluuttinen varmaa ettekö suomen sana olisikehittynyt pitkään omia teitään eikä noin ollen oli suora laina nykyisestä "Perkūnasista".

Mutta tuota perkunas/Ukkonen-sanaakin voidaan lähteä purkamaan osiin "Per-" eikä "iskeä"-lähtökohdista. "Perkūnas" on myös "ruumiin (kūnas) yläpuolinen (olento)".

Perkūnas ei ollenkaan sama kuin "Piru" = "Velnias", vaan Perkūnas on samaa kuin muinaissuomalaisten "Ukko", hän ei ole esimerkiksi "hyvä tai paha", vaan sellaisten "yläpuolella". Perkūnas on ukkomies, jonka vaimo on "Äiti Maa" "Žemyna". Balttilaisten "Ūkas", joka nimi on samaan (balttilaista) kantaa ("Isäntä") kuin suomen "Ukko", on maanviljelyksen jumala.

http://en.wikipedia.org/wiki/Perk%C5%ABnas

Latviaksi myös "Perkons" = Ukkonen.

Latviassa per-etuliite ei ole käytössä, eikä sinne ole juuri lainattukaan sillä alkavia sanoja, ellei sitten juuri tätä. "Ostaa" on "pirkt...perku...pirku".

Preussiksi sana on "Perkūns", jotvingiksi Perkūnas

http://www.suduva.com/virdainas/

" Perkūnas = thunder-spirit
perkūnausna = oath = vala
perkūnaut to swear by oath (Inf) "

ÄIDISÄ (Ä)SIDE(Ä) (ÄID)ISÄ
AIDISA (A)SIDE(A) (AID)ISA

AIC(I)A AIDI(A) (A)IS(I)A

A : EL A, EL Ai, EL Aia - nyk EL-uOjaA
A(I)[size=150:2ivj09c6]<[/size:2ivj09c6](I)A : aika, asia, aasia, a isa/isä
A(I)[size=150:2ivj09c6]>[/size:2ivj09c6](I)A : a i dia, , ai dia, aidi, äiti
A(I)[size=150:2ivj09c6]§/S[/size:2ivj09c6](I)A : Ensimmäinen sukupolvi: KansanÄiti ja KansanIsä ja Laki

Jokaisella Kansalla (ei 'rodulla', 'rotu' viittaa eläinmaailmaan) on oma KansanÄiti ja KansanIsä.

ÄITI ITIÄ
T.rade M.ark, TiMe : V.aihda M.erkkiä, AiKa
ÄITI (tm time/aika) -> A AIKA -> A AISA -> A AI A AI>A

TI voidaan lausua/kirjoittaa S : T(h)I.S/§ ('(a) this is (a) law' : '(a) taemae on (a) laki')
ÄITI ISIÄ

Katso esimerkiksi TAIMI (DAIMMI) -nimi : A TAIMI (A DAIMMI)

C (<) ja D (>) yhdistettynä
[size=150:225yz0mc]<[/size:225yz0mc]+[size=150:225yz0mc]>[/size:225yz0mc] = [size=150:225yz0mc]O[/size:225yz0mc]

C (<) ja
D (>) yhdistettynä
[size=150:225yz0mc]<[/size:225yz0mc] +
[size=150:225yz0mc]>[/size:225yz0mc] = [size=150:225yz0mc]S[/size:225yz0mc] jossa O on keskellä [size=150:225yz0mc]§[/size:225yz0mc] (Laki)

D (>) ja C (<) yhdistettynä
[size=150:225yz0mc]>[/size:225yz0mc]+[size=150:225yz0mc]<[/size:225yz0mc] = [size=150:225yz0mc]X[/size:225yz0mc]

D (>) ja
C (<) yhdistettynä
[size=150:225yz0mc]>[/size:225yz0mc]+
[size=150:225yz0mc]<[/size:225yz0mc] = [size=150:225yz0mc]Z[/size:225yz0mc]

vastavs
V-A='ST' : pienempi - suurempi : 'este'
A-V='S' : suurempi-pienempi : 'es' (On)

jakolakussa esim V=2, A = 10
V
A=ST : VA=X : 2/10='este'

A
V=S : AV=O : 10/2='es' (On) 5

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Liittynyt31.8.2006
Arkkis

Sana "*pergo" > "pirkti...pẽrka...pìrko" = ostaa, tehdä kauppa, lyödä kauppa lukkoon.



Tuo on parempi etymologia Ruotsin Birkalle kuin germaaninen koivu.

Baltin *pirko -> suomen pirkka -> ruotsin birka.

-

Jotuni
Arkkis

Sana "*pergo" > "pirkti...pẽrka...pìrko" = ostaa, tehdä kauppa, lyödä kauppa lukkoon.



Tuo on parempi etymologia Ruotsin Birkalle kuin germaaninen koivu.

Baltin *pirko -> suomen pirkka -> ruotsin birka.


On kiinnitetty paljon huomiota sanueeseen "birka...birk...björkö...koivisto-...pirkkalaiset", ja erilaisia teorioita on esitetty. Vaikka "birk"-sanan alkuperä on toistaiseksi epäselvä, melkoisen todennäköisenä voidaan pitää hypoteesia, että ko. käsite on liittynyt kauppapaikkoihin ja ulkomaisten kauppiaiden niissä ja niihin johtavilla teillä nauttimaan "lain suojaan". Suomen rannikolta on paikallistettu useita "birk-koivisto" -satamapaikkoja ( Unto Salo: Suomen kaupunkilaitoksen synty ja varhaisvaiheita, Hist.arkisto 78, 1982), joihin siis vieraat kauppiaat saattoivat rauhassa tulla.

http://pakana.150m.com/KARTAT3.HTM

Birk-koivisto? Jostakin luin, että satamissa sijaitsevat kauppapaikat oli merkitty koivun lehtevillä oksilla.

Kumpi ensin – muna vai kana?
Jostakin idästä lähti ”joskus” Peruun sanat laphi ja pirca molempien merkitessä yhäkin puun lehteä/lehtiä.
Tästä syystä veikkaan itäistä alkuperää.

Jotuni
Arkkis

Sana "*pergo" > "pirkti...pẽrka...pìrko" = ostaa, tehdä kauppa, lyödä kauppa lukkoon.



Tuo on parempi etymologia Ruotsin Birkalle kuin germaaninen koivu.

Baltin *pirko -> suomen pirkka -> ruotsin birka.

-




"Koivu"/"birka" on aivan yhtä hyvin balttilainen kuin germaaninenkin:

liettuan "beržas", latvian "bῑrzs", jotvingin "birzas", preussin "birze", venäjäksi "berjoza".

"Kesäkuu" on "birželis", "koivukuu", joka nimi johtunee siitä, että juhannus oli markkina-aika, ja markkinapaikat merkittiin "juhannuslimojen" tapaisin koivunlatvoin. Se kuukauden nimi ei voi johtua muusta koivuun liittyvästä, kuten sen kukkimisesta ja mahlankeruusta, koska ne tapahtuvat aikaisemmin. (Jälkimmäisestä saattaa kyllä johtua "toukokuun" nimi "gegužė".

post1103450.html?hilit=%20gegti%20#p1103450

Toinen majdollisuus on, että johtuisi "käestä" = "gegutė".)

Sanalla "pirkti" ei liene etymologista tekemistä "birz-"-sanojen kanssa. Preussiksi ja jotvingiksi "ostaa" on "kauptun"; "kaupti" (lt), "kaupt" (lv) ovat "käydä kauppaa". "Kaup-"-sanat tulevat kokoamista, kasaamista ja varastoimista merkitsevästä sanaparvesta.

Preussissa on myös sana "birgtwei...bergga...berggā" = keittää, tiputtaa, tiputella, kuplia, ryypätä ym., joka luultavasti seuraa koivuntervan tislaamisesta, ja se tuotekin on saattanut olla sikäläisittäin jotkain "*birggaa", liettuakai se on "degute":a, "poltettua", vnäjäksi "djakot":ia, eli "tököttiä".

sigfrid
aarni
Onko tällä palstalla jo käsitelty sellainen DNA:n selityspalvelu kuin Promethease? [...]

Promethease on ollut omalla koneella ja sen tuloksiakin on katseltu. Asiantuntemus ei riitä arvioimaan geneettisen tautiperimän tilastollista luotettavuutta.

Tilastollista luotettavuutta - hmm... Sehän alkaa olla jo aika hyvin tiedossa, että suurimmalla osalla noista assosiaatiotutkimuksissa löytyneistä kohtalaisen yleisistä snippivarianteista fenotyypin ennustusarvo on aika häviävän pieni.

sigfrid
Muutamat asiat arveluttavat, kuten esimerkiksi se, että samat geenit auheuttavat erilaisia riskejä eri väestöissä. Minusta tämä kertoo snp-pistemutaatioiden tulkinnan kehittymättömyydestä.

Lähinnä se kertoo esimerkiksi siitä, että kyseinen "geeni" ei ole varsinainen riskin aiheuttava geeni, vaan vain snippi, joka sattuu olemaan varsinaisen aiheuttajan lähistöllä ja kytkentäepätasapainossa sen kanssa. Ja eri väestöissä kytkentäepätasapainossa oleva alleeli voi olla eri, esim. eurooppalaisilla A ja aasialaisilla C, vaikka varsinainen (vielä tuntematon) taudin tai tautiriskin aiheuttava variantti olisi täsmälleen samakin.

sigfrid
Henkilön tulos ei siis riipu geenien skannaustuloksesta, vaan myös siitä mihin väestöön ko henkilö mieltää kuuluvansa. Jos tutkimuspohjaksi on arvioitu kaukaasialainen väestö, niin mitä se tarkoittaa a) kunkin eurooppalaisen kansan osalta b) kunkin tutkimuksen kohdalla.

Luulen, että suomalainen voi aika luottavaisesti katsella kaukaasialaisiin perustuvia tuloksia - ainakin niin kauan kuin jokseenkin ainoat muut vaihtoehdot ovat afroamerikkalaiset tai itäaasialaiset...

Suorastaan yllätyin että otit noin maltillis-skeptisen kannan. Nostan hattua.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007

Kuten sanoin, en ymmärrä geenien ja tautiriskien päälle riittävästi sanoakseni jotakin. Voihan hyvin olla, että asiantuntijat ymmärtävät niihin liittyviä epävarmuuksia paremmin kuin esimerkiksi minä ja vakuutusvirkailijat Olisi varmasti hyvä jos tämäntapaista tilastollista tietoa pysyttättäisiin käyttämään kansalaisten terveyden hyväksi. Ennaltaehkäisyyn riittäisi tilastotietokin. Suurten lukujen (snippimäärien) populaatiogeneettiset tilastot ovat mielestäni kuitenkin kohtuullisen luotettavia ja suomalaisten alkuperäkin saanee uutta valaistusta, kun vain joku uskaltaa siihen asiaan rohkeasti tarttua.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Liittynyt31.8.2006
Johan
Jotuni
Arkkis

Sana "*pergo" > "pirkti...pẽrka...pìrko" = ostaa, tehdä kauppa, lyödä kauppa lukkoon.



Tuo on parempi etymologia Ruotsin Birkalle kuin germaaninen koivu.

Baltin *pirko -> suomen pirkka -> ruotsin birka.


On kiinnitetty paljon huomiota sanueeseen "birka...birk...björkö...koivisto-...pirkkalaiset", ja erilaisia teorioita on esitetty. Vaikka "birk"-sanan alkuperä on toistaiseksi epäselvä, melkoisen todennäköisenä voidaan pitää hypoteesia, että ko. käsite on liittynyt kauppapaikkoihin ja ulkomaisten kauppiaiden niissä ja niihin johtavilla teillä nauttimaan "lain suojaan". Suomen rannikolta on paikallistettu useita "birk-koivisto" -satamapaikkoja ( Unto Salo: Suomen kaupunkilaitoksen synty ja varhaisvaiheita, Hist.arkisto 78, 1982), joihin siis vieraat kauppiaat saattoivat rauhassa tulla.

http://pakana.150m.com/KARTAT3.HTM

Birk-koivisto? Jostakin luin, että satamissa sijaitsevat kauppapaikat oli merkitty koivun lehtevillä oksilla.

Kumpi ensin – muna vai kana?
Jostakin idästä lähti ”joskus” Peruun sanat laphi ja pirca molempien merkitessä yhäkin puun lehteä/lehtiä.
Tästä syystä veikkaan itäistä alkuperää.




Ensin oli Birka. Se on 800 ja 1000 luvuilla mainittu kaupungin nimenä kristillisen lähetyksen yhteydessä, mutta skandinaaviset lähteet eivät tunne sitä lainkaan. Mahdollisesti koska se ei ollut skandinaavinen kauppapaikka.

Björkörätt on vasta 1300-luvun tulosta (Old Swedish: biærköa rætter, Old Icelandic: bjarkeyjar-rettr, Norwegian: bjarkøretten, Danish: bjærkeret, birkeret) )

Mielestäni Arkkiksen kauppaan liittyvä balttiselitys ja suomalainen pirkka ovat paremmat selitykset.

birch
O.E. beorc, from P.Gmc. *berkjon (O.S. birka, O.N. börk, Sw. björk, Du. berk, Ger. Birke), from PIE *bhergo (cf. Ossetian barz, O.C.S. breza, Lith. berzas, Skt. bhurjah, L. farnus, fraxinus "mountain ash"), from base *bhereg- "to gleam, white." Meaning "bunch of birch twigs used for flogging" (1648) led to verb meaning "to flog" (1830). Birch beer is 1883, Amer.Eng.

Tuo yllä oleva bunch of birch twigs used for floggin on suomeksi vihta ja vasta.

-
-

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Liittynyt15.9.2006

Fennougristisia tieteellisiä julkaisuja päätyy enenevässä määrin nettiin, mitä pidän erittäin positiivisena asiana, samoin sitä että suomi on vielä toistaiseksi myös tieteen kieli:

http://www.sgr.fi/sust/sust258/sust258.html

Tässäkin ketjussa Ruskeiden Veljiemme pysyvä kiinnostuksen kohde, venäläisten/slaavien ja itämerensuomalaisten muinaiset suhteet, on käsittelyn alla linkkisivulta löytyvässä Janne Saarikiven tuoreessa artikkelissa. Hän esittää uusia lainaetymologioita kumpaankin suuntaan.

Menneisyydessä tutkimusta ovat valitettavasti ohjanneet ja jarruttaneet myös poliittiset näkemykset, minkä Saarikivi erinomaisesti kiteyttää:

"Fennougristiikalle on ehkä koitunut vahingoksi, että se on kehittynyt paljolti maissa, jotka ovat muovanneet kansallista identiteettiään problemaattisessa suhteessa Venäjään (ks. esim. Salminen 2009, tässä niteessä). Tämä on tutkimushistoriassa johtanut vääristymään, jossa slaavilaisia lainoja on tutkittu ainakin jossain määrin vähemmän kuin muita vanhoja sanastokerrostumia, erityisesti germaanisia lainoja. Kansallisesti värittyneen tutkimusparadigman kuuluisimpana esimerkkinä voidaan mainita J. J. Mikkola, joka uudistaessaan lähes viiden vuosikymmenen jälkeen alun perin vuonna 1894 ilmestyneen uraauurtavan monografiansa slaavilaisista lainoista vuonna 1938 veti takaisin monia ilmeisesti aivan oikeaan osuneita slaavilaisia lainaetymologioita."

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Liittynyt31.8.2006
Jaska
Menneisyydessä tutkimusta ovat valitettavasti ohjanneet ja jarruttaneet myös poliittiset näkemykset, minkä Saarikivi erinomaisesti kiteyttää:

"Fennougristiikalle on ehkä koitunut vahingoksi, että se on kehittynyt paljolti maissa, jotka ovat muovanneet kansallista identiteettiään problemaattisessa suhteessa Venäjään (ks. esim. Salminen 2009, tässä niteessä). Tämä on tutkimushistoriassa johtanut vääristymään, jossa slaavilaisia lainoja on tutkittu ainakin jossain määrin vähemmän kuin muita vanhoja sanastokerrostumia, erityisesti germaanisia lainoja. Kansallisesti värittyneen tutkimusparadigman kuuluisimpana esimerkkinä voidaan mainita J. J. Mikkola, joka uudistaessaan lähes viiden vuosikymmenen jälkeen alun perin vuonna 1894 ilmestyneen uraauurtavan monografiansa slaavilaisista lainoista vuonna 1938 veti takaisin monia ilmeisesti aivan oikeaan osuneita slaavilaisia lainaetymologioita."




Lainasanatutkimuksen germaanivärityksestä (ja indoeurooppa) olen minäkin kirjoittanut ja käsittääkseni Arkkis myös on samaa mieltä.

Kiivain taistelu tosin käydään rintamilla slaavin, germaanin ja baltin kesken suomen sanojen alkuperäisestä omistuksesta ja suomipoika katselee sivusta, koska hänhän ei voi omistaa mitään.

-

Arkkis

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237-20155.html

http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 76_247.pdf

JK: ” 5.8. Lopuksi vielä kaksi rinnastusta, joista ims. vastine puuttuu — samoin kuin jo käsitellyltä lp. luoi'kât-verbiltäkin (artikkelin 1. osa, kohta 4).

5.9. L p . buoi'de

(11) Lp. buoi'de "lihava; rasva' (Nielsen, T. I.Itkonen, Lagercrantz) < []vkgerm. *faita- (< esigerm. -d-) > mnorj. feit-r 'lihava, rasvainen', mruots. fet-er, nruots. fet id., kys. veiz 'lihava, (subst.) rasva, lihavuus' jne.

Etymologia on sekä äänteellisesti että semanttisesti moitteeton.

Lapin sanaa vastaava varhaiskantasuomen rekonstruktio on *pajta (inarin- ja etelä-lapissa on tässä klusiili: Äimä FUF6 s. 184—185).

Huomattakoon, että vokalismi ja konsonantismi ovat — kuten kaikissa tässä artikkelissa esittämissäni tapauksissa — keskenään sopusoinnussa: lp. uo ~ germ. a edellyttää vanhaa lainaa, samaa edellyttää lp. yhtymä -i'd- (< vksm. -jt-) <~ germ. (vokaalin jälkeinen) -it-;

myöhemmissä skand. lainoissa lapissa olisi vastaavassa tapauksessa odotettavissa -i't- (vrt. bai'tet 'go up into the wind' (Nielsen) ~ kskand. *baitian > mnorj. beita 'beim Winde segeln, kreuzen', Jande Vries).

Sama äännesuhde on suomen puolellakin tunnettu (sm. muoto ~ germ. *mōta < esigerm. -d-,

sm. mallas, malta(h)an < germ. *malt- jne.). ”

A: Jätetään tuo "buoide"/"painava" toistaiseksi sillensä, ja otetaan nämä Koivulehdon "vahvistavat vertailut" muka "germaanilainoista, jotka ovat lainautuneet samalla tavalla epäsäännöllisesti", tarkempaan syyniin:

”Mallas” on absoluuttivarma balttilaina verbistä

”malti...mala...malo” (lt.), ”jauhettu” = ”maltas”
”malt...malu...malu” (lv.) > "malts, malta"
”maltun...malla...mallā” (pr.)

”Muoto” liittyy sanaparveen ”muovata”, ”muokata” ja ”muotti”, mahdollisesti myös (kuurin) ”muokkaava”/gootin ”muokkaaja” = ”moukari” ja ”muoti”, joka voi olla vaikka kuinka vanha sana ja käsite. ”Muovata” ja uudissana ”muovi” tulevat Kantelettaren sanasta ”muovaella”, jossa se tarkoittaa ”taiteellista luomista”.

Tuossa pistää heti silmään, että yksikään asiaan liittyvä verbi ei ole germaaninen, vaan sitä olisi Koivulehdon mukaan vain substantiivi "muoto", joka siis noin ollen ei lainkaan liityisikään näihin verbeihin! Etymologiset sanakirjat ovat eri mietä. Ehkä ne odottavat "germaanista etymologiaa" myös verbeille, turhaan.

Sanoja, jotka johtavat sille, kannalle, että kyseessä on balttilaina niin suomessa kuin luultavimmin germaanissakin on useita: ”muovata” on balttilaista perua eikä sillä ole vastineita germaanikielissä. Verbi on iankaikkisen vanhaa muotoa. Liettuaksi

(lt.) ”mova” = valupesä, valumuotti, laakeripesä, holkki = (lv.) ”uzmava”

Sanojen, varsinkin verbien tunnistamista ja etsimistä haittaavat nyt etuliitteet, kun suuri määrä asiaa voidaan sanoa lyhyesti, valetaanko (ym.) ”sisään”, ”pinnalle”, ”pitkin”,”poikin”, kertalaakista vai toistuvasti jne. Oikein vanhoissa sanoissa verbi voi myös taipua eriliitteiden kanssa vähän eri tavalla, jolloin liitettä ei voikaan noin vain vaihtaa, vaan kyseessä on uusi verbi.




Tästä on esimerkkinä liettuan sana

”iṥmokti...iṥmoksta...iṥmoko = oppia, hallita täydellisesti, juurta jaksain, "selkäytimestä"

jolle on olemassa myös ”rinnakkainen” aivan tavallinen standardijohdannainen etuliiteverbi

”iṥmokėti...iṥmoka...iṥmoko”= oppia ulkoa, maksaa (loppuun, velka tm.)

Tuo lyhyempi muoto kielii, että tämä verbi on kuulunut ennen (kuten ”vykti...vyksta...vyko” = tapahtua)

”*mok(s)(ė)ti...*moksta..., joka edelleen vihjaa kantabalttilaiseen verbiin

”*māksēti”, josta latviaan on haarautunut verbi:

”maksāt...maksā...maksā” = maksaa, sanan molemmissa merkityksissä: ”olla hintana” ja ”antaa maksu”.

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... kas&h=2990

Edelleen, kun ovat sanat ”pehmetä, pehmittää” (*minkṥti > menkṥti > mankṥti) ohjeellisena taustatietona, tuo muoto ”*māks(ē)ti” hyvin mahdollisesti palautuu kauemmaksi muotoon ”*manksti”, nyt on niin kuurilaisen niin kuurilaisen oloinen sana edessä, että pitää hakea substatiivimuodolla, jotka todennäköisimmin ovat jossakin säilyneet, että minkälainen ”muotti” tai ”muokkain” ”*mankstis” sieltä saattaisi löytyä:

http://www.google.fi/search?hl=fi&lr=la ... art=0&sa=N

JöSSES.... Se on se vagina...

Latviaksi löytyy sana ”maksts”, joka tarkoittaa paitsi ”maksettua” myös miekan ”huotraa” ja puukon ”tuppea”, ja myös slangissa tuota samaa em. ruumiinosaa (tässä on jonkinlainen vitsi, kun ”maksettu” on sama sana, ilmankos...) Virallinen sana on ”makṥtis” (lt.).

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... kas&h=3302

(Tuo (lv.) ”makstsene” eli ”tuppisieni” on (lt.) ”musmirė” eli ”kärpäskuolema” on valkoinen kärpässieni (Amanita).)

Sanasta ”*mākst” on latviassa johdettu ”māksla” = taide ja (samasta) sanasta ”*moksti” vastaavasti liettuassa ”moksla” = tiede.

Sanasta ”māksla” tulee latviassa ”taiteltu” = ”mākslots” = keinotekoinen

Selvästikin ”muokkaaminen” on ollut alkuperätään ”pehmentämistä”:

Arkkis
"Mauti", "maukti" ja "mausti" -verbit saattavat edelleen liittyä, ja joka tapausessa muistuttavat seuraavia parvia:

"*minkṥti" = pehmetä
"*menkṥti" > "męsti...menčia...mentė" = pehmittää, vaivata (taikinaa)
"*mankṥti" = mm. voimistella

sekä

"minti" = muistaa
"*menti" > jv. "ment" = valehdella
"*manti" > lt. "manyti...mano...mane" = ajatella (sm. "manata"...)

> lt. "mąstyti...mąsto...mąstė" = ajatella (syvällisesti tosi viisaita),

"mąstytymas" = (tieteellinen, taiteellinen) ajattelu,

"mąstytoja(s)" = suuri ajattelija, "Suuri Henki"...

jotvingissa kuitenkin "manīt = to enchant, seduce (Inf) " = "houkutella huonoille teille".

post1136115.html?hilit=%20mana%20#p1136115

"Valumuotti" ja "henki" näyttäisivät olevan samaa alkuperää balteille ja iranilaisille.




Kaikesta tästä sanapaljoudesta huolimatta ei ole selvää, mistä nimenomaan ”muoto” tulee, jos se tulee tästä parvesta lainalaisesti jotakin tietä muuntumalla yksinkertaistumalla muodosta ”*mankṥt-.

Kuurin kautta tästä lainautuisi ”*mant-” ja ”*mast-” -tyyppisiä sanoja, ja niitä onkin voinut lainautua. Liettuasta tällaisten lisäksi tuolevat ”*muov-” aluiset sanat. Mutta latgallin kautta on ollut esillä vain sanoja, joista lainautuisi ”*muok-” tai ”*muos-”.

Latvian sana ”taito” = ”māka”, joka on myös kuuria, ja siitä saadaan adjektiivi ”osaava” = ”*makras” = ”maakari” (joka suomessa tarkoittaa huonoa taitoa...), latgalliksi ”muoka”

Pitäisi olla muoto ”*mā(k)ṥt-” oleva verbi, josta latgallin kautta tulisi ”*muohta” > ”muoto”.

Seuraavasta verbistä saadaan kuitekin ainakin konsonattiryhmä -kt-, joka olsi sitten voinut kehittyä lainaantuneena edelleen:

Lv. ”mākt...mācu...māci...māc, māca, māks”
Lg. ”muokt...muoču...muoči...muoč , muoča, muoks”

= painaa (myös muotoon, lehtiä), puristaa, tallata, rutistaa (mm. mehut), litistää, polkea, kuormittaa, ahdistaa, kuristaa, tukehduttaa, sortaa, painostaa, vallita, viettää (jkn päin), ”koukuttaa” (harrastus), kiusata, vaimentaa (ääni, tärinä), kiduttaa, kiukutella, uuvuttaa, riuduttaa, näännyttää, hauduttaa (ruokaa, erityisesti maun laimentamiseksi), mellottaa raakarautaa, pehmentää, hautua, pehmetä (kuv. ja konkr.), lieventää, liennyttää, köyhdyttää.

Tällöin muodosta ”*mankṥta” (pehmennetty, muokattu) tulisi ”*muokta” (lp ”muotta”= kasvot) täsmälleen samalla kaavalla kuin sanasta ”*lankṥta” (kaartuva) tulee lapin ”luokta” = lahti.

Eikä tässä vielä kaikki, vaan länsiliettuan/zemgallin kautta sanasta ”*mankṥtis” (muokkaus) tulisi ”*mahti” just kuten ”lankṥtis”:ista (kaartumisesta) tulisi ”lahti”!

post1126341.html?hilit=luokta#p1126341

Kaikesta tästä huolimatta ei ole varmaa, että ”muoto” lainautuisi juuri noin, VAIKKA SE OLISIKIN BALTTILAINA.

On myös mahdollista, että se lainautusi ”(syvällistä) ajattelemista” (”mąstyti” lt.) tai ”mittaa(mista)” (”mãtas” lt.) merkitsevistä sanaryhmistä.

Täällä on paha, kun ajatellaan, että mitä tuosta liettuan sanasta lainautuu, ja mm. mitä se tarkoittaa...

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... kas&h=3120

Toinen vanhan sanan merkki on sanan kulkeutuminen kauas etuliitteen alkuperäismerkityksestä. Tässäkin latvian ”uzmava” kirjaimellisesti ottaen tarkoittaa ”jonkin päälle vedettävää/astetaavaa muottia/pesää”, mutta tosiasssa se tarkoitta aivan yhtä lailla aukkomaista yksinkertaista muottia, pesää, holkkia kuin myös liettuan ”mova”.

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10621063

" Lietuviešu—latviešu vārdnīca

movà (4)

1. tehn. uzmava

2. uzrocis; mufe novec.

http://www.letonica.com/groups/default. ... ere&h=1837

LV uzmava arheol.
RU муфта,
RU втулка,
EN socket,
DE Tülle

Toinen sana, joka johtaa balttioletuksen jäljille, latgallin sanapari (kaikki persoonat näkyvissä)

”muocēt...muoku..muoki..muok..muokam..muokat..muok...muocieju..muocieji..muocēja..muocējom..muocējot” = osata,

venäjän ”moč'...mogu..možes..možet..možem..možete..mogyt”,

= latvian ”mācēt... māku..māki..māk..mākem...mākem..mak...maceju...”

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... =maukt&h=0

= Liettuan ”Mokėti...moka...mokėjo”, joka tarkoittaa sekä ”osata, voida, pystyä” että ”maksaa (rahalla)”. Se tarkoittaa kirjaimellisesti ”maksaa rahalla jonka nimin om ”*moka” ”.

Mitähän se sellainen ”moka” saattaisi olla, kun muistetaan, että sana ei aivan alunperin ole välttämättä liettuaakaan, jossa ei sallita kaksoiskonsonatteja edes ”erikoislainoissa”, eikä ”iso raha” pesinyt Liettuassa, vaan enemmän mm. Preussissa ja preussilaisilla myös Liettuassa.

(Ja kun se ei ole ”munaus”, eikä ”Martti Oiva Kalervo Ahtisaari”...

Liettuan "mokasi" tarkoittaa siis että "osaa", kun se suomeksi tarkoittaa "ei osaa".

Tämä on vastaavanlainen eksytys kuin viron "halpa reisi", joka siellä tarkoittaa, että "huono matka", mutta Suomessa päin vastoin... huum. A. )

Latvian ”mācīt (~u, ~i, ~a, ~īja, ~īs) = opettaa

= latgallin ”muoceit (-u, -i, -a, -eja, -eis)

= liettuan ” mokyti...moko...mokė”.

Preussiksi edellistä muotoa vastaava verbi on pelkästään

”mukῑtun...muka...mukei” = maksaa (”muka”:lla, ”mukittaa”)

”mukῑtun... mukῑnna... mukῑnnā (si)” = opettaa (oppia).

http://wirdeins.prusai.org//index.php?l ... %C5%A1koti

Tuota sanaryhmää sattaisi vieläkin luulla slaavilainaksi, paitsi että tuo ”pesä, kolo (tekn.), muotti” = ”mova”, jolla mm. ”muovataan”, jäisi ”ilmaan roikkumaan”. Sinne se ei kuitenkaan jää, vaan kyseessä on balttikielten ikivanhimpien perinteiden mukainen ja muotoinen sanaryhmä, jonka vanhat sanat ovat

”mauti...mauna...movė” = pukea päälleen, pitää päällään, pingottaa (kangas, nahka, vyö), mahtua (päälle, sisään, astiaan), sopia, sovittaa (osa, vaate), lentää (esim. hiukset), ”läträtä viinan kanssa” = ”mahduttaa viinaa itseensä”, kaataa, kulauttaa (reippaasti). Etuliitteillä sadaan kymmeniä verbejä.

http://litovru.ru/index.php?a=list&d=1& ... &w2=A&w3=U

mau|ti -na, movė = надевать; напяливать; нестись; лететь; дать (по шее) дуть, хлестать (спиртное)

”mautis” = pukeutua

Muuten kuin liitteellä mutta äänteellisesti säännömukaisesti tästä on johdettu mm. verbit

”movėti...movi...movėjo” = ”mūvėti...mūvi..mūvėjo”= (pitää tapanaan) pukeutua (esim. tietyllä tavalla).

”Muotin” tai ”mallin” tästä (eri merkityksillä, niitähän oli muitakin kuin pukeutuminen) johdettuna (preesensistä) pitäisi nyt olla joko ”*movys” (mask.) tai ”*movia” liettuan päämurteessa, mutta se on kuitenkin ”mova” aivan samoin kuin muinaisesta verbistä ”*lauti” = kovertaa, sijata on jeodettu toisaalta ”lovys” = (koverrettu) ruuhi, ja toisaalta fem. ”lova”, ”lovėlė” = vuode, kehto. Sanat ”lóva” ja ”móva” ovat liettuan länsimurteiden mukaisia, kuten myös mm. ”kautis” (”kovoti”) = taistella > ”kovà” = taistelu .

”movinėti...movina...movino” = puke(utu)a, vaihtaa vaatteita

Edelleen ilmeisiä johdannaisia on

máudyti...máudo...máudė = kylpeä peseytyä, sataa (lujaa), huuhtoa, huuhdella

Sana ”mauti”[/b kääntyy latviaksi useilla sanoilla, jotka lisäksi paljastavat sille yhä lisää merkityksiä:

máuti (~na, móvė)
1. maukt = pukea
mauti pirštines - maukt cimdus = vetää hanskat käteensä
mauti žiedą ant piršto - vilkt (maukt) gredzenu pirkstā = mt. käsistä
2. (sist) gāzt, kraut, cirst = kaataa (muutakin kuin vettä taiviinaa), kuomittaa
3. doties /projām/; mukt /projām/ = irrottautua, hieroa (pois)
4. sar. gāzt /acis/; sacīt /acīs/ = ulkea silmät

kailį mauti - /sa/dot pa ādu
mautis (~nasi, móvėsi)
1. maukt /sev/
2. maukties /nost/

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... 7ti&h=1910

Latvian sana ”maukt” ei ole johdannainen sanasta ”mauti”, tuo -k- on liikaa.

Yhä puuttuu ”simsalabim-taikasana”, joka yhdistäsi nämä johdannaiset, sekä asiallisesti myös ”muokkaamiset”, ”vaatettamiset”, ”moka-maksamiset”, ”pesemiset”, ”hankaamiset”, ”pingottamiset”, vesien ja viinojen kanssa lutraamiset ja muut, joissa äkkiseltään ei huomaa yhteistä logiikkaa (ainakaan minä...).

Käännetään nettisanakirja toisin päin, ja kun latvian ”maukt” ei aivan tarkkaan sovellu liettuan ”mauti”-sana, johdannaiseksi (enempi päin vastoin, mutta se on poikkusellinen suunta), haetaan ”maukt”-sanan kaikki käännökset liettuaksi:

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10631062

Ei auttanut, tuli vain noita etuliitteellisiä muotoja.

Mutta itse liettuassa on myös verbi maukti, vaikka se vähän vanhentuneena usein sanakirjoista puuttuukin.

Täältä se kuitenkin löytyy:

"maukti...maukia...maukė" = to bark (nahkaa), to pull (lakki) over one's eyes, to gulp, to lap (esim. viinaa), to drink hard.

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... 948338&g=2

maũkti (~ia, ~ė)

1. maukt = ”mahduttaa vaate päälleen”

maukti kepurę ant akių - maukt cepuri pār acīm

maukti odą - maukt ādu = muokata nahkaa

2. niev. tempt; kāri dzert; = vetää, kiristää, pingottaa, ryypätä raskaasti

mauktis (~iasi, ~ėsi)

1. maukties /sev/ (cepuri)

2. maukties /nost/ (ādai) ”

BINGO!

Jotvingin kieli tuntee tuosta parvesta sanat ”maut” = pestä peseytyä ja ”mokint” = opettaa, oppia on "izmokint" =”kiskoa oppi ulos (opettajasta)” (varmaan hyviä oppilaita...).

Mahtaako tuo mokka-nahka varmasti olla saanut nimensä sen nimisestä jemeniläisestä kaupungista, vai olisiko se puujalkaselitys. Monet yllättävät muihin maihin yhditetyt sanat ovat osoittaustuneet preussilaisiksi alkuperältään.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
Jaska
Fennougristisia tieteellisiä julkaisuja päätyy enenevässä määrin nettiin, mitä pidän erittäin positiivisena asiana, samoin sitä että suomi on vielä toistaiseksi myös tieteen kieli:

http://www.sgr.fi/sust/sust258/sust258.html

Tässäkin ketjussa Ruskeiden Veljiemme pysyvä kiinnostuksen kohde, venäläisten/slaavien ja itämerensuomalaisten muinaiset suhteet, on käsittelyn alla linkkisivulta löytyvässä Janne Saarikiven tuoreessa artikkelissa. Hän esittää uusia lainaetymologioita kumpaankin suuntaan.

Menneisyydessä tutkimusta ovat valitettavasti ohjanneet ja jarruttaneet myös poliittiset näkemykset, minkä Saarikivi erinomaisesti kiteyttää:

"Fennougristiikalle on ehkä koitunut vahingoksi, että se on kehittynyt paljolti maissa, jotka ovat muovanneet kansallista identiteettiään problemaattisessa suhteessa Venäjään (ks. esim. Salminen 2009, tässä niteessä). Tämä on tutkimushistoriassa johtanut vääristymään, jossa slaavilaisia lainoja on tutkittu ainakin jossain määrin vähemmän kuin muita vanhoja sanastokerrostumia, erityisesti germaanisia lainoja. Kansallisesti värittyneen tutkimusparadigman kuuluisimpana esimerkkinä voidaan mainita J. J. Mikkola, joka uudistaessaan lähes viiden vuosikymmenen jälkeen alun perin vuonna 1894 ilmestyneen uraauurtavan monografiansa slaavilaisista lainoista vuonna 1938 veti takaisin monia ilmeisesti aivan oikeaan osuneita slaavilaisia lainaetymologioita."




Jaska ei tykkää tästä, mutta eivät nykyisetkään tutkijat ole putipuhtaita politiikasta. Arvostelu tulee vasta vuosikymmenien päästä. Vuonna 2068 Jaskankin tutkimukset saavat aivan uutta väriä Vitsi, älä suutu.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat