Sivut

Kommentit (28620)

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Jaska
Norjan kårde palautuu germaaniseen sanueeseen jonka merkityksiä ovat mm. ’ohdake’ ja ’raapaista’. Tällä sanalla on indoeurooppalainen etymologia, joten se ei ole lainaa mistään – etenkään permistä, missä sanan merkitys ei ole ’miekka’ vaan ’rauta’.



Ohdakkeesta miekka! Ok. Merkityksillä ei ole niin väliä. Toisinaan.

Miten sen Euran ja Kymen etymologian kanssa?

-

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Moses Leone
Jaska
Moses Leone
Miksi Korri edustaisi itäisyyttä? Korri-nimethän ovat Inarin tienoita lukuunottamatta Länsi-Suomessa.

Sori, minua harhautti tuo Gregorius-nimi, joka käsittääkseni on ortodoksisella alueella ollut paljon yleisempi.

Voipi olla, mutta käsittääkseni gregoriaaninen kirkkolaulu ja gregoriaaninen kalenteri liittyvät enempi katoliseen kirkkoon ja länteen kuin ortodokseihin ja itään.



Gregorius on suomeksi Kreko tai Reko.

Tuskin korrilla on tekemistä Gregoriuksen kanssa vaan korri on sorsalintu.

-

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaska
Arkkis
Väärin! "Rauta" on baltoslaavilaina, johon asiaan on viitannut myös Petri Kallio (Jaska ei voi kohta luottaa enää kehenkään...).



Väärin, Kallio kirjoittaa:
”Even though Finnish rauta has usually been regarded as a borrowing from Germanic *raudan (> Old Norse raudi) ‘iron ore’, I agree with Terent’ev that it could also be taken for a borrowing from Early Middle Slavic *raudā (> Russian руда) ‘ore’. In fact, the preceding Balto-Slavic source cannot be excluded either”
http://www.slav.helsinki.fi/nwrussia/eng/Conference/pdf/Kallio.pdf s. 161

Äänteellisesti ja semanttisesti se voisi olla siis germaanista, varhaiskeskislaavista ja baltoslaavista. Ei ole toistaiseksi keinoa päätellä mistä todellisuudessa. Saamessa on tarkka vastine suomen sanalle, mikä ei kuitenkaan irrallisesti auta sulkemaan pois kuin varhaiskeskislaavin, josta ei tiettävästi ole saameen lainattu mitään. Ja rautakauden alku on taas toista tuhatta vuotta liian myöhäinen baltoslaavilaiselle lainasanalle (juuri siksi kai Kallio käyttää ”could”-sanaa: voisi, mutta on epätodennäköistä), joten kyllä germaaninen selitys on vahvimmilla.

Arkkis
Sille ei ole kuitenkaan mitään estettä, etteivätkö nuo raudanvalmistajat voineet puhua saamea tai sen sukuista kieltä. He saattoivat kuitenkin puhua myös balttia tai ei-saamelaista SU-kieltä.
Vain Kermaani on tarjotuista vaihtoehdoista pois suljettu.

Ai Pohjois-Suomessa balttia?



Mikä ettei, kun kerran vasarakirveskansa oli iranilais-balttilaista?
Tämä on sellainen asia, jonka geenitutkimus joskus vielä selvittää.

Etsipä kuule joutessasi Baikal-järveltä balttilaisia paikannimiä, uskon että sinun metodillasi "löydät" niitä kosolti. Ja sen jälkeen Afrikasta ja Amerikasta. Balttien läsnäolo on vielä paljon epätodennäköisempää kuin germaanien läsnäolo siellä tuohon aikaan.



Ei siellä etnisiä baltteja tarvinnut olla läsnä (ja nämä baltithan eivät nimittäneet itseään balteiksi, vaan he nimittivät sellaisiksi zem-baltteja ja "nordiceja" liiviläisiä ja virolaisia!), vaan heiltä lainattua sanastoa, jota ei voi vanhimmilta osin erottaa iranilaisesta.

Saamea siellä ei ole voitu puhua ennen kuin myöhäiskantasaame sinne levisi, kuten juuri perustelin.



Mikään ei estä siellä olleen olemassa hyvin lähellä myöhäiskantasaamea ollutta kieltä, jonka tämä kuitenkin syrjäytti.

Mikään laki ei toedellakaan sano, että "kielimuoto voi syrjäyttää vain itselleen helvetin kaukaisen muodon".

Rauta-sana taas on lainattu jo varhaiskantasaameen Etelä-Suomen tai -Karjalan tienoilla. Jokin uralilainen kieli on teoriassa mahdollinen, mutta sellaisesta ei vain ole löydetty mitään jälkiä. Kaikkein todennäköisimmin se oli jokin paleoeurooppalainen kieli.



Tuolla ei edes kannata vaivata päätänsä. Rauta on ollut sellainen keksintösana kuin vaikkapa "antibiootti", joka lainautuu hyvin samanlaisena kaikkiin kieliin muista lainoista jos ei riippumatta, niin huolimatta kuitenkin.

Yksi mielenkiintoinen johtolanka on se, jos raudanvalmistus omaksuttiin pohjoiseen permiläisalueelta.



Kuten ilmeisimmin omaksuttiin. Se kun on justiin havumetsävyöhyttä suurten rautaesiintymien alueella, jossa järvimalmia muodostuu että kihisee. Se on mikrobiprosessi, jossa mikrobit saavat energiansa raudan "polttamisesta", jota ne pystyvät irrottamaan maaperästä ja saostamaan pinta- ja pohjavedestä. Alueella on m. Tṥerepovetskin rautaesiintymät.

Esipermissä (jota varhaisella rautakaudella vielä lienee puhuttu) oli sana *kärt ’rauta’, joka puolestaan on iranilainen lainasana.



"Rauta" tarkoittakin alun perin järvimalmia ja punamultamineraalia, joista rautaa tehdään. Punainen on ollut kantabaltissa "raudainan" (neutri) ja on sitä yhä jotvingissa.

Komin ja udmurtin lisäksi sama sana löytyy mansista ja hantista sekä ilmeisesti erikseen lainattuna marista ja mordvasta. Varhaiskantasaameen lainattuna se johtaisi suunnilleen pohjoissaamen asuun gierda tai gierdi, mutta sellaista sanaa merkityksessä ’rauta’ ei löydy, eikä Suomen paikannimistössäkään ole mitään Kiertasuo-paikkoja joista rautaa olisi voitu nostaa. Inarissa on Kiertus-alkuisia järven- ja lahdennimiä, joiden alkuperästä en nyt löydä mistään selitystä, mutta eiköhän sellainenkin ole jossain esitetty. Kuhmossa on Kierrinsuo, joka kuitenkin liittynee kiertämiseen, koska Kiertosuo on yleinen nimityyppi. Vesiperä.



Metallinen rauta on baltissa (liettuassa) [d]"gėlėžìs"

Rautamalmi on "rūda", ruoste "rūdys", ruksea on "rùdas", syksy "ruduõ". kaikki ovat kanatabaltti- tai vieläkin aikaisempaa asua.

http://litovru.ru/index.php?a=list&d=1&p=23&w1=R

"Rauda" on viitannut punamultahautaukseen.

http://litovru.ru/index.php?a=list&d=1& ... &w2=A&w3=U

http://litovru.ru/index.php?a=list&d=1&p=23&w1=R

http://www.finnica.fi/keski-suomi/esihi ... anasto.htm

" Punamultahauta

Ikivanhan yleismaailmallisen tavan mukainen hautaus. Suomessa punamultahautaus oli käytössä Suomusjärven kulttuurin aikana ja se loppui kivikauden myötä. Hautauksessa vainaja ja hauta värjätään punamultavärillä. Värillä oli symbolinen merkitys - punainen on elämän väri. Vainajalle annettiin mukaan hauta-anteja - nuolenkärkiä, meripihka ja liuskekoruja. "

http://www.pohjois-savonmuisti.fi/histo ... talahti_1/

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... KE_ID=5238

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... KE_ID=5238

http://www.pohjois-savonmuisti.fi/histo ... i/kariaho/

Ilmeisestikään IE:t eivät ole tuoneet punamultahautausta Suomeen, mutta se on jatkunut täällä heidänkin aikanaan siellä täällä 1500 vuotta.

Tapa tosin ei ole yleismaailmallinen, vaan ymmärtääkseni liittyy tuohon kanta-IE väestöön yleensä, eikä punainen ole "elämän väri", vaan surun väri. "Rauda" tarkoittaa myös hautajaisvirttä, itkuvirttä. (Kiinassa sitten surun väri on valkoinen. Tuollaisissa asioissa ei ole mitään todellista "yleismaailmallista" eikä "yleisinhimillistä". Meripihka on myös taattu balttisignaali.

Suomalainen tutkimus sisältää kauheasti ainakin "popularisoituna" löysää perätöntä pulinaa esimerkiksi noista mukamas "yleisinihimillisistä tavoista", ja muista stereotypioista, mitä joku vain on kerran lörpsäissyt suustaan, kuin Halonhölmöläinen lämpimikseen vaikkapa "Putinin murhajuttuja", ja muut sitten matkivat sen kummemmiin ajattelematta, mitä oikein tulikaan möläistyä...

Arkkis
Ei ole perää. Vain sinä, Koivulehto ja Kallio olette sitä mieltä. kaikkien muiden mielestä kampakeraaminen kulttuuri oli SU-kielistä, jopa Salon mielestä. Hän vain uskoo, että siinä olisi ollut "katkos Hämeessä".



Ymmärrät kai, että tässä vaikuttaa mentaalinen kitka?



Ei kehitys ole menossa siihen suuntaan kun sää luulet.

Uralilaiset kielet tai antropologinen tyyppi eivät ole tulleet mistään "itäsiperiasta" vaan ne ovat syntyneet täällä nykyisillä vaikutussijoillaan. Itäisin paikka, mistä tänne on tullut laajasti väestöä, om Iran. Jotkut tosin ovat käyneet koukkamassa idässä. Hunnit olivat geeneiltään "eurooppalaisia" eivätkä eronneet olnnisesti muusta itäeurooppalaisesta väestöstä. Ja siksi "katosivat".

Jokainen joka viime aikoina on ottanut kantaa asiaan ja jonka lähdeluettelosta löytyvät uusimmat tutkimukset, on uusien tulosten kannalla - julkaisuja alkanee tulla muutamien vuosien kuluttua.



Älä unta nää: mm. ruotsalaiset ja venäläiset tulevat "tuottamaan raskaan pettymyksen". Ruotsalaisilla ei ole mitään tarvetta "todistella saksalaisuuttaan", kuten suomlaisilla, vaan päin vastoin heillä on tarvetta ottaa siihen etäisyyttä.

Tietenkään sellaiset, jotka nojaavat 80-luvun tietoon, eivät voikaan olla muulla kuin jatkuvuusteorian kannalla.



Jatkuvuus on fakta.

Argumentit ratkaisevat, ei kannattajien lukumäärä, mutta ilmeisesti sinä et niitä osaa punnita, jos kuvittelet edelleen että arkeologinen jatkuvuus voisi todistaa jotain kielestä.



"Kiellisellä jatkumattomuudella" ajetaan AINA, ARMOTTA takaa "rodullista jatkumattomuutta"...

Sekin on fakta, ns. "poliittinen fakta"...

En anna enää linkkejä kun et lue niitä kuitenkaan, löydät ne kyllä sitten jos joskus oikeasti kiinnostut tieteellisestä tutkimuksesta.

Arkkis
Olen tuohon pistänyt, että se on kuuriksi "*kamsa" tavallisella s:llä.

Et vain osaa lukea, jos on "epämieluista" tietoa.




Kuuri on liian nuori kieli suomalais-saamelaiselle lainasanalle!



En ole väittänytkään. Lapin sana lainautuu idästä latgallin suunnalta, ollen joko vanha laina vanhasta sanasta "kamṥa" tai uusi laina uudesta sanasta "kuoṥa" (lg.), tasan sama tulos...

Liettuan sibilantti edustaa kantabaltin äännettä joten vertailukohdaksi on otettava se. Mikset tutustuisi edes balttilaisten kielten historiaan?



Sanat ovat itse asiassa ainakin varhaisessa kuurissa olleet "kimpsa" = erilliset matkatavarat, lastihyödykkeet, matkustajat, ja "kampsa" koko lasti konaisuutena: lastata hevonen (laivaan) = "kimpsti", lastata laiva (vaikka hevosilla) = "kampsti", kuin venäjässä. (Samalla tavalla etuliitteelliset muodot edustavat eri aspekteja, niillä eikuitenkaan muostta aikamuotoja, kuten venäjässä.) Sillä sekä virossa, suomessa (hämeessä) että norjassa tunnetaan ilmaus "kimpsut kampsut" (kimpsor-kampsor, joten se on just "kimpsa"), Missään muussa balttikielessä tuo sana ei voi muodostua tuolla tavalla.

Myös "kampsa"-sanasta lainautuu (myös) "kansa", samoin voi lainautua "hansa" germaaniin.

post1226548.html?hilit=kim%E1%B9%A5ti#p1226548

JakomäenNeruda
Kallion teorian ongelma on kuitenkin siinä, että samoja perusteita, joita hän itse käyttää jatkuvuusteorian kumoamiseen, voidaan käyttää myös hänen uusien käsitystensä kumoamiseen.



Perusteluja?

JakomäenNeruda
Viime kädessä tämä palautuu siihen, että kielitiede ei ole eksakti tiede, toisin kuin luonnontieteet, joita esim. arkeologia käyttää nykyisin enenevässä määrin ajoitustensa saamiseen.



Ei liity kieliin, kuten Gorgle jo sanoi.

JakomäenNeruda
Kallion ajoitus suomen saapumiselle Suomen alueelle on niin myöhäinen, ettei se mitenkään sovi arkeologiseen aineistoon. Kielen vaihtumisen on näyttävä siirtolaisuutena tai vähintään uuden yläluokan muodostumisena.



"Neruda" on sikäli oikeassa, että yhteiskunnan luokkarakenne vaikuttaa lainatutumiseen ja myös kielenvaihtoon.

Ajatus siitä, että kieli voisi vaihtua vain esim. kauppakontaktien seurauksena on, anteeksi vain, täysin naurettava. Vertailukohtana voidaan käyttää esim. Ruotsin 700 vuotta kestänyttä valta-aikaa Suomessa: tänä aikana yläluokan ja hallinnon kieli oli ruotsi, ja laajamittaista ruotsinkielistä maahanmuuttoa tapahtui. Siitä huolimatta suomi säilyi kansan kielenä.



Huomaa, että ruotsalaisten asuttamalla rannikkoalueella suomenkieliset vaihtoivat kielensä ruotsiin. Sisämaassa tätä ei voinut tapahtua kun siellä ei ruotsin kieli ollut läsnä.

Arkeologiseen aineistoon sopii mikä tahansa kielitieteellinen ajoitus: arkeologia osoittaa jatkuvaa vaikutusvilinää meren yli eri suuntiin. Ilmeisesti et ole tutustunut siihen, mitä arkeologia voi ja ei voi kertoa kielestä, joten aloita tästä:

http://www.tieteessatapahtuu.fi/0106/hakkinen.pdf

Sitä paitsi kukaan ei väitä, että pelkän kauppakontaktin kautta vaihtuisi kieli, se on oma kärjistyksesi. Kielenvaihto vaatii aina vieraskielisiä tulijoita ja kieliyhteisöjen sekoittumista johonkin määrään, vähintään seka-avioliittoja.

Yhteenveto:
Arkeologiseen jatkuvuuteen vedoten ei voida väittää, että suomen kielen esimuotoa olisi puhuttu Suomessa kauemmin kuin se kielitieteen tulosten perusteella on mahdollista.




MIKÄ siellä kieltieteessä oikein "tekeesuomen/SU-kielen puhumisen mahdottomaksi"!?

Ei niin taatusti yhtään mikään!

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Jaska
Jotuni
Iranilainen *kārt- tarkoittaa puukkoa (ei rautaa). Unkariksi miekka on kard, liettuaksi kardas ja norjaksi kårde. Jos permin sana on Kärt on se luultavasti lainattu norjaan.

Silti pidetään aivan selvänä, että kyseessä on juuri tämä iranilainen sana. Aseinahan rautaan tutustuttiin. Vakuudeksi Aulis J. Joen lainasanakirjassa Uralier und Indogermanen mainitaan tässä yhteydessä yhdestä iranilaiskielestä merkitys ’teräs’.

Norjan kårde palautuu germaaniseen sanueeseen jonka merkityksiä ovat mm. ’ohdake’ ja ’raapaista’. Tällä sanalla on indoeurooppalainen etymologia, joten se ei ole lainaa mistään – etenkään permistä, missä sanan merkitys ei ole ’miekka’ vaan ’rauta’.




Uusi suomen ajoitus Suomessa taitaa liittyä iranilaiseen miekka/rauta-sanastoon.

Se että norjan kårde 'miekka' on samaa sanuetta kuin iranilainen *kārt- 'puukko', unkarin kard 'miekka', liettuan kardas 'miekka' ilmeisesti pilaa uuden ajoituksen suomen puhumisesta Suomessa.

Siksi norjan sanalle on annettava epätoivoinen merkityssiirtymä ohdakkeesta miekkaan.

Olenko oikeassa vai olenko oikeassa?

Juttu haiskahtaa jaskiaisen "en osaa matematiikka, mutta keksinpä diversiteetille oman laskentakaavani" toisinnolta.

-

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Jotuni
Ohdakkeesta miekka! Ok. Merkityksillä ei ole niin väliä. Toisinaan.

Tuo on kyllä vielä uskottavampi kehitys kuin ’veitsi’ > ’rauta’, jonka selityksen pelastaa vain iranista tavattu merkitys ’teräs’. Ellet tiennyt, niin suomen sana ota ’piikki’ merkitsee myös ’keihäs’. Teräaseen nimi tulee usein terävistä asioista, ellei nimeä sitten lainata muilta.

Kaiken huipuksi muualla skandinaavissa se aivan sama sana ei edes merkitse ’miekkaa’, ainoastaan norjassa. Norjassa on tapahtunut merkityksensiirtymä.

Jotuni
Miten sen Euran ja Kymen etymologian kanssa?

Viite on annettu jo moneen kertaan tässä ketjussa. Miksi kysyt kun et kuitenkaan lue, etkä ymmärtäisi vaikka lukisit, etkä hyväksyisi vaikka ymmärtäisit? Olet fanaattinen ja puolueellinen, etkä kykene arvioimaan selitysten uskottavuutta.

Koivulehto, Jorma 1987: Namn som kan tolkas urgermanskt. – Klassiska problem inom finlandssvensk ortnamnsforskning. Svenska litteratursällskapet.

Jotuni
Korri olisi mieluimmin saamelais-suomalainen pilkkasiiven nimi korri. Ehkä se vaikuttaa hienommalta, jos nimi on Gregoriuksesta kuin sorsalinnusta.

Korri on vain peräpohjassa tunnettu saamelaisperäinen pilkkasiiven nimitys, se ei mitenkään selitä eteläisen Suomen vanhaa sukunimeä. Ei näitä selityksiä arvioida hienouden perusteella.

Arkkis
Jaska
Ai Pohjois-Suomessa balttia?

Mikä ettei, kun kerran vasarakirveskansa oli iranilais-balttilaista?
Tämä on sellainen asia, jonka geenitutkimus joskus vielä selvittää.

Sinä siis olet löytänyt geenin, jonka mukana kieli periytyy? Sehän on tieteellinen sensaatio! Missä kromosomissa se geeni sijaitsee?

Arkkis
Jatkuvuus on fakta.

Ai, olet löytänyt myös metodin, jolla eristetään kieli ruukunsirpaleista? Sinähän melkoinen yleisnero olet. Kuvitteletko todella, että arkeologinen jatkuvuus voisi todistaa kielellisestä jatkuvuudesta? Sinun täytyy olla lukutaidoton tai dementikko, niin moneen kertaan on asianmukaiset linkit annettu nähtäväksesi.

Jotuni
Uusi suomen ajoitus Suomessa taitaa liittyä iranilaiseen miekka/rauta-sanastoon.

Lähetä postikortti siltä planeetalta.

Oikeasti, Arkkis ja Jotuni, mitä te teette Tiede-foorumilla? Menisitte jonnekin salaliittofoorumille kun te tiedätte totuuden jonka ilkeät germanistit yrittävät painaa maton alle.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Arkkis
Jaska
Arkkis

"Jaska": (Jälkitavuissa tuo piste-e edustuu useimmiten *ä:nä ainakin itämerensuomessa.)

"Arkkis": Sanoisin, että AIKA HARVOIN: Yhtäkkiä ei tule ainoatakaan esimerkkiä mieleen! Sen sijaa pitkänä a:na se kyllä on lainautunut itäistä tietä: "Saimaa"! (joten hakemalla varmaan ä:llisiäkin lainoja löytyy).




Lue Jalo Kaliman Itämerensuomalaisten kielten balttilaiset lainasanat. Esimerkkejä riittää.



Jos saisi vaikka vain parikin malliksi, niin tarkistetaan!



Yhden esimerkin "Saimaan" lisäksi kauhealla hakemisellä löysin sanan

"kempė" = kääpä

http://litovru.ru/index.php?a=list&d=1& ... &w2=E&w3=M

Jaska
Arkkis
Jaska
Ai Pohjois-Suomessa balttia?



Mikä ettei, kun kerran vasarakirveskansa oli iranilais-balttilaista?
Tämä on sellainen asia, jonka geenitutkimus joskus vielä selvittää.



Sinä siis olet löytänyt geenin, jonka mukana kieli periytyy? Sehän on tieteellinen sensaatio! Missä kromosomissa se geeni sijaitsee?

No ei ainakaan täällä:

http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproo ... maki02.htm

" Kirjoittaminen kehittyi ehkä 3-4000 vuotta sitten. Ensimmäiset kalliopiirrokset ovat 20-30 000 vuotta vanhoja. Puhumaan oppiminen on sen sijaan arvoitus: se on tapahtunut joskus 200 000-100 000 vuotta sitten (ks Svante Pääbo, joka on osoittanut että ns. kieligeeni on syntynyt aikaisintaan 200 000 vuotta sitten!). On siis todennäköistä että kielillä ei ole yhtä alkuperää vaan lukuisia, mutta niillä on sama fysiologinen ja funktionaalinen lähtökohta (se mitä tiedämme esim. merkkikielen kehityksestä viittaa vahvasti tähän)
Eli on täysin hämärän peitossa milloin ihmiset ensi kertaa mahdollisesti alkoivat kertoa tarinoita, mutta sen on täytynyt tapahtua joskus 100 000-20 000 vuotta sitten viimeistään, paljon ennen kirjoitustaidon kehittymistä (jota ei tietenkään heti ruvettu käyttämään tarinoiden kertomiseen!). "

http://nakokulma.net/arkisto/index.php? ... ;topicseen

Minä olen tarkoittanut tuossa hyvin kuvattua iranilaista antropologista tyyppiä, ns. kanta-IE:tä, jonka piirteet eivät suomalaissa juurikaan ilmene, vaikka sen tuomalla kielellä baltilla on ollut suuri vaikutus.

Arkkis
Jatkuvuus on fakta.



Ai, olet löytänyt myös metodin, jolla eristetään kieli ruukunsirpaleista? Sinähän melkoinen yleisnero olet. Kuvitteletko todella, että arkeologinen jatkuvuus voisi todistaa kielellisestä jatkuvuudesta? Sinun täytyy olla lukutaidoton tai dementikko, niin moneen kertaan on asianmukaiset linkit annettu nähtäväksesi.



Tarkoitin ASUTUKSELLISTA jatkuvuutta, jota sinäkään et ole kiistänyt. ja selvitin seuraavassa lauseessa, että jos kielellinen jatkuvuus kokonaan kyseenalaistetaan, niin kyseenalaistetetaan suomalaisten tyyppisin "tiedoin" varustettujen ihmisten ymmärryksessä armotta myös "rodullinen jatkuvuus", vaikka ei olisi tarkoituskaan.

Lähden siitä, että asutuksellisen jatkuvuuden oloissa ei voi olla TÄYDELLISTÄ kielellisenkään jatkavuuden puutetta, vaan jos sellaista ollaan havaitsevinaan, se nähdään heti "todisteena" asutuksellisenkin jatkavuuden katkeamisesta. Yleensä radikaaleinkaan olojen keskimääräinen huononeminen sodista ja taudeista puhumattakaan ei koskaan hävitä koko väestöä, vaan aina säilyy elinkelpoisia "taskuja": keitaita, ulkosaaria, luolastoja, jäätymättömiä merenrantoja ja jokia, laaksoja, huippuja, kuumia lähteitä ja muita "susiluolia", jossa väestö voisi muuten elää vaikka mukavasti (kun taudit ja viholliset eivät uhkaa, eivätkä edes kilpailijat), ellei kapea geneettinen pohja aiheuttasi harmeja (joita yleensä yritetään sitten kovasti korjata, jos tilasuuksia ilmenee).

Jotuni
Uusi suomen ajoitus Suomessa taitaa liittyä iranilaiseen miekka/rauta-sanastoon.



Lähetä postikortti siltä planeetalta.

Oikeasti, Arkkis ja Jotuni, mitä te teette Tiede-foorumilla? Menisitte jonnekin salaliittofoorumille kun te tiedätte totuuden jonka ilkeät germanistit yrittävät painaa maton alle.




Mää joudun ainakin jatkuvasti oikaisemaan milloin ketäkin aivan alkeellisimmissakin tieteenfilosofian alkeisperusasioissa...

Olet oikeassa siinä, että kun tieteellisesti päätellään, on aina pysyttävä tiukasti yhden tieteenalan ja myös yhden teorian sisällä, vaikkapa kielitieteen ja kantakieliteorian, tai sitten arkeologian, koska muodollinen logiikka "ei ole voimassa" eri teorioiden VÄLILLÄ joilla on erilaiset käsitteet.

Kuitenkin eri teorioissa voidaan kayttää samaa sanaa eri asioista, KUNHAN EI KÄYTETÄ SAMAN TEORIAN SISÄLLÄ. ja niinpä mm. "uralilainen" ja "iranilanen" tarkoitavat vähän löysästi sekä kietä että antroplogista tyyppiä, jotka lisäksi suuressa osassa niiden aletta täsmäävät hyvin. On kuitenkin "reunoja" joissa ne eivät käy yhteen, ja suomalaisetkin ovat "reunalla" eivätkä keskellä.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Jotuni
Moses Leone
Jaska

Sori, minua harhautti tuo Gregorius-nimi, joka käsittääkseni on ortodoksisella alueella ollut paljon yleisempi.

Voipi olla, mutta käsittääkseni gregoriaaninen kirkkolaulu ja gregoriaaninen kalenteri liittyvät enempi katoliseen kirkkoon ja länteen kuin ortodokseihin ja itään.



Gregorius on suomeksi Kreko tai Reko.

Tuskin korrilla on tekemistä Gregoriuksen kanssa vaan korri on sorsalintu.

-




Pitää paikkansa. Samaa alkuperää sukunimet/talonnimet Rekoi, Krekoi, Rekoin, Rekoinen, Rekola, Krekola.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Jaska
Jotuni
Ohdakkeesta miekka! Ok. Merkityksillä ei ole niin väliä. Toisinaan.

Tuo on kyllä vielä uskottavampi kehitys kuin ’veitsi’ > ’rauta’,



Uskottavampi! Sallin minun nauraa. Monissa kielissä miekkaa, puukkoa ja rautaa merkitsevät sanat kuuluvat samaan sanajoukkoon.

Jaska
jonka selityksen pelastaa vain iranista tavattu merkitys ’teräs’.



Teräs-merkitys tulee miekasta tai puukosta. Kuten myös suomen kielessä. Teräs <- miekan, puukon terä.

Jaska
Kaiken huipuksi muualla skandinaavissa se aivan sama sana ei edes merkitse ’miekkaa’, ainoastaan norjassa. Norjassa on tapahtunut merkityksensiirtymä.



Sinulle ei ole tietenkään tullut mieleen, että norjan miekalla kårde voisi olla kaksi merkitystä

Jaska

Jotuni
Miten sen Euran ja Kymen etymologian kanssa?

Viite on annettu jo moneen kertaan tässä ketjussa. Miksi kysyt kun et kuitenkaan lue, etkä ymmärtäisi vaikka lukisit, etkä hyväksyisi vaikka ymmärtäisit? Olet fanaattinen ja puolueellinen, etkä kykene arvioimaan selitysten uskottavuutta.



Pelkäät - ehkä tiedätkin - että perustelusi ovat silkkaa puppua. Kuten diversiteettilaskelmasi olivat.

Jaska
Jotuni
Korri olisi mieluimmin saamelais-suomalainen pilkkasiiven nimi korri. Ehkä se vaikuttaa hienommalta, jos nimi on Gregoriuksesta kuin sorsalinnusta.

Korri on vain peräpohjassa tunnettu saamelaisperäinen pilkkasiiven nimitys, se ei mitenkään selitä eteläisen Suomen vanhaa sukunimeä.



Ei mitenkään! Suomen korri-sana ei siis mitenkään selitä suomalaista nimeä Korri vaan keksit ulkomaalaisen nimen selittäjäksi. Puhutko taas uskosta, joka tässä tapauksessa on selkeä kehäpäätelmä.

Jotuni
Oikeasti, Arkkis ja Jotuni, mitä te teette Tiede-foorumilla? Menisitte jonnekin salaliittofoorumille kun te tiedätte totuuden jonka ilkeät germanistit yrittävät painaa maton alle.



Mitä itse teet Tiede-foorumilla? Olet jäänyt kiinnin monesti valehtelusta, vääristelystä ja pseudotieteellisyydestä. Yksi esimerkki olkoon diversiteettilaskelmasi, joka on silkkaa humpuukia.

-

Jotuni
Jaska
Yksi mielenkiintoinen johtolanka on se, jos raudanvalmistus omaksuttiin pohjoiseen permiläisalueelta. Esipermissä (jota varhaisella rautakaudella vielä lienee puhuttu) oli sana *kärt ’rauta’, joka puolestaan on iranilainen lainasana.



Iranilainen *kārt- tarkoittaa puukkoa (ei rautaa). Unkariksi miekka on kard, liettuaksi kardas ja norjaksi kårde. Jos permin sana on Kärt on se luultavasti lainattu norjaan.

-




Tuo iran-unkari -yhteys on muuten melkoisen mielenkiintoinen. Laina(onko se?) lienee hyvin vanha ja peruja unkarilaisten esi-isien majailuista Mustanmeren/Kaspianmeren pohjois-ja itäpuolella. Jos olisi oikein uskalias, voisi jopa pohtia liittyykö Herodotuksen Historia-teoksessaan usein mainitsema persialaisten papiston nimi Magi magyaareihin. Norjaan sana lienee päätynyt tunnettua vesireittiä Permistä Vienajokea Vienanmerelle ja sieltä Pohjolaan?

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Arkkis
Yhden esimerkin "Saimaan" lisäksi kauhealla hakemisellä löysin sanan
"kempė" = kääpä

Sinun piti esittää esimerkki, jossa piste-e on lainautunut pitkänä aa:na tukemaan Saimaa-selitystäsi. Eihän tuo ole sellainen. Eikä *m katoa mihinkään, joten selityksesi tuon sanan kohdalla on virheellinen.

Arkkis
Lähden siitä, että asutuksellisen jatkuvuuden oloissa ei voi olla TÄYDELLISTÄ kielellisenkään jatkavuuden puutetta, vaan jos sellaista ollaan havaitsevinaan, se nähdään heti "todisteena" asutuksellisenkin jatkavuuden katkeamisesta.

Aivan käsittämätön tulkinta, olet ymmärtänyt jotain perusteellisesti väärin. Asutusjatkuvuus vastaa usein kielellistä epäjatkuvuutta laajojen kielikuntien kohdalla. Eikä kukaan väitä että kielellinen epäjatkuvuus pakottaisi asutuksen epäjatkuvuuteen.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Tuisku
Tuo iran-unkari -yhteys on muuten melkoisen mielenkiintoinen. Laina(onko se?) lienee hyvin vanha ja peruja unkarilaisten esi-isien majailuista Mustanmeren/Kaspianmeren pohjois-ja itäpuolella. Jos olisi oikein uskalias, voisi jopa pohtia liittyykö Herodotuksen Historia-teoksessaan usein mainitsema persialaisten papiston nimi Magi magyaareihin. Norjaan sana lienee päätynyt tunnettua vesireittiä Permistä Vienajokea Vienanmerelle ja sieltä Pohjolaan?

Unkariin on tosiaan tarttunut matkalla iranilaisia lainoja, mutta osa niistä on saatu jo Siperiassa, koska ne ovat yhteisiä mansin ja hantin kanssa. Kuitenkin iranilaisia oli vielä hyvin lännessä, esim. alaanit.

Norjan sanalla ei ole mitään tekemistä iranin sanan kanssa vaan se on myöhäistä kehitystä 'raapimista' merkitsevästä sanueesta, jota myös 'ohdake' muissa skandinaavikielissä edustaa.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Jaska
Jotuni
Ohdakkeesta miekka! Ok. Merkityksillä ei ole niin väliä. Toisinaan.

Tuo on kyllä vielä uskottavampi kehitys kuin ’veitsi’ > ’rauta’, jonka selityksen pelastaa vain iranista tavattu merkitys ’teräs’. Ellet tiennyt, niin suomen sana ota ’piikki’ merkitsee myös ’keihäs’. Teräaseen nimi tulee usein terävistä asioista, ellei nimeä sitten lainata muilta.

Kaiken huipuksi muualla skandinaavissa se aivan sama sana ei edes merkitse ’miekkaa’, ainoastaan norjassa. Norjassa on tapahtunut merkityksensiirtymä.




Eikös pientä levikkiä pidetä perusteena sille, että sana on lainattu? Näin ainakin silloin jos annetaan lainalle edes mahdollisuus olla kontekstiin liittyvän kokonaistodennäköisyyden sisällä. Useimmiten tähän argumenttiin törmää itämerensuomalaisten sanojen yhteydessä.

Voihan toki olla mahdollista, että on tapahtunut merkityksensiirtymä. Nyt meillä on siis kaksi mahdollisuutta, joiden todennäköisyys pitäisi selvittää eikä vain sulkea toista pois mahdollisuuksien joukosta.

Jaska
Arkkis
Yhden esimerkin "Saimaan" lisäksi kauhealla hakemisellä löysin sanan
"kempė" = kääpä

Sinun piti esittää esimerkki, jossa piste-e on lainautunut pitkänä aa:na tukemaan Saimaa-selitystäsi. Eihän tuo ole sellainen. Eikä *m katoa mihinkään, joten selityksesi tuon sanan kohdalla on virheellinen.



Syötät väärää tietoa, kun tiedä asiasta mitään. Voit työntää pangermanistien germaaninsisäiset "oikeat sääntösi" sinne minne ne kuuluvat.

Tuo "- ẽm-" [ämm], (tuo nousevan painon "mato" kuuluu puolivokaali m:n päälle, mutta ei onnistu mun koneessa), menee ensin pitkäksi nasaaliksi ja sitten äänteellisesti tavallisesksi pitkäksi [ää]:ksi aivan säännönmukaisesti.

Arkkis
Lähden siitä, että asutuksellisen jatkuvuuden oloissa ei voi olla TÄYDELLISTÄ kielellisenkään jatkavuuden puutetta, vaan jos sellaista ollaan havaitsevinaan, se nähdään heti "todisteena" asutuksellisenkin jatkavuuden katkeamisesta.



Aivan käsittämätön tulkinta, olet ymmärtänyt jotain perusteellisesti väärin.



Enpä uskoisi noin.

Asutusjatkuvuus vastaa usein kielellistä epäjatkuvuutta laajojen kielikuntien kohdalla. Eikä kukaan väitä että kielellinen epäjatkuvuus pakottaisi asutuksen epäjatkuvuuteen.



Väittää tai ei, siten sen kuitenkin laajasti käsitetään merkitsevän sitä. Politiikassa ja uskonnossa usein esitetään sellaisia "tieteellisiä" väitteitä, jotka kuulujakunnan on tarkoituskin käsittää väärin. Siihen ihan omia tekniikoitaankin, jotka ovat disinformaattoreiden sisäpiiritietoa.

tuisku
Jotuni
Jaska
Yksi mielenkiintoinen johtolanka on se, jos raudanvalmistus omaksuttiin pohjoiseen permiläisalueelta. Esipermissä (jota varhaisella rautakaudella vielä lienee puhuttu) oli sana *kärt ’rauta’, joka puolestaan on iranilainen lainasana.



Iranilainen *kārt- tarkoittaa puukkoa (ei rautaa). Unkariksi miekka on kard, liettuaksi kardas ja norjaksi kårde. Jos permin sana on Kärt on se luultavasti lainattu norjaan.

-




Tuo iran-unkari -yhteys on muuten melkoisen mielenkiintoinen. Laina(onko se?) lienee hyvin vanha ja peruja unkarilaisten esi-isien majailuista Mustanmeren/Kaspianmeren pohjois-ja itäpuolella. Jos olisi oikein uskalias, voisi jopa pohtia liittyykö Herodotuksen Historia-teoksessaan usein mainitsema persialaisten papiston nimi Magi magyaareihin. Norjaan sana lienee päätynyt tunnettua vesireittiä Permistä Vienajokea Vienanmerelle ja sieltä Pohjolaan?



"Magi(a)" voi liittyä madjaareihin siten, että he ovat joskus ehkä kuuluneet johonnkin iraninikielisren "maagien" johtamien johtamaan heimokokoonpanoon, josta nimi olisi heihin tarttunut.

Luultavastitällaisen liiton muodostaminen olisi tapahtunut Siperassa liittyen esimerkiksi skyyttiläisiin ja tagarilaisiin, ja sitä kautta myös hunneihin.

post1136115.html?hilit=%20magma%20#p1136115

Myös sana "mansi" on luultavasti samaa perua. Mansit ovat "poukkoilleet eri puolilla Uralia ja eroavat antropologisesti jyrkästi samojedinkaltaisita hanteista.

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Tuisku
Eikös pientä levikkiä pidetä perusteena sille, että sana on lainattu?

Sanan pientä levikkiä kyllä. Tässä tapauksessa sanalla on laaja levikki ja vain yhdellä merkityksellä on suppea levikki. Se osoittaa, että sana on vanha ja että norjassa on tapahtunut merkityksensiirtymä.

Jos skandinaavista löytyisi yksikin varma iranilaislaina, sitten tätä asiaa ehkä kannattaisi pohtia uudestaan.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Jotuni
Jaska
Jotuni
Ohdakkeesta miekka! Ok. Merkityksillä ei ole niin väliä. Toisinaan.

Tuo on kyllä vielä uskottavampi kehitys kuin ’veitsi’ > ’rauta’,



Uskottavampi! Sallin minun nauraa. Monissa kielissä miekkaa, puukkoa ja rautaa merkitsevät sanat kuuluvat samaan sanajoukkoon.

Esimerkiksi missä kielissä?

Moses Leone
Jotuni
Jaska

"Jotuni":
Ohdakkeesta miekka! Ok. Merkityksillä ei ole niin väliä. Toisinaan.

"Jaska": Tuo on kyllä vielä uskottavampi kehitys kuin ’veitsi’ > ’rauta’,




Uskottavampi! Sallin minun nauraa. Monissa kielissä miekkaa, puukkoa ja rautaa merkitsevät sanat kuuluvat samaan sanajoukkoon.

Esimerkiksi missä kielissä?



Liettuan ja kuurin "kardas" ja norjan "kård" tarkoittavat aivan tietynlaista miekkaa, SAPELIA: meri- ja ratsumieten käyttämää yksiteräistä enemmän tai vähemmän käyrää kupera puoli teroitettuna, teräksistä miekkaa. Sana tulee persiasta unkarin välityksellä. malli on siis "itämainen".

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sapeli

Koska kuurista on lainautunut norjaan jopa "kimpsor og kampsor", ei ole kaukaa hauettua niin tapahtuneen myös kuurilaistenkin käyttämälle miekkatyypillekin, ja sen nimelle. Sehän sopi hyvin myös viikingeille (jotka tosin pelkäsivät kuurilaisia).

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... &q=&h=2769

http://litovru.ru/index.php?a=list&d=1& ... &w2=A&w3=R

kardas = меч; сабля = sapeli

Arkkis

Koska kuurista on lainautunut norjaan jopa "kimpsor og kampsor", ei ole kaukaa hauettua niin tapahtuneen myös kuurilaistenkin käyttämälle miekkatyypillekin, ja sen nimelle. Sehän sopi hyvin myös viikingeille (jotka tosin pelkäsivät kuurilaisia).



Käyräteräinen miekka oli viikinkiajalla täysin tuntematon ase sekä Skandinaviassa että Baltiassa. Aselöydöt lukeutuvat parhaiten tutkittuun materiaaliin.

Jaska

Norjan sanalla ei ole mitään tekemistä iranin sanan kanssa vaan se on myöhäistä kehitystä 'raapimista' merkitsevästä sanueesta, jota myös 'ohdake' muissa skandinaavikielissä edustaa.



Klassisessa latinassa vagina kuulemma tarkoitti miekan tuppea. (Luin vuosia sitten - lähteen nimi on valitettavasti unohtunut, mutta asia lienee helposti tarkistettavissa). Jos noin on, norjassa tapahtunut raapia -> ohdake -> miekka ei kuulosta mitenkään omituiselta merkityssiirtymältä. Merkitys on siirtynyt konkreettisen ominaisuuden kautta ilmiöstä toiseen.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat