Sivut

Kommentit (1413)

sääpeikko
Seuraa 
Viestejä7181
Leone

Sinänsä oma tutkimushaaransa olisi se, miksi yllä olevien kaltaisten tutkimusten valossa IL:n "aurinkospesialistit" eivät anna mitään arvoa esimerkiksi pilkkumäärien ja Tornionjoen seudun Huhtikuun keskilämpötilan korrelaatiolle, mikä siis näkyy 300 vuoden ajalta. Toteavat vain että "kunhan korreloivat", ei se mitään merkitse. Ja perään selittävät Daltonissa koettua transitiota tulivuorilla...

Denialisteja?

Kaippa ne sitten eivät ole jaksaneet miettiä tulivuorien ja auringon yhteyttä jne, tuo tutkimus on osittainen malli kokonaisuudesta. BTW, tammikuusta olisi tulossa ainakin keskimääräinen uusimman ajon mukaan ellei jopa normaalia kylmempi. Eli helmikuu ratkaisee lopullisesti vasta tuleeko tästä talvesta Suomeen normaalia lämpöisempi vai kylmempi vai keskimääräinen.

http://www.tropicaltidbits.com/analysis/models/gfs/2014010606/gfs_T2ma_nhem.html

it's the Sun stupid!

unbiased
Seuraa 
Viestejä1863

peikko kirjoitti

No kuinkas tuo vesilasijuttu sitten. Miten se 1cm lasin pohjalla vesi voi haihtua sieltä pois jos asia on noin ?.

Kappas vaan! Et ole koskaan kuullut kaasujen diffuusiosta. Et voi mitenkään olla oikeassa, bensiini haihtuu lasista vettäkin nopeammin, vaikka sen höyry on 6 kertaa tiheämpää kuin ilma. Katsos kun bensiinin höyrynpaine on matalampi ja se haihtuu siksi helpommin. Ja pistäpä vettä pulloon, vesi säilyy päiviä, kun diffuusio tapahtuu pienemmästä aukosta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Diffuusio

Aivan sama mitä tietokoneillaan ajavat, eivät ennusteet ole ennenkään onnistuneet. Suomessa viilenee vasta, kun pohjois Atlantin matalapaine katoaa. Mikä matalapaineen aiheuttaa, eipä taida kukaan osata edes arvella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jiitu
Seuraa 
Viestejä266
peikko763

 

No kuinkas tuo vesilasijuttu sitten. Miten se 1cm lasin pohjalla vesi voi haihtua sieltä pois jos asia on noin ?.

Sinun kannattaisi nyt tarkastella noita asioita erikseen. Ajattele että on vesihöyry ja ilma. Älä siten että ne ovat yhtä ja samaa asiaa = kosteaa ilmaa. Vaan ajattele mihin vesihöyry liikkuu ja ilma erikseen, niin pääset tuohon sisään mitä itse hain takaa.

Matalapaineen tapauksessa nostetta aiheuttaa osittain toki lämpötilaerotkin, koska talvella ilma on kylmempää kuin Atlantin valtameressä oleva vesi joka on lämmintä ympäri talven koska merijäätä ei ole, joka nopeuttaa haihtumista. Tätä koitin jo ensimmäisessäkin selityksessäni käydä läpi AMO-indeksillä joka vaikuttaa matalapaineiden voimakkuuteen = meriveden lämpötila pitäisi olla mahd. lämmin ja meren päällä olevan ilman pitäisi olla mahdollisimman kylmää, jotta tämä matalapaineen vahvistuminen olisi mahd. voimakasta.

Mutta se ei muuta silti sitä faktaa, että ilmakehässä olevat pilvet syntyvät usein siten, että merivedestä haihtunut kosteus nousee korkealle ylös jossa ne tiivistyvät silmin nähtäväksi pilviksi.

Lukaise esim. tämä yhden sivun juttu läpi niin ymmärrätkö sitten mitä tarkoitin ? :

http://www.theweatherprediction.com/habyhints/260/

Ja tämä myös

http://atom.physics.helsinki.fi/kurssit/p/dyni/termodynamiikka-luento3.pdf

 

Tuollakin sanotaan, että kostea ilma = kuivan ilman & vesihöyryn seosta ???

Joten mieti nyt miksi kostea ilma nousee ylöspäin, siksi koska sen tiheys on pienempi kuin kuivan ilman. Ja miksi se ilma nousee ylöspäin vesihöyryn vieressä no varmaan kitkan vuoksi.(Miksi aallot syntyvät mereen kun tuulee varmaan kitkan vuoksi) Jos teet esim. vedestä ja alkoholista 50% 50% seosta ja kaadat pullosta pois nuo lasiin niin sama dynamiikka tuossakin pätee, eli alkoholi sekä vesi virtaavat lasiin eikä pelkästään vesi eikä pelkkä alkoholi... vaan niiden seos, toki alkoholilla ja vedellä on eri virtausnopeudet jos ne eivät ole hyvin sekottuneita. Tuota yritin sinulle kertoa jo eilen ja tänään aamulla, ymmärsitkö nyt ?

 

Nyt oletan, että tajusit tuon asian ja nyt voit kysyä että mikä siinä matalapaineessa painoi mieltä ?

 

Oikeasti, ehkä kannattaisi edes hieman perehtyä perusasioihin ihan yksinkertaisissa tapauksissa ennen kuin liikaa alkaa selittelemään monimutkaisempia tapahtumia höpöteorioilla.

 

Ai, miksi vesilasin vesi hiljalleen pääsee ylös sieltä lasista? Selvitäpä ihan ensin itsellesi koko haihtumisprosessin perusfysiikka ihan noin atomitasolla. Avainsanana tuossa veden poispääsyssä on sitten diffuusio. Tuolta pohjalta voit alkaa pohdiskelemaan asoita sitten pidemmälle.

Ja miksi kostea ilma nouse ylös? Kuten tuossa olikin jo laskelmia, lämpötila on ilmamassojen vertikaalisessa liikkeessä ihan ehdottomasti se oleellinen tekijä. Ja sitten on sellainen hauska tekijä kuin kosteuden tiivistymisessä vapautuva lämpö. Eli kun se ilma vähän nousee ylös ja viilenee, suhteellinen kosteus kasvaa lopulta 100 %:iin ja tiivistyy pilviksi. Siinä sitten vapautuukin lämpöä, joka aiheuttaa sen, että siinä muodostuvassa pilvessä onkin lämpimämpää ja (taas siis nimenomaan lämpötilaero) ilmavirtaus ylöspäin kiihtyy ja tämä samalla imee ilmaa alhaalta. Ja tämä onkin sitten itseään vahvistava efekti.

Lentämällä on helppo havaita tuokin ihan käytännössä. Ihan reittikoneellakin. Ensi kerralla, kun lennät, niin tarkkaile turbulensseja lentoonlähdössä ja laskeutuessa. Juuri siinä pilveen mentäessä yleensä on ne suurimmat tärinät, koska juuri siellä tapahtuu tuota vertikaalista liikettä em. syistä.

Parhaiten tuon huomaat kuitenkin, jos joskus kinuat itsesi purjelentokoneen kyytiin. Ne nousevat ilmavirtaukset löytyvät aluksi matalalla läheltä niitä auringon eniten lämmittämiä paikkoja, hiekkakuopilta jne. Hienona kesäpäivänä se moottoriton muutaman sadan kilon kapistus voi matalalla nousta esim. 2 m/s ylöspäin sopivassa kohdassa ihan perusnostossa. Kun sitten pääsee vähän ylemmäs, sitä sokeampikin huomaa, että ne nostothan tuppaa lähes aina olemaan pilvien alla, tuulikorjattuna toki. Kun pilven pohja lähestyy, voi se sama nosto, joka alhaalla alkoi hajanaisena 1-2 m/s voimakkaana, alkaa muuttua usein yhtenäiseksi ja voimakkaaksi ja samalla usein repivämmäksi. Siinä ihan pilven alla sitten voikin olla esim. 5 m/s keskinostona ja hetkellisesti oikeassa kohdassa käydä yli 10 m/s. Pilvessä lentäminen on sitten erityislupahommia, mutta siellä sitä nostoa sitten vasta riittääkin ihan oikeasti ja teoriat tulevat toteen.

 

sääpeikko
Seuraa 
Viestejä7181
jiitu
peikko763

No kuinkas tuo vesilasijuttu sitten. Miten se 1cm lasin pohjalla vesi voi haihtua sieltä pois jos asia on noin ?.

Sinun kannattaisi nyt tarkastella noita asioita erikseen. Ajattele että on vesihöyry ja ilma. Älä siten että ne ovat yhtä ja samaa asiaa = kosteaa ilmaa. Vaan ajattele mihin vesihöyry liikkuu ja ilma erikseen, niin pääset tuohon sisään mitä itse hain takaa.

Matalapaineen tapauksessa nostetta aiheuttaa osittain toki lämpötilaerotkin, koska talvella ilma on kylmempää kuin Atlantin valtameressä oleva vesi joka on lämmintä ympäri talven koska merijäätä ei ole, joka nopeuttaa haihtumista. Tätä koitin jo ensimmäisessäkin selityksessäni käydä läpi AMO-indeksillä joka vaikuttaa matalapaineiden voimakkuuteen = meriveden lämpötila pitäisi olla mahd. lämmin ja meren päällä olevan ilman pitäisi olla mahdollisimman kylmää, jotta tämä matalapaineen vahvistuminen olisi mahd. voimakasta.

Mutta se ei muuta silti sitä faktaa, että ilmakehässä olevat pilvet syntyvät usein siten, että merivedestä haihtunut kosteus nousee korkealle ylös jossa ne tiivistyvät silmin nähtäväksi pilviksi.

Lukaise esim. tämä yhden sivun juttu läpi niin ymmärrätkö sitten mitä tarkoitin ? :

http://www.theweatherprediction.com/habyhints/260/

Ja tämä myös

http://atom.physics.helsinki.fi/kurssit/p/dyni/termodynamiikka-luento3.pdf

Tuollakin sanotaan, että kostea ilma = kuivan ilman & vesihöyryn seosta ???

Joten mieti nyt miksi kostea ilma nousee ylöspäin, siksi koska sen tiheys on pienempi kuin kuivan ilman. Ja miksi se ilma nousee ylöspäin vesihöyryn vieressä no varmaan kitkan vuoksi.(Miksi aallot syntyvät mereen kun tuulee varmaan kitkan vuoksi) Jos teet esim. vedestä ja alkoholista 50% 50% seosta ja kaadat pullosta pois nuo lasiin niin sama dynamiikka tuossakin pätee, eli alkoholi sekä vesi virtaavat lasiin eikä pelkästään vesi eikä pelkkä alkoholi... vaan niiden seos, toki alkoholilla ja vedellä on eri virtausnopeudet jos ne eivät ole hyvin sekottuneita. Tuota yritin sinulle kertoa jo eilen ja tänään aamulla, ymmärsitkö nyt ?

Nyt oletan, että tajusit tuon asian ja nyt voit kysyä että mikä siinä matalapaineessa painoi mieltä ?

Oikeasti, ehkä kannattaisi edes hieman perehtyä perusasioihin ihan yksinkertaisissa tapauksissa ennen kuin liikaa alkaa selittelemään monimutkaisempia tapahtumia höpöteorioilla.

Ai, miksi vesilasin vesi hiljalleen pääsee ylös sieltä lasista? Selvitäpä ihan ensin itsellesi koko haihtumisprosessin perusfysiikka ihan noin atomitasolla. Avainsanana tuossa veden poispääsyssä on sitten diffuusio. Tuolta pohjalta voit alkaa pohdiskelemaan asoita sitten pidemmälle.

Ja miksi kostea ilma nouse ylös? Kuten tuossa olikin jo laskelmia, lämpötila on ilmamassojen vertikaalisessa liikkeessä ihan ehdottomasti se oleellinen tekijä. Ja sitten on sellainen hauska tekijä kuin kosteuden tiivistymisessä vapautuva lämpö. Eli kun se ilma vähän nousee ylös ja viilenee, suhteellinen kosteus kasvaa lopulta 100 %:iin ja tiivistyy pilviksi. Siinä sitten vapautuukin lämpöä, joka aiheuttaa sen, että siinä muodostuvassa pilvessä onkin lämpimämpää ja (taas siis nimenomaan lämpötilaero) ilmavirtaus ylöspäin kiihtyy ja tämä samalla imee ilmaa alhaalta. Ja tämä onkin sitten itseään vahvistava efekti.

Lentämällä on helppo havaita tuokin ihan käytännössä. Ihan reittikoneellakin. Ensi kerralla, kun lennät, niin tarkkaile turbulensseja lentoonlähdössä ja laskeutuessa. Juuri siinä pilveen mentäessä yleensä on ne suurimmat tärinät, koska juuri siellä tapahtuu tuota vertikaalista liikettä em. syistä.

Parhaiten tuon huomaat kuitenkin, jos joskus kinuat itsesi purjelentokoneen kyytiin. Ne nousevat ilmavirtaukset löytyvät aluksi matalalla läheltä niitä auringon eniten lämmittämiä paikkoja, hiekkakuopilta jne. Hienona kesäpäivänä se moottoriton muutaman sadan kilon kapistus voi matalalla nousta esim. 2 m/s ylöspäin sopivassa kohdassa ihan perusnostossa. Kun sitten pääsee vähän ylemmäs, sitä sokeampikin huomaa, että ne nostothan tuppaa lähes aina olemaan pilvien alla, tuulikorjattuna toki. Kun pilven pohja lähestyy, voi se sama nosto, joka alhaalla alkoi hajanaisena 1-2 m/s voimakkaana, alkaa muuttua usein yhtenäiseksi ja voimakkaaksi ja samalla usein repivämmäksi. Siinä ihan pilven alla sitten voikin olla esim. 5 m/s keskinostona ja hetkellisesti oikeassa kohdassa käydä yli 10 m/s. Pilvessä lentäminen on sitten erityislupahommia, mutta siellä sitä nostoa sitten vasta riittääkin ihan oikeasti ja teoriat tulevat toteen.

Ei minun tarvitse selvittää itselleni haihtumisteorioita, ne tiedän varsin hyvin. Haihtumistahan kuvataan Stantonin luvulla,Schmidt:n luvulla ja Pecletin luvulla ja siellä määrää haihtumisnopeutta usein mm. Reynoldsinluku joka on kiinni monesta muuttujasta. :

http://en.wikipedia.org/wiki/Reynolds_number

http://en.wikipedia.org/wiki/P%C3%A9clet_number

http://en.wikipedia.org/wiki/Schmidt_number

http://en.wikipedia.org/wiki/Stanton_number

Kyllä tiedän, että veden kondensoituminen tarvitsee energiaa ympäristöstään ja haihtuminen vapauttaa energiaa vedestä taas ympäristöön. Nuo mainitsemasi turbulenssit ovat totta ja niitäkin toki löytyy tuolta, mutta yritin jo useassa viestissäni kirjoittaa, jos otetaan enemmän noita virtauksia ja siitä lasketaan keskiarvo niin saadaan tämänkaltainen lopputulos (keskiarvoinen turbulentti virtaus jonka suunta on ylöspäin vaikka toki turbulenssi aiheuttaakin joka suuntaan pituuskaalaltaan pienempiä virtauksia kitkan vaikutuksesta(turbulentti viskositeetti ja molekyläärinen viskositeetti, turbulenttinen sekoittuminen jne. ) :

http://en.wikipedia.org/wiki/File:HadleyCross-sec.jpg (Tämä virtauskenttä oli se jota ilmeisesti tällä palstalla haluttiin tarkastella, jos ei niin olen ymmärtänyt jotain väärin ? )

Tässä vielä viskositeeteistä tietopakettia:

http://en.wikipedia.org/wiki/Turbulence_modeling

http://en.wikipedia.org/wiki/Viscosity

Onhan tuo tiedossa että muunkin suuntaisia virtauksia on. Esim. koskessa tai joessa koko joen virtaus ei ole keskiarvovirtauksen suuntaan vaan esim. koskessa pohjan topologia aiheuttaa painehäviöitä jotka tekevät turbulenssia korkeiden kivien lähelle, koska Reynoldsin luku kasvaa. Yhtälailla ilmakehässä tapahtuu näin, koska kosteus ei ole sekottunut tasaisesti ja lämpötilat eivät ole sekoittuneet tasaisesti ja ilmakehässä esiintyy myös sivuttaissuuntaisia tuulia, mutta tämän keskustelun aihe olikin se matalapaine jossa ainakin minun mielestäni piti nimenomaan tarkastella tämän suuntaisien virtauksien aiheuttajia jne :

http://en.wikipedia.org/wiki/File:HadleyCross-sec.jpg

En ymmärrä mikä tuossa on vaikeaa ymmärtää monille, että kostea ilma on kevyempää kuin kuiva ilma ja siksi nousee ylöspäin. Vesilasista kostea ilma virtaa ylöspäin pois lasista kun on haihtunut ja tilalle lasiin virtaa kuivaa ilmaa tilalle, ja syntyy tuttu Rayleigh benard konvektiosolu :

http://en.wikipedia.org/wiki/Rayleigh%E2%80%93B%C3%A9nard_convection

Mutta hyvä että Jiitu sinä olet ymmärtänyt tuon kosteusjutun. :)

Sanon nyt vielä oman mielipiteeni tästä veden kondensoitumisesta höyrystä nesteeksi ja haihtumisesta nesteestä höyryksi. Siksi näin tapahtuu matalapaineessa, koska pelkkä ilman lämpötilaeroilla aiheutuva kuivan ilman yksifaasinen virtaus(unohdetaan se vesi nyt) ei riitä siirtämään lämpöä niin suurella teholla kuin monifaasivirtaus(vesi on mukana) jossa on vesihöyryä ja ilmaa. Vesihän on tunnetusti parempi lämmönsiirrin kuin ilma. Ja faasimuutoshan eli haihtuminen ja kondensoituminen parantaa lämmönsiirtotehoa ja näin sen asian pitäisikin mennä matalapaineen tapauksessa, että lämmönsiirron pitää tehostua.

No sitten tähän veden kondensoitumiseen tuolla korkealla taivaalla esim. nyt talvellakin, siellähän vesihöyry siis kondensoituu takaisiin kaasuasta nestemäiseen muotoon ja muodostuu pilviä, mutta pilvien yläosistahan säteilee talvella lämpöä avaruuteen enemmän kuin sinne aurinko tuo energiaa, joten lämpeneekö tuo pilvien yläosa todella talviaikaan kokonaisuudessaan ? (ilman ja veden seos) (lentokoneen ikkunasta näät tähdet talvella pilvien yläpuolella joten mitä muutakaan pilvien ylöosille voi tapahtua kuin hidasta jäähtymistä) . Kondensoituminen tapahtuu omasta mielestäni osittain myös siksi tuolla että vallitseva ilmanpaine laskee ja keskilämpötila korkeammalla, jolloin vesihöyry ei pysty enään olemaan kaasumaisessa muodossa. Se että missä tuo kondensoitunut vesi sitten sataa maahan siihen vaikuttaa moni muukin asia jne.

Kirjoitin nyt vähän talvipainotteisena veden kierrosta ilmakehässä, mutta niin pitääkin kun ketjun otsikko on talviketju.

it's the Sun stupid!

Leone
Seuraa 
Viestejä4564

Noista pitäis ottaa tasoitetut arvot (esim. 10 pv liukuva ka) ja AO -indeksistä myös ja laskea nyt aluksi vaikka lineaarinen korrelaatiokerroin. Kumpikin varmaan antaa hyvän korrelaation. Harmi kun ei oo yhtään ylimääräistä aikaa nyt tuohon...

Leone
Seuraa 
Viestejä4564

Fluxin 3 huippukohtaa olivat noin 26.10, 15.11 sekä 10.12.  AO:n piikit taas ovat tasoitettuna olleet noin 16.11, 1.12 sekä 21.12 (karkeasti). Eli nuo täsmää erinomaisesti ja siinä on se 2-3 viikon viive josta olen jo vuosia yrittänyt sanoa, riippuen siitä missä asennossa sääjärjestelmä on. Jos oikein hienostellaan, niin tuo viive noiden huippujen välillä koko ajan pieneni, mikä voi johtua siitä, että sääjärjestelmä ei ehtinyt kunnolla palautua edellisestä pommista kun jo tuli seuraavaa, ja oli herkempi.

Mutta nyt siis fluxi pomppasi ennätykseen, niin ollaan tarkkana singahtaako AO +5 lukemaan vai jääkö +3 lukemaan vastaten paremmin pilkkumääriä (jotka nekin toki voivat vielä nousta). Vai tuleeko anomalia eikä pomppaa mihinkään. Tällainenkin varmaan voi joskus tapahtua jos on vaikka SSW -ilmiö päällä siinä.

sääpeikko
Seuraa 
Viestejä7181
unbiased

 

peikko kirjoitti

 

No kuinkas tuo vesilasijuttu sitten. Miten se 1cm lasin pohjalla vesi voi haihtua sieltä pois jos asia on noin ?.

 

Kappas vaan! Et ole koskaan kuullut kaasujen diffuusiosta. Et voi mitenkään olla oikeassa, bensiini haihtuu lasista vettäkin nopeammin, vaikka sen höyry on 6 kertaa tiheämpää kuin ilma. Katsos kun bensiinin höyrynpaine on matalampi ja se haihtuu siksi helpommin. Ja pistäpä vettä pulloon, vesi säilyy päiviä, kun diffuusio tapahtuu pienemmästä aukosta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Diffuusio

Aivan sama mitä tietokoneillaan ajavat, eivät ennusteet ole ennenkään onnistuneet. Suomessa viilenee vasta, kun pohjois Atlantin matalapaine katoaa. Mikä matalapaineen aiheuttaa, eipä taida kukaan osata edes arvella.

 

Tämäkin on totta varmasti mitä bensiinin diffuusiosta sanoit, mutta mites tilanne haihtumisen jälkeen ja nimenomaan veden haihtumisen jälkeen mihin suuntaan suurin osa tavarasta on menossa ja mitä tapahtuu.

it's the Sun stupid!

unbiased
Seuraa 
Viestejä1863

peikko:

...nimenomaan veden haihtumisen jälkeen mihin suuntaan suurin osa tavarasta on menossa ja mitä tapahtuu.

Satunnaiseen suuntaan H2O molekyylit sinkoilevat lämpöliikkeen johdosta. Jos on ulospääsytie, sinne niitä katoaa. Olisit tarkistanut tietojasi difuusiosta. Väittämilläsi tiheyseroilla ei ole merkitystä.

Pohjois Atlantilla on kylmää ilmaa, kun sitä on sinne pohjoisesta purkautunut. Tämä pitää yllä matalapainetta, kunnes tuo kylmä ilmamassa siirtyy pois tai lämpenee talven väistyessä. Aikaa eivät tietokoneet eikä mitkään indeksit tai auringon pilkut osaa kertoa. Suomessa on lämmintä siihen saakka, kunnes matalapaine heikkenee. Ajankohtaa ei voi ennustaa ennen, kuin satelliittikuvista sen voi tehdä itsekin omin silmin. Suuri joukko tekee nollatutkimusta ja saa palkkansa pelaamalla ilmastopelejä tietokoneilla - ja meidän muiden kustannuksella.

http://www.wetterzentrale.de/pics/avnpanel1.html

sääpeikko
Seuraa 
Viestejä7181
unbiased

peikko:

...nimenomaan veden haihtumisen jälkeen mihin suuntaan suurin osa tavarasta on menossa ja mitä tapahtuu.

Satunnaiseen suuntaan H2O molekyylit sinkoilevat lämpöliikkeen johdosta. Jos on ulospääsytie, sinne niitä katoaa. Olisit tarkistanut tietojasi difuusiosta. Väittämilläsi tiheyseroilla ei ole merkitystä.

Pohjois Atlantilla on kylmää ilmaa, kun sitä on sinne pohjoisesta purkautunut. Tämä pitää yllä matalapainetta, kunnes tuo kylmä ilmamassa siirtyy pois tai lämpenee talven väistyessä. Aikaa eivät tietokoneet eikä mitkään indeksit tai auringon pilkut osaa kertoa. Suomessa on lämmintä siihen saakka, kunnes matalapaine heikkenee. Ajankohtaa ei voi ennustaa ennen, kuin satelliittikuvista sen voi tehdä itsekin omin silmin. Suuri joukko tekee nollatutkimusta ja saa palkkansa pelaamalla ilmastopelejä tietokoneilla - ja meidän muiden kustannuksella.

http://www.wetterzentrale.de/pics/avnpanel1.html

Jäämeren päällä on myös nyt korkeapaine :

http://expert-images.weatheronline.co.uk/daten/proficharts/en/2014/01/07/basis06/nhem/prec/14010709_0706.gif

Tuon Jäämeren korkeapaineen pitäisi muuttaa matalapaineiden kulkureittiä etelämmäksi, joka aiheuttaa myös perjantaina sään kylmenemisen Etelä-Suomessakin, mutta saa tosiaan nähdä kuinka pitkäksi tuo jää.

Sitten tuohon diffuusioon, miksi ilmakuplat vedessä menevät ylöspäin ?? tai miksi styroksi pysyy veden pinnalla, vaikka diffuusiosta näyttäisit osaavan kaikenlaista, suosittelisin sinua lukemaan vielä tämän niin ymmärrät perusteet siitä kuinka vesihöyryn ja ilman seos käyttäytyy :

http://en.wikipedia.org/wiki/Buoyancy

Tuosta jos nopeasti lasket putomaiskiihtyvyyttä vesihöyrylle ilmassa olettaen, että kosteusprosentti on 100%, otin täältä lukuarvot ja seuraavat oletukset (tämä on siis varsin karkea arvio kun minulla ei ole tässä alan kirjallisuutta nyt esillä tarkistetaan illemmalla tulos)

Lämpötila on 0C talvella joten vettä mahtuu kuutiometriin :

http://ilmasto-opas.fi/ilocms-portlet/article/3f4249f8-f39a-4ff6-889a-ea...

5 g/m^3

Täältä ilman tiheys :

http://en.wikipedia.org/wiki/Density_of_air

http://www.taulukot.com/index2.php?search_id=mekaniikka_termodynamiikka&...

http://www.armatec.com/fi/tekniset-apuvalineet/taulukot/vesi-ja-hoyry2/

Katsotaan tilanne yhdessä kuutiometrissä kosteaa ilmaa

Ja valitaan positiiviseksi suunnaksi alaspäin

F(kokonaisvoima ylös ja alaspäin ) = F(maan vetovoima) - F (nostevoima vesihöyrylle painavammasta ilmasta )

-->

F (H20-höyry kokonaisvoima) = m(vesihöyry)g-tiheys(ilma)*V*g=0,005 kg*9,81m/s^2 - (1,29 kg/m^3*1m^3-0,59kg/m^3)*9,81kg/m^3 = -6,81N

Mielestäni tuo yli 6 Newtonin voima kuulostaa varsin suurelta luvulta 0,005 kg:lle vesihöyryä, nyt kannattaakin miettiä onko oleellinen asia se, että mahtuuko kuutioon ilmaa 0,005kg vesihöyryä vai se kuinka suuri massavirta (kg/s) muodostuu ylöspäin noin valtavalla nosteella siitä huolimatta vaikka kuutioon mahtuisikin vain 0,005kg vesihöyryä. Eli toisin sanoen, tuo 0,005 kg vettä joka kuutiossa ilmaa on vaihtuu varsin nopeasti uuteen vesihöyryyn. ??

Nyt vain sijoitat tuon Navier stokesin yhtälöön ja lasket massavirran, huomioiden kitkan mikä vesihöyryn ja ilman välillä on :

http://en.wikipedia.org/wiki/Navier%E2%80%93Stokes_equations

Voin tuon tänään myöhemmin laskea kuinka nopea ylöspäin syntyvä massavirta tuosta syntyy. Ja tämän takia ylempänä taivaalla vettä onkin paljon enemmän kuutiota kohti ilmaa, koska siellä tapahtuu kondensoituminen lopulta koska massavirta kuljettaa sinne valtavan määrän vettä.

it's the Sun stupid!

Leone
Seuraa 
Viestejä4564

Amerikkalaiset ovat paniikissa kun ovat joutuneet keskelle Daltonin aikaisia lämpötiloja. Myös tänne on tulossa pakkasia ja Grönlannin länsipuolikin näyttää kylmältä. Kuitenkin AO on vain pikkumiinuksilla, joka on hivenen kummallista. Tuntuu että tänä talvena pikkumiinus tuo heti selvästi normaalia kylmemmät kelit, kun taas viime talvena isoillakin miinuksilla päästiin vain normitalveen. Onko Wade tässä nyt jonkinlainen SSW -poikanen menossa vai?

kahannin
Seuraa 
Viestejä3784
unbiased

 

peikko kirjoitti

 

No kuinkas tuo vesilasijuttu sitten. Miten se 1cm lasin pohjalla vesi voi haihtua sieltä pois jos asia on noin ?.

 

Kappas vaan! Et ole koskaan kuullut kaasujen diffuusiosta. Et voi mitenkään olla oikeassa, bensiini haihtuu lasista vettäkin nopeammin, vaikka sen höyry on 6 kertaa tiheämpää kuin ilma. Katsos kun bensiinin höyrynpaine on matalampi ja se haihtuu siksi helpommin. Ja pistäpä vettä pulloon, vesi säilyy päiviä, kun diffuusio tapahtuu pienemmästä aukosta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Diffuusio

Aivan sama mitä tietokoneillaan ajavat, eivät ennusteet ole ennenkään onnistuneet. Suomessa viilenee vasta, kun pohjois Atlantin matalapaine katoaa. Mikä matalapaineen aiheuttaa, eipä taida kukaan osata edes arvella.

Veden haihtumiseen vesilaista vaikuttaa myös lämpötila. Jos vesi esimerkiksi jäätyy, niin se voi hyvinkin säilyä lasissa läpi talven.

Mitä tulee veteen ilmakehässä, niin se on pilvissä vetenä, jolloin se pyrkii tulemaan sateena alas. Kylmemmällä kelillä vesi on kiinteässä olomuodossa, jolloin se pyrkii tulemaan alas lumena. Eroaa näissä suhteessa merkittävästi bensiinistä.

Matalapaineet Pohjois-Atlantilla aiheuttaa tietenkin Golf-virran tuoma lämmin vesi. Jossain päin kyseistä vesialuetta on aina matalapainealueita. Norjan merta voidan sanoa nmatalapaineiden sylttytehtaaksi. Normaalisti ne sieltä suuntautuvat Skandinavian yli itään, mutta jos ja kun Keski-Venäjän selänteellä muodostuvat korkeapaineet kasvavat kyllin voimakkaiksi ja ajautuvat myös Suomenniemen/Kölivuoriston itäpuolisen Skandinavian yläpuolelle, niin ne pakottavat kyseiset matalapaineet suuntautumaan pääsäntöisesti Englannin, Benelux-maiden ja Pohjois-Ranskan yli Keski-Eurooppaan yltäen satunnaisesti myös Etelä-Eurooppaankiin.

Kun matalapaineet kulkevat Skandinavian yli, niin Keski-Euroopassa on aurinkoista säätä. Kun matalapaineet kulkeutuvat Keski-Eurooppaan, niin meillä on kylminä vuodenaikoina hyvin kylmää ja lämpiminä vuodenaikoina hyvin lämmintä. Norjan rannikolla on tietenkin aina pääsääntöisesti sateista.

 

sääpeikko
Seuraa 
Viestejä7181
Leone

Amerikkalaiset ovat paniikissa kun ovat joutuneet keskelle Daltonin aikaisia lämpötiloja. Myös tänne on tulossa pakkasia ja Grönlannin länsipuolikin näyttää kylmältä. Kuitenkin AO on vain pikkumiinuksilla, joka on hivenen kummallista. Tuntuu että tänä talvena pikkumiinus tuo heti selvästi normaalia kylmemmät kelit, kun taas viime talvena isoillakin miinuksilla päästiin vain normitalveen. Onko Wade tässä nyt jonkinlainen SSW -poikanen menossa vai?

Tässä tuo SSW lämpötiladata, näyttää uusin mittaus keskimääräiseltä ? :

http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/stratosphere/temperature/10mb9065.gif

it's the Sun stupid!

Leone
Seuraa 
Viestejä4564

Koska Wade on näköjään päiväunilla, jouduin turvautumaan Washington Post -lehden näkemykseen:

http://www.washingtonpost.com/blogs/capital-weather-gang/wp/2013/12/31/sudden-stratospheric-warming-could-it-lead-to-a-very-cold-january-in-d-c/

Toden totta, polaarivorteksihan siellä vääntyilee ja jonkinlainen SSW voisi olla tulossa. Kuten tuolla olevasta taulukosta nähdään, niin SSW pystyy blokkaamaan +AO:n vaikutuksen. SSW (toiselta nimeltään Pääpakkasukko) voi siis jyrätä aktiivisuuden nousun yli ja pelastaa talven.

Leone
Seuraa 
Viestejä4564
peikko763
Leone

Amerikkalaiset ovat paniikissa kun ovat joutuneet keskelle Daltonin aikaisia lämpötiloja. Myös tänne on tulossa pakkasia ja Grönlannin länsipuolikin näyttää kylmältä. Kuitenkin AO on vain pikkumiinuksilla, joka on hivenen kummallista. Tuntuu että tänä talvena pikkumiinus tuo heti selvästi normaalia kylmemmät kelit, kun taas viime talvena isoillakin miinuksilla päästiin vain normitalveen. Onko Wade tässä nyt jonkinlainen SSW -poikanen menossa vai?

Tässä tuo SSW lämpötiladata, näyttää uusin mittaus keskimääräiseltä ? :

http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/stratosphere/temperature/10mb9065.gif

 

Mun mielestä tuossa on piikin poikanen olemassa...

sääpeikko
Seuraa 
Viestejä7181
Leone
peikko763
Leone

Amerikkalaiset ovat paniikissa kun ovat joutuneet keskelle Daltonin aikaisia lämpötiloja. Myös tänne on tulossa pakkasia ja Grönlannin länsipuolikin näyttää kylmältä. Kuitenkin AO on vain pikkumiinuksilla, joka on hivenen kummallista. Tuntuu että tänä talvena pikkumiinus tuo heti selvästi normaalia kylmemmät kelit, kun taas viime talvena isoillakin miinuksilla päästiin vain normitalveen. Onko Wade tässä nyt jonkinlainen SSW -poikanen menossa vai?

Tässä tuo SSW lämpötiladata, näyttää uusin mittaus keskimääräiseltä ? :

http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/stratosphere/temperature/10mb9065.gif

Mun mielestä tuossa on piikin poikanen olemassa...

Voihan sellanenkin piikkikin tuossa olla tuloillaan.

Täällä ennusteita tuohon :

http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/stratosphere/strat_a_f/

mm. 192 tunnin päähän näyttää tältä :

http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/stratosphere/strat_a_f/gif_files/gfs_t10_nh_f192.gif

it's the Sun stupid!

Wade
Seuraa 
Viestejä1360
Leone

No perhana, sehän on major SSW piikki just tänään! Pitää laittaa lotto sisään...

10 hPa.n kuvassa näkyvän mahdollisen SSW:n vaikutukset näkyisivät ehkä vasta helmikuun alussa, eikä siihen aikaan SSW:t ole enää niin kylmiä varsinkaan Euroopassa. Tämän hetkiset kylmät säät Amerikassa ja Keski-Venäjällä aiheutuvat pitkälti arktisen alueen syklisestä lämpenemisestä (Warm arctic, cold continents) sekä pohjoisen Tyynenmeren SST:n lämpöjakaumasta (koillisessa lämmintä).

http://www.esrl.noaa.gov/psd/map/ANIM/sfctmpmer_01a.fnl.30.gif

Näistä johtuen PNA indeksi on ennusteen mukaan menossa selvästi plussalle, mikä tietäisi kylmiä aikoja Pohjois-Amerikkaan kuun puolivälissä ja mahdollisesti myös Euroopaan.

http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/pna/pna.shtml

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat