Seuraa 
Viestejä2907

Osaisiko joku havainnollistaa tämän mopon kytkennällä (eli akun tilalla on vauhtipyörämagneetto ja virta on vaihtovirtaa). Sillä tavalla, että sillä perusteella voisi saada parannettua kipinää ihan käytännössä eli mitä voidaan tehdä, kun kipinä heikkenee.

http://www.opettajantekijanoikeus.fi/wp ... 1/11/7.jpg

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Sivut

Kommentit (95)

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665

Aika vaikea kuvitella, että kipinä olisi ehjässä järjestelmässä niin huono, että se vaikuttaisi jotain johonkin. Todennäköisesti mopo on niin harva, ettei siinä riitä puristukset pienillä kierrokisilla ja käynnistyminen on huonoa, tai katkojan kärjet ovat laahurin osalta kuluneet (kärjet lähes täysin kiinni).

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7114

Ota tulppa irti ja katso sen kärkiväliä valoa vasten. Jos se näyttää suurelta, kopauta varovasti kiveen. Katso uudelleen kärkiväliä. Jos se on vähän pienentynyt, kierrä tulppa takaisin paikalleen. Sytytystulpalla on sellainen ominaisuus, että sen keskimmäinen kärki kuluu, jolloin kärkiväli suurenee, jolloin moottorin käynnistyminen on vaikeutuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Diam
Seuraa 
Viestejä2907

Näitä mainittuja säätelemällä koneen ehkä saisi paukkumaan. Se tosiaan ampui pakoputkesta viimeksi. Hyytyi sitten, kun kärkiväliä muistaakseni suurennettiin. Kärkien välissä räiskyi siniset lieskat koko ajan tai ei se enää kärkien säädön jälkeen käynnistynyt. Mielestäni kärkien oltava niin pienellä kuin mahdollista. Akkua ei ole, vaan kytketty suoraan laturiin puola. Konkka oli ehjä. En tiedä, jos syö tulppia. Uutta tulpaa kokeilen.

http://motoprofi.com/motospecspictures/ ... -1975.html

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7114
Diam
En tiedä, jos syö tulppia. Uutta tulpaa kokeilen.

Ei tulpassa mitään syötävää ole. Se kärkiväli suurenee, kun se "kuluu". Kun sitä napauttaa kevyesti kiveen, niin se ajaa saman asian kuin uusi tulppa. Sama konsti on mulla toiminut niin mopoissa kuin perämoottoreissakin. Talven jälkeen mopo ja perämoottori eivät tahtoneet käynnistyä millään, joten keväthuoltoon kuului aina tulpan (tulppien) kärkivälin pienentäminen.

Diam
Seuraa 
Viestejä2907

After 30 something years you can almost bet the coil is bad once the bike starts exhibiting the problems you had.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Lainaa puola autosta ja akku samoin ja vedä sen virta kärkien kautta ja kokeile niin että kärjet avautuu juuri ennen YKK:ta. Sillä saat varmuuden että kone on muuten iskussa ja putsaa kaasari jokatapauksessa hyvin ennen mitään muuta.

ROOSTER
Seuraa 
Viestejä5018

Joskus oli olemassa kondensaattorisytytyslaitteita jotka sai kytkettyä kärjellisiin peleihin. Säästi tulppia ja kärkiä.

Jostain syystä ainakin korkeavireiset kaksitahtimoottorit "syövät" tulppia toimimattomiksi yllättävän nopeasti, joskus jopa alle 1 tkm. Syytä ilmiöön en tiedä.

Yleinen mielipide on aina väärässä.

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7845

En tajunnut mitä kysyttiin, mutta heitän tähän soppaan sen, että sytytyskipinän hyppyyn eli läpilyöntiin kärkivälissä vaikuttaa myös mm. seos sekä puristuspaine, eli muuttaa hieman ajoitusta. Johtuu siitä, että kipinävälissä oleva kaasuseos johtaa eri lailla kun sen ominaisuudet muuttuvat ja valokaari hyppää hieman eri aikaan. Saman tekee tulpan kärkivälin muutos.

Tämä tulee eteen kovan teknologian kilpureissa lähinnä, eikä mopottimissa, joten ihan turhaan taas haaskasin ihmisten aikaa tekstilläni.

-------------------------------

Minulla on 2T / TA60 Toyotassa (1983) joka on menossa museorekisteriin tuo kärjellinen tyristori. Ei sitä pitkään ollut käytössä.

CDI on helpottanut elämää aikalailla pienkonepuolella. Tosin sekin teettää työtä välillä. Kelkan sytytyksen kanssa väkersin muutaman vuotta kunnes kypsyin ja ostin kerralla kaikki sytytyspuolen osat uusiksi.

Mahdoton sanoa miksi mopo piiputtaa kun ei ole kristallipallo nyt käsillä. Kärjellisessä pelissä n. 0,5mm kärkiväli, kipinä sininen ja taainen. Jos napaisuus on väärä, kipinä ei ole stabiili.

Notta paukkuu. Konkka sökö, kärjissä piikki, nokipiikki tulpassa, tulppa sökö, sammutus maadoittaa jostain ja pätkii, puolassa vikaa, magneeton kestomagnetismi hiipunut, magneeton sokka/kiila päästänyt, väärä katkojan kärkiväli, sohlot kärjet, jousi poikki, sytky pielessä puola ottaa magneettoon, raamilaakerissa klabetsinskia, väärä polttoaine, limput vinossa, raamilaakerin stefa rikki, alapään tiiviste rikki....

Jaa mutta nuo on 2T moottorin oireistosta. Juttu vähän muuttuu nelareissa. Niitä paukuttaa myös polttoainepuolen häiriöt ja venttiilivuodot sun muut. Ovat älyttömän tarkkoja mm. venttilien säädöistä.

----------------------------

Ihmiset kun kysyy jotain, niin voisivat pistää jotain detaljia x- )

- Ubi bene, ibi patria -

ovolo
Seuraa 
Viestejä7477
Diam
Osaisiko joku havainnollistaa tämän mopon kytkennällä (eli akun tilalla on vauhtipyörämagneetto ja virta on vaihtovirtaa). Sillä tavalla, että sillä perusteella voisi saada parannettua kipinää ihan käytännössä eli mitä voidaan tehdä, kun kipinä heikkenee.

http://www.opettajantekijanoikeus.fi/wp ... 1/11/7.jpg




Magneettosytytyksen toiminta on samanlainen, kuin akkutoimisen. Erona vain se, että tarvittava virta tulee magneetosta. Ennen sytytyshetkeä ja sytytyshetken aikana vauhtipyörän magneetti indusoi puolaan määrätynsuuntaisen ja määrätynsuuruisen virran. Ennen sytytyshetkeä kärjet ovat kiinni, jolloin puolassa kulkee suurehko virta. Sytyshetkellä kärjet aukeaa ja virta katkeaa, jolloin syntyy suuri itseinduktiojännite (back emf).

Sytytyspuolan jännite riippuu myös virran katkaisunopeudesta, eli kärkien välissä olevan kondensaattorin kunto ja koko vaikuttaa suuresti puolan jännitteeseen.
Eli kannattaa tutkia kondensaattorin kunto. Kondensaattorin koko on optimoitu puolan ominaisuuksiin, joten kannattaa vaihtaa rikkoontuneen tilalle alkuperäinen.

Myös katkojan kärkien kunto vaikuttaa kipinän suuruuteen. Jos kärjet ovat likaiset tai palaneet, riittävää virtaa ei kulje kärkien kautta ja kipinä on heikko.

Katkojan kärkivälin suuruus vaikuttaa lähinnä sytytysennakkoon.

Sytytysennakkoon lienee vauhtipyörässä merkinnät. Jos ei ole, niin tulpan reiästä tapilla kokeilemalla löytyy yläkuolokohta. Kärkien on avauduttava hieman ennen yläkuolokohtaa.
Sytytyksen ajoitus voi mennä sekaisin, jos vauhtipyörän kiila menee rikki ( tai peräti unohtunut laittaa) ja vauhtipyörä pääsee kääntymään kampiakselin suhteen.

Diam
Seuraa 
Viestejä2907

Tämä on 6 V systeemi ja akun poisottaminen tekee tästä vika-alttiin käytännössä. Kysymys on, miten tämä magneeton kierroksista riippuva vaihtojännite käyttäytyy puolalla ja kondensaattorissa verrattuna tasajännitteeseen, kun potkitaan käyntiin konetta.

Katso fig. 46-48.

http://data.sohc4.net/Tech/HondaMES/HondaMES5.PDF

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Diam
Tämä on 6 V systeemi ja akun poisottaminen tekee tästä vika-alttiin käytännössä. Kysymys on, miten tämä magneeton kierroksista riippuva vaihtojännite käyttäytyy puolalla ja kondensaattorissa verrattuna tasajännitteeseen, kun potkitaan käyntiin konetta.

Katso fig. 46-48.

http://data.sohc4.net/Tech/HondaMES/HondaMES5.PDF




Sitten tarviit sellasen "battery eliminaattorin" mopokaupasta. Lienee jonkinlainen kondensaattori:

http://www.ebay.co.uk/itm/Motorcycle-Ba ... 2c66d5f840

FAQ-osiossa kyllä pahaenteisesti sanotaan, että "Mikään battery eliminaattori ei vaikuta mitenkään sytytykseen"

Kannattaa se silti ostaa...

ovolo
Seuraa 
Viestejä7477
Diam
Tämä on 6 V systeemi ja akun poisottaminen tekee tästä vika-alttiin käytännössä. Kysymys on, miten tämä magneeton kierroksista riippuva vaihtojännite käyttäytyy puolalla ja kondensaattorissa verrattuna tasajännitteeseen, kun potkitaan käyntiin konetta.

Katso fig. 46-48.

http://data.sohc4.net/Tech/HondaMES/HondaMES5.PDF




Noissa kuvissahan kuvaillaan kolmea hieman erilaista magneettosytytyssysteemin kytkentää. Tuossahan tekstissä kerrotaan nuo kolmen eri systeemin erot. Erot ei välttämättä ole noin suuria, kuin mitä kuvaillaan. Kun kuitenkin eri systeemit mitoitetaan siten, että kipinäjännite on riittävä. Tuossa vain halutaan tuoda esille periaatteellisia eroja ja tietty siinä on jonkinlaista mainontaa ja ylikorostusta omien ratkaisujen puolesta.

Kunnossa ollessaan magneettosytytys on riittävä mopon käynnistykseen, olipa tuon magneeton kytkentä minkälainen tahansa. Tietysti, jos sytytysvirta otetaan akusta, niin kipinäjännite on suurempi, vaikka mopon potkaisi laiskasti käyntiin.

Noita mopon sytysjuttuja ei kyllä kannata mofifioida, kun ne ovat ihan riittäviä käynnistykseen kunnossa ollessan. Tämä tietysti edellyttää, että katkojan kärjet ovat puhtaat, puola kunnossa ja kondensaattori on kyseiselle puolalle mitoitettu ja tarkoitettu. Puola ja kondensaattori muodostavat värähtelypiirin ja kondensaattorin koko riippuu puolan rakenteesta, eli lähinnä sen induktanssista.

Tästä on muistaakseni keskusteltu aikaisemminkin, mutta taidat uskoa enemmän mopopoikien uskomuksia ja väärinkäsityksiä mopofoorumeilla, kuin sähkö-/elektroniikka-alan ammattilaisia.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7114
ovolo

Tästä on muistaakseni keskusteltu aikaisemminkin, mutta taidat uskoa enemmän mopopoikien uskomuksia ja väärinkäsityksiä mopofoorumeilla, kuin sähkö-/elektroniikka-alan ammattilaisia.

Olen entinen mopopoika (nyt 60v.) ja kyllä se auttoi kummasti mopon käynnistymiseen, kun kopautin tulppaa kiveen hiljaa, jolloin kärkiväli pieneni. Se suurenee käytössä, koska keskikärki kuluu. Varakkaammat kaverini ostivat aina uuden tulpan, kun mopo ei käynnistynyt. Toki sähkölaitteissa voi olla muutakin vikaa, mutta se tulpan kiveen kopauttaminen kannattaa kokeilla ensimmäiseksi, koska se on halvin ja helpoin konsti korjata ja muut viat ovat tuiki harvinaisia.

Diam
Seuraa 
Viestejä2907

Sähköntuntijoita tämä ei tunnu kiinnostavan, kun kyse on virityksestä eikä peruskytkennästä. Kela ainakin yoimii toisin AC:llä ja konkkakaan ei varastoi AC:tä samalla tavalla kuin DC:tä. Se on varmaan tuossa heikossa jännitteessä jonka magneetto tuottaa polkiessa käymtiin. Hondan tekstissä lukee kohdassa energy transfer ignition s. 31, että:

http://data.sohc4.net/Tech/HondaMES/HondaMES5.PDF

Note that...induces secondary voltage by the rapid build up, ei collapse. Kuvittelisin, että se tekee tästä täysin riippuvaisen sille jännitteelle, mitä vanha nlaturi saa annettua. Mitähän jännitettä se antaa, mikä on sinimuotoisen jännitteen ajoitus kärkiin nähden. Huippujännite syntyy laturissa silloin, kun magneetit leikkaavat staattorin käämit. Magnetismi voi olla heikkoa, eristeet huonot ja puolan sisäinen vastus tai jännite karkaa kärjistä. Kärkien säkenöinti viittaa siihen, että se on se lyhin reitti jännitteelle eikä tulpan kautta runkoon. MIKSI NÄIN???

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161

kärkien säkenöinti toi myös mieleen sen että tulpasta löytyy karstapiikki tai hiushalkeama. piikin tai hiushalkeaman kautta tulppa on suorassa yhteydessä sylinteriin jolloin sähkö purkautuu muualla. tässä tapauksessa kärjillä.

toisen polven pilkkuvirhe

Diam
Seuraa 
Viestejä2907

Kiinnostaa noiden kytkennän komponenttien toiminta vaihtosähköllä.

Ns "energy transfer" -niminen järjestelmä.
Tässä kärjet ovat puolan ensiön rinnalla ja oikosulkevat magneeton käämin. Kun kärjet avautuvat potkaisee magneeton käämin intesinduktio ulostuloonsa jotain 100...200V:n jännitteen. Se menee sitten puolan ensiöön ja puola toimii muuntajan tavoin ja nostaa toisio jännitteen muuntosuhteellaan (noin 1:100).

Järjestelmän sanotaan olevan tarkempi sytytyksen ajoitukselle ja kärkivälin suuruudelle. Syynä lienee juuri se, että kärjet pitää avata juuri sillä hetkellä, kun vaihtovirta on huipussaan. Vaihtovirta ei ole sinimuotoista, vaan "piikkimäistä". Kun virta katkaistaan huipussaan saadaan kipinän energia suurimmaksi (magneeton sisäinen ajoitus).

Tämän kyllä saa paukkumaan noita mol. kärkivälejä säätämäällä, mutta täytyy aina ottaa huomioon nämä viritykset. Honikan sytty on suunniteltu akkukytkennälle. Nyt joku on kärkiä säätämällä tehnyt tästä magneettusytyn ilman akkua. Tulpat ei näissä kauaa kestä, on Honda perämoottorikin.

Tässä on ratkaisu, mutta tällä kaverilla akku antaa ytyä, luulisin. Minä voisin ajella ilman akkuakin tai kai se on laitettava.

http://www.southbayriders.com/forums/sh ... p?t=118358

BTW, on my Xl250, I have no battery. Well I do but it is 30 years old and dried up. I have never needed it. I leave the ignition in the on position all the time and use the kill switch as my spark on/off.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

ovolo
Seuraa 
Viestejä7477
Diam
Sähköntuntijoita tämä ei tunnu kiinnostavan, kun kyse on virityksestä eikä peruskytkennästä. Kela ainakin yoimii toisin AC:llä ja konkkakaan ei varastoi AC:tä samalla tavalla kuin DC:tä. Se on varmaan tuossa heikossa jännitteessä jonka magneetto tuottaa polkiessa käymtiin. Hondan tekstissä lukee kohdassa energy transfer ignition s. 31, että:

http://data.sohc4.net/Tech/HondaMES/HondaMES5.PDF

Note that...induces secondary voltage by the rapid build up, ei collapse. Kuvittelisin, että se tekee tästä täysin riippuvaisen sille jännitteelle, mitä vanha nlaturi saa annettua. Mitähän jännitettä se antaa, mikä on sinimuotoisen jännitteen ajoitus kärkiin nähden. Huippujännite syntyy laturissa silloin, kun magneetit leikkaavat staattorin käämit. Magnetismi voi olla heikkoa, eristeet huonot ja puolan sisäinen vastus tai jännite karkaa kärjistä. Kärkien säkenöinti viittaa siihen, että se on se lyhin reitti jännitteelle eikä tulpan kautta runkoon. MIKSI NÄIN???




Vaikka se magneetto antaa vaihtojännitettä, niin sytyshetken tuntumassa puola saa yhdensuuntaista (joko positiivista tai negatiivista riippuen systeemistä) jännitettä, eli sytytyksen kannasta samanlainen tilanne, kuin akusta syötettäessä. Eli sytytyksen kannalta ei kysymys ole AC-jännitteestä ja kondensaattorikin varastoi magneettosytytyksessä DC:tä, kuten akkusysteemissäkin.

Tosin kärkien avautumisen jälkeen puola ja kondensaattori muodostaa värähtelypiirin, ja vaimeneva värähtely jatkuu, jolloin puolan magneettikentän energia purkaantuu kondensaattoriin ja sieltä takaisin puolaan ja napaisuuskin vaihtuu välillä, kunnes energia on kulutettu loppuun. Mutta sama tapahtuu sekä akku- että magneettosysteemissä.

Jos mopossasi säkenöi katkojan kärjet pahasti, niin kondensaattori voi olla rikki, tai ei ole oikean kokoinen. Jos se kipinä ei tule sytytystulppaan asti, niin kannattaa mitata vastus tulpan hatusta runkoon. Pitäisi olla korkeintaan muutama kilo-ohmi, ehkä vähempikin. Ja tulppakin voi olla rikki, jolloin suurjännite vuotaa runkoon.

Muistaakseni aikaisemmassa keskustelussa olit sitä mieltä, että mitä isompi kondensaattori, sen parempi. Mutta voin vakuuttaa, ettei näin ole.

Note that...induces secondary voltage by the rapid build up, ei collapse.

Tuossa kuvassa 48 nyt tapahtuu niin, että se magneettikentän "collapse" tapahtuu eri paikassa, kun nuo kärjet aukeavat, eli magneeton käämissä 2, eli magneeton käämin jännite nousee äkillisesti myös pisteessä 7 ja puolan magneettikenttä "rapid build up". Eli lopputulos on kuitenkin sama.

Se, että pohdit vuosikausia asioita, mitä et täysin ymmärrä, voisit käyttää järkevämmin ja laittaa sen magneettosytytyksen kuntoon.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665

Kärkien kipinöintiä on perinteisesti pidetty merkkinä kondensaattorin hajoamisesta. Sinun tapauksessasi konkka lienee väärin mitoitettu, jos kerran kärkien jännite on eri kuin alkuperäinen.
Jaajaa, noinhan se sähkömies juuri edellisessä viestissä sanoi...

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat