Sivut

Kommentit (3109)

Tuulivoimalan 2kw/240V [size=85:10b5jhrs](verkkoinvertteri käyttö)[/size:10b5jhrs] generaattorin uudelleen käämitykseen tarvittaisiin apua, alkuperäisen käämityksen poisti eräs käämintävirma eivätkä he onnistuneet uudelleen käämityksessä.
Generaattorin staattori on 33 urainen, urien pituus on n.25cm.

ja roottorissa on 8kpl magneetteja

kyselin kiinasta käämintäohjetta ja sieltä tuli seuraava kuva ja käämilangan tiedot..

The wire diameter is 0.65mm2, 43 winding turns.
lähetin kuvan/tiedot useille käämintäfirmoille ja sanoivat että ei onnistu tuon kuvna perusteella.

Mikähän olisi yksinkertainen käämintä tuolle staattorille jonka voisi yrittää itse tehdä ja toimisiko tuossa staattorissa tässä viestiketjussa esille tullut hammasratas käämitys?

reijo456
Seuraa 
Viestejä13
sinnipirtti
reijo456
Vai ei ole plug and play laite, kiitos tiedosta. Voitko kertoa sivunumeron jolta löytyy tämä mekaaninen jarru, kun niin viisas olet.



kuten jo edellä sanoin kyseessä ei ole mikään plug´n play ratkaisu vaan sen eteen on tehtävä töitä ja etsittävä itselleen sopivin ratkaisu. yleensä etsimisessä palaa rahaa testien mudossa. paperilla kaikki näyttää hyvältä... aina!

asenteesi vuoksi olisi jo syytä jättää sikseen koko projekti sillä lähtökotana ei ole se että ostetaan genu ja pultataan siihen puukolla veistetyt siivet ja sitten mietitään onko jarru pakollinen. suunnittelussa on jo siinä vaiheessa aika suuri aukko jolloin myös muut perusteet ovat hukassa ja pahasti. mm. turvaetäisyydet sillä siipi tekee komeaa tuhoa kun irtoaa pyöriessä. eihän se mitään jos omaan osuu mutta naapuri voi olla kärttyisempi. rakennuslainsäädäntö lienee taas sitten sinulle aivan hepreaa. jne. jne.

viisaus on monesti kaksijakoista itse en viisaana itseä pidä mutta tiedonhaluisena ja aikansa kun tiettyyn aiheeseen tutustuu tulee eteen realiteetit joiden pohjalta tehdään päätöksiä jatketaanko vai jätetäänkö sikseen. risteyspisteessä kun on tilanne "kattaako kulut" vai "harrastuspohjalta". itse olen todennut että paska harrastus jos kaikki rahat eivät mene.




Liika suunittelu vaan johtaa siihen, että mitään ei tulla tekemäänkään. En suinkaan aijo kekskeyttää projektia.

Prototyypistä se on lähdettävä liikkeelle. Siinähän sitä oppii kun siivet lentää jne. Generaattorin valmistaja myy myös valmiita vehkeitä, eikä niissäkään jarrua ole. Ajattelin että mitäpä minäkään sillä tekisin. Myöhemmin kuitenkin heräsi epäilys jarrun tarpellisuudesta ja ajattelin kysyä asiaan perehtyneiltä asiasta. Eikö sähköinen jarru kelpaa, onko sinulla niistä kokemusta tai tietoa?

ps. Voisitko käyttää isoja alkukirjaimia, niin tekstisi olisi mukavemmin luettavissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161

ei se suunnittelu tee muuta kuin säästää harmaita hiuksia kun ymmärretään mitä ollaan tekemässä ja myös taloudellisesti kestävämmällä pohjalla ollaan silloin. knowhow on myös aika oleellinen jos taloudellista hyötyä olet tavoittelemassa. pelkkä lavan irtoaminen useasti tuhoaa maston mutta sehän ei tietenkään haittaa... kuten jo edellä sanoin paska harrastus jos ei kaikki rahat mene.

protoja on tehty tähän mennessä n. 2600 vuotta tosin kehitys on ollut huimaa viimeiset 50 vuotta. pitääkö silti kaikki opetella aina kantapään kautta ja vielä itse? heitä asennevammasi roskakoppaan ja käytä aikaa asiaan tutustumiseen huolella.

isoista alkukirjaimista kun kysyit niin kyllä voin käyttää. tosin se ei muuta viestien sisältöä.

ps. näin "kannustavana" kommentina vielä; sinulla on alkeellisia rakenteellisia virheitä mylly jo täynnä kun kuvia katsoo johtuen puutteellisesta tietotaidosta. teheppä sinä sitten rotoa niin minä jätän tämän tähän ja jään taustalle ihmettelemään.

toisen polven pilkkuvirhe

reijo456
Seuraa 
Viestejä13

Kyllä tuo sinun näsäviisastelu näyttää vakavemmalta asenneongelmalta. Tavoitteena on että laite maksaa itsensä takaisin järkevässä ajassa, tästä syystä rakenteet saattavat olla epäilyttäviä. (esim polkupyörän laakeri systeemi) Mutta kestäähän polkupyöräkin vaikka 150kg ihmisen ajaa, niin kestää se sitten pienessä tuulivoimalassanikin. Maalaisjärjen käytöllä pääsee jo pitkälle monessakin asiassa, eikä ole tarpeellista tehdä mitään lujuuslaskelmia tms.

Viesteistäsi pystyn päättelemään että olet teoria miehiä, etkä ole rakentanut ainoatakaan tuulivoimalaa itse, mutta uho on kova.

Voitko kertoa näistä alkeellisista rakenteellisista virheistäni, niin voin parannella laitostani. Omasta mielestä siellä ei nyt sen vakavempia rakenteellisia puutteita tai virheitä ole.

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161
reijo456
Kyllä tuo sinun näsäviisastelu näyttää vakavemmalta asenneongelmalta. Tavoitteena on että laite maksaa itsensä takaisin järkevässä ajassa, tästä syystä rakenteet saattavat olla epäilyttäviä. (esim polkupyörän laakeri systeemi) Mutta kestäähän polkupyöräkin vaikka 150kg ihmisen ajaa, niin kestää se sitten pienessä tuulivoimalassanikin. Maalaisjärjen käytöllä pääsee jo pitkälle monessakin asiassa, eikä ole tarpeellista tehdä mitään lujuuslaskelmia tms.

Viesteistäsi pystyn päättelemään että olet teoria miehiä, etkä ole rakentanut ainoatakaan tuulivoimalaa itse, mutta uho on kova.

Voitko kertoa näistä alkeellisista rakenteellisista virheistäni, niin voin parannella laitostani. Omasta mielestä siellä ei nyt sen vakavempia rakenteellisia puutteita tai virheitä ole.




tuskin nyt henkilökohtaisuuksiin kannattaa mennä. jos et osaa kirjoituksia kommentoida vaan pitää henkilöön tarttua voinet suksia vaikka kuuseen ongelmiesi kanssa samantein kun et edes viitsi sen vertaa vaivaa nähdä että hankkisit kunnon pohjatiedot ennen rakentamista ja maalaisjärjen käyttöä. turhaan siellä mullistelet ja poskea soitat.

olenhan tuonut asian jo esille että realiteetit ovat minulle varsin selvät. paska harrastus jos ei kaikki rahat mene. ja vaikka asunkin hyvin tuulisella paikalla ei silti ole mitään järkeä sillä vuodessa reilu 50% tuotosta tulee 4 viikon aikana ja suurin osa tästä ajasta on sellaista jolloin ei ole kulutusta. jotta olisi jotain oikeaa merkitystä tulisi voimala ylimitoittaa reilusti se taas maksaa mutta kuten on todettu ja pakko kai todeta vielä viidennen vai kuudennen kerran paska harrastus jos ei kaikki rahat mene.

siipiä tuskin tasapainoitettu, myrskysuojausta ei minkäänlaista, peräsin liian pieni... siinä nyt näin ensalkuun purtavaa. ja saat muuten itse hakea vastaukset niin saattaa mieleen tarttua vähän muutakin oleellista. jarru on oikeasti pienin ongelma kun koko rungon joutuu pajottamaan uusiksi ja siipien maalaus menee uusiksi osittain. jörn donneria lainatakseni "lukeminen kannattaa aina...". sitten niitä alkuvalmisteluita mitä asiaan kuluu, toimenpide tai rakennuslupa on varmaan kunnossa kun naapuri saattaa sorruttaa unelman omasta voimalasta aika nätisti ja helposti kuten myös tuuliruusu on tiedossa.

homma on kuin elettäisiin jossain ajanlaskun alussa ja mennään persedeltä puuhun aivan kuin ensimmäistä kertaa toteutettaisiin ideaa.

toisen polven pilkkuvirhe

reijo456
Seuraa 
Viestejä13

Okei ei mennä henkilökohtaisuuksiin enää.

Siivet ovat tasapainotettu. Ei varmaan ihan gramman päälle, mutta siipi pysyy vaaterissa kun se laitetaan keskeltä m6 pultin nokkaan keikkumaan, eli ainakin 10 gramman sisään on tasapainossa. (10g siiven kärjessä).

Myrskysuojaus tulee releillä jos en parempaa viitsi tehdä.

Peräsin toimii. Olen kokeillut liikuvassa kulkuneuovossa laitosta ja se alkaa pyöriä 4 m/s vauhdissa, peräsin kääntyy jo n. 2m/s. Se on melko pieni kokoinen, mutta on aikas kaukana laakerista.

Eniten varma olen siipien maalauksesta, sitä ei tarvi uudelleen tehdä 10 vuoteen. Olen maalaillut paljon ja erilaisilla maaleilla erilaisissa kohteissa useita vuosia, kokemusta on. Mikä tarkalleenottaen on pielessä mielestäsi tässä siipien maalauksessa?

Ensialkuun kaikki väittäsi virheet ja puutteet ovat perättömiä. Tiedonhakua ja ajattelua on uhrattu tähän projektiin vaikkei se sinusta siltä näytäkkään eikä tarkoituksena ole tehdä täyttä sutta ihan tieten tahtoen. Olen kiinostunut tuulivoiman mahdollisuuksista ja tämä on ensimmäinen kokeilu varmaan joitain ongelmia ja muita tulee, niinkun rotoyypissä aina on, mutta siinähän sitä oppii.

Mylly pystytetään isolle tehdasalueelle, jossa ei naapureita ole lähimainkaan, eikä se ole lainkaan korkein rakennelma mitä alueelta löytyy, joten tuskin ketään kiinostaa pieni rupeli.

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161

en työn laatua en ole arvostellut. kauneus tai kauheus on katsojan silmissä. tietenkään maalauksiin ei tarvitse koskea jos lavat ovat yhtä painavia ja vieläpä akselissa kiinni ollessa ei painavin kohta hae alas.

en kuluta omaa aikaani enempää kuin toteamalla että myllysi ei koskaan tule kattamaan kuluja tällä menolla.

toisen polven pilkkuvirhe

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643
miilu
Kaavailen juuri piirikorttia tuulimyllyn suoravetogeneraattoriin. Käämitys tulisi piirikortille. Folion virransietokyvyn turvaamiseksi suurillakin tehoilla ajattelen foliopaksuuden lisäämistä. Teollisuuslaitteissa 80 mikronin kuparointi on yleistä, mutta miten on saatavilla vieläkin paksumpi kuparointi. Kasvatuksellahan se tehdään, ja tässä tapauksessa tulee vielä folioiden eristysvälikin pieneksi. Piirilevyt olisi kaksipuoleisia. Kokemuksia?
Paljon tuulta puhaltaa hukkaan ennen kuin gerbertiedostot lähtevät matkaan piirilevyvalmistajalle. En ole vielä edes laskutikkua kaivanut laatikosta.
Jos yrittäisi kymmenen kilowatin voimalasta puristaa puoli kilowattia talvipakkasilla. Kallista sähköä tulee, mutta tulkoon. Keksikää hyvä ja halpa 10000 amperitunnin akku niin asia korjaantuu hiukan paremmaksi.



Syövytä kuvio kuparipelliin ja liimaa/juota se siihen piirilevylle.

Joku harrastelijamainen ehdotus tulee varmasti, jotta tinaa se folio paksusti. Tämä ei auta asiaa, koska tinan sähkönjohtavuus lienee murto-osa kuparista. On oltava kuparia, hopeaa tai kultaa. Kupari on siitä hyvä, että tuon syövytyksen voi tehdä pellille. Suojaa pellin tausta (ei voinut vastustaa kiusausta sri).

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161

olen kannustanut sinua hakemaan tietoa. sitä kun sinulla ei ole.

kyllä. furling on yksi myrskysuojaus. myös muita on olemassa mutta ovat rakenteeltaan hankalampia. toki tutustumisen arvoisia.

toisen polven pilkkuvirhe

reijo456
Seuraa 
Viestejä13

Tuon olenkin jo lukenut.

Nähtyäni kuvia kyrvähtäneestä generaattorista, jossa sähköinen jarru ei jaksanut pysäyttää laitosta, oli pakko uskoa, että se ei ole hyvä ratkaisu. Täytyy tehdä tuommonen furling systeemi. Ajattelin vaan siirtää generaattoria sivuun n.10cm ja tehdä säädettävän kulman peräsimen kääntö pisteeseen, niin voi hienosäätää että milloin myrskysuojaus alkaa. Poikkis sivuilla näytti olevan kalkulaattorikin millä voi laskeskella kulmia, peräsimen painoja jne.

miilu
Seuraa 
Viestejä816
Paul M

Syövytä kuvio kuparipelliin ja liimaa/juota se siihen piirilevylle.
Joku harrastelijamainen ehdotus tulee varmasti, jotta tinaa se folio paksusti. Tämä ei auta asiaa, koska tinan sähkönjohtavuus lienee murto-osa kuparista. On oltava kuparia, hopeaa tai kultaa. Kupari on siitä hyvä, että tuon syövytyksen voi tehdä pellille. Suojaa pellin tausta (ei voinut vastustaa kiusausta sri).

Nykyiset piirilevyprosessit on ihan toisesta maailmasta kuin aikaiemmat syövytysprosessit. Oikeastaan haikailin hyvää maskia ja suojaa foliolle. Erityisesti miellyttää hakea valmiit piirikortit postista, pääsee siten täältä korvesta kylillä käymään.
Tietokoneen syövereistä kaivoin esiin ikivanhan piirilevyn suunnitteluohjelman. Piirsin sillä tuulivoimalan suoravetogeneraattoriin kaavailemani piirilevy-käämin. Näitä käämejä tulisi 60 kpl. staattorin kehälle (halkaisija n. 120 cm). Roottorissa vastaavasti olisi 120 napaa kestomagneetteineen.
http://luonto.pp.fi/public_html/kuvia/kaami_50.jpg
Folion paksuus kasvatetaan piirilevyvalmistuksessa noin 80 mikroniin. Folion leveyden ollessa 0,8mm, saadaan poikkipinta-ala 0,016mm^2 Eristeväli tuli hiukan naftiksi, noin 0,2mm:iin. Folion paksuuden tarkastuksen voisi tehdä kätevästi lämpökameralla. Syöttämällä esim. 1A:n virta foliokäämiin saataisiin lämpenemästä heti selville ohuet folion kohdat, sekä mahdolliset kierrosoikosulut. Lämpökamerat on tulossa arkiseen käyttöönkin. Ei taida vielä saada Nokian puhelimeen ympättynä.
http://www.nyteknik.se/popular_teknik/t ... 653009.ece
Magneetteja on monenmoisia. Uskoisin rakenteella päästävän jopa muutaman Teslan magneettivuohon. Onhan ilmaväli pieni, kattaen piirilevyn paksuuden ja päälle hiukan epäkeskon pyörimisen varalta. Jos magneettien pituus on esim. 8cm, saadaan johtimen magneettikentässä liikkuvaksi pituudeksi 50x2x8cm=8m. Koko johtimen(folion) pituus on n. 13m. Johtimen resistanssi saadaankin helposti määrättyä johtolaskurilla.
http://www.rensu.net/index.php?valikko= ... htolaskuri
Roottorin pyöriessä puoli kierrosta sekunnissa muodostuu roottorin kehänopeudeksi 1,88m/s, jolla nopeudella käämi leikkaa 2 Teslan magneettivuota. Niin, tämä tarkasteluni ehkä auttaa valitsemaan sopivan tömäkät magneetit. E=N*v*l*B eli (50*1,88*0,16*2=30), näin jännite on 30V. Johtolaskuri antaa 13m pitkälle käämille 60 C asteen lämpötilassa ja 1,8 Amperin virralla jännitehäviöksi 30 Volttia. Eli koko teho menisi oikosulussa käämin jännitehäviöön ja tehohäviö olisi 53 Wattia. Tämä on jo liikaa ohuelle johtimelle. Toisaalta käämin lämpötila nousee hyvinkin nopeasti tuonne 120 C asteeseen, tällöin virta rajoittuu 1,5 Amperiin, ja teho 43 Wattiin. Kuitenkin vaikuttaisi siltä, että ptc suoja tai virranrajoitus pitäisi kortille "pykata". Normaalikäytössä on akun vastajännite 12 V, ja lisäksi voltti uppoaa myös diodien myötäsuuntaiseen jännitehäviöön. Virta on siis huomattavasti pienempi normaalikäytössä. Generaattori ei myöskään anna puhdasta kanttia, vaan jotain siniaallon ja kantin välimuotoa. Tasasuuntaajan "johtokulmat" ovat siis aika pieniä. 1 Amperin virralla käämiin häviävä teho olisi noin 16W (Lämpötilassa 60 C). Piirikortti on hyvässä tuuletuksessa, joten jäähdytyksen luulisi toimivan hyvin koko käämipituuden osalta.
Itse tuuliroottorin säätömekanismi pitää kyllä kierrosluvun aisoissa. Aikoinaan pieni koemylly selvisi isosta myrskystä, vaikka oli ilman kuormaa! Piirsin säätömekanismista alkeellisen kuvan. Siivet oli vaijereiden varassa. Kun roottori oli pysähtyneenä, lapakulmat oli suuret. Nopeuden lisääntyessä keskipakovoima veti lapakulmat nimellisnopeuteen, ja edelleen tuulen kasvaessa säätö käänsi lapakulmia suuremmiksi, kunnes ne olivat lähes täysin tuulen suuntaiset.
http://luonto.pp.fi/public_html/kuvia/roottori_s.jpg
Jos 0,5 Amperia saisi latausvirtaa yhdestä käämistä, niin olisin vallan tyytyväinen. Kuusikymmentä modulia tekisi hulppeat 30 Amperia.

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161

ja kaikki viestit jotka ovat aiheeseen liityneet ovat saaneet jäädä.

spämmit ja multipostaukset on hienosti poistettu mutta seniilinä et ymmärrä miksi viestisi poistetaan. nytkin sinun piti sitten urpoilla ja sama viesti laittaa kahteen erilliseen ketjuun jotka ovat samaa aihetta. mikä hitto siinä on että samalle keskustelufoorumille pitää sama viesti copy/pastella ujuttaa useampaan ketjuun.

koita antero nyt jo ryhdistäytyä taas! siihen on syynsä miksi poikkiksen foorumilla "karmasi" on -32 pistettä. kuvastaa jo sitä ettet ole erityisen rakastettu henkilö ainakaan näin internetin maailmassa.

helv. iso mies ja vielä pillittää kun itse toilailee ja käyttäytyy kuin 12 kesäinen innostuessa jostain niin tippa vehkeen päässä toitotetaan kaikille ja mahdollisimman häiritsevästi. tosin 12 kesäisellä ja sinulla on se ero että 12 vuotias kasvaa ja lopettaa jossain vaiheessa viläpä yleensä hyvinkin nopeasti.

toisen polven pilkkuvirhe

Täällä missä asun, on tuulivoimaa käytössä jo monessa paikassa.

Ehkä paras on, tuttavani/ nykyään ystäväni hävittäjälentäjä Suomen
armeijasta EVP.
Hän rakensi talonsa ja ei ottanut sähköliittymää.
Ottaa energiansa tuulesta ja auringosta, monella systeemillä.
Hänen tuttavapiirissään ja armeijan miehillä, on tietämystä
asioista ja elektroniikasta jne
Yhteistyössä, olemme myös tämän piirin tahoilla, kehittäneet,
systeemiä.

Sama stoori on tapahtunut monessa yhteisössä ja naapurustossa,
eri puolilla Suomea.

Yksi, kun kehittää ja ottaa käyttöön, mielenkiinto herää.

Uusavuttomia, niitä nyt tietysti tässä ajassa löytyy,
mutta tahtoa, kuitenkin löytyy jokaiselta, kuten¨
preerian valloittajilta, jotka lopunperin, valloitettiin
tuulivoimalla, jo yli vuosisata sitten.
Vedet viljelyksille ja karjalle jne

Tuossa n 1800 luvun lopulla sai tuulivoimalan tilattua,
postikatalookista ja toimitus mihin tahansa Amerikan
peräkolkkaankin, postivaunulla.
Valmistajia, oli satamäärin ja tietotaitoa..

Tässä vähän kuvia;

https://www.google.fi/search?q=wild+wes ... 40&bih=738

Kirjallisuutta historiasta;

http://books.google.fi/books?id=uw7rLha ... or&f=false

Meinaan, että harjoituksia, on jo tehty.

Antero

Oranki
Seuraa 
Viestejä1309
anteror
Tuossa n 1800 luvun lopulla sai tuulivoimalan tilattua,
postikatalookista ja toimitus mihin tahansa Amerikan
peräkolkkaankin, postivaunulla.
Valmistajia, oli satamäärin ja tietotaitoa..

Tuskin olet niin tyhmä ettet tiennyt preerian viljelyyn ja karjankasvattamiseen käytettyjen tuulivoimaloiden olleen veden pumppaamista varten.

Noilla myllyillä joko pumpattiin vettä porakaivosta tai tuotiin sitä kauempaa varastoitavaksi tilan tankkiin. Myös kasteluvettä nostettiin tuollaisilla myllyillä kauempaa joesta/tms vesilähteestä pelloille. 1000x järkevämpää kuin samojen myllyjen käyttäminen sähkögeneraattoreina ja akkuja energiavarastoina.

Halusitko taas harhauttaa lukijoita väärillä mielikuvilla vai oletko yhdessä EVP kaveriesi kanssa pihalla kuin lintulauta?

Älä anna auringon pilata sadettasi. Nouse ylös ja valita!

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7156
Oranki
anteror
Tuossa n 1800 luvun lopulla sai tuulivoimalan tilattua,
postikatalookista ja toimitus mihin tahansa Amerikan
peräkolkkaankin, postivaunulla.
Valmistajia, oli satamäärin ja tietotaitoa..

Tuskin olet niin tyhmä ettet tiennyt preerian viljelyyn ja karjankasvattamiseen käytettyjen tuulivoimaloiden olleen veden pumppaamista varten.

Noilla myllyillä joko pumpattiin vettä porakaivosta tai tuotiin sitä kauempaa varastoitavaksi tilan tankkiin. Myös kasteluvettä nostettiin tuollaisilla myllyillä kauempaa joesta/tms vesilähteestä pelloille. 1000x järkevämpää kuin samojen myllyjen käyttäminen sähkögeneraattoreina ja akkuja energiavarastoina.

Halusitko taas harhauttaa lukijoita väärillä mielikuvilla vai oletko yhdessä EVP kaveriesi kanssa pihalla kuin lintulauta?


Mitä eroa on veden pumppaamisella ja sähkön tuotannolla? Ei käytännössä mitään. Kyllä kai se teho on myllyssä se tärkein ominaisuus eikä käyttötarkoitus?

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Ertsu

Mitä eroa on veden pumppaamisella ja sähkön tuotannolla? Ei käytännössä mitään. Kyllä kai se teho on myllyssä se tärkein ominaisuus eikä käyttötarkoitus?



No jos pumppaat päivässä kuution vettä 10m korkeuteen, teet työtä 0.1 MJ, mikä on 0.028 kWh. Jos tuolla sähköllä pärjäät niin hyvä.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7156
Denzil Dexter
Ertsu

Mitä eroa on veden pumppaamisella ja sähkön tuotannolla? Ei käytännössä mitään. Kyllä kai se teho on myllyssä se tärkein ominaisuus eikä käyttötarkoitus?



No jos pumppaat päivässä kuution vettä 10m korkeuteen, teet työtä 0.1 MJ, mikä on 0.028 kWh. Jos tuolla sähköllä pärjäät niin hyvä.

Voisitko selittää, miksi veden pumppaamiseen kannattaa käyttää mieluummin heikkotehoisia myllyjä? Voisi kuvitella, että tehon maksimoinnista olisi hyötyä myös veden pumppaamisessa.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Ertsu
Denzil Dexter
Ertsu

Mitä eroa on veden pumppaamisella ja sähkön tuotannolla? Ei käytännössä mitään. Kyllä kai se teho on myllyssä se tärkein ominaisuus eikä käyttötarkoitus?



No jos pumppaat päivässä kuution vettä 10m korkeuteen, teet työtä 0.1 MJ, mikä on 0.028 kWh. Jos tuolla sähköllä pärjäät niin hyvä.

Voisitko selittää, miksi veden pumppaamiseen kannattaa käyttää mieluummin heikkotehoisia myllyjä? Voisi kuvitella, että tehon maksimoinnista olisi hyötyä myös veden pumppaamisessa.

Tässä tapauksessa etu syntynee sillä, että monisiipiset toimivat alhaisilla tuulennopeuksilla paremmin ja tuottavat suuremman vääntömomentin. Vesipumpulle kun on kuitenkin oleellinen ominaisuus, että vettä saadaan vaihtelevissa olosuhteissa - ei siis huipputeho.
Sähköntuotantoon suunnitellulla myllyllä saataisiin vuodessa enemmän vettä, mutta harvemmin. Siis tarvittaisiin suuremmat säiliöt.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat