Sivut

Kommentit (28620)

Matti Huurre tuntuu ainakin kirjassaan "9000 vuotta Suomen esihistoriaa" vähättättelevän rautakautisen maahanmuuton vaikutusta ja vihjaa jopa, että jos maahanmuuttoa olisikin ollut, tulijat puhuivat suunnilleen samanlaista kieltä kuin alkuväestö. Ensiksi hän kirjoittaa:

Ajoitetut rautakautiset lapinrauniot ovat roomalaiselta rautakaudelta tai kansainvaellusajalta eikä myöhäisempiä tunneta. Voi kuitenkin todeta, ettei esim. Pertunmaalta löytynyt viikinkiaikainen ruumishautaröykkiö periaatteessa suurestikaan eroa lapinraunioista. Osa lapinraunioalueesta liittyi myöhemmin varsinaisten kalmistojen alueeseen, kuten Päijänteen Häme ja Mikkelin tienoo. Osasta taas, kuten Pohjois-Satakunnasta ja Pohjois-Savosta, ei nuorempia hautoja toistaiseksi tunneta.

Kyllä minusta on mahdollista, että lapinraunioiden loppuminen voisi merkitä niiden rakentajien häviämistä. Jos viimeiset ovat kansainvaellusajalta ja sitten viikinkiajalta löytyy jotain sinne päin, niin entäpä merovingiaika? Eikö pariin sataan vuoteen kuollut ketään, että olisi voitu haudata?

Heti perään Huurre jatkaa:

Teoria asutuksen jatkuvuudesta meillä kivikaudesta rautakauteen vastaa nykyhetken arkeologisia löytöjä paremmin kuin uudisasutusteoria. Se ei kiellä muualta ajanlaskun vaihteessa tapahtunutta siirtolaisuutta, mutta korostaa sitä, että siirtolaiset tapasivat täällä suunnilleen samalla kulttuuritasolla olevan väestön, joka aikaisemman kehityksen huomioon ottaen lienee puhunut suunnilleen samanlaista kieltäkin. Vaikka siirtolaisten vaikutus oli kulttuuriin ehkä suurikin - huomautettakoon tässäsilti niistä yhteyksistä, joita Suomella jo vanhastaan oli Itämeren alueella -heidän merkityksensä väestön myöhemmässä kehityksessä oli ratkaiseva; sisämaassa sillä ei liene ollut mitään osuutta.



Millä tuollaiseen tulkintaan on päästy? Ovatko kultaisia kaularenkaita, roomalaisia juomasarvia ja viinikauhoja sekä germaanisia loistomiekkoja sisältävät haudat eittämättä samalla kulttuuritasolla kuin löydöttömät lapinrauniohaudat? Mitenkähän Huurre on tuohon kielipäätelmään päätynyt?

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Jaska
Jotuni
Aikion sivulla 19 on esimerkki, jossa PGerm /s/ -> suomen /h/ ja PreS /š/. Arkkis just meinas, ettei tämä ole mahdollinen.

Tietysti se on mahdollinen: germaanien ainoa *s on substituoitu *š:llä, aivan samoin kun myöhäiskantasuomen ainoa *s on substituoitu saamen uudella *š:llä: šaldi <-- *silta <-- baltin *tiltas.



Varhaiskantasuomessa oli /s/, joten ei ole mitään syytä lainata /h/:ksi ja /š/:ski.

Jaska
Jotuni
Kun katsoo Köbleriltä, niin hänpä epäilee kysymysmerkillä, onko sana edes germaaninen. Huomioitavaa myös, ettei *fursalla ole indoeurooppalaisia tunnettuja vastineita. Levikki on suppea - ilmeisesti vain Skandinaviaan rajoittuva.

Silti Köblerkin liittää sanan indoeurooppalaiseen juureen.



Ei liitä. Rekonstruoidun PIE-sanan voi kuka tahansa tehdä vaikka mistä kielestä, mutta ei se todellinen oikea PIE-sana ole.

Jaska
Jotuni
Käsittääkseni lainaus toisin päin - suomalaiskielistä germaaniin - täyttäisi kaikki kielenkehityspiirteet. Suomen/saamen /p/-> germaanin /f/, suomen/saamen /š/ tai /s/ -> germaanin /s/ ja painottoman takavokaalin /a/ häviäminen germaanissa.

Ei täyttäisi: germaanissa oli myös *p ja vieläpä *b, jotka kumpikin olivat lähempänä meikäläistä *p:tä kuin *f. Vastaavuus osoittaa että laina on germaanista meille päin, koska *f on kyllä substituoitu *p:llä, koska äänne puuttui meikäläiskielistä. Toisin päin ei selitys toimi.



Arkkis on oikeassa. /F/ substituoitaisiin /v/:llä. Germaanin /p/ sanat ovat lähes 100 %:sti lainasanoja eivätkä PIE-sanoja.

-

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Moses Leone
Ovatko kultaisia kaularenkaita, roomalaisia juomasarvia ja viinikauhoja sekä germaanisia loistomiekkoja sisältävät haudat eittämättä samalla kulttuuritasolla kuin löydöttömät lapinrauniohaudat?



Uskon että olivat. Varallisuuksissa oli tietenkin suuria eroja. Jos vielä haudattaisiin esineitä, niin jollakin olisi haudassa Mersun loistomalli ja Måseksella lapinrauniomaisesti ... hmm ... pari viiden sentin vastusta ja kondensaattoria. Hyvä analogia, eiks vaan?

-

Moses Leone

Kyllä minusta on mahdollista, että lapinraunioiden loppuminen voisi merkitä niiden rakentajien häviämistä. Jos viimeiset ovat kansainvaellusajalta ja sitten viikinkiajalta löytyy jotain sinne päin, niin entäpä merovingiaika? Eikö pariin sataan vuoteen kuollut ketään, että olisi voitu haudata?



Aukko voi aivan hyvin olla tiedoissammekin. Lapinraunioita on kaivettu vähän, ja esineellisen hautaustavan esiintyminen saman populaation keskuudessa on aivan hyvin voinut vaihdella ajallisesti. Merovingiaikaan ajoittuva lapinraunio on sittemmin tutkittu ainakin Tampereella. Toki Huurteen tapauksessa väestöjatkuvuuden korostaminen perustuu myös valittuun tulkintamalliin eikä puhtaasti lähdeaineistoon.

Täydellinen väestön häviäminen ei ole uskottavaa. Tuskin rautakaudella mitään holokausteja toteutettiin. Paikallinen katoaminen voi tulla kyseeseen, mutta koko Järvi-Suomen osalta ajatus on mahdoton.


Millä tuollaiseen tulkintaan on päästy? Ovatko kultaisia kaularenkaita, roomalaisia juomasarvia ja viinikauhoja sekä germaanisia loistomiekkoja sisältävät haudat eittämättä samalla kulttuuritasolla kuin löydöttömät lapinrauniohaudat? Mitenkähän Huurre on tuohon kielipäätelmään päätynyt?



Nuo luettelemasi ilmiöt eivät oikeastaan liity ajanlaskun vaihteeseen, josta Huurre puhuu, vaan ovat satoja vuosia myöhäisempiä. Huurre tarkoittaa, että vanhemman roomalaisajan alussa maanviljelijöitä siirtyi maahan, jossa asui maanviljelijöitä jo vanhastaan.

Tosin vanhemman roomalaisajankin osalta lounaisrannikon uusien kalmistojen eron rannikon esiroomalaiseen aikaan ja sisämaan varhaismetallikauteen voi halutessaan nähdä jyrkempänä kuin mitä Huurre antaa ymärtää.

Kielipäätelmä perustuu siihen vanhaan ajatukseen, että kantasuomi kehittyi pronssikaudelta lähtien Suomenlahden molemmilla puolilla (Huurre puhuu Baltiasta saapuneesta siirtolaisuudesta), ja oletukseen, ettei saamea olisi koskaan ollut puhuttu Oulujoen vesistöalueen eteläpuolella. Nykytiedon valossa molemmat ovat virheellisiä näkemyksiä .

untamo

Suuret ilmastomuutokset olisivat pitäneet nämä nyt läntisinä esiintyvät väestöt liikkeessä.

No smoke without fire!

Medinet Habun temppelikirjoitukset yhdessä Manethon, Ramses III:n ja kuningatar Hatshepsutin kirjoituksineen unohtamatta Halicarnassuksen Herodotusta paljastavat, mitkä katastrofit todellakin tapahtuivat maailmanlaajuisesti antaen samalla lääkkeet myös ”Perunamaan” tapahtumasarjan alulle.

Kai tuo Santorini ja Hekla iskivät muuallekin kuin Exodus-tarinaan ja Kiinan erään dynastian kaatumiseen miljoonien kuoltua nälkään.

Tokaari oli jo noin 1000 eaa. Perussa. Koko asetelma osuu jopa vuosilukuineen täysin nappiin viitaten etenkin vanhoihin kirjoituksiin, mitkä esitettiin lehdessä - Journal of the Polynesian Society – yli sata vuotta sitten: 2300 vuotta matkalla Manchurian kautta ja vuonna 1000 jaa. Liman edustalla – MOT!
Joko Hekla tai Santorini ...tai molemmat käynnistivät koko ruletin. Varsin osuva oli tuulen suunta etenkin Santorinin Theran räjähdyksessä & purkauksessa. Nälkäinen Hyksokin saapui komposiittijousin Egyptiin mielestäni vasta Santorinin savun ja tuhkan ajamina.

Indeed, the face is pale; the bowman is ready, wrongdoing is everywhere, and there is no man of yesterday.
Indeed, every dead person is as a well-born man. Those who were Egyptians have become foreigners and are thrust aside.
Indeed, the river is blood, yet men drink of it. Men shrink from human beings and thirst after water.

Viitaten edelliseen:
Milloinkahan me suomalaiset olemme äärirasistisena kansana valmiit hyväksymään totuuden?
Nainen edustaa Perun Wari-kulttuuria ennen Aymaraa, Quechuaa ja Inkaa.
Myöhemmin noin 800 jaa. tuo kulttuuri oli Chachapoya-heimo, joka myöhemmin kosti kovalla kädellä tuhoten koko Inka-valtion.
Re:
<<"Sólo Uascar Ynga fue lexítimo eredero, y fue su madre Raua Ocllo, Atagualpa Ynga, auquicona uastardos (=Chachapoyan äpärä), fue su madre Chachapoya">>

http://es.wikipedia.org/wiki/Chachapoyas

Viimeisen Inka-kuninkaan äiti oli tokaarien (aikaisemmin "Wari") Chachapoya: "Poikani Atagualpa...rakas poikani, mitä nämä sivistyneet parrakkaat JUMALAMME ovat sinulle ovat tekemässä?!"

Poika vastaa toki rehellisesti: "Siistivät vain partajouhiani!"

Jopa Armenian doctor Mary Sargsyan tukee EDELLEEN voimakkaasti historiallista totuutta etenkin AYMARAN lainasanojen suhteen tahallisesti väärin ymmärretyssä Inca-valtiossa!
Hän haki muinoin armenian ja aymaran kognaatit vain tukeutuen 600 aymaran sanaan. Yerevanin kirjastoista todellakin löytyy totuuden historiallisia helmiä.

"Muinoin" merkitsee sitä, että hän yhä edelleen käyttää emailia!

Pertinax
Seuraa 
Viestejä1783

Lapamato

D. latum is native to Scandinavia, western Russia, and the Baltics, though it is now also present in North America, especially the Pacific Northwest.
..
Interestingly, despite the relatively small number of cases seen today in South America, some of the earliest archeological evidence of diphyllobothriasis comes from sites in South America. Evidence of Diphyllobothrium spp. has been found in 4,000-10,000 year old human remains on the western coast of South America .

http://en.wikipedia.org/wiki/Diphyllobothrium

Pertinax
Lapamato

D. latum is native to Scandinavia, western Russia, and the Baltics, though it is now also present in North America, especially the Pacific Northwest.
..
Interestingly, despite the relatively small number of cases seen today in South America, some of the earliest archeological evidence of diphyllobothriasis comes from sites in South America. Evidence of Diphyllobothrium spp. has been found in 4,000-10,000 year old human remains on the western coast of South America .

http://en.wikipedia.org/wiki/Diphyllobothrium




Esko Korpilinna yhdistää lapamadon quechua-version suomen kyykäärmeeseen.
Moisista kasveista, ötököistä, eläimistä ja jopa bakteereista kuppaa uhohtamatta on pidetty useita kansainvälisiä konferensseja, joiden perusteella netissä on peräti ladattava kirja, mutta en sitä nyt tähän hätään löydä. Yritän etsiä ajan kanssa poltetuilta CD-levyiltä, sillä kiire lentokentälle katsomaan auringonnousua ja Härmästä saapuvaa kossupulloa.

Todellisuudessa nähtävästi Kolumbuksen miehet toivat kupan Amerikasta, jonne se oli tullut jo ”jostakin” jo runsaasti ennen eaa.

Muistaakseni Gorgle toi joku päivä sitten tapetille paikan nimeltä Trobriand Islands.

The Trobriand Islands (today officially known as the Kiriwina Islands) are a 170 mi² archipelago of coral atolls off the eastern coast of New Guinea.
http://en.wikipedia.org/wiki/Trobriand_Islands

Oikeaan suntaanhan mies viittaa, sillä sieltä löytyy Perun intiaanien Q-haploa ilman erroria.
Näyttää olevan muinainen kansainvälisen kaupan välietappi mm. Perun ja Egyptin tupakkikaupassa.

Ei suinkaan yksi satunnainen(?) haplo-osuma tuota saa aikaan, mutta erästä perulaista eaa-muumiota tutkittiin ja hän oli kuollut kuppaan jo nuorena. Kuitenkin hänen balsamointiöljynsä merkittävimmät ingredientit olivat Meksikosta ja Australian saarilta.

Tuossa yllättäen löytyikin tuo balsamointiin käytetty mäntypuu:
Araucaria cunninghamii
There are two varieties:
Araucaria cunninghamii var. cunninghamii - Australia, from northeast New South Wales to east-central Queensland, at 0-1,000 m altitude.
Araucaria cunninghamii var. papuana - New Guinea, on the mountains of Papua New Guinea, and in Irian Jaya, Indonesia, at 100-2,700 m altitude.

Jaska
Arkkis
Aivan erityiosesti ei ole mitään järjellistä syytä, miksi lainattaessa germaanin f:stä olisi tullut p eikä v. Se on mahdollista, jos v ei kerta kaikkiaan käy, kuten Frans > Pranse, mutta ei muutoin. Kun p on muuttunut vain germaanilinjalla f:ksi, on sieltä lainautuminen p:ksi ilman painavaa syytä tullut mahdottomaksi. Tässä painavat syyt pelaavat päinvastaiseen suuntaan.



Ihan hyvä selitysyritys. Katsopa kerrankin ajatuksella tätä Aikion artikkelia ja erityisesti sivulta 14 alkaen:

http://www.sgr.fi/susa/91/aikio.pdf




Aikio: ” Proto-Scandinavian loans, the existence of which has already for long been recognised.

Arkkis: Siitä kyllä pitää keskustella, onko sellaisia lainkaan olemassa, saamessakaan.

Aikio: ” Even these older borrowings seem to have been adopted largely independent of Finnic, as most of them do not have Finnic cognates. Koivulehto’s stratification of the Germanic loan items in Saami is summarised below, as it provides the background for the study in the next section; see e.g. Koivulehto
(2002) and the references mentioned there for further material.

The oldest stratum of Germanic loanwords has participated in all the known Proto-Saami vowel changes, including the shift *a > *uo. ”

Arkkis: Koivulehdon muka ”osoittamat esimerkit tällaisesta ”ilmiöstä” ovat vääriä, pääasiasiassa suomen- tai balttilainoja.

Tässä yhteydessä on lisäksi mekitystä sillä, onko Koivulehdon ehdottama originaali KANTAGERMAANIEN tai vieläkin varhempi sillä puolen, vai onki se ilmaantunut jostakin ”tyhjästä” VASTA SKANDINAAVIKIELIIN. Näillä jälkimmäisllä ei ole merkitystä sen asian kannalta, mitä Koivulehto kovasti haluaisi kertoa. Mutta ne voivat kyllä kertoa ihan muista asioista jopa vieläkin mielenkiintoisempia seikkoja.

Aikio: ” These loanwords are often, but not always, shared with Finnic. In this layer of borrowings Saami *k occurs in the place of Germanic *h. ”

Arkkis: Nämäkin ”tapaukset” ovat kaikki vääriä hälyjä...

Aikio: ” The words were borrowed either before the Germanic sound shift (i.e. before Indo-European *k > PGerm *h) or at an intermediate phase when the Germanic sound was still pronounced as a velar fricative (*x). Examples of borrowings in this layer include: ”

Arkkis: Merkitsen seuraavassa selvät/täysin ilmeiset balttilainat punaisella, muut aivan ilmeiset ei-germaaniset sinisellä ja mahdolliset germaaniset/slaavilaiset vihreällä värillä:

Aikio: ” SaaN guos'si ‘guest’ < PS *kuossē < PreS *kansa (~ Finn. kansa ‘people, crowd’) < PGerm *hansō- (> Old English hōs ‘crowd, host’, Old High German hansa id.)3 (LÄGLOS s.v. kansa) ”

Arkkis: Tämä on Koivulehdon tyhmin väärennetty etymologia: tuhat vuotta myöhempi mutta ilmeisesti kovin kovin mieleinen Hansa-liitto, aluksi saksalaistuneiden tai ainakin näitä palvelleiden kuurilaisten pyörittämä, on väellä ja vängällä tungettu kehiin....

post1139547.html?hilit=luogge#p1139547

” Lapin gaз'зe sopii kuitenkin kahdestakin syystä huonosti ims. kansan alkuperäisvastineeksi. Ensiksikin konsonantismin suhde ei ole normaali: lp. - з'з - edellyttäisi sanassa olleen vanhan kakuminaaliaffrikaatan č' ( = tč': *kanč'a), mutta silloin ims. asun pitäisi olla *kanta (tai ehkä myös *kanha): vrt. sm. kynsi, vart. kynte- = lp. gâз'зa < s.-ugr. *kunč'e, sm. kaha < s.-ugr. *kač'a). Kakuminaaliaffrikaatta ei sovi permiläiseenkään sanaan. ”

A: Sitä vastoin noihin kaikkiin niin lapin kuin itämerensuomenkin sanoihin sopii loistavasti ”väenpaljoutta, väentungosta” tarkoittava sana, eli niin säännönmukaisuus KUIN MERKITYSTKIN (väentungos) on pilkulleen just!

”kamša” = ”(kokoontunut) väki” (lt., lv., lg.,), ”*kamsa” (kr.), kāmstis (pr.) = tiheikkö, väentungos, (toiminnan) tuoksina

Taustalla on ainakin teknisessä ja musiikkislangissa uusiopalautettu verbi ”*kampsti” ja subtantiivi ”*kampstis” (vrt. ”gaintis”, ”tampris”, ”lemptis” jne.), jota en osaa ainakaan slangikääntää, mutta jonkinlainen ”yhdelmä”, ”rykelmä” se on (ei kuitenkaan ”komposti”).

Tästä on tullut mm. ”kamštis” = tukkia ja samoin kirjoittuva ”korkki”, josta suomeen tulee ”kansi”. Se on siis ilmeisimmin samaa lähtöä kuin "kansa":kin, ei sen balttilaisuudesta vallitse erimielisyyksiä. ”

Aikio: ” SaaN gierdat ‘to endure’ < PS *kiertë- < PreS *kärti- (~ Finn. kärsiä ‘to suffer; to endure’) < PGerm *hardja- (> Swedish härda ‘to harden, to endure’) (LÄGLOS s.v. kärsiä) ”

Tuo h > k -subtituution takia tämän selityksen edelle on asetettava liettuan

”keršýti...keršija...keršijo” = kostaa

<”kĩrsti...kẽrta...kĩrtė” = hakata, puristaa, pistää, purra, iskeä, nokkia

Aikio: ” SaaSk kuârgg ‘range of rocks, reef’, SaaL guorgoj ‘rocky shore’ < PS *kuorkō(j) < PreS *karko(j) < PGerm *hargu- (> Old Norse hporgr ‘heap of rocks; sacrificial site’) (LÄGLOS s.v. karkea)

Arkkis: Ei kantagermaania, ei balttia, ei slaavia, ”korkeat kivirannat”...

Tosin ”(korkella) kalliorannalla” sanotaan liettuassa (”ant kalnių”) ja tšuktšissa (”An'kalin' ”, joka on samalla alueen paikallinen nimi) melkein samoin, mutta tässä ei ole kysy siitä.

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237.html?hilit=tym%C3%A4&start=15238

” A. Parallels between Chukcho-Kamchatkan and Uralic, including
partial branches. ”

”14. ChK: Ch *ɣъrɣo-ła "peak, top of mountain" | K *kǝtx- "altus" (M40: ChK **ɣъčɣŏ-); FP/FV *korkɜ "hoch" (UEW 672). Lit.: Bouda 1952: 30: BF + Ch.

Korkea

15. ChK *ɣъv "stone" (M 41-42); FU *kiwe "Stein" (UEW 163-64) = *kiwi "stone" (S 543). Lit.: Ankeria 1951: 134; Bouda 1952: 24: ChK + FU.

Kivi

16. ChK *ɣъso "hip, flank" > Ch *ɣъto-l | K *kasŏ-ŋ (M 41); FP *kaska "Kreuz, Mitte des Körper" (UEW 648).

Keski-

17. ChK *jeɣwši "year, cycle" (M 98); FU *jikä "Alter, Jahr" (UEW 98) = *ikä "year; age" (S 541).

Ikä

18. ChK *jǝhĭlɣǝ "moon" (M 60); cf. *('ъ)lha "sun" (M 81); U *jelä
"Licht, Sonne, Tag" (UEW 96-97).

(Julki, julkinen, julkea?)

19. ChK *jǝlɣ(w)ǝ "knuckle, finger" (M 61); FU *jalka "Fuss, Bein" (UEW 88-89) = *jálkå "foot, leg" (S 543).

Jalka, jalas, jalus

20. ChK *jъtъ "to get, bring, carry" (M 62); U *jutta- "ansetzen,
anstückeln, hinzunähen, verbinden" (UEW 106).

Jatkaa, jatkua, lapp. judata

21. ChK *kěj'(v)-ke "birch-sprout" (M 68); U *kojwa "Birke" (UEW 169) = *koxjá "birch" (S 537).

Koivu

Aikio: ” The second stratum of Germanic loanwords has also participated in many Proto-Saami vowel changes, such as *a > *uo, but shows Ø as the substitute for Germanic *h. These loanwords are not shared with Finnic – there are no loanwords in Finnic showing a loss of foreign h. These borrowings were thus adopted at a stage when Saami and Finnic were already distinct languages spoken in two mutually exclusive speech communities, but these languages still closely resembled each other, as at least most of the complex Proto-Saami vowel shifts had not yet taken place. Examples of borrowings in this layer include:

SaaN vuoma ~ vuopman ‘a kind of hunting fence’ < PS *vuomën < PreS *amin < PGerm *hamen- (> Old High German hamo ‘hunting net; net in a weir’) (Koivulehto 2002: 589) "

Arkkis: Ettei vain tuo "hamen" tulisi sanasta "kamen(ys)", "kivipainot", eli ettei kyseessä olisi eräänlainen painolla vaustettu "bola" (kuin Patagonian intiaaneilla), joka heiteään eläimen sarviin, jalkoihin jne. ? Erityisen hyvä, jos eläin halutaan kiinni vahingoittumattomana.

Toisaalta tuo "vuoma" olisi ilmeisesti eräänlainen metsästysaita eli HANGAS, "*anga" taas on taas mm. "ansakuoppa" baltissa, sanasta voi tulla myös suomen "aukko", mutta myös baltin "auka" = "uhri, saalis".

SaaN vuoksa ‘depth of a fishing net’ < PS *vuopsë < PreS *api/as < NwGerm *hāba-z (< PGerm *hēba-z) (> Old Norse háfr ‘pocket net, hoop net’) (Koivulehto 1999b: 364–365; 2002: 589)

Arkkis: Tämä tulisi myös suomen sanasta ”vaaksa”. Tämä on esitetty myös SSA:ssa.

Aikio: ” SaaN vuos'su ‘bellows’ < PS *vuosëjō < PreS *asijo < PGerm *hasja- (> Icelandic hes ‘skin pouch’) (Koivulehto 1999a: 365–367)

Arkkis: myös esimerkiksi liettuan sanasta ”vamzdis”, mon. ”vamzdžiai” = putki, kelpaisi (harvinaiselta) äänneasultaan. Esimerkiksi latviassa sama sana ”vamzis” on merkityksessään vielä kauempana: villapaita.

Aikio: ” The stratification of Germanic loanwords in Saami

Jorma Koivulehto has demonstrated in his studies that there are two distinct strata of Germanic loanwords in Saami which precede the extensive stratum of Proto-Scandinavian loans, the existence of which has already for long been recognised. Even these older borrowings seem to have been adopted largely independent of Finnic, as most of them do not have Finnic cognates. Koivulehto’s stratification of the Germanic loan items in Saami is summarised below, as it provides the background for the study in the next section; see e.g. Koivulehto (2002) and the references mentioned there for further material.

The oldest stratum of Germanic loanwords has participated in all the known Proto-Saami vowel changes, including the shift *a > *uo. 2

These loanwords are often, but not always, shared with Finnic. ”

Arkkis: ”Suomen kautta lainatut vanhat” tuollaiset ovat humpuukia, pääasiassa tuiki säännönmukaisia balttilainoja.

Aikio: ” In this layer of borrowings Saami *k occurs in the place of Germanic *h. ”

Arkkis: Myös tässä on kyseenalaista, löytyykö tuollaisia todellisia germaanilainoja ainoatakaan.

Aikio: ” The words were borrowed either before the Germanic sound shift (i.e. before Indo-European *k > PGerm *h) or at an intermediate phase when the Germanic sound was still pronounced as a velar fricative (*x). Examples of borrowings in this layer include:

In the case of individual words it is often impossible to distinguish between these two layers of borrowings. Indeed, there are quite a few Germanic borrowings which have undergone the Saami vowel shift *a > uo and hence must have been adopted during one of these two early periods, but there are no criteria for more exact dating. But, even though the majority of the old Germanic loanwords in Saami are phonologically ambiguous so that their adoption cannot be with any certainty assigned to either the first or the second phase of borrowing, a principal distinction between these two strata must be assumed in order to explain the two reflexes of Germanic *h-. The following cases are ambiguous in respect to their stratification: ”

Arkkis: eron tekeminen ”uuden” ja ”vanhan germaanilainakerroksen” välillä on helppoa: ”jälkimmöinen” MUITA IE-lainoja, ajalta, jolloin mitään kermaanikieliä ei ollut olemassakaan!

Aikio: ” SaaN buoidi ‘fat’ < PS *puojtē < PreS *pajta < PGerm *faita- (> Old Norse feitr ‘fat’) (Koivulehto 1976: 260) ”

Arkkis: Balttilaina :

post1222776.html?hilit=buoida#p1222776

Aikio: ” SaaL buollda ‘hillside, mountain side’ (~ Finn. dial. palsi ‘hard layer of soil or clay, e.g. in the bottom of a lake’) < PS *puoltë < PreS *palti < PGerm *falþa- (> Engl. fold) (Koivulehto 1976: 254–257) ”

Arkkis: ilmeinen balttilaina, mikä kertoo yhteys ”palsi, pallen” -sanaan , joka voi olla vain SU tai baltti/iraniperua taivutuksensa takia.

post1140194.html?hilit=palsi#p1140194

Aikio: ” SaaL guobas ‘witch’ (~ Finn. kave ‘creature; mythological being; girl, maiden (myth.)’) < PS *kuopës < PreS *kap-is < PGerm *skapa- (> Old English ge-sceap ‘creature, creation’). (LÄGLOS s.v. kave)

Arkkis: ilmeinen balttilaina sanasta ”kapas”, hauta (josta tulee myös ”kuoppa”:

post1004629.html?hilit=guobas#p1004629

Vanhassa liettualaisessa mytologiassa kuolevien ja erityisesti sodassa kaatuvien mieten ympärillä pyöri melkoinen naishenkiarmeja, josta osa oli vähän karseita, mutta toinen osa vrasikin tuossa jälkimmäisessä tapauksessa taas mukavia... Vanhassa mahdollisesti ”naisvaltaisessa” mytologiassa (joka sattaa olla kyllä peräisin ala(zem-)balteilta eikä irani-yläbalteita, kuten nämä lainat) kaatuminen sodassa tai metsä-tyksessä rinnastettiin ”tasa-arvomielessä” naisten kuolemaan syynnytyksessä, ja sellaiselle altistuminen olimieten velvollisuus.

http://de.wikipedia.org/wiki/Baltische_Mythologie

Aikio: ” SaaN guolla ‘testicle’ < PS *kuolë < PreS *kali < PGerm *skallV- (> Old Engl. sceallan ‘testicles’, Old Frisian skall ‘testicle’). PS *-l- in the place of foreign *-ll- is predictable in an early loan, as geminate sonorants were originally not permitted in Finno-Ugric. (The etymology derives from J. Koivulehto, p.c.)

Sana on iranolais-arktista (vasarakirvesperäistä) ”kalkki, muna, munat, takominen, (mmallinen) luominen” -mytologiaa, johon Kalevalakin liittyy monin tavoin. sana esiintyy arktisen kieliryhän ja antroplogisen tyypin lounaisimmalla kansalla itelmeeneillä, joiden kielessä on ugrilainoja (tai sitten päinvastoin):

post1031499.html?hilit=%20tym%C3%A4%20#p1031499

” D. Parallels between Kamchatkan (Itelmen) and Uralic, including its partial branches.

Tämä itelmeeni, joka on arktisen etnisen tyypin kielistä lounaisin, on niistä ilmeisimmin lähintä sukua ugrilaisille kielille.

103. (Itekmeeni:) K: NE kallaka, S & W kalka "penis" (Krašennikov; Worth 1959: 112, #6.2); (tṥuktṥi:) cf. Ch *hǝlqe "penis" (M 168); (suomi-permi:) FP *kaĺkkɜ "Ei; Hoden" (UEW 644); cf. also (ugri:) U *koĺe "Hoden" (UEW 175).

Sanottakoon tämä aivan suoraan niin kuin tämä on, sanalla on tasan samat merkitykset kuin suomen sanalla "muna"...:

kulli, kalkki (munankuori) ”

post1136115.html?hilit=kalkoliitti*#p1136115

Aikio: ” SaaL luogge ‘rectum’ (~ Finn. lanka ‘thread’) < PS *luoŋkē < PreS *laŋka < PGerm *langan- (> Icelandic langi ‘rectum of a bovine’) (LÄGLOS s.v. lanka)

SaaN luoikat ‘to lend’ < PS *luojkkë- < PreS *lajkki- < PGerm *laigwē- /*laigweje- (> Old Norse leiga ~ leigja ‘to hire’) (Koivulehto 2002: 588–589)

Selviä balttilainoja:

post1139547.html?hilit=luogge#p1139547

” A: ”Lanka” (= ”sellainen joka taipuu”) tulee tavalliseen tapaan preesensinä balttisanasta jo yllä mainitusta balttisanaryhmästä ”linkti” > ”lenkti” > ”*lankti” = taipua, taivuttaa, taivututtaa ja adketiivista ”lankstus/-i” = notkea. Jos ”lahti” = ”įlanka” = ”taipuu sisäänpäin” niin pelkkä ”lanka” taipuu mihin suuntaan tahansa. ”

” A: ”Luoikat” ei voi koivulehdon mukaan olla suomesta, koska suomessa sen pitäisi olla ”*laiko”.

Mutta baltissapa on ”laiko”: mm. liettuan

”laikyti...laiko...laikė” = pitää (kädessää tai varalla esim. lainattavaksi), ottaa huomioon, antaa lainaksi, pitää vuokrattuna jne.

Kuuriksi tuo olisi ”*laicyti...*laica...*laicei”, josta ”lainaaminen olisi ”*laicnas” > ”*laihna” (jossakin olen kuullut, olisko murteessa...) > laina. ”

Aikio: ” SaaN luoska (obsol.) ‘decorative seam or trimming on the edge of a Saamiman’s coat’ < PS *luoskë < PreS *laski < PGerm *laskV- (> Middle Low German lasch ‘piece (of textile, leather, metal, etc.) with a sharp end; gusset in woman’s coat’; cf. Norwegian lask ‘invisible or decorative seam (on leather); cloth gusset’, which is a Low German loan) (Koivulehto 1976: 262–263)4

Arkkis: Kyseessä voi olla tuo, mutta voi olla myös slaavilainen laina, tai palautua kanstasuomen verbiin ”*laskta”, joka on tarkoittanut mm. köyden punomista ja saumaamista (laskos), suuren määrän ohella muita merkityksiä).

Aikio: ” SaaN ruoksi ‘udder’ (~ Finn. rauha-nen ‘gland’) < PS *ruovsē < PreS *rawsa < *rawša < PGerm *hrauza- (> Norwegian røyr ‘groin’) (cf. SSA s.v. rauhanen)

Arkkis; Kantakermaaninen ”utare” on ”euter”. Tuo ”*ravsa” ei näyttäisi olevan indogermaaninen sana. Suomen sana ”rauha” saattaa kyllä olla germaanista perua ”Ruh”, mutta tuolla sosiologisella rauhalla ei ole välttämättä tekemistä fysiologisen ”rauhasen” kanssa.

Jos ”hrauza” olisi balttilaista perua, se olisi sanasta

”kraustyti...(*krausti)...krauso...krausė” = muuttaa toiseen paikkaan, korjata sato, raivata ym. Tämä ei kuitenkaan sovi merkitykseen ”rauhanen”, vaan tarkoittaa sosiaalista 'rauhaa', jos liittyy siihen.

Aikio: ” SaaN ruovda ‘edge (of a boat, bed frame, shoe sole, etc.)’ < PS *ruomtë < PreS *ramti < Pre-Germ *ramdō- (> PGerm *randō- > Old Norse rpond ‘edge’) (Koivulehto 2002: 589)

SaaN ruovdi ‘iron’ (~ Finn. rauta id.) < PS *ruovtē < PreS *rawta < Pgerm *raudan- (> Old Norse rauði ‘bog iron ore’) (SSA s.v. rauta)

SaaN suovdi ‘gill; mouth, gullet’ (~ Finn. hauta ‘pit; grave’) < PS *suovδē < PreS *sawδa < *šawδa < PGerm *sauþa- (> Old English sēaþ ‘pit, hole; well, pool’) (Koivulehto 1976: 35–37)

Arkkis: Balttilainoja, ”ruovda” on joko samaa kantaa kuin suomen ”ranta” (lt. ”krantas”) tai ”reuna” (lt. ”briauna”).

post1105784.html?hilit=hautua#p1105784

post1139547.html?hilit=luogge#p1139547

post1221826.html?hilit=%E1%B9%A5iauti#p1221826

p://www.tiede.fi/keskustelut/post119598 ... 0#p1195984

Aikio: ” SaaN suovri ‘filthy person’ < PS *suovrē < PreS *sawra < PGerm *saura-(> Old Norse saurr ‘filth’) (the etymology was presented by J. Koivulehto, p.c.)

SaaN vuohčču ‘narrow, wet bog’ < PS *vuoččō < PreS *waććo < NwGerm *wātjō- (> Swedish dial. vät ‘boggy place which gathers water in the spring and autumn’) (Koivulehto 2002: 589) ”

Ilmeisiä skandinaavilainoja, MUTTA EIVÄT KANTAGERMAANILAINOJA.

Aikio: ” SaaN vuohppi ‘small, narrow bay’ (~ Finn. apaja ‘fishing ground’) < PS *vuopējē < PreS *apaja < PGerm *aban- (> Swedish dial. ave ‘small and narrow bay of a lake’) or *abjōn- (> Old Norse efja ‘bay in a river; mire’) (LÄGLOS s.v. apaja)

Arkkis: ”Apia” ja ”apaja” ovat kuuria:

”apē” = joki, kapeikko, myös kalastusta varten kavennettu vesistöalue.

Sanan taivutus löytyy täältä kuurin kielioppiartkkelista. Pitkä ē lainatuu takavokaalisessa sanassa ”-ia”:ksi.

http://en.wikipedia.org/wiki/Curonian_grammar

Liettuaksi ”joki” on ”ùpė” [ääntyy tasan kuin hämeen ”upee”], latviaksi ”upe”, jotvingiksi ”apis” ja ”ape” (joista jälkimmäinen preussin tapaan tarkoittaa erityisesti kalajokea) ja preussiksi tämä sana on ”appi”, joka esintyy erityisesti paikannimissä yhdistettynä kalan nimeen, kuten ”Wangrappi” = Ankeriasjoki.

http://wirdeins.prusai.org//index.php?l ... %C5%A1koti

”Apia” esiintyy esimeriksi Valkeakosken keskutsssa balttinimisten Vanajaveden ja Mallasveden väisenä itse asiassa pikkujärvenä, Apianlahtena, jonka keskellä on Linnosaaren muinaismuistoaluesaari.

Apia- ja Apaja-paikannimet Etelä-Suomessa osoittavat, että kieli, josta myöhäiset balttilainat on lainattu, on ollut nimeomaan kuuri, eikä esimerkiksi preussi (josta sieltäkin kuitenkin on lainattu hyvin suoraankin), tai liettua tai latvia. Noista ja kantagermaanista on lainattu varhaisia lainoja. Kuurin lainat ”kilpaillevat” germaanilainojen kanssa, ja kuuri ja germaani ovat vaikuttaneet kielimuotoina toisiinsa, mutta enemmän ovat vaikuttaneet suomi ja kuuri.

JOS JA KUN TÄMÄ "APIA" > "VUOHPPI" PITÄÄ PAIKKANSA, SE OSOITTAA, ETTÄ SAAMESSA ON JOKO SUORIA KUURILAINOJA, TAI SUORIA PREUSSILAINOJA. BINGO!

Se taas tarkoittaa, että saamelaiset ovat vaikuttaneet hyvin etelässä (ja samalla lännessä, itähän tiedetään muutenkin). Eivät varmastikaan ainoina vaikkapa Uudenman asukkaina, mutta joukossa kuitenkin!

Tai sitten se voi tietysti sitäkin tarkoittaa, että kuurilais/preussilaisvaikutus on ollut pitkään hyvin intensiivistä jossakin Tampereen korkeudella.

Voi se edelleen myös tarkoittaa sitä, että saamelaiset olisivat jssakin vaiheessa siirtyneet pari sataa kilometrä etelään suomalaisten kustannuksella. Siloin ne lainat eivät olisi suoria.

Aikio: ” SaaL vuolldo ‘the strongest reindeer bull in the herd’ < PS *vuoltō < PreS *walto < PGerm *waldan- (> Old Norse valdi ‘ruler (poetic)’) (Sammallahti 1984: 144; cf. Sköld 1961: 96) ”

Arkkis: Katsottava balttilainaksi sanasta ”valýti...vãldo...vãldė” = hallita, vallita, koska balttisanat ovat kuienkin jopa 2000 vuotta vanhempia, eivätkä skandinaavit ole ikinä harrastaneet poronhoitoa senkään vertaa kuin suomalaiset!

post1004629.html?hilit=vuolldo#p1004629

Aikio: ” SaaN vuorbi ‘lot; destiny’ (~ Finn. arpa ‘lot’) < PS *vuorpē < PreS *arpa < PGerm *arba- (> Old Norse arfr ‘inheritance’) (LÄGLOS s.v. arpa) ”

Arkkis: balttilaina: ”arba” = tai, ”arba...arba” = joko tai.

Aikio: ” SaaN vuordit ‘to wait’ (? ~ Finn. vartoa, varrota id.) < PS *vuortē- < PreS *warta- < PGerm *wardō- (> Old Norse varða ‘to guard, watch over’) or *ward-ē- (> German warten ‘to wait’) (SSA s.v. varrota) ”

Arkkis: Todennäköinen balttilaina kuitenkin: ”tvardýti...tvãrdo...tvãrdė” = vartioida.

Aikio: ” SaaN vuordnut ‘to swear’ (~ Finn. vanno- ‘to swear’) < PS *vuornō- < PreS *watno- < PGerm *wahwna- (> German er-wähnen ‘to mention’); ”

Arkkis: Voi olla yhtä hyvin germaani-, baltti- kuin slaavilainakin.

Aikio: ” there are parallels for the substitution *-Kn- > *-tn- (Koivulehto 1999b: 121)

SaaN ”vuotta” ‘shoelace (laced around the thigh)’ (? ~ Finn. vanne ‘hoop’) < PS *vuont-ëk < PreS *want-ik < PGerm *wandu-z (> Old Norse vpondr ‘twig, whip’) (Koivulehto 1976: 257–258) "

Arkkis: Baltin (liettuan) sanasta "vantas" = (sidos)naru

post1141639.html?hilit=%20vantas%20#p1141639

Aikio: "SaaN vuovdi ‘forest’ < PS *vuovtē < PreS *awta < PGerm *auþa- (> Old Norse auðr ‘uninhabited, desert’, German öde id.; cf. Old Norse eyði-mpork ‘desolate forest land’, German Ein-öde ‘wilderness, wilds’) (the etymology derives from P. Sammallahti, p.c.). As for the semantics,

Sana on samaa kantaa kuin "outa", jota pidetään SU-sanana tai ugrilaisena lainana: hantin "wont", mansin "unt", unkarin "vad".

Aikio: "cf. SaaN meahcci ‘wilderness, wilds, uninhabited territory’ < Finn. metsä ‘forest’.

Liettuan sanasta "medis", puu, mon. "medžiai", metsä. Mutta myös:

post1031499.html?hilit=tym%C3%A4#p1031499

" 107. K: W *meca- > mécake "far away", mecaq "distantly", mecalax "distant" (Stebnickij), mečaan "far-off" (Radliński), see Worth 1969: 161; FU *mećä "weit, entfernet" (UEW 269-70). Lit.: Bouda 1965: 163: K + FU.

Itelmeeni menee "metchaan" kun hän menee "kauaksi".

Tästä SAATTAA tulla sekä suomen metsä että baltin "medis", pl. "medziai" = puu, metsä. "

Huomaa, että nuorissa skandinaavilainoissa *f on korvattu läntis-pohjoisessa saamessa f:llä, itäsaamessa v:llä. Varhaisemmissa germaanilainoissa *f on korvattu *p:llä, kuten näet sivulta 11. Saamessa oli kyllä *v tuohon aikaan, mutta sillä korvattiin muita äänteitä, kun taas soinnittomuuden vuoksi *f korvattiin *p:llä. Koska saamessa ei ollut soinnittomia spirantteja, homorgaaninen (tässä labiaalinen) soinniton klusiili katsottiin lähimmäksi sopivaksi äänteeksi. Toisissa olosuhteissa v olisi voitu katsoa lähimmäksi, koska kumpikin on labiodentaalinen spirantti, toinen vain on soinniton ja toinen soinnillinen.

Ei ole mitään universaalia lakia, joka määräisi että kahdesta läheisestä äänteestä *f:n substituutiksi pitäisi valita juuri *v tai juuri *p – kumpaakin tapahtuu.

Arkkis
Mitä tulee rinnastukseksi antamaa sanaan "pelto", saamen "bealdu", niin siinä on heti toinen välitön kandidaatti saamen ja myös suomen putkisuoraksi lainaksi PIE- sanasta
"*peltu" = niitty, kenttä



Äänteellisesti sekin sopisi, mutta koska myöhempi germaaninen sana käy yhtä hyvin, on myöhäisempi selitys uskottavampi. Etenkin kun saamen sana on suomalainen lainasana:

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=20111&hakusana=...

Vai kuvitteletko että kivikautiset tundran asukkaat olisivat viljelleet viljapeltoja?




Ei se sana ole silloin tarkoittanut peltoa, vaan erityisesti tulvaniittyä.

Arkkis
Algu-tietokanta tuo myös esiin pelto-sanan selkeän yhteyden sanaan "puoli", aivan kuten balti- ja slaavisanoissa, mutta ei kermaanissa.



Eihän tuo, vaan sinä tuot sen esiin. Mitään todellista yhteyttä ei voi olla, koska sanat ovat aivan eri alkuperää.



Kyllä se vaan on, koska "palsi, pallen"-"yhteys" on pelkkää moninkertaista hölmölyä niin alkukirjaimen kuin loppukirjamenkin osalta, eikä selitä, eikä selitä mitään eikä tuo esiin mitään uutta siltä vaälitäkään, kuten "palṥti" = kuivattaa (suota ym.).

Kuten olen toitottanut, eivät kaikki samoilla äänteillä alkavat sanat palaudu samaan kantasanaan.
Gorgle
Aukko voi aivan hyvin olla tiedoissammekin. Lapinraunioita on kaivettu vähän, ja esineellisen hautaustavan esiintyminen saman populaation keskuudessa on aivan hyvin voinut vaihdella ajallisesti. Merovingiaikaan ajoittuva lapinraunio on sittemmin tutkittu ainakin Tampereella. Toki Huurteen tapauksessa väestöjatkuvuuden korostaminen perustuu myös valittuun tulkintamalliin eikä puhtaasti lähdeaineistoon.

Täydellinen väestön häviäminen ei ole uskottavaa. Tuskin rautakaudella mitään holokausteja toteutettiin. Paikallinen katoaminen voi tulla kyseeseen, mutta koko Järvi-Suomen osalta ajatus on mahdoton. .


Jos koko maassa on noin 10 000 asukasta, niin ei sihen kummoistakaan holokaustia ehkä tarvittaisi. Joku rutto ja se paljon puhuttu sattuma riittäisivät ehkä pyyhkäisemään väestön niin vähiin, ettei merkkejä pariin sataan vuoteen jäänyt paljon löydettäväksi.

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Jotuni
Jaska
Tietysti se on mahdollinen: germaanien ainoa *s on substituoitu *š:llä, aivan samoin kun myöhäiskantasuomen ainoa *s on substituoitu saamen uudella *š:llä: šaldi <-- *silta <-- baltin *tiltas.

Varhaiskantasuomessa oli /s/, joten ei ole mitään syytä lainata /h/:ksi ja /š/:ski.

Ei sitä h:ksi ole lainattukaan, vaan h palautuu aikaisempaan *š:ään. Sen sijaan *š:ksi se lainataan yksinkertaisesti sen vuoksi, että sellaisen kielen puhujat, joilla on äidinkielessä /s/ ja /š/, kuulevat sellaisen puhujan /s/:n, jonka äidinkielessä se on ainoa sibilantti, helposti suhuisena. Germaanisissa lainasanoissa ainoa germaaninen *s on substituoitu varhaiskantasuomen *š:llä eikä *s:llä; myöhäiskantasuomen ainoa *s on substituoitu kantasaamen *š:llä eikä *s:llä; monien kielten puhujat kuulevat nykysuomen ainoan s:n suhuisena jos heidän kielessään on useampi s.

Kun lainanantajakielessä on yksi ja vastaanottajakielessä kaksi äännettä tietyssä luokassa, kyseessä on valintatilanne jossa kumpi tahansa on mahdollinen. Edellämainituissa tapauksissa on valittu š.

Kun lainanantajakielessä on kaksi ja vastaanottajakielessä yksi äänne tietyssä luokassa, tilanne on selvä. Germaanisissa lainoissa *f, *b ja *p on korvattu *p:llä, koska uralilaisella puolella ei ollut *f:ää eikä *b:tä. Germaanin *f olisi teoriassa voitu korvata myös *v:llä, mutta näin ei ole tapahtunut. Myöhemmin suomessa f on korvattu hv-yhtymällä: sohva, kirahvi. Pelkkä v tulee nykyäänkin kysymykseen vain silloin kun edeltävä konsonantti tai sananalkuinen asema estää hv:n synnyn: asvaltti, ei **ashvaltti; viila, ei **hviila. Tästä jo näkee, ettei v:tä yksin pidetä optimaalisena f:n substituuttina.

Arkkis
Aikio: ” SaaN guos'si ‘guest’ < PS *kuossē < PreS *kansa (~ Finn. kansa ‘people, crowd’) < PGerm *hansō- (> Old English hōs ‘crowd, host’, Old High German hansa id.)3 (LÄGLOS s.v. kansa) ”

Arkkis: Tämä on Koivulehdon tyhmin väärennetty etymologia: tuhat vuotta myöhempi mutta ilmeisesti kovin kovin mieleinen Hansa-liitto, aluksi saksalaistuneiden tai ainakin näitä palvelleiden kuurilaisten pyörittämä, on väellä ja vängällä tungettu kehiin....

A: Sitä vastoin noihin kaikkiin niin lapin kuin itämerensuomenkin sanoihin sopii loistavasti ”väenpaljoutta, väentungosta” tarkoittava sana, eli niin säännönmukaisuus KUIN MERKITYSTKIN (väentungos) on pilkulleen just!

”kamša” = ”(kokoontunut) väki” (lt., lv., lg.,), ”*kamsa” (kr.), kāmstis (pr.) = tiheikkö, väentungos, (toiminnan) tuoksina


Vitsailetko? Ei Hansa-liitto liity kansa-sanaan mitenkään muuten kuin että sen nimi on saman germaanisen sanan myöhempi jatkaja. Merkityksen ja äänneasun osalta merkitys on täsmällinen: vielä luoteisgermaanin *h on korvattu *k:lla. Sen sijaan sinun selityksesi olisi tuottanut suomeen asun **kamha ja saameen asun **guowsi. Täysin epäonnistunut selitys kuten kaikki sinulla tähän saakka. Mikset opettelisi lainasanoja ja äännehistoriaa, että selityksesi voisi edes ottaa vakavasti?

Arkkis
Aikio: ” SaaN gierdat ‘to endure’ < PS *kiertë- < PreS *kärti- (~ Finn. kärsiä ‘to suffer; to endure’) < PGerm *hardja- (> Swedish härda ‘to harden, to endure’) (LÄGLOS s.v. kärsiä) ”

Tuo h > k -subtituution takia tämän selityksen edelle on asetettava liettuan

”keršýti...keršija...keršijo” = kostaa < ”kĩrsti...kẽrta...kĩrtė” = hakata, puristaa, pistää, purra, iskeä, nokkia


Tästä olisi tullut suomeen **kerhiä, ei kärsiä. Täysin epäonnistunut selitys kuten kaikki sinulla tähän saakka. Mikset opettelisi lainasanoja ja äännehistoriaa, että selityksesi voisi edes ottaa vakavasti?

(Ja samat virkkeet vielä muutamaan kertaan, että menisi sinullekin jakeluun.)

Kun sinä kerran tiedät, mistä löydät tieteellisesti uskottavaa tietoa, niin mikset hyödyntäisi sitä? Miksi heittelet täällä tuollaista soopaa joka ei ole tieteellisiä kriteerejä nähnytkään? Eikö vaikka kuviokellunta olisi mielekkäämpi harrastus?

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Huurre sanoo sanojen porsas, uuhi ja jyvä olevan suomalais-ugrilaisia sanoja. Minusta porsas kyllä muistuttaa englannin porsaanlihaa tarkoittavaa sanaa pork ja uuhi naaraslammasta tarkoittavaa sana ewe, joka ehkä tulee muinaisyläsaksan sanasta ouwi:

ewe  /yu; Dial. yoʊ/ Show Spelled Pronunciation [yoo; Dial. yoh] Show IPA
Use Ewe in a Sentence
See web results for Ewe
See images of Ewe
–noun a female sheep, esp. when fully mature.

--------------------------------------------------------------------------------

Origin:
bef. 1000; ME; OE ēowu, ēwe; c. OHG ou, ouwi, D ooi, L ovis, Gk óïs, oîs, Skt ávi

Moses Leone

Jos koko maassa on noin 10 000 asukasta, niin ei sihen kummoistakaan holokaustia ehkä tarvittaisi. Joku rutto ja se paljon puhuttu sattuma riittäisivät ehkä pyyhkäisemään väestön niin vähiin, ettei merkkejä pariin sataan vuoteen jäänyt paljon löydettäväksi.



Inhottavaa taas kerran joutua lyttääjän rooliin, mutta en oikein pidä tuollaista skenaariota mahdollisena. Rajuimpienkaan tunnettujen epidemioiden aiheuttama kuolleisuus ei laajalla alueella tarkasteltuna ole tietääkseni juuri noussut 30:n väestöprosentin yläpuolelle. Tässä tapauksessa juuri asutuksen harvuus olisi sitä paitsi luultavasti hillinnyt epidemian levintää. Sopivaa infektiotautiakaan ei tule heti mieleen. Rutto lienee poissuljettu vaihtoehto jo senkin takia, että mustarottia ei taatusti vipeltänyt Fennoskandian erämaissa keskisellä rautakaudella.

Paikallisia tai seutukunnallisia autioitumisia on aivan hyvin voinut tapahtua useistakin eri syistä. Mutta että koko järvialue Pirkanmaalta Kuusamoon ja Pohjois-Karjalaan olisi yhtäkkiä lähes tyhjentynyt populaatiosta? Ei tunnu todennäköiseltä.

Ja korostetaan nyt vielä, että eihän merovingiaika oikeasti ole mikään löytötyhjiö sisämaassa. Tampereen Reuharinniemessä on lapinraunio ajoitettu merovingiaikaan, ja se siis on vain ainoa esimerkki, jonka muistan ulkoa. Irtolöytöaineistossa merovingiaika itse asiassa taitaa kalmistottomilla alueilla jopa merkitä pientä nousukautta aikaisempaan verrattuna (Taavitsainen on julkaissut löytödiagrammeja muun muassa väitöskirjassaan v. 1990). Laajoja alueita koskeville autioitumishypoteesille ei tunnu löytyvän lähdepohjaa.

Toki rajujakin väestökatojakin on tapahtunut maailmanhistoriassa, rajuimpana ehkä Amerikan alkuperäiskansojen romahdus. Se ei oikein kelpaa analogiaksi rautakauden itäiseen Fennoskandiaan, koska tilanne oli aivan erilainen. Siirtomaaherrojen ja alkuperäiskansojen kohtaamisessa teknologinen ja ainakin Pohjois-Amerikan tapauksessa myös organisatorinen ero olivat aivan toista kuin missään Pohjois-Euroopan esihistoriaan liittyvässä tapauksessa. Ja intiaanien alttius isorokolle selittynee paljolti juuri vastustuskyvyttömyydellä. Fennoskandiassa luulisi maanviljelijöiden ja erämaaväestön olleen jokseenkin yhtä vastustuskykyistä tai vastustuskyvytöntä suhteessa epidemioihin.

untamo

Kiinalaisvetoinen 10 aasialaisen maan yhteistutkimus ja fraasi aasialaisten yhteisestä alkuperästä on lännessä katsottu lähinnä poliittisesti motivoiduksi.

Tuon tuostakin vedättelet etenkin Kiinan Yunnanin suuntaan. Tuossa eräs tyypillinen Yunnanin haplotyyppi seuraavilla tuloksilla mm:
2 Mexico City, Mexico [Mestizo]
2 Antioquia, Colombia [Mestizo]
Santander, Colombia [Mestizo]
Guadalajara, Mexico [Mestizo]
Costa Rica [Mestizo]
Misiones, Argentina [Guarani] Amerindian*)
Isla de Toas, Venezuela [Mestizo] Admixed
Quito, Ecuador [Mestizo] Admixed
Chihuahua, Mexico [Mestizo] Admixed
Quito, Ecuador [Mestizo]
Finland [Finnish] Eurasian - Uralic-Yukaghir Europe
etc.
Selitys:
*) Tuonne pakenivat useat kuninkaalliset ja aaateliset inkat - eräs Inka-kuningas jopa kymmeniksi vuosiksi

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Moses Leone
Huurre sanoo sanojen porsas, uuhi ja jyvä olevan suomalais-ugrilaisia sanoja. Minusta porsas kyllä muistuttaa englannin porsaanlihaa tarkoittavaa sanaa pork ja uuhi naaraslammasta tarkoittavaa sana ewe, joka ehkä tulee muinaisyläsaksan sanasta ouwi:

Nämä ovat kaikki vanhoja indoeurooppalaisia lainasanoja, mutta niin vanhoja että niillä on laaja levikki kielikunnassa. Sitä Huurre ilmeisesti tarkoittaa sanoessaan niitä suomalais-ugrilaisiksi.

http://tcoimom.suntuubi.com/?cat=14

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Jaska
Jotuni
Jaska
Tietysti se on mahdollinen: germaanien ainoa *s on substituoitu *š:llä, aivan samoin kun myöhäiskantasuomen ainoa *s on substituoitu saamen uudella *š:llä: šaldi <-- *silta <-- baltin *tiltas.

Varhaiskantasuomessa oli /s/, joten ei ole mitään syytä lainata /h/:ksi ja /š/:ski.

Ei sitä h:ksi ole lainattukaan, vaan h palautuu aikaisempaan *š:ään. Sen sijaan *š:ksi se lainataan yksinkertaisesti sen vuoksi, että sellaisen kielen puhujat, joilla on äidinkielessä /s/ ja /š/, kuulevat sellaisen puhujan /s/:n, jonka äidinkielessä se on ainoa sibilantti, helposti suhuisena. Germaanisissa lainasanoissa ainoa germaaninen *s on substituoitu varhaiskantasuomen *š:llä eikä *s:llä; myöhäiskantasuomen ainoa *s on substituoitu kantasaamen *š:llä eikä *s:llä; monien kielten puhujat kuulevat nykysuomen ainoan s:n suhuisena jos heidän kielessään on useampi s.



Höpö höpö. /S/ ja /š/ ovat äännemerkkejä. Suomessa oli molemmat ja germaanissa vain /s/ joten suomeen olisi lainattu /s/:nä, joka siinä oli.

Sen sijaan suomalaiset /š/:t ovat germaanit lainanneet /s/:ksi koska muuta ei ollut. Siksi laina on suomesta germaaniin eikä toisin päin. Tuota tukee myös ettei fossilla ja forsilla ole indoeurooppalaista levikkiä.

Laina on suomen purha/saamen *pursa tai *purša -> germaanin fors.

Jaska
Pelkkä v tulee nykyäänkin kysymykseen vain silloin kun edeltävä konsonantti tai sananalkuinen asema estää hv:n synnyn: asvaltti, ei **ashvaltti; viila, ei **hviila. Tästä jo näkee, ettei v:tä yksin pidetä optimaalisena f:n substituuttina.



Todistat tuossa itse, että germaanin *fursa olisi pitänyt lainata v-aluisena vurhana suomeen eikä p-alkuisena purhana.

Ihan selvää että purha on lainaa suomalaiskielistä germaaniin päin.

Kantagermaanin *fursa - > fors tarkoittaa, että suomalainen pursa/purha -> skandinavian pors. Löytyykö kartalta?

Löytyy!

Porsen Uppsala län Östhammar: paikan kohdalle merkitty Sågdamme eli sahapato. Purha on siis padottu mutta nimi jäänyt.

Porsemaden Kalmar län Nybro: jokirantaa
Porsemaden Västra Götalands län Alingsås: paikassa on Kvarnsjöbacken eli joessa on ollut/on mylly joka viittaa koskeen.

Porsmad Kronobergs län Lessebo: tässä kohtaa saha ja pato. Siis ollut koskena.

Porssjön Hallands län Hylte: jälleen saha ja pato. Sågdammen

Porssjön Västra Götalands län Alingsås: vieressä on Dammsjön = patojärvi. Koski on padottu.

-

Jaska
Jotuni
Jaska
Tietysti se on mahdollinen: germaanien ainoa *s on substituoitu *š:llä, aivan samoin kun myöhäiskantasuomen ainoa *s on substituoitu saamen uudella *š:llä: šaldi <-- *silta <-- baltin *tiltas.



Varhaiskantasuomessa oli /s/, joten ei ole mitään syytä lainata /h/:ksi ja /š/:ski.



Ei sitä h:ksi ole lainattukaan, vaan h palautuu aikaisempaan *š:ään. Sen sijaan *š:ksi se lainataan yksinkertaisesti sen vuoksi, että sellaisen kielen puhujat, joilla on äidinkielessä /s/ ja /š/, kuulevat sellaisen puhujan /s/:n, jonka äidinkielessä se on ainoa sibilantti, helposti suhuisena. Germaanisissa lainasanoissa ainoa germaaninen *s on substituoitu varhaiskantasuomen *š:llä eikä *s:llä; myöhäiskantasuomen ainoa *s on substituoitu kantasaamen *š:llä eikä *s:llä; monien kielten puhujat kuulevat nykysuomen ainoan s:n suhuisena jos heidän kielessään on useampi s.

Kun lainanantajakielessä on yksi ja vastaanottajakielessä kaksi äännettä tietyssä luokassa, kyseessä on valintatilanne jossa kumpi tahansa on mahdollinen. Edellämainituissa tapauksissa on valittu š.

Kun lainanantajakielessä on kaksi ja vastaanottajakielessä yksi äänne tietyssä luokassa, tilanne on selvä. Germaanisissa lainoissa *f, *b ja *p on korvattu *p:llä, koska uralilaisella puolella ei ollut *f:ää eikä *b:tä. Germaanin *f olisi teoriassa voitu korvata myös *v:llä, mutta näin ei ole tapahtunut. Myöhemmin suomessa f on korvattu hv-yhtymällä: sohva, kirahvi. Pelkkä v tulee nykyäänkin kysymykseen vain silloin kun edeltävä konsonantti tai sananalkuinen asema estää hv:n synnyn: asvaltti, ei **ashvaltti; viila, ei **hviila. Tästä jo näkee, ettei v:tä yksin pidetä optimaalisena f:n substituuttina.

Arkkis
Aikio: ” SaaN guos'si ‘guest’ < PS *kuossē < PreS *kansa (~ Finn. kansa ‘people, crowd’) < PGerm *hansō- (> Old English hōs ‘crowd, host’, Old High German hansa id.)3 (LÄGLOS s.v. kansa) ”

Arkkis: Tämä on Koivulehdon tyhmin väärennetty etymologia: tuhat vuotta myöhempi mutta ilmeisesti kovin kovin mieleinen Hansa-liitto, aluksi saksalaistuneiden tai ainakin näitä palvelleiden kuurilaisten pyörittämä, on väellä ja vängällä tungettu kehiin....

A: Sitä vastoin noihin kaikkiin niin lapin kuin itämerensuomenkin sanoihin sopii loistavasti ”väenpaljoutta, väentungosta” tarkoittava sana, eli niin säännönmukaisuus KUIN MERKITYSTKIN (väentungos) on pilkulleen just!

”kamša” = ”(kokoontunut) väki” (lt., lv., lg.,), ”*kamsa” (kr.), "kāmstis" (pr.) = tiheikkö, väentungos, (toiminnan) tuoksina




Vitsailetko?



En.

Ei Hansa-liitto liity kansa-sanaan mitenkään muuten kuin että sen nimi on saman germaanisen sanan myöhempi jatkaja.



Ai missä se sana aikaisemmin on esiintynyt? Kuurilaiset siellä "hansailivat" aluksi preussilaisten ja sitten saksalaisten toimeksiaanosta, ja saksalaistuivat, ainakin osa. Tarkoitako, että se "Hansa" tulee jostakin "handel"-sanasta? Kyllä ne tulevat baltista:

Verbistä "*kampṥti" , josta liettuassa on tullut

("*kamṥti" > "kamṥyti...kamṥo..kamṥė" = täyttää, peittää, tupata, sulkea (esimerkiksi katilla, pullo). Näistä tulee sitten mm. "kamṥtis" josta suomeen tulee "kansi". Tai kummasta se sitten tuleekin, tästä tuosta seuraavasta.

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... 1ti&h=3120

Kuurissa on "*kampsti(...*kamps(t)a...kampsei)", joka on sitten enempi kasata ja varastoida, ja sellainen henkilö, joka kasaa ja varastoi, on

*kampst(e)ris, josta sitten tulee

"Hansa-mies" "ham(p)st(e)ris", kun k:kin muuttu h:ksi.

(Olisiko se sitten se freudilaisen psykologian "anaalinen persoonallisuus", kuten joku psykiatri, ettei olisi olut Claes Andersson (en ole nimittäin varma, mutta hän taatusti tuntee "terminologian", ekä ole siitäkään varma, lähtikö se psykiatrin suusta totena vai vitsinä!), "analisoi" ex-vvm. Iiro Viinasen "persoonaa" ...

Preussissa "*kampṥti" menee muotoon

"kāuptun...kāuppa...kauppā" = ostaa, josta

"kaupaūtwei...kaupauja...kaupauwa" = käydä kauppaa.

(Olen jossakin selittänyt, mm. "lankà" (tulvaniitty) > "laukas sanojen yhteydessä, että tuom tapahtuu galindissa, kuten varmaan taphtuukin, mutta tapahtuu se myös ja ennen kaikkea preussissa).

Latinan sana "caupus" = viinakauppias tulee preussista eikä päin vastoin, sillä tämä tulee verbijohjoksilla kalnt-IE:sta asti.

Merkityksen ja äänneasun osalta merkitys on täsmällinen: vielä luoteisgermaanin *h on korvattu *k:lla. Sen sijaan sinun selityksesi olisi tuottanut suomeen asun **kamha ja saameen asun **guowsi.



Paapati.

Täysin epäonnistunut selitys kuten kaikki sinulla tähän saakka. Mikset opettelisi lainasanoja ja äännehistoriaa, että selityksesi voisi edes ottaa vakavasti?

Arkkis
Aikio: ” SaaN gierdat ‘to endure’ < PS *kiertë- < PreS *kärti- (~ Finn. kärsiä ‘to suffer; to endure’) < PGerm *hardja- (> Swedish härda ‘to harden, to endure’) (LÄGLOS s.v. kärsiä) ”

Tuo h > k -subtituution takia tämän selityksen edelle on asetettava liettuan

”keršýti...keršija...keršijo” = kostaa < ”kĩrsti...kẽrta...kĩrtė” = hakata, puristaa, pistää, purra, iskeä, nokkia




Tästä olisi tullut suomeen **kerhiä, ei kärsiä.



Ei tule, koska se on tullut kuurista, jossa se on äänteellisesti hyvin suomalaisittain "kersti... kersia [äänt.~kärsiä]...kersei".

Preesens voi lainautua loistvasti infinitiiviksi, jos se sopii hyvin äänneasuun. Mainittakoon vaikka että ennen Hämeessä sanottiin ortodokseista, että he "pomiloivat", mikä käsitettiin jonkinlaiseksi noitumiseksi, koska he sanoivat että "gospodi pomiloi", tyhmänkankeat hämäläiset käsittivät että se pappi itse on se "gospodi"...

Täysin epäonnistunut selitys kuten kaikki sinulla tähän saakka. Mikset opettelisi lainasanoja ja äännehistoriaa, että selityksesi voisi edes ottaa vakavasti?

(Ja samat virkkeet vielä muutamaan kertaan, että menisi sinullekin jakeluun.)




Olen perustutkija, jonka ydinosaamista on väärän tai epäilyttävän tiedon tunnistaminen, väistäminen ja korjaaminen. Se menee veriin.

Kun sinä kerran tiedät, mistä löydät tieteellisesti uskottavaa tietoa, niin mikset hyödyntäisi sitä? Miksi heittelet täällä tuollaista soopaa joka ei ole tieteellisiä kriteerejä nähnytkään? Eikö vaikka kuviokellunta olisi mielekkäämpi harrastus?



Katsotaan sitten kun tämä ensin on purkissa.

Minä harjoittelen suunnattomasti helpommalla alalla oman ammatin vastaavia hommia ajatellen.

Kyllä muakin joksus tuolla oman alan keskustelussa kiehuttaa...

kemia-fysiikka-ja-matematiikka-f3/valaiskaahan-vahan-keskihakuisvoimasta-sentrifugaalivoim-t41922.html

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Jotuni
Höpö höpö. /S/ ja /š/ ovat äännemerkkejä. Suomessa oli molemmat ja germaanissa vain /s/ joten suomeen olisi lainattu /s/:nä, joka siinä oli.

Kauttaviivojen välissä ilmaistaan foneemi. Asteriskilla ilmaistaan rekonstruktio. Juurihan selitin, että germaanin *s:ää ei suinkaan ole lainattu *s:nä, koska se ääntyi suhuisempana – juuri siksi, ettei germaanissa ollut *š:ää erikseen. Esitin myös paralleeleja tälle, mutta sinä et vain ymmärtänyt.

Jotuni
Sen sijaan suomalaiset /š/:t ovat germaanit lainanneet /s/:ksi koska muuta ei ollut. Siksi laina on suomesta germaaniin eikä toisin päin. Tuota tukee myös ettei fossilla ja forsilla ole indoeurooppalaista levikkiä.

Jos sana olisi lainattu itämerensuomesta germaaniin, substituutio olisi ollut juuri tuo, mutta tuo substituutio ei mitenkään voi todistaa, että lainasuunta oli tuo.

Sinä painotat fors-sanan suppeaa germaanista levikkiä muttet noteeraa lainkaan, että sillä on todella suppea levikki uralilaisella puolella (vain suomi ja pohjoissaame) ja lisäksi konsonanttiyhtymä jota ei vanhoissa sanoissa ole. En jaksa selittää moneen kertaan samoja asioita koska sinivalkoiset lasisi näköjään suodattavat pois kaiken mikä ei sovi omiin fantasioihisi.

Jotuni
Todistat tuossa itse, että germaanin *fursa olisi pitänyt lainata v-aluisena vurhana suomeen eikä p-alkuisena purhana.

Höpö höpö. Vain silloin, jos kyseessä olisi todella nuori laina. Juurihan selitin, että vanhoissa lainoissa ei ole korvattu *f:ää *v:llä.

Jotuni
Kantagermaanin *fursa - > fors tarkoittaa, että suomalainen pursa/purha -> skandinavian pors. Löytyykö kartalta?
Löytyy!

Porsen Uppsala län Östhammar: paikan kohdalle merkitty Sågdamme eli sahapato. Purha on siis padottu mutta nimi jäänyt.
Porsemaden Kalmar län Nybro: jokirantaa
Porsemaden Västra Götalands län Alingsås: paikassa on Kvarnsjöbacken eli joessa on ollut/on mylly joka viittaa koskeen.
Porsmad Kronobergs län Lessebo: tässä kohtaa saha ja pato. Siis ollut koskena.
Porssjön Hallands län Hylte: jälleen saha ja pato. Sågdammen
Porssjön Västra Götalands län Alingsås: vieressä on Dammsjön = patojärvi. Koski on padottu.


Aivan järjetöntä spekulaatiota, koska pors on ruotsalainen sana:

http://runeberg.org/svetym/0678.html

Arkkis
Ai missä se sana aikaisemmin on esiintynyt? Kuurilaiset siellä "hansailivat" aluksi preussilaisten ja sitten saksalaisten toimeksiaanosta, ja saksalaistuivat, ainakin osa. Tarkoitako, että se "Hansa" tulee jostakin "handel"-sanasta? Kyllä ne tulevat baltista:

Et siis osaa lukea kielitieteellistä tekstiä? Se ”PGerm *hansō-” merkitsee, että kyseessä on kantagermaaninen rekonstruktio. Koska sanaa tavataan germaanisista kielistä, on aivan ymmärrettävää, että germaaniset saksalaiset tunsivat sanan vielä paljon myöhemmin ja nimesivät kauppaliittonsa sillä. Ymmärrätkö?

Arkkis
Olen perustutkija, jonka ydinosaamista on väärän tai epäilyttävän tiedon tunnistaminen, väistäminen ja korjaaminen. Se menee veriin.

Selityksesi ovat edelleen valtavan kaukaa haettuja ja epäuskottavia. Mikset pysyisi omalla alallasi? Tai jos lähdet sorkkimaan vieraita aloja, vaivautuisit edes tutustumaan sen alan metodeihin ja tuloksiin. Mutta ei, sinä tulet tänne kertomaan fyysikoille, ettei ole olemassa mitään atomeja, vaan kaikki aine palautuu neljään elementtiin: tuli, vesi, maa ja ilma! (Vertaus, jonka toivottavasti ymmärrät ja osaat soveltaa myös kielitieteelliseen osaamiseesi.)

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Jaska
Aivan järjetöntä spekulaatiota, koska pors on ruotsalainen sana:



Mikset kirjoita totta? Pors on lainasana joka tarkoittaa suomyrttiä ja alkuperä on hämärä.

Ilmeisesti kaikki p-alkuiset ruotsalaiset sanat ovat lainoja.

-

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat