Sivut

Kommentit (181)

Teekkari
Pelkällä tiedolla ei tee mitään. Joten ehdoton vastaukseni on innovaatiot.



Tiedeyliopistot voivat auttaa innovaatioprosessia vain uudella paikkansapitävällä tieteellisellä tiedolla. Paikkansapitämätön taas on innovaatioille äärimmäisen vahingollista, kertautuu TEHOTTOMUUDELLAAN eikä suinkaan tehokkuudellaan kaikkien muiden töissä.

Yliopistoilla ja varsinkaan tiedeyliopistoilla ei sinänsä ole mitään "monopolia" teknologisiin innovaatioihin, vaikka sellaisenkin käsityksen joidenkuiden jättiläispalkkaisten vahingollisten idioottien toitotuksesta voi saada...

tli
Seuraa 
Viestejä1169

Kohta ollaan kyllä tilanteessa, että tiedeyliopistoista ei Suomessa enään voi puhua ollenkaan, jos nuo kaikki ns. uudistukset menevät läpi, sillä niissä yksinkertaisesti katoaa tieteen harjoittamiselle välttämätön yliopistojen autonomia. Tämän autonomian turva, hauskaa kyllä, on nimenomaan valtion rahoitus ja yliopistojen laissa määritelty itsehallinnollinen asema. Näistä molemmistahan ollaan luopumassa, kuten edellisissäkin viesteissä on ilmaistu.

Erityisen paljastavaa asian suhteen ovat ne monet esim. Aalto-yliopistoa ylistävät puheenvuorot, joita on julkaistu vaikkapa Hesarin sivuilla niin suomalaisilta kuin ulkomaisilta ns. asiantuntijoilta. Jos lukee tarkemmin noita puheenvuoroja, niin niiden sanankäänteet ja ilmaisut ovat täsmälleen samoja, joilla normaalisti ylistetään jonkin yksityisen yrityksen tuotekehittelyosaston tai myyntikonttorin onnistunutta toimintaa.

Tästä nimenomaan pohjimmiltaan onkin kysymys. Yliopistoista halutaan tehdä vain yksityisten yritysten tuotekehittelyosastoja ja myyntikonttoreita. Tämähän merkitsee yksinkertaisesti tieteen hautaamista, mistä pitkällä tähtäimellä tulee kärsimään vakavasti myös tämä yritysten tuotekehittely ja myynti, puhumattakaan yleisen sivistystason romahduksesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tli
Kohta ollaan kyllä tilanteessa, että tiedeyliopistoista ei Suomessa enään voi puhua ollenkaan, jos nuo kaikki ns. uudistukset menevät läpi, sillä niissä yksinkertaisesti katoaa tieteen harjoittamiselle välttämätön yliopistojen autonomia. Tämän autonomian turva, hauskaa kyllä, on nimenomaan valtion rahoitus ja yliopistojen laissa määritelty itsehallinnollinen asema. Näistä molemmistahan ollaan luopumassa, kuten edellisissäkin viesteissä on ilmaistu.

Erityisen paljastavaa asian suhteen ovat ne monet esim. Aalto-yliopistoa ylistävät puheenvuorot, joita on julkaistu vaikkapa Hesarin sivuilla niin suomalaisilta kuin ulkomaisilta ns. asiantuntijoilta. Jos lukee tarkemmin noita puheenvuoroja, niin niiden sanankäänteet ja ilmaisut ovat täsmälleen samoja, joilla normaalisti ylistetään jonkin yksityisen yrityksen tuotekehittelyosaston tai myyntikonttorin onnistunutta toimintaa.

Tästä nimenomaan pohjimmiltaan onkin kysymys. Yliopistoista halutaan tehdä vain yksityisten yritysten tuotekehittelyosastoja ja myyntikonttoreita. Tämähän merkitsee yksinkertaisesti tieteen hautaamista, mistä pitkällä tähtäimellä tulee kärsimään vakavasti myös tämä yritysten tuotekehittely ja myynti, puhumattakaan yleisen sivistystason romahduksesta.




Jokohan sitten pohja alkaisi häämöttää (eikä vain "pohjanoteerausyliopisto", joka saa KAIKEN MUUN "näyttämään huipputiteeltä", ja jota siksi "kannattaa tukea"!):

" Perustuslakivaliokunta tyrmäsi yliopistolain
13.05.2009 20:23

Yliopistolaki sai tylyn tuomion Kimmo Sasin (kok) johtamalta eduskunnan perustuslakiovaliokunnalta. Mikäli laki aiotaan säätää normaalina lakina yksinkertaisella enemmistöllä, koko lakiesityksessä ehdotettu yliopistojen hallintomalli pitää laittaa uusiksi.

Lakiesitys loukkaa perustuslakivaliokunnan mukaan monessa kohtaa yliopiston itsehallintoa. Erityisesti valiokunta moittii yliopistojen sekä säätiöyliopistojen hallitusten valintaa lakiesityksessä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta ei hyväksy lähtökohtaa, että yliopistojen hallitusten enemmistön pitäisi tulla yliopistoyhteisön ulkopuolelta. Yliopistojen on voitava valita hallituksen enemmistö myös keskuudestaan.

Säätiöyliopistojen osalta hallituksen esitys tarkoittaa perustuslakivaliokunnan mukaan sitä, että kaikkien hallitusten jäsenten pitäisi tulla yliopistojen ulkopuolelta. Perustuslakivaliokunnan näin ei voi olla. Sen mukaan yksityisille tahoille voidaan turvata lailla tietty vähemmistöedustus hallituksessa, esimerkiksi kaksi paikkaa seitsemästä.

- Tällöinkin näiden hallituksen jäsenten tulee olla yliopistoyhteisön aidosti valittavissa. Yksityisten tahojen asetettavien ehdokkaiden nimeämismenettelystä ja heille mahdollisesti asetettavista kelpoisuusvaatimuksista voidaan määrätä tarkemmin säätiön säännöissä.

Säätiöyliopistoja ovat Aalto-yliopisto, jossa lyödään yhteen Taideteollinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu, sekä Tampereen teknillinen yliopisto.

Perustuslakivaliokunta pitää myös ongelmallisena lakiesityksen kohtaa, jonka mukaanopetusministeriö päättää yliopistojen määrällisistä ja laadullisista tavoitteista siltä osin kuin ne ovat yliopistolle osoitettavan rahoituksen perusteena.

- Säännös näyttää sanamuotonsa perusteella antavan opetusministeriölle rajoituksettoman mahdollisuuden viime kädessä päättää yliopiston toiminnan kannalta keskeisistä kysymyksistä. Tällaisena se ei sovi hyvin yhteen yliopiston itsehallinnon kanssa, valiokunta huomattaa.

Yliopistojen virkasuhteiden muuttamisesta työsuhteiksi valiokunta ei näe suoranaista perustuslaillista estettä. Silti se huomauttaa, että ongelmaton muutos ei peustuslainkaan näkökannalta katsottuna ole.

- Ensinnäkin se merkitsee, että perustuslaissa säädetyt virkaylennysperusteet eivät enää tule sovellettaviksi otettaessa palvelussuhteeseen yliopistoon. Toiseksi yliopiston henkilöstöön ei enää sovelleta perustuslain yleissäännöstä virkavastuusta. Kolmanneksi yliopistojen erityistehtävään liittyy useita yksilön oikeusaseman kannalta merkityksellisiä ratkaisuja kuten opiskelijavalinnasta päättäminen, opintosuoritusten arvostelu, tutkintotodistusten antaminen ja kurinpito, perustuslakivaliokunta muistuttaa.

Perustuslakivaliokunnan mielestä yliopistoille kuuluva päätösvalta ja -vastuu puoltavat virkasuhteen säilyttämistä palvelussuhteen muotona ainakin yliopiston johtavan hallinto-, opetus- ja tutkimushenkilökunnan osalta.

Lisäksi perustuslakivaliokúnta vaatii, että yliopistojen perusrahoitusta koskeva yliopistoindeksi on mainittava laissa.
IS "

Sasihan ei tieteestä ymmärrä enempää kuin sika Pohjantähdestä, mutta ehkä vähän jotakin alkeellista juridiikasta...

Arkkis
Täällä "kypsyy" epäilemättä taas uusi miljardiaivopieru:

http://www.mieliforum.fi/




Ei todellakaan vaikuta täysjärkiseltä Surffariyliopiston "neurotaloustieteen" "tutkimukset"...

Mainittakoon että neurofysiologian todellinen johtava tutkija maailmassa, pavlovilaisen ehdollistumismekanismin löytäjä R. Dougalas Fields on Barrack Obaman lähipiiriä, ja hän on näissä asioissa oikeassa, eukä harin "teorioissa" ole hänen tutkimutensa valossa mitään järkeä. Suomi joutuu tätä menoa myös kansainvöliseen poillttiseen boikottiin roistovaltiona,

http://lehtiarkisto.talentum.com/lehtia ... id=1496337

Aivo-Aalto paljastaa ihmismielen

Aalto-yliopiston ensimmäinen yhteisprojekti tutkii aivokuvantamismenetelmillä sosiaalista vuorovaikutusta, päätöksentekoa ja elokuvan vaikutusta ihmismieleen.

"Kyseessä on ensimmäinen kolmen korkeakoulun yhteinen tieteellinen tutkimusprojekti", sanoo projektia johtava professori Riitta Hari.

Hari on kansainvälisesti arvostettu neurotieteilijä ja Suomen Akatemian huippuyksikön johtaja.

Projektin puitteissa tarjotaan Aalto-yliopiston perus- ja jatko-opiskelijoille monitieteistä koulutusta.

Kolme vuotta kestävä projekti perustuu Teknillisen korkeakoulun vahvaan aivokuvantamisen ja systeemisen neurotieteen osaamiseen, johon yhdistetään Taideteollisen korkeakoulun elokuvatutkimusta (neurocinematics) ja Helsingin kauppakorkeakoulun päätöksenteon ja talouden tutkimusta (neuroeconomics).

Hari myöntää, että yhteisen projektin tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset, vaikka aivan uniikkia ei maailmalla tällainen tutkimustapa olekaan.

Nopeasti kehittynyt aivokuvantaminen on lisännyt monen tieteenalan kiinnostusta ihmisen aivotoimintoja kohtaan.

Samalla on selvinnyt, ettei ihmismieltä voida ymmärtää tutkimatta aivojen toimintaa suorassa vuorovaikutussuhteessa ympäristöön, jonka tärkeitä osia ovat muut ihmiset sekä sosiaaliset ja kulttuuriset käytännöt.

"Pyrimme tutkimuksen eturintamaan. Maailmalla on ainakin yksi erittäin ansioitunut tutkimusryhmä tämäntyyppisten asioiden parissa."

Tässä vaiheessa kolme vuotta kestävä aivotutkimusprojekti saattaa saada myös tarvittaessa jatkoa.

Ihmisaivojen tutkimus, moderni aivokuvantaminen ja siihen olennaisesti liittyvä metodinen kehitystyössä ovat TKK:n ominta aluetta. Aitoa vuorovaikutusta voidaan tutkia uusilla teknisillä menetelmillä.

Kauppakorkeakoululla on puolestaan ihmisten valintakäyttäytymiseen ja taloudelliseen päätöksentekoon liittyvää erityisosaamista.

Neurotaloustieteellisissä kokeissa tutkitaan päätöksenteon hermostollista perustaa käyttämällä esimerkiksi peliteoriasta tuttuja pelejä helposti kontrolloitavina päätöksenteon malleina.

Pelitilanteisiin liittyvä aivojen aktivoituminen kertoo muun muassa järjen ja tunteiden suhteista, syventäen ymmärrystämme päätöksentekoprosessista.

Elokuva itsessään stimuloi ja simuloi ihmismieltä. Aivotutkijoiden kohtauspintana Taideteollisessa korkeakoulussa on elokuva, joka on luonnollinen, kontrolloitavissa oleva ympäristö.

Erityisesti uuden 'neuro-cinematics'-tutkimusalan puitteissa voidaan pureutua syvällisiinkin kysymyksiin siitä, miten samanlaisena ihmiset kokevat maailmansa. Katsojien aivotoimintoja vertaamalla saadaan tietoa elokuvan aiheuttamista muutoksista.

Sosiaalisen vuorovaikutuksen parempi ymmärrys johtaa hyvinvoinnin ja terveydenhuollon sovelluksiin.

Myös nopeasti teknistyvä ja digitalisoituva ympäristö vaatii syvempää ymmärrystä ympäristön aivoja ja mieltä muovaavasta vaikutuksesta.

Aalto-yliopiston tutkijoille ja tutkijaryhmille julistettiin ideahaku kolmen yliopiston osaamista yhdistävistä tutkimushankkeista keväällä 2008.

Lähes sadan ehdotuksen joukosta valikoitui kolme tutkimusideaa, joista jatkokehitettiin tutkimussuunnitelmat.
Helena Raunio

Uutta pajatoimintaa

Innovaatioyliopiston ensimmäisiä yhteisiä hankkeita ovat uuden osaamisen pajat. Ne ovat tutkimuksen ja opetuksen alustoja, joille avataan pääsy myös tiedeyhteisön ulkopuolelta.

Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset tai julkiset yhteisöt toimivat yhdessä.

Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteenvälistä yhteistyötä. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin.

Pajat tukevat kansainvälisyyttä, avointa innovointia ja uusia opetuksen ja oppimisen tapoja sekä poikkitieteellisyyttä.

Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti.

Tekninen Uratie 13.3.2009 / Helena Raunio "

Ja täälä asia niin kuin se on: SOLUT eivät "ajattele" yhtään mitään, KEENEISTÄ puhumattakaan:

psykologia-aivot-ja-aistit-f12/miten-aivot-voivat-synnyttaa-tietoisuuden-t13269.html?start=940

http://www.uusisuomi.fi/mielipide/60886 ... ia-asioita

" Yliopistolakiehdotus painottaa vääriä asioita

Julkaistu: 22.5.2009

Perustuslakivaliokunnan jäihin panema yliopistolakiuudistus kaipaa todellakin kunnon remonttia. Se perustuu aivan väärälle ideologialle, joka tulee toteutuessaan vahingoittamaan yliopistojen tutkimusta ja opetusta. Uudistajat katsovat, että talous on yliopistostrategian tärkein elementti, kun se todellisuudessa on vain välttämätön reunaehto.

Koska talous ja tehokkuus ovat uudistajille kaiken lähtökohta, piti Aalto-yliopiston koko hallitus – rehtori mukaan lukien – etsiä yliopiston ulkopuolelta. Samoin muiden yliopistojen hallituksiin runtattiin ulkopuolisten enemmistö. Näin aiottiin perustuslain vastaisesti romuttaa yliopistoille säädetty autonomia eli itsehallinto. Järjestelmä, jossa yhteisön ulkopuoliset pitävät komentoa, on itsehallinnon irvikuva.

Uudistajien enemmän tai vähemmän salattu ajatus näyttää olevan, että yliopiston sisäiset ryhmät eivät hallitse tehokasta taloudenpitoa, vaan niille pitää asettaa päällystakit yrityksistä ja muista ulkopuolisista organisaatioista. Samalla unohdettiin, että yliopistojen päätehtävät ovat tutkimus ja opetus, ei suinkaan rahan ansaitseminen, kuten yrityksillä.

Yliopistolaiset eivät epäille ulkopuolisten ”asiantuntijoiden” hyvää tahtoa. Vaikka ulkopuolisten joukossa saattaa olla myös muista yliopistoista peräisin olevaa väkeä, bisneslogiikka ja uusliberalistinen talousajattelu tulevat kuitenkin epäilemättä leimaamaan ulkopuolisten johtamaa hallitustyöskentelyä. He ovat tottuneet siihen, että organisaatioon sijoitetaan rahaa tarkoituksena ansaita lisää rahaa – ja tämä tapahtuu mahdollisimman tehokkaasti ylhäältä ohjaten.

Yliopisto-organisaation logiikka on aivan toinen. Yliopistoon sijoitetaan rahaa tarkoituksena tuottaa tutkimustuloksia ja opetuspalveluja. Toteutus jätetään tutkijoiden ja opettajien omatoimisuuden varaan: heihin luotetaan. Määräävä tuloskriteeri tällaisessa tietotyössä on korkea laatu. Yritysmäinen tehokkuustavoite ”resurssien” käytössä ja ylhäältä tapahtuva ohjaus vievät huomion aivan vääriin asioihin. Perustutkimus ja opetus vaativat itsenäisyyttä ja aikaa – eli ne voivat olla ”tehottomia” yritysmaailmalle tyypillisen neljännesvuosiajattelun kriteerein arvioituna.

Jo nyt yliopistoissa saadaan kärsiä yritysmäisestä tehokkuustavoitteesta, mikä on vähentänyt sekä tutkijoiden mahdollisuuksia paneutua rauhassa tutkimukseen että opettajien mahdollisuuksia keskittyä laadukkaaseen opetukseen. Tiukkojen aikataulujen, valvonnan ja niukkuuden luomassa kiireessä syntyy heikkoa laatua. Yliopistossa määrä ei korvaa laatua.

Jos yliopistolakiehdotus toteutetaan sellaisenaan, on olemassa vaara, että tähänastinen opetusministeriön tehotalous vain vaihtuu yliopiston sisältä johdettuun ja siten vielä tehokkaampaan hiostukseen. Tämä ei ole yhteiskunnan etu. Veronmaksajilla on oikeus odottaa yliopistoilta edelleen laadukkaita, tutkimuksen ja opetuksen ehdoin tehostettuja tutkimus- ja opetustuloksia.

Pekka Pihlanto
professori emeritus

Turku "

R4D4
Seuraa 
Viestejä1566

Kaikki mitataan loppujen lopuksi rahassa. Eli yliopistojen tehtävä on tuottaa lyhyellä aikavälillä mahdollisimman paljon sellaista biomassaa, joka kiihdyttää talouskasvua. (Lähde: sivistysyliopistojen kehittämiskeskuksen toimikunnan varasihteerin muistio)

Moukale
Kaikki mitataan loppujen lopuksi rahassa. Eli yliopistojen tehtävä on tuottaa lyhyellä aikavälillä mahdollisimman paljon sellaista biomassaa, joka kiihdyttää talouskasvua. (Lähde: sivistysyliopistojen kehittämiskeskuksen toimikunnan varasihteerin muistio)




Jos ei mene hyvin yliopistoissa, ainkaan Suur-Helsingissä, ei mene yhtään sen paremmin ammattikorkeakouluissakaan:

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Met ... 5246650022

" Metropolian sisäinen arviointi paljasti hälyttäviä ongelmia

10.6.2009 3:20

Katriina Pajari

Anna Kopteff

Helsingin Sanomat

Ammattikorkeakoulu Metropolian ilmapiirissä ja johtamistavassa on isoja ongelmia. Tuhatpäinen henkilöstö ei voi hyvin, ja ammattikorkeakoulussa ilmenee vakavaa kriisiytymisen uhkaa.

Nämä tiedot käyvät ilmi Metropolia ammattikorkeakoulun sisäiseen käyttöön tarkoitetusta arvioinnista. Toukokuussa valmistunutta luottamuksellista raporttia varten haastateltiin muun muassa koulun johtoa, opettajia, opiskelijoita, luottamusmiehiä ja sidosryhmien edustajia.

Metropolia on Suomen suurin ammattikorkeakoulu, joka syntyi vuosi sitten elokuussa Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja Espoo-Vantaan teknillisen ammattikorkeakoulun yhdistyessä. Metropolia on pääkaupunkiseudun kuntien omistama osakeyhtiö, jonka ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiön hallitus.

Metropoliassa on käyty sisäistä taistoa koko sen olemassaolon ajan. Muun muassa viime kesänä opettajat kritisoivat jättimäisen ammattikorkeakoulun liian nopeaa toteutusta.

Nyt valmistunut raportti vahvistaa, henkilökunta on kokenut muutoksen hallitsemattomaksi. Yksi ilmeisimmistä ongelmista on opettajien ja ylimmän johdon välillä vallitseva luottamuspula.

Asia ei ole uusi: 190 tekniikan opettajaa kirjelmöi asiasta osakeyhtiön hallitukselle jo marraskuussa. He ilmoittivat tyytymättömyytensä ylimmän johdon tapaan hoitaa asioita. Rehtori Riitta Konkolaa on syytetty esimerkiksi käskyttämisestä ja neuvottelukyvyttömyydestä.

Myös lehtori Marja Lehto kirjoitti nimensä kirjelmään.

"Rehtorin kanssa ei ole ollut mitään neuvottelukontaktia. Kaikki, mikä koskee esimerkiksi opettajien työsuhteita, tulee käskyinä. Opetusta leikataan ja työmäärä kasvaa, eikä opettajilta kysytä mitään", Lehto sanoo.

Samaa sanoo talossa pitkään opettanut Seppo Pahlman. "Jos opettajat kärsivät, oppilaat kärsivät. Hallituksen kokouksissa aikaa käytetään arvojen pohtimiseen, vaikka arjen käytännöt ontuvat eivätkä opiskelijat saa riittävästi opetusta."

Osa opettajista on jo rehtorin erottamisen kannalla. Rehtori Riitta Konkola ei ole kuitenkaan harkinnut eroa. Hän on saanut luottamuslauseen osakeyhtiön hallitukselta.

Konkola ei kommentoi suoraan nykyistä tilannetta hänen ja opettajakunnan välillä. "Luottamuspulakysymys on pitkän tähtäimen asia. On tarpeen, että siihen liittyviä asioita käsitellään avoimesti."

Väitteisiin keskusteluyhteyden puuttumisesta ja käskyttämisestä on Konkolan mielestä vaikea ottaa kantaa.

"Muutosprosessissa tunteet kuuluvat asiaan, ja ne koetaan eri tavoilla. Isoon muutokseen liittyy tyytymättömyyttä, joka kohdistuu ylimpään johtoon", Konkola sanoo. "

Eduskunta hyväksyi uuden yliopistolain "Surffiopistoineen":

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... /06/897744

" Eduskunta hyväksyi kiistellyn yliopistolain

12.06.2009 06:08

Helsingissä viitisensataa ihmistä osoitti mieltään Etelärannassa Elinkeinoelämän keskusliiton edustalla 30. huhtikuuta 2009. Muun muassa uutta yliopistolakia ja epätasaista tulonjakoa vastustava mielenosoitu sujui ilman suurempia välikohtauksia. Kuva: Lehtikuva

Eduskunta on hyväksynyt paljon kiistoja herättäneen uuden yliopistolain. Myöhäisillan äänestyksissä päätettiin lain sisältö. Opposition kaikki muutosehdotukset hylättiin.

Uusi laki muuttaa yliopistojen ja korkeakoulujen elämää monilla tavoin. Yliopistot saavat nykyistä laajemmat mahdollisuudet kerätä ulkopuolista rahoitusta.

Teknillisestä korkeakoulusta, Helsingin kauppakorkeakoulusta ja Taideteollisesta korkeakoulusta tulee uudistuksen myötä uusi Aalto-yliopisto.

(MTV3-STT) "

Arkkis
Eduskunta hyväksyi uuden yliopistolain "Surffiopistoineen":

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... /06/897744

" Eduskunta hyväksyi kiistellyn yliopistolain

12.06.2009 06:08

Helsingissä viitisensataa ihmistä osoitti mieltään Etelärannassa Elinkeinoelämän keskusliiton edustalla 30. huhtikuuta 2009. Muun muassa uutta yliopistolakia ja epätasaista tulonjakoa vastustava mielenosoitu sujui ilman suurempia välikohtauksia. Kuva: Lehtikuva

Eduskunta on hyväksynyt paljon kiistoja herättäneen uuden yliopistolain. Myöhäisillan äänestyksissä päätettiin lain sisältö. Opposition kaikki muutosehdotukset hylättiin.

Uusi laki muuttaa yliopistojen ja korkeakoulujen elämää monilla tavoin. Yliopistot saavat nykyistä laajemmat mahdollisuudet kerätä ulkopuolista rahoitusta.

Teknillisestä korkeakoulusta, Helsingin kauppakorkeakoulusta ja Taideteollisesta korkeakoulusta tulee uudistuksen myötä uusi Aalto-yliopisto.

(MTV3-STT) "




Helsingin yliopistolle valittiin mitäänsanomatom johtokunta, jossa kenelläkään ei ole mainitsemisen arvoisia tieteellisiä ansioita:

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uu ... sort=false

" Jorma Ollila Helsingin yliopiston hallitukseen

Maanantai 10.08.2009 klo 17:28 (päivitetty ma 17:29) STT7

Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila on valittu jäseneksi Helsingin yliopiston hallitukseen. Ollila on yksi kuudesta yliopistoyhteisön ulkopuolelta valitusta jäsenestä.

Muiksi jäseniksi 50-jäseninen yliopistokollegio valitsi maanantaina Helsingin hiippakunnan piispan Eero Huovisen, Elintarviketurvallisuusviraston pääjohtajan Jaana Husu-Kallion, Ulkopoliittisen instituutin hallituksen puheenjohtajan Antti Tanskasen, Sveitsissä työskentelevän biokemian professorin Ari Heleniuksen ja Hanasaaren kulttuurikeskuksen pääjohtajan Gunvor Kronmanin.

Yliopiston professoreita hallituksessa edustavat solu- ja kehitysbiologian professori Elina Ikonen, venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Arto Mustajoki ja epäorgaanisen kemian laboratorion johtaja, akatemiaprofessori Markku Leskelä.

Uuden yliopistolain mukaisessa hallituksessa muuta henkilöstä ja opiskelijoita edustaa yhteensä neljä jäsentä. Kaikkiaan hallitus on siis 13-jäseninen. Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan ensi viikon keskiviikkona. "

Surffariopistolla takkuaa:

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... /08/932199

Lehti: Aalto-yliopiston varainhankinta vaikeuksissa

14.08.2009 04:29

Vuodenvaihteessa aloittava Aalto-yliopisto kärsii rahoitusvaikeuksista. Kauppalehden mukaan varainhankinta on käynnistynyt nihkeästi huonon taloustilanteen vuoksi.

Elinkeinoelämän keskusliiton pitäisi saada kerättyä yksityisiä lahjoituksia yliopistolle 200 miljoonaa euroa ensi vuoden loppuun mennessä. Se on edellytys valtion 500 miljoonan euron tuelle.

EK ei kerro, kuinka paljon rahaa puuttuu, mutta myöntää sen olevan kymmeniämiljoonia euroja.

Huippututkimukseen tähtäävä Aalto-yliopisto syntyy, kun Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistyvät.

(MTV3) "

planetisti
Seuraa 
Viestejä463

Saas nähdä mitä tästäkin hommasta tulee. Tehokkuus ei vain mene yksiin tieteen kanssa. Yliopistomaailma on pikkuhiljaa muuttunut markkinatalouden ehdoilla, ja se muutos on tähän mennessä ollut negatiivinen tutkijan kannalta.

Toivottavasti se osataan nähdä, jos homma on mennyt päin persettä!

planetisti
Saas nähdä mitä tästäkin hommasta tulee. Tehokkuus ei vain mene yksiin tieteen kanssa. Yliopistomaailma on pikkuhiljaa muuttunut markkinatalouden ehdoilla, ja se muutos on tähän mennessä ollut negatiivinen tutkijan kannalta.

Toivottavasti se osataan nähdä, jos homma on mennyt päin persettä!




Tosta surffariopistosta saisi varmasti vielä AMMATTIKORKEAKOULUN, jos suunattaisiin avoimesti siihen suuntaan. Maahan jäisi kapasitettia kyllä yhä tiedeyliopistoiksi!

Ja hyvä ammattikokeakoulu on parempi kuin huono yliopisto!

Kone näyttäaivankin seisovan saappaat jalassa Surffariopiston takana (pitäen sitä pystyssä?):

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Aalt ... 5248494798

Aalto-yliopiston hallitus valittiin uudelleen

14.8.2009 15:56
A A

Marjukka Liiten

Helsingin Sanomat

Aalto-yliopiston jo vuosi sitten valittu 7-jäseninen hallitus valittiin perjantaina uudelleen emoyliopistojen hallituksissa.

Taideteollisessa korkeakoulussa opiskelijajäsen yritti saada asian uuteen valmisteluun tai jättää sen pöydälle, jotta uusia ehdokkaita saataisiin mukaan. Esitys ei kuitenkaan saanut kannatusta.

"Olen todella iloinen, että hallitus saatiin valittua ja pääsemme vihdoin töihin", sanoo Taideteollisen korkeakoulun rehtori Helena Hyvönen.

"Olisi ollut turhauttavaa lähteä etsimään uusia ehdokkaita, kun jo puolen vuoden päästä joudutaan valitsemaan erovuoroon tulevien tilalle uudet", Hyvönen muistuttaa.

Eriävän mielipiteen jättänyt opiskelija Milja Jutila arvostelee menettelytapaa. Uutta hallitusta ei nyt päästy valitsemaan aidosti, kun mitään vaihtoehtoja ei ollut. Lain mukaan elinkeinoelämän ehdokkaita tulee olla kaksinkertainen määrä valittaviin verrattuna eli vähintään kuusi.

Jutila kaavaileekin asiasta kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Säätiöyliopistojen eli Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston hallitusten valinnat menivät uusiksi, koska yliopistolakiesitys muuttui tuntuvasti eduskunnassa.

Uusi laki korostaa itsehallintoa myös säätiöyliopistoissa.

Kun lakia vielä valmisteltiin, rahoittajat eli valtio ja elinkeinoelämä valitsivat Aalto-korkeakoulusäätiöön täysin ulkopuolisen hallituksen.

Yliopistolain toimeenpanolain mukaan Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun hallitukset valitsevat Aalto-yliopiston ensimmäisen hallituksen, joka nyt siis on sama kuin jo kertaalleen valittu. Sen puheenjohtaja on Koneen toimitusjohtaja Matti Alahuhta.

Rehtorikin Aalto-yliopistolle ehdittiin valita ennen yliopistolain valmistumista. Perjantain kokouksissa oltiin sitä mieltä, että Tuula Teerin pitäisi jatkaa.

Tampereen teknillisessä yliopistossa jo kertaalleen valittua hallitusta pyritään valitsemaan uudelleen ensi tiistaina. Siellä kuitenkin professorikunta haluaa myös henkilöstön edustajat uuteen hallitukseen. "Professoreiden asiantuntemus ja sitouttaminen yliopiston toimintaan on jätetty täydellisesti huomiotta", professoreiden kannanotto arvostelee valmistelua. "

Olisin tarjonnut oman mielipiteeni tähän, mutta ikävä kyllä en löytänyt mitään 60 sivuista artikkelia jonka olisin voinut copypeistata "verbatim", niin jääkööt sanomatta.

Tekniikka et talouden "Suomen valtit ja puutteet".

Otetaan ensin "valtit" (selatkaa yläosan "näppäimiä", aloitan keskeltä "herkullisimmasta":

http://www.tekniikkatalous.fi/kuvarapor ... opup=false

" 5. YLIOPISTOUUDISTUS AVAA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA

Viime vuonna hyväksytty uusi yliopistolaki on innovaatiopolitiikassa suurimpia uudistuksia vuosikymmeniin. Uudistus ja Aalto-yliopisto sen keihäänkärkenä antaa aidosti mahdollisuuksia nostaa yliopistojen tasoa. "

http://www.tekniikkatalous.fi/kuvarapor ... opup=false

" 10. SUOMALAISTUTKIJA ON HALPATYÖVOIMAA

Suomalaistutkija tulee työnantajalle huomattavasti halvemmaksi kuin kollegansa länsimaissa. Intia ja Kiina ovat tietenkin eri asia, mutta palkkaero näihinkin on kaventumassa. Lisäksi ainakin vielä suomalaiskoulutus antaa laajemmat valmiudet. "

Jos näistä riippuu, niin konkka tuli.

Joka siis kuitenkin pitää "maailmankapitalismia" pystyssä, eikä kaada sitä, kuten se kaataisi, jos Suomi näillä kainoilla jotenkin "pärjäisi", ja muut ottaisivat siitä mallia...

Ja sitten tiitä "huonoja puolia":

http://www.tekniikkatalous.fi/kuvarapor ... opup=false

" 1. NOKIA DOMINOI LIIKAA

Nokian vahva tutkimus Suomessa on tietysti myönteinen asia, mutta kääntöpuolena on maailmanmitassa poikkeuksellinen riippuvuus yhdestä yrityksestä. Nokian osuus yritysten Suomessa tehtävässä tutkimuksesta on lähes puolet.

Nokian ulkopuolellakin Suomen t&k on hyvin keskittynyttä. Kymmenen suurimman yrityksen osuus yritysten kaikesta t&k:sta on 60 prosenttia. "

Firmojen tuotekehitysrahat ja tiederahat ovat eri asia, vaikka molemmissa toki tutkitaan.

http://nakokulma.net/arkisto/index.php? ... #msg166957

http://www.tekniikkatalous.fi/kuvarapor ... opup=false

" 3. TUTKIJOIDEN JA OPISKELIJOIDEN KONTAKTIT MAAILMALLE VÄHÄISIÄ

Muutamia suuryrityksiä lukuunottamatta kansainvälinen yhteistyö on niukkaa. Yliopistotutkijoiden ja -opiskelijoiden liikkuvuus on viime vuosina jopa laiskistunut. Etenkin vierailut Yhdysvaltoihin ovat vähentyneet. "

Maailmalla kun ei olla enää kiinostuneita. Niin makaa kuin petaa. Propagandaa USA osaa tuottaa itsekin...

http://www.tekniikkatalous.fi/kuvarapor ... opup=false

" 7. TEOLLINEN POHJA KAPENEE

Suomen kansantalouden kolmesta tukijalasta puujalka on lahoamassa, metallissa on ruostepilkkuja eikä elektroniikkakaan porskuta kuten vielä 1990-luvulla. Tuotannon siirtyessä ulkomaille herää kysymys, seuraavatko t&k, liikkeenjohto ja muut tukitoiminnot perässä jollain aikavälillä. "

http://www.tekniikkatalous.fi/kuvarapor ... opup=false

" 9. YLIOPISTOT EIVÄT YLLÄ MAAILMAN HUIPULLE

Korkeakoulutus ei ole peruskoulutuksen tavoin maailman kärkeä. Suomi ei myöskään investoi korkeakouluihin yhtä paljon kuin kärkimaat. Suomen tuorein Nobel-palkintokaan ei tullut korkeakoulutuksen ansiosta. Aalto-yliopisto yrittää parantaa tilannetta. "

http://www.tekniikkatalous.fi/kuvarapor ... opup=false

" 10. SUOMI EI VEDÄ HUIPPUTUTKIJOITA

Jälleen yksi asia, jota on vaikea muuttaa millään poppakonsteilla. Jo Ruotsissa tohtorin tutkinnon suorittavista huomattavasti suurempi osa on ulkomaalaisia, ja usein he myös jäävät Ruotsiin. "

Noita ulkomaisia huippututkijoita muutama vuosi sitten haalittiin mm. miljoonapalkoilla, kunnes huomattiin, että heitä ei tule tänne millään konstilla, koska täällä ei ole niitä tieteelisiä toiminaedellytyksiä.

Omia huippuja istutettiin ja istutetaan kortistoissa tai aivan muissa tehtävissä.

Arkkis
Aalto-yliopiston johtokunta on hölynpölytiedehörhölä:

http://www.innovaatioyliopisto.info/fi/ ... a-makarow1

" Aalto-yliopisto 15.8.2008

Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun muodostaman Aalto-korkeakoulusäätiön 14.8. nimitetty seitsenhenkinen hallitus on pitänyt ensimmäisen kokouksensa ja valinnut keskuudestaan puheenjohtajaksi Kone Oyj:n toimitusjohtajan, TkT Matti Alahuhdan ja varapuheenjohtajaksi Euroopan tiedesäätiön pääjohtajan, professori Marja Makarowin.

Heidän lisäkseen säätiön hallituksen kuuluvat Bostonin yliopiston rehtori Robert A. Brown, toimitusjohtaja Anne Brunila, professori Bengt Holmström, professori Saku Mantere ja johtaja Anna Valtonen. Hallituksen kaikilla jäsenillä on tohtorin tutkinto. "

Hallituksen "kantava voima" lienee juuri Massachusetts Instuite of Technology -huijari- ja gansteri"yliopiston" professori Bengt Hölmström. Alahuhtako sitten teki ennen Nokialla yhteistyösopimuksen samisen putiikin kanssa, mene tiedä. MIT:n haistapaskantiedepuolesta, joka on sen "neurotiedettä", tarkemmin täällä:

http://human-brain.org/evolpsy2.html

Marja Makarow on Helsingin yliopiston "peilisolu"farssin aikainen "tieteellinen vararehtori", joka on siis keskeisesti historiallisessa vastuussa kyseisestä (tantta)rallatuksesta...

Paperiteollisuusliiton Anne Brunila on Halosen tyttöjä, ja nehän tiedetään. Prunnilan entinen aviomies on "kädenpuristusmiljoonia" lypsänyt Jyväskylän entinen kaupunginjohtaja. Perheen tunnuslauseen kerrottiinkin olleen "Meidän jälkeemme vedenpaisumus!"

http://www.iltalehti.fi/suhteet/2008061 ... 9_su.shtml

Loput professorit ovat allekirjoittaneelle entuudestaan täysin tuntemattomia nimiä.




http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hels ... 5249257893

Helsingin yliopiston rehtoriksi viisi hakijaa

11.9.2009 16:17

Marjukka Liiten

Helsingin Sanomat

Helsingin yliopistossa reilun vuoden rehtorina ollut siviili- ja kauppaoikeuden professori Thomas Wilhelmsson sai neljä kilpahakijaa rehtorin tehtävään. Tehtävä pantiin auki, koska vuodenvaihteessa voimaan tuleva yliopistolaki muuttaa hallintoa ja myös rehtorin asemaa.

Muut hakijat ovat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Kola, Euroopan tiedesäätiön pääjohtaja Marja Makarow, akatemiaprofessori Risto Nieminen Teknillisestä korkeakoulusta ja johtaja, professori Anna-Maija Ylimaula Oulun yliopistosta.

Uuden yliopistolain mukaan rehtorin toimikausi on enintään viisi vuotta. Rehtorin valitsee yliopiston 13-jäseninen hallitus 30. syyskuuta.

Rehtoriksi valittavalta edellytetään muun muassa tohtorin tutkintoa, rehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittavaa kykyä ja ammattitaitoa sekä hyvää johtamistaitoa. "

Jos HP-"tiede"-Marja nyt valitaan, niin hän johtaa kahta Suomen suurinta yliopistoa, ja sen lisäksi EU:n (hölynpöly)tiedeneuvostoa (joka on Suomen akatemian tapaan väärin organisoitu "perustutkimuksen" RAHOITUSJÄRJESTÖ periaatteella

"RAHALLA "SOPIVIA" "TULOKSIA", MUILTA TURPA KIINNI!

Neuvostosta käsin hän määräisi kaikesta Suomeen tulevasta EU:n rahoituksesta.

Sitä tulisi pelkälle haistapaskallle, sillä NOIN VANHAT ÄMMÄT EIVÄT OPI UUSIA TEMPPUJA kuten tiedetään...

Kai hänet nyt sitten vielä valitaan Turun, Tampereen, Oulun, Joesuun ja Lappeenrannakin yliopistojen johtoon...

Linnaan se pitäisi panna Helsingin yliopiston tiederikoksista kuten "peilisoluväitöskirjoista" hänen toimiessaan "tutkimuksesta" vastaavana vararehtorina!

Ja voidaan joskus vielä laittaakin.

Ajat muuttuu.

RJK
RJK
Kumpi seuraa kummasta?

Jos tiedeyliopistot eivät tee paikkansa pitävää uutta perustutkimusta, niin onko niillä mitään todellista omaa annettavaa myöskään "innovaatiojärjestelmälle", sillä kyllä firmoissa osataan ilman niitäkin maailman tiedelehtiä lukea...

Tiede ei suinkaan ole AINOA innovaatioden lähde, ja niistä muista edellytyksitä taas tiedeyliopistoissa tiedetä senkään vertaa...

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskust ... #msg-18773

Mitä mieltä: tiede- vai innovaatioyliopisto? Pistetään vielä pari muutakin vaihtoehtoa. Kaikkia alla olevia äänestysvaihtoehtoja löytyy maailmalta.




Kappas vaan, tuo linkki meni viestiketjun alkuun, jossa tarvitaan tunnukset, että sieltä löytää vaivattomasti asianomaisen viestin:

Pannaan tähän uudistettu versio koko "Pekkarinen lakkauttaa tieteen"- jutusta:

TIEDEYLIOPISTOJEN TEHTÄVÄ: TIEDE VAI INNOVAATIOT?

Hallitus ja muut päättävät piirit ovat julistaneet Suomessa ´tieteen´ kirosanaksi. Tiedejärjestelmän sijasta hallitus julistaa rakentavansa maahan ”maailman parasta innovaatiojärjetelmää” tiedeyliopistojen perustalle.

Ennen kuin puhutaan mistään määräraha-, opintososiaalisista ja sivistyksellisen tasa-arvon kysymyksistä koulutus- tiedepolitiikassa, kaikkien kansalaisten oikeudesta paikkansapitävään tietoon jne., on selvitettävä tämän kyseisen peruslinjanvedon mielekkyys, ja sen onnistumisen mahdollisuudet ilman asianmukaisesti järjestyttyä valtion ylläpitämää julkista ja toimintakykyistä tiedejärjestelmää. Kenenkään ei nimittäin kannata satsata uppoavaan laivaan esimerkisi elämänuraa valitessaan, on sen kyytiin pääsy kuinka ”tasa-arvoista” hyvänsä tai erilaiset ”edut” vaikka suorastaan houkuttelevia.

Vaikka tiede on yhä keskeisempi tuotantovoima innovaatioiden, hieman yksinkertaistaen kaupallisesti menetyvien tuotteiden kehittämiseksi, niin se ei suinkaan ole ainoa tällainen tekijä, vaan tieteen merkitys innovaatioiden tuottamisessa vaihtelee (varsin tavallisesta) 0 %:sta tuonne 90 %:in tuotetyypistä riippuen korkeimpien prosenttien koskiessa välittömästi tiedettä itseään palvelevia tutkimusvälineitä. Uusi, mieluiten siis itse tuotettu muita paremmin paikkansa pitävä tieteellinen perustutkimustieto on ainoa innovaatiotoiminnan ”komponetti”, mitä nimenomaan tiedeyliopistot voivat innovaatioprosessiin tarjota.
Muita perustärkeitä innovaatioita tuottavia ilmiöitä ovat taide, esimerkiksi muotoilu ja innovaatioita hyödyntävät kulttuurihyödykkeet, markkinoiden kautta välittyvät haasteet ja tuotannollinen kokemus, joka ei ole kaikin puolin tieteellisesti ennakoitavissa. Noista innovaatiotoiminnan muista puolista (meidän) ”homenokkaisten” perustutkijoiden asiantuntemus on varmaan muuta yhteiskuntaa keskimääräistä huonompi, eikä suinkaan parempi...

Jos tiedeyliopisto ei tee kunnollista perustutkimusta, sillä ei ole innovatioprosessiin MITÄÄN TODELLISTA ANNETTAVAA, eikä se opi erottamaan muidenkaan tuottaman tiedon joukosta oikeaa väärästä. Sama koskee Suomen akatemiaa, ja sen mallin mukaan Suomen ehdotuksesta pystyyn ajettua EU:n ”European Research Coucilia”, jonka johtoon valittiin HY:n vararehtorina oikean ja väärän tutkimuksen erottamisessa toisistaan pahasti epäonnistunut biokemian professori Marja Makarow: Kansan ääni on aikaisemmin käsitellyt mm. HY:n ”peilisolututkimuksia”.

Peruskäsitteitä: mitä ovat tiede ja innovaatio ?

Taatusti asiantuteva ”Sovjetskaja Entsiklopedija” määrittelee tieteen seuraavasti, 1:

" Tiede, inhimillisen toiminnan alue, jonka funktiona on objektiivisten tietojen tuottaminen ja teoreettinen systematisoiminen todellisuudesta; yksi yhteiskunnallisen tajunnan muodoista; historiallisessa kehityksessä tiede muuttuu yhteiskunnan tuotantovoimaksi ja mitä tärkeimmäksi yhteiskunnalliseksi instituutioksi. Käsite tiede sulkee piiriinsä sekä uuden tiedon aikaansaamisen että tämän toiminnan tuloksen, kullakin hetkellä kootuksi tulleiden tieteellisten tietojen summan, joka kokonaisuuden ominaisuudessa käsittää (kulloisenkin) tieteellisen maailmankuvan. Termiä ´tiede´ käytetään myös merkitsemään eri tieteenaloja."

" Tieteen(alan) välittömät päämäärät ovat (sellaisten) todellisuuden ilmiöiden kuvaaminen, selittäminen ja ennustaminen, jotka muodostavat sen tutkimuskohteen sen löytämien lakien pohjalta, eli laajassa mielessä (se on) todellisuuden teoreettinen heijastaminen. "

” Ollen yhteydessä maailman käytännölliseen omaksumiseen tiede on tiedon tuotantona laatuaan aivan erityinen toiminnan muoto, joka olemuksellisesti eroaa toiminnasta materiaalisessa tuotannossa, kuten myös muista erityisesti henkisistä toiminnan muodoista. "

” Kun materiaalisessa tuotannossa tietoja vain käytetään ideaalisen työkalun ominaisuudessa, niin tieteessä niiden aikaansaaminen on pääasiallinen ja välitön päämäärä... "

" Erotukseksi toiminnan muodoista, joiden tulos on pääasiassa ennalta tiedossa, toimintaa nimitetään aiheellisesti tieteelliseksi vain siinä määrin kuin se johtaa uuden tiedon keksimiseen, ts. tieteellisen (perustutkimus)toiminnan tulos on periaateessa ennalta tuntemanton. Juuri tästä syystä tiede ilmenee voimana, joka "kumouksellistaa" muut toiminnan lajit. "

Innovaation Wikipedia määrittelee seuraavasti,2:
” Innovaatio eli uudennus on jokin uutuus, tavallisimmin jokin uutuustuote, esimerkiksi teollinen tai tekninen keksintö. Innovaatio voidaan ymmärtää ideana, käytäntönä tai esineenä, jota yksilöt pitävät uutena. Innovaatiot jakautuvat karkeasti kahteen luokkaan. On mullistavia innovaatioita ja vähittäisin muutoksin syntyviä innovaatioita. ”
” Innovaatiotoiminta sekoitetaan joskus virheellisesti tutkimustoimintaan. Pelkkä tutkimustulos ei kuitenkaan ole innovaatio ellei sitä pystytä kaupallisesti hyödyntämään. Hieman yksinkertaistaen voidaankin sanoa, että tutkimusprosessi muuttaa rahaa tiedoksi, ja että innovaatioprosessi muuttaa tietoa rahaksi. Esimerkiksi Tekes (Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) on määritellyt innovaation seuraavasti: "Innovaatio tarkoittaa kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettyä tietoa ja osaamista."
Innovaatiotieto on siis bisnestietona salaista ja suojattua, esimerkiksi patentoitua, kun taas tieteellinen tieto ei määritelmällisesti voi olla kumpaakaan. Mitä innovaatioyliopisto sitten firmoille antaakin (kaikesta huolimatta...), niin muille yhteiskunnan tahoille se ei anna mitään, paitsi korkeintaan niiden firmojen välityksellä. Tiedettä tarvitsevat kuitenkin muutkin tahot: tavalliset kansalaiset, kansalaisjärjestöt, poliittiset päättäjät, oikeuselimet, muutkin yritykset kuin innovaatioyliopiston bisneskumppanit.
Mauri Pekkarinen lakkauttamassa tiedettä?

Tampereen teknillisen yliopiston lehti TTY&Co viime vuodelta haastatteli ohi asian menevällä otsikolla "Lisää yrittäjyyskasvatusta koulutusohjelmiin" jo silloisenkin Kepu-sosdem-hallituksen kuten nykyisenkin kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarista, jonka linajukset edustavat kaikkien europuolueiden linjauksia:

TTY&Co: " Suomalainen innovaatiojärjestelmä on toiminut hyvin. Maailman muuttuessa on katsottava kuitenkin, millaisiin uudistuksiin on tarvetta. Ensinnäkin on tukittava innovaatioketjun vuodot. Innovaatiojärjestelmämme kyllä tuottaa runsaasti uutta tietoa ja innovaatioita, mutta patenteista, uudesta tiedosta ja innovaatioista ei synny riittävästi tuotteita ja kasvavia, jopa kansainvälisiä yrityksiä, sanoo kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen. "

Ei sanaakaan TIEDEjärjestelmästä, vain "innovaatiojärjestelmästä", eli tuotekehitysjärjestelmästä, ELI yhdenlaisesta SUUNNITTELUjärjestelmästä. Teknillisten korkeakoulujen nimenvaihto ja "tunnustautuminen" tiedeyliopistoiksi olivat siis huijausta. Jos Pekkarisen linjanveto pitää, ja sillä on kannatusta ko. yhteisöissä, niin TK, TTY ja LTY olisi muutettava virallisestikin ammattikorkeakouluiksi. Ne eivät pysty omin keinoin erottamaan oikeaa tietoa väärästä, mikä onkin nähty viime vuosien aikana.

Tarvitttaisiin KOKONAAN UUSI teknillisen alan todellinen yliopisto, joka erotettaisiin "innovaatiojärjestelmästä" katsomaan sen munausten perään, ja kansainväliseen yhteistyöhön oikeiden tieteentekijöiden eikä huijareiden ja disinformaattoreiden kuten M(assachusetts)I(nstitute of)T(echonologyn):n kanssa!

Tiedeyliopistojärjestelmän vaihtaminen "innovaatiojärjestelmään" on vastaavantasoinen yhteiskunnallinen muutos kuin olisi oikeusjärjestelmän korvaavinen pelkällä poliisijärjestelmällä ja siihen liittyen mm. Eduskunnan ja tuomioistuimien ja muun sellaisen "turhan" lakkauttaminen...

Ja innovaatioiden todelliseen syntymiseen tuo Pekkarisen muutos vaikuttasi samoin kuin tuo jälkimmäinen "reformi" järjestykseen: hölynpölytieteen pohjalta ei synny innovaatioita, eikä tyhjän viranomaisterrorin pohjalta "järjestystä"!

Perustutkimukselle vaatimus tulosten välittömästä liiketaloudellisesta sovellettavuudesta on asiaankuulumaton myllynkivi, jota yksikään suuriin teknisiin keksintöihin johtanut yksittäinen yhden tieteenalan tutkimustulos ei ole varmaan koskaan sen julkistamishetkellä täyttänyt. Lisäksi jos tutkimusta halutaan jarruttaa esimerkiksi ylipiston johtoon Pekkarisen mallin mukaan tulevien tieteellisesti asiantuntemattomien yritysten edustajien taholta pelossa että se hyödyttää kilpailijoita tai vaikka aatteellispoliittista syistä, niin jakamalla tutkimusprojekti riittävän pieniin pätkiin löytyy varmasti sellaisia pätkiä, joista ei varmasti erillisinä tule bisnestä, ja nuo lakkauttamalla voidaan torpata koko projekti.

TTY&Co: " Pekkarisen mukaan toinen tärkeä kehittämiskohde on innovaatiojärjestelmän muuttaminen tarjontalähtöisestä kysyntälähtöiseksi tiivistämällä entisestään elinkeinoelämän ja tiedeyhteisön välisiä suhteita. ... "

Se mitä Pekkarinen tiedeyliopistoilta vaatii, on liike-elämän valmiiden ideoiden toteuttaminen (vaikka kaikki sellaiset markkinoilla tiedostetut ideat on varmaan toteutettu, joiden toteuttamisella tieteellinen perusta on olemassa. Sitaatti osoittaa, että Pekkarinen ei ymmärrä tieteestä eikä tieteelle perustuvista innovaatioista mitään. Pekkarinen sekoittaa tieteen tutkimusinsinöörin toimintaan, joka on yhdentyyppistä suunnittelua . 3. Lakkauttaessaan aidon tieteen hän tulee kyllä lakkauttaneeksi myös tutkimusinsinöörien kyvyn erottaa itse oikea tieto väärästä, ja johtaa yliopistojen asiakkaat, niin opiskelijat kuin firmatkin, täydelliseen avuttomaan riippuvuuteen jostakin enemmän tai vähemmän satunnaisesta ulkomaisesta "auktoriteettitahosta", ihan yhtä hyvin tiedemafiakeskuksesta kuin oikeastakin osaajatahosta. Tämäkin katastrofaalinen kehitys onkin ollut havaittavissa.

TTY&Co: " Olemme siirtymässä palkkayhteiskunnasta yrittäjyysyhteiskunnaksi. Yhä useampi yliopistosta valmistunut päätyy uransa jossakin vaiheessa yrittäjäksi.Kkaikenlaisten alojen koulutuksessa tulisi antaa perusvalmiudet yrityksen pyörittämiseen. "

Tiedeyliopistojen perustutkintoja ei tule rasittaa pakollisella yrittäjäkoulutuksella. Sitä on yhteiskunnassa tarjolla joka paikassa muualla vaikka kuinka paljon. Ja lisäksi on pilvin pimein palveluksiaan innokkaasti maksukykyisille tarjoavia yrityshallintokonsultteja sekä asiakkaitaan neuvovia yritystarhoja, -puistoja, -halleja, -maneeseja jne. Tämä yrittäjäkoulutus on sitä paitsi lähinnä syötti, jotta teollisuustutkijan ura kuulostaisi houkuttelevalta, vaikka teollisuuden tutkijat ja tuotekehittäjät tekevät tunnetusti ”orjakontrahteja”, jossa sitoutuvat olemaan käyttämättä missään muualla tässä työssä itse tuottamaansakaan tietoa. Vapaaehtoista yrittäjäkoulutusta tietysti voi olla, mutta sillä ei saa korvata tieteellisiä perusasioita. Ja monilla erityisteiteenaloilla kuten kauppatieteissä ja teollisuustaloudessa yritysjohtajakoulutus on entuudestaan tärkeässä asemassa.

TTY&Co: " Euroopan unionissa valmistellaan esitystä Euroopan uudeksi teknologiainstituutiksi. Pekkarinen pitää ajatusta kannatettavana: Tarvitsemme useisiin yliopistoihin, tutkimusinstituutioihin ja bisnekseen verkottuvan EIT:n. Soveltavalla tutkimuksella ja kehitystyöllä pitää olla siinä keskeinen sija. "

Mitenkähän tämä EIT suhtautuu "European Research Council":in, joka on Suomen "akatemian" suden mallin mukaan pystyyajettu erityisen "eurotieteen" rahoitusorganisaatio... Eli ei tieteellinen, vaan rahoituslaitos, joka ei ole tieteellisessä vastuussa kenellekään, joka joka rahoituspäätöksillään kuitenkin ohjaa valtio(ide)n tiedepolitiikkaa. Tuo kansallisten ja kansainvälisten ”tiedejärjestöjen”, joissa pyörivät kaikissa samat naamat, niiniluodot, raiviot, makarowit, enqvistit, kasvaa kuin kuplatalousyrittäjän yritysrypäs tai taistolaisteinitoimitsijan etujärjetöviidakko... On Tieteellisten seurain valtuuskuntaa, ”Kansainvälistä tiedyliopistojeliittoa” (johon kuuluu nimenomaan niitä ”innovaatioyliopistoja”), Euroopan tutkimussäätiötä, Euroopian teknologiaintituuttia, Skepsistä, Höpsistä... Kunnolliset tulokset vaan loistavat poissaolollaan: tiedettä ollaan tekevinään, mutta ”peilisolua” pukkaa...

Nykyinen Suomen akatemia on lakkautettava, ja se on korvattava esimerkiksi Venäjän/NL:n tai Ruotsin mallin mukaisella aidolla Tiedeakatemialla, joka on tieteellisin perustein ja tieteellisellä virkavastuulla toimiva tieteellinen, toiminnassaan kaikin puolin julkinen tiede-elin. 4.

1. http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskust ... #msg-18762

2. http://fi.wikipedia.org/wiki/Innovaatio

3. http://www.nakokulma.net/index.php?topi ... #msg166957

4. http://www.nakokulma.net/index.php?topi ... #msg302641




Hesari paaluttaa tänään, miten EIT on hölynpöly-yliopisto MIT:n kopio:

http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=esikuva

" Eurooppa haluaisi soveltaa tiedettä kuin USA ja Japani

EU avaa lokakuussa uuden huippututkimuksen yksikön, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT). Sen päämaja on Budapestissa. EIT yrittää tarttua siihen, mitä on pidetty eurooppalaisen tutkimuksen ydinongelmana.

. . . EIT:n esikuva on tunnettu. . .

. . . on EIT:n esikuva siinä, miten. . .

29.9.2009 Tiede & Luonto

EIT:n esikuva on MIT

Massachusetts Institute of Technology (MIT) on maailman ehkä arvostetuin teknillinen korkeakoulu. Se sijaitsee Yhdysvaltain itärannikolla Bostonin lähellä Cambrigessa.

29.9.2009 Tiede & Luonto "

http://human-brain.org/mitecs.html

Ja ajaa pääministeriksi Mauri Pekkarista:

http://www.hs.fi/juttusarja/relander/ar ... 5249645764

" Uusi pääministeri?

29.9.2009 9:00

Jukka Relander

Poliittinen journalismi on alkanut muistuttaa laivanupotuspeliä, sillä erotuksella, että jokainen laukaus osuu, mutta laiva ei vaan uppoa.

Keskustan poliitikot taas vaikuttavat teinikatraalta, jonka bileet keskeytyivät vanhempien palattua yllättäen kotiin. ”Mitään näyttöä lakien rikkomisesta ei kuitenkaan ole”, sopertaa kaiken keskellä absolutistiksi esittäytyvä nuorukainen, samalla kun jokaisesta kaapista löytyy vajaita ja kumottuja, jos vain viitsii avata oven.

Median kärkkään uutisoinnin takana on paitsi aitoa huolta politiikan moraalista, myös ihan yhtä vilpitön halu ratsastaa matti meikäläisen poliitikkokaunalla, ja parhaassa tapauksessa päästä upottamaan tasavallan hallitus. Toimittajapiireissä juuri tämä sulka on näet se halutuin. Anneli Jäätteenmäen pudottanut Pekka Ervasti valittiin vuoden journalistiksi, Vanhasen kaatajalle on sama kunnia luvassa.

Jos Vanhanen todella kaatuu – vain naisethan eroavat meillä omatoimisesti – pitäisi alkaa jo kartoittaa vaihtoehtoja. Pitäisikö järjestää uudet vaalit ennen kuin uutta vaalirahalakia edes ehditään säätää?

Olisivatko verovähennyskelpoisista ay-liikkeen jäsenmaksuista (ja siten väärinkäytetystä julkisesta rahasta) vaalitukensa saaneet demarit parempi vaihtoehto?

Vai pitäisikö valta antaa mahdollisen rökälevoiton saaville viattomille, kuten vihreille ja perussuomalaisille? Minkälainen hallitus siitä tulisi?

Yksi tapa kriisin ratkaisemiseksi voisi olla se, että Vanhanen väistyisi ja tilalle valittaisiin – niin, kuka? Mauri Pekkarinen?

Vaalirahaskandaali saa osan voimastaan siitä, että kaupunkilaiset journalistit pääsevät sen varjolla lyömään kepua oikein kunnolla. Arkkikepulainen Jyväskylän pikkujätti vasta olisikin varsinainen palkinto hyvin tehdystä työstä. Eikä muitakaan vaihtoehtoja oikein ole. Vetovastuun siirtäminen kokoomuksellekaan ei paljon auttaisi, ovat näet aika syvällä samassa sopassa.

On päivänselvää, että kriisiä ei voi kuitata vetoamalla maan tapaan, eikä sen ratkaisemiseksi riitä, että säädetään laki, joka kieltää julkisen rahan käytön ehdokkaiden tukemisessa. Yhtä päivänselvää on se, että mitään kovin selkeää ratkaisua ei ole näköpiirissä.

Olennainen kysymys skandaalissa on se, mitä tiesimme asiasta aikaisemmin, ja mitä olemme saaneet tietää lisää. Itse muistelen tienneeni ennen ensimmäistäkään paljastusta sen, että kokoomus ja kepu ovat saaneet avokätistä tukea elinkeinoelämältä, vasemmisto taas lähinnä ay-liikkeeltä (siitä alkaen kun KGB ja CIA menettivät mielenkiintonsa vasemmistomme keskinäisiin kähinöihin).

Nyt tiedän, että elinkeinoelämä todella tukee kokoomusta ja kepua, vasemmisto taas saa tukea ay-liikkeeltä. Lisäksi olen saanut tietää, että suuret puolueet ovat käyttäneet käsittämättömät määrät energiaa salatakseen asioita, jotka kaikki jo tiesivät.

Puolisalaileva maan tapa on eri asia kuin todelliset rikkomukset, joita on tehty. Koska minkä tahansa rahan vastaanottaminen näyttää näinä päivinä likaiselta, palautettakoon mieleen, että todellisia väärinkäytöksiä on kahta lajia: on väärin myöntää puoluekaverille tai itselleen yleishyödyllistä rahaa, jolla pitäisi tukea nuorten hyvinvointia. Lisäksi on väärin vastaanottaa vastikkeellista yksityistä rahaa, jolla sitten vaalien jälkeen kaavoitetaan Sukarille ostoskeskuksia, jonnekin kanervikkoon kauas kaikesta.

Kolmas väärinkäytöstyyppi ei ole vielä tullut lainkaan esiin. Olen joskus ihmetellyt, miten kevyin perustein suomalaisissa pikkukaupungeissa on purettu vanhoja kauniita taloja nykyaikaisten, täysin tyylittömien ja kaupunkikuvaan sopimattomien tötteröiden tieltä. En ihmettele enää.

Koko julkinen keskustelu on rajoittunut toistaiseksi vain eduskuntavaaleihin ja niissä ehdokkaille ja puolueille jaettuun tukeen. Iso pommi muhii kuitenkin paikallistasolla. Kuka rahoittaa piirijärjestöjä ja paikallisosastoja, ja mitä sillä rahalla saa? Veikkaisin, että sillä rahalla saa liiketilaa kaupungin parhailta paikoilta kautta maan.

Neljäs ja vähintään yhtä vakava kysymys on se, onko Vanhanen tietoisesti päästellyt perättömyyksiä unohdellessaan rahoituskuvioiden yksityiskohtia. Jos on, silloin pääministerin on vaihduttava (mutta ei välttämättä hallituksen). Tämäkin asia pitää perata huolella.

Presidentinvaaleissa ymmärrän oikein hyvin, jos ehdokas itse ei ole tietoinen kampanjansa rahoituksen yksityiskohdista, mutta pääministerin virka-asunnossa järjestetyn liikemiestapaamisen unohtaminen tuntuu aika erikoiselta, teemana kun oli isojen rahojen järjestely ja huolellinen kohdentaminen siten, että porvaripuolueet voittavat vaalit. Onko tämä vain pieni kuriositeetti, joka kepun puheenjohtajalta unohtuu tuosta vain? "

Arkkis

Jos HP-"tiede"-Marja nyt valitaan, niin hän johtaa kahta Suomen suurinta yliopistoa, ja sen lisäksi EU:n (hölynpöly)tiedeneuvostoa (joka on Suomen akatemian tapaan väärin organisoitu "perustutkimuksen" RAHOITUSJÄRJESTÖ periaatteella

"RAHALLA "SOPIVIA" "TULOKSIA", MUILTA TURPA KIINNI!

Neuvostosta käsin hän määräisi kaikesta Suomeen tulevasta EU:n rahoituksesta.

Sitä tulisi pelkälle haistapaskallle, sillä NOIN VANHAT ÄMMÄT EIVÄT OPI UUSIA TEMPPUJA kuten tiedetään...

Kai hänet nyt sitten vielä valitaan Turun, Tampereen, Oulun, Joesuun ja Lappeenrannakin yliopistojen johtoon...

Linnaan se pitäisi panna Helsingin yliopiston tiederikoksista kuten "peilisoluväitöskirjoista" hänen toimiessaan "tutkimuksesta" vastaavana vararehtorina!

Ja voidaan joskus vielä laittaakin.

Ajat muuttuu.




TV2:n "Mansikkapaikka" -ohjelmassa Mikko Kuustonen haastatteli Sota-Mara Ahtisaarta, joka päästeli mielenkiintoisia myös tiedettä ja ylipistoja koskien.

Hän kertoi itsensä sekä tieteen "VASTAKOHDAKSI" ja "VAIHTOEHDOKSI" nostetun kaupallisen "innovaatioajattelun" (jonka aivopierun "isä" hän ei suinkaan ole, minä tunnen ne "isätkin", valitettavasti, melko hyvin... toinen on jo Herrassa mennyt edes, mutta toinen varmaan elää...) yksi päällepäsmäri Aatto Prihti (yritti järjestää mm. pojallensa erityisen meheviä tukia...) ja Helsigin yliopioston silloisen "peilisoluaikaisen" rektorin ja sittemmin kangslerin, perinatinaalilääketieteen professotin Kari Raivion muodostaneen urheilullisen kaveripiirin (joka ei varmaan keskutellut treenien lomassa pelkästään muskeleista ja lisäravinteista...)

Mahtaakohan olla niin, että tässä se yliopistokatastrofin varsinainen "aivoriihi" olikin, ja tanttarallaaämmiä kuten NURINKÄÄNETYSTI hirohitolaista Halosta, Makarowia ja Haria käytettiin julkisivuna, jonka tarkoitus oli mm. leimata hölmöyksien vastustus "naisten syrjinnäksi", ja kerätä naisia muutenkin touhuun, jotta sitten oikein konkreettinen arvostelu voidaan leimata vaikka "seksuaaliseksi häirinnäksi"! (Trikkiä on käytetty asiaan yhtään mitenkään liityymättömilläkin aloilla, joten miksipä ei sitten puoskaripsykiatriassa!)

Asiasta varoitettiin rehtori Raiviota kurkku putkella, julkisesti ja yksityisesti, ja joskus härskissäkin äänilajissa.

Lienee ollut maailman ainoa professoritason perinatinalisti JONKA TIEDOT NEUROFYSIOLOGISTA OLIVAT TÄYDELLISTI PERSEESTÄ, alle valistuneen neuvostoliittolaisen maallikkotason viisitoista vuotta aikaisemmin!!!

Ei ole sitten todellakaan ihme, jos tapahtuu turhia aivovaurioita synnytyksissä!

http://nakokulma.net/arkisto/index.php? ... #msg168366

Henki oli jopa vähän sellinenkin, että tavallinen kansalainen ei oikein uskalla enää pannakaan ainakaan ilman välineitä, kun on kaikenlaisia peränatinalisteja, jos ongelmia sattuu...

Mitenkähän se on nykyään Raiviolla itsellään tuo mielenterveyspuoli...

(Että meinaan onko niinkun parantunut.... Hulluikisihan mm. tuolla puoskaroinnilla MEITÄ MUITA oli tarkoitus leimata...)

Arkkis
Arkkis

Jos HP-"tiede"-Marja nyt valitaan, niin hän johtaa kahta Suomen suurinta yliopistoa, ja sen lisäksi EU:n (hölynpöly)tiedeneuvostoa (joka on Suomen akatemian tapaan väärin organisoitu "perustutkimuksen" RAHOITUSJÄRJESTÖ periaatteella

"RAHALLA "SOPIVIA" "TULOKSIA", MUILTA TURPA KIINNI!

Neuvostosta käsin hän määräisi kaikesta Suomeen tulevasta EU:n rahoituksesta.

Sitä tulisi pelkälle haistapaskallle, sillä NOIN VANHAT ÄMMÄT EIVÄT OPI UUSIA TEMPPUJA kuten tiedetään...

Kai hänet nyt sitten vielä valitaan Turun, Tampereen, Oulun, Joesuun ja Lappeenrannakin yliopistojen johtoon...

Linnaan se pitäisi panna Helsingin yliopiston tiederikoksista kuten "peilisoluväitöskirjoista" hänen toimiessaan "tutkimuksesta" vastaavana vararehtorina!

Ja voidaan joskus vielä laittaakin.

Ajat muuttuu.




TV2:n "Mansikkapaikka" -ohjelmassa Mikko Kuustonen haastatteli Sota-Mara Ahtisaarta, joka päästeli mielenkiintoisia myös tiedettä ja ylipistoja koskien.

Hän kertoi itsensä sekä tieteen "VASTAKOHDAKSI" ja "VAIHTOEHDOKSI" nostetun kaupallisen "innovaatioajattelun" (jonka aivopierun "isä" hän ei suinkaan ole, minä tunnen ne "isätkin", valitettavasti, melko hyvin... toinen on jo Herrassa mennyt edes, mutta toinen varmaan elää...) yksi päällepäsmäri Aatto Prihti (yritti järjestää mm. pojallensa erityisen meheviä tukia...) ja Helsigin yliopioston silloisen "peilisoluaikaisen" rektorin ja sittemmin kangslerin, perinatinaalilääketieteen professotin Kari Raivion muodostaneen urheilullisen kaveripiirin (joka ei varmaan keskutellut treenien lomassa pelkästään muskeleista ja lisäravinteista...)

Mahtaakohan olla niin, että tässä se yliopistokatastrofin varsinainen "aivoriihi" olikin, ja tanttarallaaämmiä kuten NURINKÄÄNETYSTI hirohitolaista Halosta, Makarowia ja Haria käytettiin julkisivuna, jonka tarkoitus oli mm. leimata hölmöyksien vastustus "naisten syrjinnäksi", ja kerätä naisia muutenkin touhuun, jotta sitten oikein konkreettinen arvostelu voidaan leimata vaikka "seksuaaliseksi häirinnäksi"! (Trikkiä on käytetty asiaan yhtään mitenkään liityymättömilläkin aloilla, joten miksipä ei sitten puoskaripsykiatriassa!)

Asiasta varoitettiin rehtori Raiviota kurkku putkella, julkisesti ja yksityisesti, ja joskus härskissäkin äänilajissa.

Lienee ollut maailman ainoa professoritason perinatinalisti JONKA TIEDOT NEUROFYSIOLOGISTA OLIVAT TÄYDELLISTI PERSEESTÄ, alle valistuneen neuvostoliittolaisen maallikkotason viisitoista vuotta aikaisemmin!!!

Ei ole sitten todellakaan ihme, jos tapahtuu turhia aivovaurioita synnytyksissä!

http://nakokulma.net/arkisto/index.php? ... #msg168366

Henki oli jopa vähän sellinenkin, että tavallinen kansalainen ei oikein uskalla enää pannakaan ainakaan ilman välineitä, kun on kaikenlaisia peränatinalisteja, jos ongelmia sattuu...

Mitenkähän se on nykyään Raiviolla itsellään tuo mielenterveyspuoli...

(Että meinaan onko niinkun parantunut.... Hulluikisihan mm. tuolla puoskaroinnilla MEITÄ MUITA oli tarkoitus leimata...)




EU on omaksunut NATO.n vanhan roolin tiedepolitiikassa, joten NATO ilmeisesti puuhailee nykyään jotakin muuta, tai ei ehkä kohta puuhaile enää ainakaan yhtenä kappaleena yhtään mitään, mikä olisikin kaikkein parasta:

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lissabonin-sopimus-nurin-tai-ei-ehka-sittenkaan-t31164-440.html

" PS: EU muuten vaatii ainakin noiden suomalaisten organisoimien (hölynpölytieteen) rahotusorganisaatioiden kautta vähintään 60%:n yksityistä, käytännössä suurfirmoilta tulevaa rahoituksosuutta kaikelle rahoittamalleen "perustutkimukselle" (jollaiseksi he nimittävät vähän kaikkea tutkimusta ja selvitystä), kun taas USA:n todellisessa maailmankärjessä olevat tieteenharjoittajat pitävät kunnia-asianaan TALOUDELLISTEN SIDONNAISUUKSIEN PUUTTUMISTA huipputieteeseen.

Tässä esimerkkis tajunnan biokemiallis-fysikaalisen perustan osalta neurofysiologiassa (joka ei todellakaan ole "spesiaalisti Keenistä ajattelevat/reagoivat" "peilisolut":

psykologia-aivot-ja-aistit-f12/miten-aivot-voivat-synnyttaa-tietoisuuden-t13269-1464.html

" Conflict of Interest Statement

The authors declare that the research was conducted in the absence of any commercial or financial relationships that could be construed as a potential conflict of interest. " "

ZiPA
Olisin tarjonnut oman mielipiteeni tähän, mutta ikävä kyllä en löytänyt mitään 60 sivuista artikkelia jonka olisin voinut copypeistata "verbatim", niin jääkööt sanomatta.



Hölynpölytiede jytää, ulkomaalaiset karttaa...

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009102 ... 4_uu.shtml

Tutkimus: Suomi on sisäsiittoinen

Keskiviikko 28.10.2009 klo 13.42

Suomi ei houkuttele ulkomaisia tutkijoita, asiantuntijoita eikä ulkomaalaisia, uutisoi Alma Median Helsingin toimitus.

Tutkijat ja yritykset karttavat Suomea, eivätkä tuo maahamme kaivattua globaalia osaamista.

Tutkijat ja yritykset karttavat Suomea, eivätkä tuo maahamme kaivattua globaalia osaamista. (JENNI GÄSTGIVAR)

Tuore tutkimus tituleeraa Suomea sisäänpäinkääntyneeksi maailman peräkyläksi. Tutkimuksen mukaan Suomi on huomattavasti vähemmän kansainvälistynyt kuin mitä usein ajatellaan.

Asiasta uutisoi Alma Median Helsingin toimitus.

18 asiantuntijaa ympäri maailmaa arvioi Suomen kansainvälisyyttä tuoreessa selvityksessä.

Asiantuntijoiden mukaan sisäsiittoinen Suomi pelottaa ulkomaalaista työvoimaa. Tutkijat ja yritykset karttavat Suomea, eivätkä tuo maahamme kaivattua globaalia osaamista.

Ulkomaalaisen osaamisen määrä on vähentynyt Suomessa. Samalla suomalaisen työvoiman liikkuvuus ulkomaille on hyytynyt.

IL "

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat