Sivut

Kommentit (1413)

sääpeikko
Seuraa 
Viestejä7329

Toivottavasti tämä matalapainemysteeri ratkeaa nyt:

Noniin otetaas sitten hieman tarkemmin esimerkki Atlantin Valtamereltä.
Tästä tiiliskivestä otan muutaman korrellaation tähän kommenttiini :
http://www.amazon.com/Basic-Heat-Mass-Transfer-Edition/dp/0130962473

Ja tästäkin tiiliskivestä tarkistin jotain korrellaatioita, että pitivät paikkansa :

http://www.amazon.com/Heat-Transfer-Adrian-Bejan/dp/0471502901

Eli matalapaine alkaa vasta syntymään ja on aluksi tyyni keli. (Toki tämän saman kommentin voin käydä läpi sellaisessakin tilanteessa että tuulta on ei ole ongelma)
Oletetaan, että merivesi on pinnasta +10°C lämmintä Atlantin valtamerellä, kuten jenkkiarmeijakin suurinpiirtein ennustelee:
http://www7320.nrlssc.navy.mil/GLBhycom1-12/navo/arcticsst_nowcast_anim30d.gif
Ja että tuuli on 0m/s ja on tyyni keli ja ilman lämpötila 0C. Oletetaan että ilman suhteellinen kosteus on jo valmiiksi 20 %. Toki kun tilanne kehittyy laskentani mukaiseksi, niin tuuli ei todellakaan ole 0 m/s vaan virtauksia löytyy.

Eli meillä on luonnollisen konvektion ongelma, jossa pitää selvittää Grasshoffin luku :
Gr=(drho)/rho)*gL^3/v^2
,missä drho = ilman(tiheys) - ilman tiheys hyvin lähellä veden pintaa(tiheys) = rhoe-rhos
[ilman tiheys hyvin lähellä veden pintaa on sellaista ilmaa jonka kosteuprosentti on yli 20%]
,missä rho = keskimääräinen tiheys
 ,missä L on karakteristinen mitta no tässä tapauksessa voidaan tarkastella vailla 1m x 1m kokoista aluetta, jolloin L = 1m.
,missä g = 9,81m/s^2 (putoamiskiihtyvyys).
,missä v=13,4*10(^-6) m^2/s   (ilman bulkki viskositeetti (0C+10C)/2=+5C lämpötilassa)
Tuntemattomat ovat siis vaan rho:t jotka ovat tiheyksiä. Selvitetään ensin Vedelle saturaatiopaine lämpötilassa +10C -->
Psat(T=+10C) = 1215 Pa
Kosteuden paine +0C kosteassa ilmassa  --> Prh=0,2*610Pa = 122 Pa
Tiheydet rhoe ja rhos saadaan ideaalikaasun seoksesta :
rhos = P1M1/RT+P2M2/RT
,missä P1=Psat ja P2 on normaali-ilmanpaine - Psat, M1 = veden moolimassa , M2 = ilman moolimassa, R = vakio 8314 , T on lämpötila Kelvineissä
rhoe = P1M1/RT+P2M2/RT
,missä P1=Prh ja P2 on normaali-ilmanpaine - Prh, M1 = veden moolimassa , M2 = ilman moolimassa, R = vakio 8314 , T on lämpötila Kelvineissä
rhos = (1215*18)/(8314*283)+[(101330-1215)*29]/(8314*283)=m1s+m2s=1,243253kg/m^3
rhoe=(122*18)/(8314*273)+[(101330-122)*29]/(8314*273)=m1e+m2e=1,2940915kg/m^3
drho=1,2940915kg/m^3-1,243253kg/m^3=0,0508kg/m^3
rho = 0,5*(1,2940915kg/m^3+1,243253kg/m^3)=1,26867kg/m^3

Gr=(drho)/rho)*gL^3/v^2 = (0,0508/1,26867)*9,81*1^3/(13,4*10^[-6])^2=2,1887...*10^9
Jos Grashoffin luku on yli 1*10^9 niin on turbulentti luonnollinen konvektio joten tässä tapauksessa se on turbulentti selvästi. Ja turbulentin luonnollisen konvektion vuoksi voidaan käyttää seuraavia korrellaatioita Nusseltin luvulle ja Sherwoodin luvuksi:

Nu(L) = 0,14(Gr*Pr)^(1/3) ja Sh(L)=0,14(Gr*Sc)^(1/3)
,missä Pr on Prandlin luku kuivalle ilmalle näissä lämpötiloissa sen arvo on 0,69 (taulukko arvo MILLS kirjasta)
,missä Sc on Scmidtin luku vesi-ilma systemille joka on likimain 0,61 ( taulukko arvo MILLS kirjasta)
Nyt saadaan:
Nu(L) = 0,14*(2,188..*10^9*0,69)^(1/3) = 1147 
Sh(L) = 0,14(2,188..*10^9*0,61)^(1/3) = 1101

Nyt voidaan laskea lämmönsiirtokerroin neliömetriäkohti:
hc=(k/L)*Nu , missä k on ilman lämmönjohtavuus tässä lämpötila-alueella n. 0,025W/mK
hc=(0,025/1)*1147=27,52W/m^2K
massavirta yhden neliömetrin läpi = gm1 = (rho*v/Sc*L)*Sh(L)
,missä rho on keskitiheys 100% kostealle ilmalle ja 20% kostealle ilmalle ja Sh(L) on Sherwoodin luku ja Sc on Smcmidtin luku. v on ilman viskositeetti.
gm1 = {(1,26867*13,44*10^[-6])/(0,61*1)}*1101=0,03077kg/m^2s
Eli siis 30 grammaa / s   (neliömetrille)

No voin vielä laskea lämmönsiirtotehoa vedestä ilmaan konvektiolla sekä diffuusiolla:
Q(konv)=hcA(T(ilma)-T(vesi))=27,52W/m^2K*1m^2*10K=275,2W
Q(diff)=gm1*A(m1s-m1e)hfg(Ts)
,missä m1s ja m1e saadaan rhos ja rhoe kaavoista jostain ylhäältä aikaisemmin :
m1s=(1215*18)/(8314*283)=0,009295
m1e=(122*18)/(8314*273)=0,000967
,missä hfg(Ts) on veden faasimuutosenergia rajakerroksen lämpötilassa +5C =2,490*10^6 J/kg
Eli Q(diff) = 0,03077*1*(0,009295-0,000967)*2,490*10^6=638W

Vielä kertaan diffuusion lämmönsiirto teho on 638W ja konvektion 275W
Tämän saman asian voin laskea tuulellakin ja eri lämpötiloilla, mutta tämä antoi suuntaa. Ja siis yhden kuution vedet vaihtuvat 6 kertaa joka sekunti, koska massavirta oli 30g/s. Ja kuutioon vettä mahtui 5g vettä mitä aikaisemmin laskettiin tällä palstalla.

Mitäs nyt sanotte , kumpi vaikuttaa enemmän virtauksiin haihtuminen vai lämpötila-erot, kun jo 10C lämpötilaerolla tilanne on edellämainittu, suuremmalla lämpötilaerolla diffuusion teho kasvaa moninkertaiseksi...

Asiasta tietämättömille vielä tietopankki dimensiottomille muuttujille, jota laskussani käsittelin , nämä ovat siis erinomaisia työkaluja esitellä turbulenttia diffuusiota ja konvektiivista lämmönsiirtoa, vaikka toki annoin Wateissakin ja massavirrassakin vastauksen:

http://en.wikipedia.org/wiki/Sherwood_number

http://en.wikipedia.org/wiki/Prandtl_number

http://en.wikipedia.org/wiki/Schmidt_number

http://en.wikipedia.org/wiki/Nusselt_number

http://en.wikipedia.org/wiki/Grashof_number

Joskus aikaisemmin sanoit unbiased miksi bensiini haihtuu nopeasti, veden faasimuutos energia on siis n. 2,5*10^6 J/kg ja bensiinin on Jos luotetaan tähän lähteeseen :

http://www.aquamist.co.uk/vbulletin/archive/index.php/t-236.html

0,5*10^6J/kg on bensiinin faasimuutosenergia, joten tarvitaan 5 kertaa enemmän energiaa veden haihtumiseen vs. bensiinin tässä oma mielipiteeni asiaan miksi bensiini haihtuu nopeammin paineellakin on kai pientä tekemistä tähän ?? ... kysyhän minulta jos yllä olevassa laskussa on jokin epäselvää.

it's the Sun stupid!

unbiased
Seuraa 
Viestejä1863

peikko laski

F (H20-höyry kokonaisvoima) = m(vesihöyry)g-tiheys(ilma)*V*g=0,005 kg*9,81m/s^2 - (1,29 kg/m^3*1m^3-0,59kg/m^3)*9,81kg/m^3 = -6,81N

Edellä oli laskelmani

Kuivan ilman tiheys on 1,27 kg/m3 ja vesihöyryn tiheys olisi 0,71 kg/m3, jos se olisi pysyvää normaali olosuhteissa. Kun suhteellinen kosteus on 100%, 15 asteisessa ilmassa kosteutta on 0,8 paino %. Tämän ilman tiheys olisi 1,266 kg/m3. Nostovoimaa olisi siten neliömetrillä 0,04N. Kun suhtellinen kosteus on kuitenkin 50% luokkaa, nostovoima on 0,02 N/m2.

Jompi kumpi laski ja ymmärsi väärin! Mikä muuten on 0,59 kg/m3?

Aivan turhaa lähteä viisastelemaan fasimuutosenergialla ja turbulenteilla. Haihtuminen vesilasissa (siitähän oli kysymys) on kuitenkin niin hidasta, että ympäristöstä ehtii siirtyä riittävästi lämpöä ylläpitämään haihtumista, oli kyseessä vesi tai bensiini.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sääpeikko
Seuraa 
Viestejä7329
unbiased

peikko laski

F (H20-höyry kokonaisvoima) = m(vesihöyry)g-tiheys(ilma)*V*g=0,005 kg*9,81m/s^2 - (1,29 kg/m^3*1m^3-0,59kg/m^3)*9,81kg/m^3 = -6,81N

Edellä oli laskelmani

Kuivan ilman tiheys on 1,27 kg/m3 ja vesihöyryn tiheys olisi 0,71 kg/m3, jos se olisi pysyvää normaali olosuhteissa. Kun suhteellinen kosteus on 100%, 15 asteisessa ilmassa kosteutta on 0,8 paino %. Tämän ilman tiheys olisi 1,266 kg/m3. Nostovoimaa olisi siten neliömetrillä 0,04N. Kun suhtellinen kosteus on kuitenkin 50% luokkaa, nostovoima on 0,02 N/m2.

Jompi kumpi laski ja ymmärsi väärin! Mikä muuten on 0,59 kg/m3?

Aivan turhaa lähteä viisastelemaan fasimuutosenergialla ja turbulenteilla. Haihtuminen vesilasissa (siitähän oli kysymys) on kuitenkin niin hidasta, että ympäristöstä ehtii siirtyä riittävästi lämpöä ylläpitämään haihtumista, oli kyseessä vesi tai bensiini.

Luitko tuon yllä olevan kommentin johon juuri vastaist eli lueppa sen kommentin aloituksen jossa nostetta laskin, hain internetistä sellaisista lähteistä tietoja vesihöyryn tiheydelle, jotka eivät ole välttämättä luotettavia ja laitoin ne lähteet tuonne näkyville. Koska silloin käytettävissäni ei ollut noita hyviä kirjoja tähän aiheeseen.

Samanlailla tuon vesilasin haihtuminen menee kuin tuon merenkin, mitä tuossa laskeskelin ainoastaan karakteristinen mitta on pienempi vesilasissa eli L, sekä todennäköisesti veden ja ilman lämpötila on enemmän lähellä toisiaan, muuten täsmälleen samalla fysiikalla pelaa, tosin vesilasin tapauksessa saatetaan olla laminaarissa diffuusiossa eikä turbulentista, se riippuu tietenkin Grasshofin luvun suuruudesta. Kerro minulle seuraavat reuna-ehdot niin lasken massavirran sinulle vesilasista bensiinistä sekä vedestä, olettaen että kerrot minulle seuraavat alkuarvot , annan vastauksen massavirtana :

vesilasin ympärillä olevan ilman lämpötila sekä ilman kosteus, veden lämpötila/ bensiinin lämpötila,

vallitseva ilmanpaine hPa:ssa, vesilasin dimensiot korkeus, leveys, syvyys jne.

 Yritän sinulle nyt vielä kerran sanoa että en hifistele mitään vaan yritän tällä palstalla saada mahd. hyvillä korrellaatioilla lähelle todellisuutta tuloksia. On olemassa molekylääristä diffuusiota, viskoosia diffuusiota ja konvektiivista diffuusiota. Ja kaikkia noita kolmea tapahtuu jonkin verran haihtumisessa lue täältä lisää jos kuulostaa oudolta :

http://en.wikipedia.org/wiki/Schmidt_number

http://en.wikipedia.org/wiki/Sherwood_number

Sitten itse talven aiheeseen Hesari on löytänyt tähän talveen ratkaisun :

http://www.hs.fi/kotimaa/Sama+s%C3%A4%C3%A4ilmi%C3%B6+selitt%C3%A4%C3%A4+Suomen+leutouden+ja+Yhdysvaltain+pakkaset/a1389063945458?ref=hs-art-new-1

it's the Sun stupid!

unbiased
Seuraa 
Viestejä1863

peikko, et siten suostunut myöntämään, että ajattelit vesihöyryn nostevaikutuksen väärin. Et vastannut, mistä 0,59 kg/m3 tuli (100 asteisen vesihöyryn tiheys normaalipaineessa). Päin seiniä sekin. Kun vesihöyryä on ilmaan sekoittuneena, sen lämpötila on tietenkin sama kuin ilman lämpötila. Tiheys on siten käyttämäni 0,71 kg/m3.

Hesarin ilmastotieteilijän selitys säillekin on metsässä ja saatu toimimattomista ilmastomalleista. Suomen lämpimien ja NY:n kylmyyden syy on hyvin yksinkertainen, pohjois Atlantilla säilyvä pysyvä matala paine. Se kierrättää kylmää napailmaa etelään ja Suomeen tulee samaa ilmaa lounais Euroopassa jo vähän lämminneenä. Sen syntyyn ei voi vaikuttaa 15 kilometrin korkeudessa oleva napapyörre, vaan alailmakehän olosuhteet. Ilmastahan taitaa olla 90% alle 10 km:n korkeudessa.

Varmaankin imastomalleista on saatu omituinen selitys  "Kun napapyörre on syntynyt, lämpö karkaa sieltä avaruuteen." Aivan puppua. Jos alueella on jääkidepilviä, kuten edellä oletin matalapaineen aiheuttajaksi, nämä kyllä säteilevät energiaa avaruuteen mutta myös pysäyttävät maasta tulevan säteilyn. Tärkeintä näissä pilvissä on, että ne pysäyttävät auringon säteilyä ja lämpö jää tulematta alapilviin. Tällöin alapilvet eivät kuivu, vaan matalapaineen syntymiseen on otolliset olosuhteet.
Pelkkä talonpoikaisjärki riittää eikä tarvita ilmastonmuutoksen todisteluun viilattuja ilmastomalleja.

 

sääpeikko
Seuraa 
Viestejä7329
unbiased

peikko, et siten suostunut myöntämään, että ajattelit vesihöyryn nostevaikutuksen väärin. Et vastannut, mistä 0,59 kg/m3 tuli (100 asteisen vesihöyryn tiheys normaalipaineessa). Päin seiniä sekin. Kun vesihöyryä on ilmaan sekoittuneena, sen lämpötila on tietenkin sama kuin ilman lämpötila. Tiheys on siten käyttämäni 0,71 kg/m3.

Hesarin ilmastotieteilijän selitys säillekin on metsässä ja saatu toimimattomista ilmastomalleista. Suomen lämpimien ja NY:n kylmyyden syy on hyvin yksinkertainen, pohjois Atlantilla säilyvä pysyvä matala paine. Se kierrättää kylmää napailmaa etelään ja Suomeen tulee samaa ilmaa lounais Euroopassa jo vähän lämminneenä. Sen syntyyn ei voi vaikuttaa 15 kilometrin korkeudessa oleva napapyörre, vaan alailmakehän olosuhteet. Ilmastahan taitaa olla 90% alle 10 km:n korkeudessa.

Varmaankin imastomalleista on saatu omituinen selitys  "Kun napapyörre on syntynyt, lämpö karkaa sieltä avaruuteen." Aivan puppua. Jos alueella on jääkidepilviä, kuten edellä oletin matalapaineen aiheuttajaksi, nämä kyllä säteilevät energiaa avaruuteen mutta myös pysäyttävät maasta tulevan säteilyn. Tärkeintä näissä pilvissä on, että ne pysäyttävät auringon säteilyä ja lämpö jää tulematta alapilviin. Tällöin alapilvet eivät kuivu, vaan matalapaineen syntymiseen on otolliset olosuhteet.
Pelkkä talonpoikaisjärki riittää eikä tarvita ilmastonmuutoksen todisteluun viilattuja ilmastomalleja.

No laitetaan sinulle se lähde mistä otin tuon tiheyden :

http://www.armatec.com/fi/tekniset-apuvalineet/taulukot/vesi-ja-hoyry2/

Kuten jo useita kertoja sinulle sanoin, niin tuo lähde on huomattavasti huonompi kuin alan kirjallisuus joita käytin eilen illalla kotonani.

Vaikka tiheys olisi tuo 0,79 mitä mainitsit, se ei muuta juurikaan tilannetta, edelleen 5 grammaa vettä kohti joka on kuutiossa kosteaa ilmaa on useiden Newtonien suuruinen nostevoima.

Veikkaan että minun laskuissani oli jokin virhe kuitenkin tuossa koska laitoin hihavakion tuohon vastukseen :) ja ilman kirjallisuutta laskin tuon ihan wikipedian kaavoilla. Mutta sen sijaan tuo mitä eilen illalla laskin on lähellä totuutta, eli 10 asteen lämpötilaero- valtamerellä aiheutti 1 neliömetrin kokoiseen alueeseen 30g/s massavirran.

http://cnx.org/content/m42196/latest/?collection=col11406/latest

Jos tämä nostekkin laskettaisiin tarkemmin illemmalla, kun minulla on käytössä tuohon kunnon kirjallisuus ? niin ei tarvitse arpoa wikipedian ja muun internetin sinnepäin menevillä jutuilla ?

Niin no asioita voi katsoa monesta näkökulmasta, hesari yritti omalla tavallaan selittää AO+ kaltaista tilaa, jolloin suomessa on pilvistä ja harmaata ja lämmintä talvella, kun taas Amerikkalaiset ja Grönlantilaiset saavat kylmää kyytiä. Kun taas AO- tilassa tilanne on sellainen että Suomessa on usein kylmä ja Grönlannissa lämmin ja Amerikassa on useimmat paikat lämpöisiä paitsi Floridan seutu.

Jos selailet sivuja taaksepäin tästä keskustelu-alueesta esim. tänne :

http://www.tiede.fi/keskustelu/59623/ketju/talven_2013_2014_saat/sivu/110

Niin siellä koitin selittää jotain perustietoa kuinka ylä-ilmakehä vaikuttaa matalapaineeseen vaikka toki matalapaineeseen varmasti vaikuttaa suureksi osaksi ala-ilmakehän ilmiöt verrattuna yläilmakehän ilmiöihin sääilmiöt kun tuppaavat olemaan niin monesta muuttujasta kiinni.

Tuosta olen samaa mieltä kanssasi, ettei ilmastonmuutosmalleja tarvita, koska niiden tarkkuus nykyisellään on varsin käyttökelvoton ennustamaan 100 vuoden päähän ilmaston kehittymistä. Ehkä 10-20 vuoden päästä on ensimmäisiä hyviä ilmastomalleja jotka antavat edes oikeaan suuntaan epätarkkaa arviota ?

it's the Sun stupid!

Wade
Seuraa 
Viestejä1429

Joulukuun NH-lumipeite oli 8. laajin 48 vuoden aikana toissa vuoden ennätyslumien jälkeen. Tosin Euraasiassa lunta oli vain hieman keskimääräistä enemmän.

http://climate.rutgers.edu/snowcover/chart_anom.php?ui_set=1&ui_region=nhland&ui_month=12

 

Pohjois-Amerikassa kerrottiin olevan laaja lumipeite kuun puolivälin aikoihin. Tilaston mukaan viikko 49 oli kaikkein lumipeitteisin mittausten alusta, 19.26 mij.km2.

http://climate.rutgers.edu/snowcover/chart_vis.php?ui_year=2013&ui_week=49&ui_set=0

Yli 19 mij.km2 lumipeite Pohjois-Amerikassa on harvinainen jopa sydäntalvella tammi- helmikuussa.

http://climate.rutgers.edu/snowcover/table_area.php?ui_set=0&ui_sort=0

 

Vähitellen alkaa arktinen alue heräilemään 'taisteluun' alueen syklistä läpenemistä vastaan,. Tämän tiimellksen vaikutukset alkavat näkymään entistä useimmin alemmilla leveysasteilla. 

 

 

MAK
Seuraa 
Viestejä2692
Wade

Pohjois-Amerikassa kerrottiin olevan laaja lumipeite kuun puolivälin aikoihin. Tilaston mukaan viikko 49 oli kaikkein lumipeitteisin mittausten alusta, 19.26 mij.km2.

Ei ole lumisin. Lumisin on viikko 52/2012, jolloin peite oli 19.32 milj km2.

Wade
Seuraa 
Viestejä1429
MAK
Wade

Pohjois-Amerikassa kerrottiin olevan laaja lumipeite kuun puolivälin aikoihin. Tilaston mukaan viikko 49 oli kaikkein lumipeitteisin mittausten alusta, 19.26 mij.km2.

Ei ole lumisin. Lumisin on viikko 52/2012, jolloin peite oli 19.32 milj km2.

Tarkoitin tietenkin, että viikko 49 oli lumipeitteisin viikko 49, mikä ei käy viestistä esille. Se ei ole edes joulukuun lumisin viikko, mutta ajankohtaan nähden lunta on kuitenkin ollut huomiolle pantavan laajalla alueella. Pohjois-Amerikan, Grönlanti mukaan luettuna, lumipeite-ennätys on tammikuun 1988 kylmänpurkauksen ajalta, 19.80 milj.km2  http://climate.rutgers.edu/snowcover/chart_vis.php?ui_year=1988&ui_week=2&ui_set=0

 

unbiased
Seuraa 
Viestejä1863

Matalapaineen synnystä sanotaan näin

"Matalapaine kehittyy monesti kylmän ja lämpimän ilmamassan rajalle." Syntyynkin viitataan

"Matalapaine saa alkunsa kylmän ja lämpimän ilmamassan rajalla olevasta polaaririntaman aaltohäiriöstä, joka näkyy muun muassa ylemmän ilmakehän ilmanpainekartalla."

Hienostunut selitys, mutta matalapaine ei voi syntyä kuin kahdella tavalla. Ilma jäähtyy ja tilavuus pienenee tai ilman vesihöyry tiivistyy, jolloin kaasujen tilavuus pienenee ja paine laskee. Jos lämpötila laskee asteen, paine pienenee 0,3% 1000 hPa -> 997 hPa. Kun vettä tiivistyy 1 g/m3, ilman tilavuus vähenee 1,2 litraa = 1,2% ja paine laskee 1000 hPa -> 988 hPa. Tästä voikin päätellä, että voimakkaiden matalapaiden alku on pilvien muodostuminen laajalla alueella. Wikipedian teksteistä ilmenee, että matalapaineet syntyisivät aaltohäiriöistä (mitä lienevätkään), siis ilman liikkeistä. Minun ymmärtääkseni ainoat syyt voivat olla vesihöyryn tiivistyminen pääasiassa ja ilman jäähtyminen vähäisemmässä määrin.

Asia ei ole kuitenkaan aivan selvä. Vesihöyryn tiivistyessä ilma lämpenee. 1 g tuottaa lämpöä 2,2 kJ, joka nostaisi ilman lämpötilaa 2,2 K. Tämä lisäisi ilman tilavuutta 0,6%, joten lopullinen tilavuuden pieneneminen olisi 1,2%:n sijasta 0,6%. Vielä monimutkaisemmaksi asian tekevät ilman pystyvirtaukset.

sääpeikko
Seuraa 
Viestejä7329
unbiased

Matalapaineen synnystä sanotaan näin

"Matalapaine kehittyy monesti kylmän ja lämpimän ilmamassan rajalle." Syntyynkin viitataan

"Matalapaine saa alkunsa kylmän ja lämpimän ilmamassan rajalla olevasta polaaririntaman aaltohäiriöstä, joka näkyy muun muassa ylemmän ilmakehän ilmanpainekartalla."

Hienostunut selitys, mutta matalapaine ei voi syntyä kuin kahdella tavalla. Ilma jäähtyy ja tilavuus pienenee tai ilman vesihöyry tiivistyy, jolloin kaasujen tilavuus pienenee ja paine laskee. Jos lämpötila laskee asteen, paine pienenee 0,3% 1000 hPa -> 997 hPa. Kun vettä tiivistyy 1 g/m3, ilman tilavuus vähenee 1,2 litraa = 1,2% ja paine laskee 1000 hPa -> 988 hPa. Tästä voikin päätellä, että voimakkaiden matalapaiden alku on pilvien muodostuminen laajalla alueella. Wikipedian teksteistä ilmenee, että matalapaineet syntyisivät aaltohäiriöistä (mitä lienevätkään), siis ilman liikkeistä. Minun ymmärtääkseni ainoat syyt voivat olla vesihöyryn tiivistyminen pääasiassa ja ilman jäähtyminen vähäisemmässä määrin.

Asia ei ole kuitenkaan aivan selvä. Vesihöyryn tiivistyessä ilma lämpenee. 1 g tuottaa lämpöä 2,2 kJ, joka nostaisi ilman lämpötilaa 2,2 K. Tämä lisäisi ilman tilavuutta 0,6%, joten lopullinen tilavuuden pieneneminen olisi 1,2%:n sijasta 0,6%. Vielä monimutkaisemmaksi asian tekevät ilman pystyvirtaukset.

Eikös ilmakehän yläosissa varsinkin pilvet usein säteile avaruuteen lämpöä paljonkin jolloin toi vesihöyryn tiivistymisen lämmitys hukkuu sinne taivaan tuuliin, toisaalta taas kun päivällä aurinko lämmittää pilvipeitettä niin tilanne on toinen. Mut talvella tuo on enemmän vallitseva tilanne mitä mainitsin ensin.

Jotkut tiedemiehethän on sitä mieltä, että pilvet ilmastoivat maapalloa tuotakin käsitettä voi ajatella monesta näkökulmasta, vesisadehan kuitenkin kesäaikaan oon viilentävä tekijä kuitenkin tunnetusti.

it's the Sun stupid!

sääpeikko
Seuraa 
Viestejä7329

Tästä on tässä talven ketjussa runsaasti puhuttu siis 1940-1980 vuosina Suomessa oli kylmää ja varsinkin talvella näyttäisi olleen AO-indeksi miinuksella paljonkin :

http://www.appinsys.com/globalwarming/AO_NAO_files/image002.jpg

Tästä voisi päätellä nopeasti ainakin senkin, että AMO-indeksillä AMO- tila korrelloi paremmin AO- kanssa kun taas AMO+ ajat korrelloivat AO+ kanssa, josko tuo olisi erittäin pieni säätelijä tuohon. Tai sitten tietysti parempi Jäämeren Jäätilanne painaa AO indeksin miinukselle, koska jostain syystä suuremmalle ja paksummalle jääkentälle syntyy korkeapaine helpommin. Ja maalaisjärjellä kun tuota ajattelee, niin näinhän siinä pitäisikin käydä, koska paksumpi ja laajempi jäämeri kaipaa juuri alaspäin laskeutuvaa korkeapaineista ilmaa, eikä halua ylöspäin nousevaa matalapainetta päällensä niin usein ?

NAO-indeksihän korrelloi myös hyvin AO-indeksin kanssa yleensä :

http://www.jisao.washington.edu/data_sets/nao/nao.jpg

No toisaalta poikkeuksiakin löytyy kuten 1920-luku. Mutta jonkinlainen muuttuja lienee myös tuo AMO tuossa tavalla tai toisella epäsuorastikkin ?

Löysin tälläisenkin käyrän jossa Dalton yhdistetään AMO indeksiin :D no tästä voi kukin tehdä sellaset tulkinnat mitä haluaa :

http://weatheradvance.com/home/weather/weatheradvance.com/wp-content/upl...

it's the Sun stupid!

unbiased
Seuraa 
Viestejä1863

Tämä on todella maalaisjärjellä ajateltua, jäisellä merellä olisi mieltymyksiä.

Ja maalaisjärjellä kun tuota ajattelee, niin näinhän siinä pitäisikin käydä, koska paksumpi ja laajempi jäämeri kaipaa juuri alaspäin laskeutuvaa korkeapaineista ilmaa, eikä halua ylöspäin nousevaa matalapainetta päällensä niin usein ?

Matalapaineitten muodostuminen on kuitenkin fysiikkaa. Jos meri on jäässä, haihtuminen on murto-osa avoimeen mereen verrattuna. Jos on tyyntä, meren pinnalla on pian 100% kosteus ja haihtuminen loppuu. Kun ei vettä haihdu, ei synny pilviä eikä matalapainetta. Näin vain periaatteessa, koska ilmamassat ovat alati liikkeellä. Korkeaaine syntyy pilvien haihtuessa, kaasujen määrä kasvaa tilavuusyksikössä ja paine kohoaa, ja vähäisemmässä määrin ilman lämmetessä. Ilman kinematiikalla ei ole suurta merkitystä paineisiin.

 

sääpeikko
Seuraa 
Viestejä7329

Pohjoisen Jäämeren jäätilanteen ketjussa tällä palstalla oli esillä joskus tälläinen paperi, joka kertoo kuinka paljon eripaksuinen jääpeite vs. avomereen estää meren lämmönsiirtoa ilmaan :

http://hal.archives-ouvertes.fr/docs/00/84/39/24/PDF/tc-6-143-2012.pdf

Paperissa on myös otettu huomioon vaihteleva tuulennopeus. Lyhyesti kommentoin tuota paperia silloin näin :

"Avomerellä jos oletetaan, että on tyyntä, niin esim. tämän paperin mukaan jos lämpötila-ero on meriveden ja ilmanvälillä 30-40°C niin lämpövirta olisi 5W/m^2 monivuotisen jään yli ilmaan, joten lämmönsiirtokerroin on 5W/m^2/35K = 0,16W/m^2K. Kun taas sitten avomerellä tuo lämpövirta on satakertainen, jolloin lämmönsiirtokerroin h on 16W/m^2K Ja ohuellakin jäällä 0,1-0,5m konvektiivinen lämmönsiirtokerroin on ainakin 1/10 pienempi mitä avomerellä. Tietysti myös kovat tuulet vaikuttavat tähän ja kirkas taivas sekä merivirrat."

Jos taas AMO-indeksi on miinus tilassa kuten se oli 1970-luvulla, niin Pohjoisen Jäämeren Jääpeite on laajempi, jolloin matalapaineet alkavat jo kuolemaan kun ne saavuttavat jääkentän ja myös Atlantin matalapainetehdas ei pitäisi ainakaan olla silloin ihan niin kovassa iskussa kuin nyt, vaikka toki 1970-luvullakin lumettomia talvia oli mm. talvi 1972-1973, jolloin Jyväskylässäkin pysyvä lumi tuli vasta tammikuun lopussa 1973.  Hankalia asioita. :)

Voihan asiaa miettiä niinkin, että nythän Itämeri on mm. todella sula ja jos tänne tulee Suomen näkökulmasta lämmintä reittiä kulkeva matalapaine, niin lounaistuulihan Turkuun tulee ja suurimpaan osaan suomea, eikä avomeri juurikaan estele tuollaisen lämmönhönkäyksen tuloa tänne. Kun taas kylminä talvina Itämeri on saanut jääpeitettä jo marras-joulukuun ajan myös Saaristomerelle ja Ruotsin rannikolle ja Tanskan salmiinkin , jolloin matalapaineen lämminhönkäyksestä osa hukkuu jääkentälle joka on tietysti 0C kylmä ja kuiva pinta kostealle ja lämpöiselle tuulelle, jolloin sateetkin tulevat räntänä ja lumena eteläisessä suomessa  kun taas avomeri on lämmin ja kostea pinta jolloin vettä saadaan taivaan täydeltä, jos lounaistuuli tulee..

it's the Sun stupid!

Leone
Seuraa 
Viestejä4835

Ei mitään merkkiä näy kartoilla vieläkään fluxin nousuun liittyen. Mitenkähän tuo nyt menee jos maapallon sisäsyntyinen (?) SSW ja aktiivisuuspiikki osuu samaan...? Kumpikin vaikuttaa yläilmakehään:

 

- Aktiivisuuspiikki nostaa stratosfäärin lämpötilaa (talvella) alemmilla leveysasteilla. minne se ylipäätään paistaa

 

- SSW nostaa stratosfäärin lämpötilaa polaarialueella

 

Kun stratosfäärin lämpötila polaarialueella nousee suhteessa keskileveysasteisiin, niin tapahtuu kylmän invaasio polaarialueelta. Päinvastaisessa tapauksessa tapahtuu lämmön invaasio kohti polaarialuetta.

=> Aktiivisuuspiikki on käänteinen SSW

=> Jos aktiivisuuspiikki ja SSW osuvat samaan, ne kumoavat toisensa, ainakin osittain

 

Saattais mennä ehkä näin...

sääpeikko
Seuraa 
Viestejä7329

Näyttäisi viimeisin ajo olleen kylmä, denialistitkin ovat poimineet kirsikoita :

http://www.tropicaltidbits.com/analysis/models/gfs/2014010906/gfs_T2ma_nhem.html

tästä blogista:

http://notrickszone.com/2014/01/08/veteran-german-meteorologist-affirms-winter-cold-and-mild-extremes-are-natural-and-winter-returning-to-europe/

poimittuna :

Ja juuri Mikko Alestalo lupasi, että lapsemme eivät nää lunta koskaan

http://yle.fi/uutiset/helsingissa_ei_hiihdeta_50_vuoden_kuluttua/7020958

Saa nähdä tuleeko tästä talvesta samantyyppinen kuin 2011-2012 joka oli lämmin, mutta talven loppuosa oli kylmä.

Eikös Helsingissä satanut jo parina viimeniin paljon lunta, että se on sama määrä mitä normaalisti sataa vuosikymmenessä Helsinkiin ja tuosta puuttuu vielä vuodet 2013-2019.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288450482628.html

Kuluvan talven kelit ovat tavallisia 50 vuoden päästä, eli maailmalla olisi normaalia kylmempi tammikuu ??? :

http://models.weatherbell.com/climate/ncep_cfsr_t2m_anom.png

http://models.weatherbell.com/climate/ncep_cfsr_t2m_anom_012005.png

it's the Sun stupid!

Leone
Seuraa 
Viestejä4835

Viikonloppuna Skandinaviassa on harvinainen tilanne. AO nimittäin pomppasi selvästi plussalle pysyen siellä n. viikon ja samalla täällä alkaa paukkupakkaset. Tilanne johtuu varmaankin siitä, että toisaalta tuo SSW -piikki hämmentää polaarialuetta ja pakottaa alailmakehässä kylmää ilmaa purkautumaan etelämmäksi (cold snaps), mutta toisaalta aktiivisuuspiikki nostaa stratosfäärin lämpötilaa tropiikin suunnalla pakottaen sitä laajenemaan siellä ja työntäen jettiä pohjoisemmaksi.

 

Tuon taistelun "rintamalle" syntyy sitten jyrkkä lämpötilaero, mikä näkyy osittain Peikon lämpötilakartassa. Tuolla tulee varmaan metritolkulla lunta jossain vaiheessa?

unbiased
Seuraa 
Viestejä1863

Piti oikei tietämättömänä sivistää itseään katsomalla, mikä on AO indeksi. http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/daily_ao_index/ao_index.html

Sivistyin sen verran, että totesin ennustuksia tehtävän satunnaisluvuista. Siispä ennustuksetkin ovat satunnaislukuja. Oma ennustukseni on, että kylmää tulee Suomeen, kun pohjois Atlantille muodostuu korkeapaine. Varmaa on se, etten varmasti tiedä, olenko oikeassa, mutta luultavasti olen, koska ennusteet vaihtuvat päivittäin.

Wade
Seuraa 
Viestejä1429

Videolla Valkoisen talon tiedeneuvonantaja Dr. John Holdren kertoo uskovansa, että lisää äärimmäisiä  talvisäätapahtumia on tulossa keskileveysasteille.

http://www.whitehouse.gov/blog/2014/01/08/we-geeks-polar-vortex-and-extreme-weather

 

Historialliset ilmastotilastot ym. kertovat samaa asiaa. Vielä tämä juttu ei ole löynyt itseään läpi, sillä parametrit hyvin ankaralle talvelle eivät toistaiseksi ole sattuneet kohdalleen Euroopassakaan. Sellaiselta tuskin enää kovin montaa talvea voidaan tuurilla välttyä. 

 

 

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat