Sivut

Kommentit (28620)

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692

Tosiaan, komppaan edellistä kirjoittajaa. Tutkijat hyväksyvät germaanitulijat Laitilaan, mutta eivät Euraan. Ninínhän se meni. Miksi Eura olisi germaanilaina, jos sinne ei tullut germaaneja? Onko sellianen selitys uskottava, että Euraan tuli kantagermaaneja 500-250ekr, myöhemmin kantagermaaneja tuli myös Laitilaan ja lopuksi kantasuomalaiset korvasivat germaanit Eurassa. Nämä kantasuomalaiset ottivat sitten kantagermaanisen nimen asuinpaikalleen.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaska

Mikä tilanne sitten oli pronssikaudella? Voi olla, että samalla alueella olisi kohdattu satunnaisesti jo ennen vuotta 500 eaa., mutta voi myös olla, että varhaisimmat kontaktit paleo- ja esigermaaneihin sijoittuvat Viron rannikolle itämerensuomen osalta ja kenties Viipurinlahden kieppeille saamen osalta.



Hauska detalji asiaan liittyen: Arkeologit ovat katsoneet jo pitkään, että raudanvalmistustaito levisi pohjoiseen Fennoskandiaan idästä, permiläisten esivanhempiin yhdistetyn Ananjinon kulttuurin alueelta. Tätä havaintoa on ollut hankala yhdistää siihen, että rautaa tarkoittava sana kantasaamessa oli germaaninen eikä uralilainen laina.

No, ristiriita katoaa, jos lakataan olettamasta, että ne pohjoiset raudanomaksujat olivat kantasaamelaisia.

Jotuni
Suomessa. Eihän sitä pitänyt Suomessa olla.

Mitäs Euran ja Kymin germaaninen etymologia ovat?
Onko noita paikannimiä jossain germaanisella alueella?


Mitä väliä sillä on, onko niitä nykyään. Riittää, että niitä oli esihistoriallisella ajalla germaanisella alueella, ainakin Suomen rannikolla.

Gorgle
No, ristiriita katoaa, jos lakataan olettamasta, että ne pohjoiset raudanomaksujat olivat kantasaamelaisia.

Jospa ne olivat germaanisia jotuneita tai Aslakin staaloja?

sigfrid
Tosiaan, komppaan edellistä kirjoittajaa. Tutkijat hyväksyvät germaanitulijat Laitilaan, mutta eivät Euraan. Ninínhän se meni.



Ongelma liittyy ajoitusten ristiriitaisuuksiin ja tässä keskustelussa myös eri aika- ja kielentasojen ja teorioiden jatkuvaan sekaantumiseen eri keskustelijoiden kommenteissa.

Germaanista maahanmuuttoa on tutkinut lähinnä Salo, joka uskoo (ilmeisestikin väärin) pronssikauden maahanmuuttajien puhuneen jo kantagermaania. Euran puolelta ei ole vallan kauheasti pronssikautta, mutta hiidenkiuaspitäjä Kiukainen on nykyisin taidettu liittää Euran kuntaan. Jos olen oikein ymmärtänyt, rannikon kantagermaanit olisivat ilmeisesti nimenneet Eurajoen Euraksi.

Jos kantagermaani kuuluu vasta vanhempaan esiroomalaiseen rautakauteen, kuva muuttuu perin juurin pronssikautiseen ajoitukseen verrattuna. Jatkuvuusteoriassahan esiroomalainen aika on pikemminkin nähty rannikoiden myöhäiskantasuomalaistumisena. Kantasuomen uuden lyhyen kronologian takia asia pitääkin hahmottaa aivan uudella tavalla. Mullistus ei kuitenkaan ole mieltä kääntävä, koska esiroom. rannikonkulttuuri voidaan liittää laajempan "pohjoisen Itämeren kulttuuripiiriin".

Laitilan arkeologinen "germaanistuminen" kuuluu jo paljon kantagermaania myöhäisempää aikaan (roomalaisaika).

Moses Leone
Salo ja Otto von Friesen ovat näköjään kanssani samoilla linjoilla, että finnit olivat alunperin germaaneja:

Finn näet esiintyy yleisenä, hyvin yleisenä
vanhassa skandinaavisessa nimistössä, sekä yksit-
täisnimenä että kaksiosaisten nimien alkuosana
(Janzén 1947: hakemisto s. 294), ja tavallises-
ti sen selitetään merkinneen saamelaisuutta tai
suomalaisuutta. Selitys sopii ilmeisesti lukuisiin
nimiin, mutta ei liene koko totuus. Finn näet
esiintyy myös sellaisissa arvostetuissa nimissä,
joita ei voine johtaa saamelaisuudesta tai suo-
malaisuudesta.
Kristian Hald (1959: 278–279)
on kiinnittänyt niihin huomiota ja todennut,
että niissä on varsin vanhojakin, erityisesti
maakunnannimi Finnveden; se esiintyy näet jo
Jordaneella muodossa fi nnaithae ja Smålannin
Forshedankivessä muodossa fi nhithi; Jordaneen
goottilaishistoria ajoitetaan hiukan epävarmasti
vuoteen 551 jKr. (Hellquist 1980: 211; Pekka-
nen 1984: 236; Irmscher 1990 & Johne: 277).
Otto von Friesenin mukaan nimitys vastaa täy-
sin suomalaisista käytettyä termiä fi nner, mutta
sillä on kuitenkin tarkoitettu germaaniheimoa;
selitys onkin hyvin todennäköinen. Se edellyt-
tää tietysti, ettei fi nn alun perin merkinnyt vain
suomalaista tai suomalaista ollenkaan.



Silti skandinaavisista saagoista voi päätellä,
että Finn-sankarin voima säteili Suomeenkin.
Niinpä myyttinen sukutarina Fundinn Nóregr
kertoo, että Norjan eräiden pikkukuninkaiden
ja jaarlien kaukaisin esi-isä, kuningas Fornjótr,
hallitsi Jótlandia, `Jättien maata`, jota nimitettiin
myös Finnlandiksi ja Kvenlandiksi. Kun Kvenland
sijaitsi vastapäätä (Vienanmeren) Kantalahtea,
Gandvíkia, kyseessä oli Kainuu, rautakautinen
Etelä-Pohjanmaa, ja Finnland oli tietysti Suo-
mi eikä Finnmark-Ruija (Gallén 1984: 254).
Ajanlaskun vaihteen jälkeinen Suomi-Jótland
oli siis skandinaavien tarinoissa jättien maata.
Se ilmenee myös Njálin saagasta, jonka mukaan
Torkel Hak ja Sverker Kaarlen(poika?) purjehti-
vat Ruotsista itään ja taistelivat Baalagardssidan
rannalla finniläishirviöitä vastaan (Grotenfelt
1918: 3); kyseessä lienee 1000-luvun alkupuoli,
jolloin ruotsalaiset ja muut viikingit suuntasivat
laivojaan myös Suomen rannikolle. Baalagardssi-
daksi on ilmeisesti nimitetty Hankoniemen ran-
taa, kuten Johan Schalin (2008) on perustellut.
Kun Finn-nimiin näyttää liittyneen arvon ja
sankaruudenkin hohde, syntyy ongelma, miten
tällainen merkitys olisi voinut sopia suomalaisiin
ja saamelaisiin; miksi kantaskandinaavit olisivat
antaneet Skandinavian asukkaista lempeimmille,
mitissimi, näin miehekkään nimen? Asia tuntuu
käsittämättömältä,
mutta selittynee silti: kun
sekä pronssikauden kantagermaanit että rooma-
laisajan kantaskandinaavit saapuivat Suomen ran-
nikoille verottajina ja alistajina, kuten monet sei-
kat viittaavat, he tulivat miesryhminä, ”finneinä/
fenneinä”, jotka ilmeisesti katsoivat omistavansa
valtaamansa rannikon. Tästä se sai, niin voimme
päätellä, nimen Finland, `finnien maa`. Finnit
eivät siis olleet suomalaisia, vielä vähemmän
saamelaisia. Mutta antoivatko nimen jo pronssi-
kauden kantagermaanit vai vasta roomalaisajan
kantaskandinaavit? Ja kuinka vanha on Finland?



Salon germaanihurmos selittynee, kun boldaa vähän erilailla hänen tekstiään... Hänen lähtöoletuksenaanhan näyttäisi olevan, että saamelaisiin/suomalaisiin ei ole voinut liittyä mitään sankarillista/arvokasta vaan se on varattu ainoastaan germaaneille. Valitettavan ikävä asenne, jonka aiheuttamaa harmitusta voinee helpottaa vain Tarantinon uusin...

tuisku

Hänen lähtöoletuksenaanhan näyttäisi olevan, että saamelaisiin/suomalaisiin ei ole voinut liittyä mitään sankarillista/arvokasta vaan se on varattu ainoastaan germaaneille.



No tuo on niin väärä tulkinta kuin olla voi. Tosin ymmärrettävä erehdys, jos lukee vain tuon boldatun kohdan.

Lue muitakin Salon tekstejä, niin eiköhän vilakoiran ydin valkene.

Edit. Tai säästetään sinulta vaiva ja kerrotaan asia pähkinänkuoressa: Salon mukaan saamelaiset ja ilmeisesti suomalaisetkin olivat rauhanomaisia, kunnes germaanit toivat soturi-ihanteet tullessaan. Sitten suomalaisistakin tuli germaanien inspiroima soturikansa (suomalaiset sotaurhot merovingiajan mannermaalla, kainulaisten Pohjan herruus ja niin edelleen).

Salon kansallisromanttiset tulkinnat voi kyseenalaistaa monin tavoin, mutta ei niitä tarvitse selittää kyökkipsykologialla.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Gorgle
sigfrid
Tosiaan, komppaan edellistä kirjoittajaa. Tutkijat hyväksyvät germaanitulijat Laitilaan, mutta eivät Euraan. Ninínhän se meni.



Ongelma liittyy ajoitusten ristiriitaisuuksiin ja tässä keskustelussa myös eri aika- ja kielentasojen ja teorioiden jatkuvaan sekaantumiseen eri keskustelijoiden kommenteissa.

Germaanista maahanmuuttoa on tutkinut lähinnä Salo, joka uskoo (ilmeisestikin väärin) pronssikauden maahanmuuttajien puhuneen jo kantagermaania. Euran puolelta ei ole vallan kauheasti pronssikautta, mutta hiidenkiuaspitäjä Kiukainen on nykyisin taidettu liittää Euran kuntaan. Jos olen oikein ymmärtänyt, rannikon kantagermaanit olisivat ilmeisesti nimenneet Eurajoen Euraksi.




Tuo selittää, luontonimissä yhteys säilyy ja asuinpaikan nimi tuli satoja vuosia myöhemmin joen nimestä.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
tuisku
Salon germaanihurmos selittynee, kun boldaa vähän erilailla hänen tekstiään... Hänen lähtöoletuksenaanhan näyttäisi olevan, että saamelaisiin/suomalaisiin ei ole voinut liittyä mitään sankarillista/arvokasta vaan se on varattu ainoastaan germaaneille.



Germaanit itse sijoittivat suomalaiset kuningashuoneittensa perustajiksi - aika arvostavaa - mutta alemmuuskompleksille germaanifiilille ajatus on täysin mahdoton.

-

Jotuni

Germaanit itse sijoittivat suomalaiset kuningashuoneittensa perustajiksi



Toi on urbaanilegenda, joka perustuu 1980-luvun lopulla esitettyyn pseudotieteelliseen teoriaan.

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Gorgle
Salon mukaan saamelaiset ja ilmeisesti suomalaisetkin olivat rauhanomaisia, kunnes germaanit toivat soturi-ihanteet tullessaan. Sitten suomalaisistakin tuli germaanien inspiroima soturikansa (suomalaiset sotaurhot merovingiajan mannermaalla, kainulaisten Pohjan herruus ja niin edelleen).

Salon kansallisromanttiset tulkinnat voi kyseenalaistaa monin tavoin, mutta ei niitä tarvitse selittää kyökkipsykologialla.




Vai niin. Salon käsitys siis sama kuin Axel Freudenthalin - ruotsalaisen kansallismielisen Suomi-vihaajan 1800-luvun ideologiaa. 1800-luvulla oli tapana pönkittää germaanista kansallisuusideologiaa mm perustelemalla sitä germaaninen sotaisuudella ja hallinnalla. Esimerkeiksi kelpasivat Viro (baltiansaksalaiset hallitsijat), Suomi (ruotsalaisen hallitsijat) ja Unkari (itävaltalaiset). Ideologia sai pahan kolauksen Hitlerin osoitettua idelogian puutteet.

-

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Gorgle
Jotuni

Germaanit itse sijoittivat suomalaiset kuningashuoneittensa perustajiksi



Toi on urbaanilegenda, joka perustuu 1980-luvun lopulla esitettyyn pseudotieteelliseen teoriaan.



Eikös ne perustu skandinaavisiin lähteisiin, saagoihin ja ties mihin sellaiseen. Oleellista ei ole tässä se, onko totta, vaan se, että skandinaavit halusivat suomalaisen suvun esi-isän.

-

Jotuni
tuisku
Salon germaanihurmos selittynee, kun boldaa vähän erilailla hänen tekstiään... Hänen lähtöoletuksenaanhan näyttäisi olevan, että saamelaisiin/suomalaisiin ei ole voinut liittyä mitään sankarillista/arvokasta vaan se on varattu ainoastaan germaaneille.



Germaanit itse sijoittivat suomalaiset kuningashuoneittensa perustajiksi - aika arvostavaa -
-

Aivan, mutta kuten tuossa jo tuli ilmi, nuo suomalaiset tai finnit olivat itsekin germaaneja nimiään myöten. Kai germaani germaanille kelpasi.

Jotuni

Eikös ne perustu skandinaavisiin lähteisiin, saagoihin ja ties mihin sellaiseen. Oleellista ei ole tässä se, onko totta, vaan se, että skandinaavit halusivat suomalaisen suvun esi-isän.



Ei ne perustu. Yhdestäkään saagasta löydy "suomalaiseksi" määriteltyä skandinaavisten kuninkaiden esi-isää. Pari saamelaista esiäitiä löytyy, nekin myyttiseltä eikä historialliselta puolelta.

Epäselvä kaunokirjallinen tai myyttinen aihe yhdistää Norjan myyttisen perustajaheeroksen Norrin "Finlandiin" ja "Kvenlandiin", muttei nimitä häntä sen enempää finniksi kuin kveeniksikään. Ja tämäkin traditio saattaa olla vasta 1100-luvulla keksitty. Pakkasjättiläisiähän se Fornjotrin suku alun perin oli.

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Jotuni
Aha. Kantagermaania siis oli sittenkin Suomessa. Eihän sitä pitänyt Suomessa olla.

Muistat väärin, sitä ei pitänyt olla pronssikaudella.

Jotuni
Esineet ei riipu kielestä paitsi jos esineillä voi todistaa germaanisen kielen. Näin se tuntuu menevän suomalaisessa pseudotieteessä. Jotenkin näillä tyypeillä säännöt muuttuvat sen mukaan tukeeko sääntö ideologiaa vai ei.

Sinä et vain tunnetusti kykene ymmärtämään, mitä eroa on sillä, että (1) katsotaan kielitieteen tulokset ja sitten verrataan mikä arkeologinen tai geneettinen vastine on oikeassa paikassa oikeaan aikaan (tieteellinen menetelmä), ja sillä, että (2) ennustetaan kieli esineistä tai geenilinjoista (epätieteellinen menetelmä). Onneksi kaikki muut ymmärtävät.

Eli kun tiedetään että esigermaania on puhuttu Ruotsin suurilla järvillä jo hyvin varhain, ja kun tiedetään että alue kuului skandinaavisen pronssikulttuurin piiriin pronssikaudella, niin ei tästä voi päätyä mihinkään muuhun päätelmään kuin että skandinaavisen pronssikulttuurin piirissä on puhuttu esigermaania. Ei se niin vaikeaa ole, kyllä sinäkin saatat sen ymmärtää jos oikein rypistät.

Gorgle
Hauska detalji asiaan liittyen: Arkeologit ovat katsoneet jo pitkään, että raudanvalmistustaito levisi pohjoiseen Fennoskandiaan idästä, permiläisten esivanhempiin yhdistetyn Ananjinon kulttuurin alueelta. Tätä havaintoa on ollut hankala yhdistää siihen, että rautaa tarkoittava sana kantasaamessa oli germaaninen eikä uralilainen laina.

No, ristiriita katoaa, jos lakataan olettamasta, että ne pohjoiset raudanomaksujat olivat kantasaamelaisia.


Aivan! Saamen sana ruowdi ’rauta’ on lainattu jo ennen myöhäiskantasaamen vokaalirotaatiota, koska sanassa on tapahtunut muutos *a > *uo. Vielä tämän muutoksen jälkeenkin kantasaamea puhuttiin Etelä-Suomessa, mistä se vasta levisi Lappiin, joten Lapissa ei rauta-sanaa ole tosiaan voitu saameen omaksua. Niinpä pohjoisen Fennoskandian varhaisilla rautamiehillä oli jokin muu sana raudalle jossain muussa kielessä kuin saamessa.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

sigfrid

Eikös nuo ajatukset perustu Orkneyingaan ja Snorri Sturluson lisäyksiin.



Perustuvat juuri mainittujen lähteiden turhan erikoiseen tulkintaan. Fornjotrin Finnland/Kvenland-yhteydestä, jonka alkuperää ei tunneta, ei oikein voi vetää sellaista väitettä, että Norjan kuninkaat olisivat oikeasti katsoneet polveutuvansa suomalaisista tai kainulaisista.

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Jaska
Jotuni
Esineet ei riipu kielestä paitsi jos esineillä voi todistaa germaanisen kielen. Näin se tuntuu menevän suomalaisessa pseudotieteessä. Jotenkin näillä tyypeillä säännöt muuttuvat sen mukaan tukeeko sääntö ideologiaa vai ei.

Sinä et vain tunnetusti kykene ymmärtämään, mitä eroa on sillä, että (1) katsotaan kielitieteen tulokset ja sitten verrataan mikä arkeologinen tai geneettinen vastine on oikeassa paikassa oikeaan aikaan (tieteellinen menetelmä),



Ei voi kuin nauraa, mutta nauraessani kai kaivelet Viipurinlahden tulokset esille.

Kerropa Euran ja Kymen etymologia myös. Vai onko liian vaikea?

Jaska
Eli kun tiedetään että esigermaania on puhuttu Ruotsin suurilla järvillä jo hyvin varhain,




Viimeksi kun väitit tuota, kirjoitit Koivulehdon keksimästä klusiilista, mutta et suostunut muuta paljastamaan.

Sama juttu jälleen?

Oletko varma, ettet ole keksinyt omiasi kuten diversiteettilaskelmasi?

-

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Gorgle
Fornjotrin Finnland/Kvenland-yhteydestä, jonka alkuperää ei tunneta, ei oikein voi vetää sellaista väitettä, että Norjan kuninkaat olisivat oikeasti katsoneet polveutuvansa suomalaisista tai kainulaisista.



Miksei?

Sinulla sama syy kuin Salolla?

-

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat