Sivut

Kommentit (28620)

Jaska

- Sauna-etymologia ei ole Koivulehdon vaan Kallion.
- Lainaselitys on äänteellisesti säännöllinen.
- Sanaa tavataan laajalti germaanikielissä, mutta sen merkitys ei ole kaikkialla 'tulisija'.
- *staghna ei ole IE vaan paleogermaaninen sana, joka tulee kantaindoeuroopan sanasta *stogh-nó ja kehittyi kantagermaaniin asuun *stakka.



Tästä mun pitikin vielä kysyä:
Eli jos löytyy kantaindo-euroopan sana *stogh-nó niin tämän sanan johdannaisia löytyy varmaan muistakin ie-kielistä kuin germaanikielistä. Vai löytyykö? Onko paleogermaanin *staghna-sanalla samanaikuisia vastineita germaanikielten ulkopuolella muissa ie-kielissä?

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Arkkis
Jotuni

Varhaiskantasuomen taso vuonna nolla saanut slaavilaisia lainoja. Oikeammin kantaslaavilaisia lainoja. Kantaslaavia puhuttiin Ukrainassa. Varhaiskantasuomen kontakti slaaveihin siis Ukrainan alueella. Sopii hyvin kuvioon. Esim Kievin tsuudipalatsi vielä satoja vuosia myöhemmin. Kiev = Kiänuborg eli kainuun linna.



Tarkoitako "Tervanpolttajien linna", po-baltijskij? Tuskin: sen pitäisi olla g:llä!



Ok.

Känugard tai Kiänuborg ovat Kievin aluetta ja Kieviä tarkoittavia nimityksiä saagoissa. Islanniksi Kiev on Kænugarður edelleen.

Känu taas kuuluu samaan sanueeseen kainuun kanssa.

-

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaska
Johan
En siis enää protestoi, mutta nimenomaan "takasta" kysyn Jaakolta....

SSA vertaa sanaa nykyruotsiin, smoolantilaismurteiseen sanaan stacke, mutta sana on jo kantagermaanissa ollut asussa *stakka-, joten äänneperustein se voisi olla vanhakin (paitsi että t-substituutio on kantasuomalaisella puolella myöhäisempi). Eli kuitenkin selvästi ajanlaskun alun jälkeen lainattu, vaikka voisi olla vieläkin myöhäisempi: levikki rajoittuu länsisuomeen ja savoon.

Lopuksi vielä toistoa ja selvennystä huolimattomasti lukeville tovereillemme:
- Sauna-etymologia ei ole Koivulehdon vaan Kallion.
- Lainaselitys on äänteellisesti säännöllinen.
- Sanaa tavataan laajalti germaanikielissä, mutta sen merkitys ei ole kaikkialla 'tulisija'.
- *staghna ei ole IE vaan paleogermaaninen sana, joka tulee kantaindoeuroopan sanasta *stogh-nó ja kehittyi kantagermaaniin asuun *stakka.




Kiitos Jaska. Tuo Perusta hakemani tulkinta vuodelta 1612 on nimenomaan "tulisija".

Finnish: Hehkuva lantahiillos (kotieläinten kuiva lanta polttoaineena), "takka"
Proto-Uralic: *pure = to bite
Luapacan/aymara: Puru takka = tulisija

Arkkis: <”Lapset oppivat yhtä helposti kaksi kieltä kuin yhdenkin.”>
Jo kuusivuotias lapsi puhuu sujuvasti hyvinkin neljää eri kieltä, ja se on nähty.

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Jaska
SSA vertaa sanaa nykyruotsiin, smoolantilaismurteiseen sanaan stacke, mutta sana on jo kantagermaanissa ollut asussa *stakka-, joten äänneperustein se voisi olla vanhakin (paitsi että t-substituutio on kantasuomalaisella puolella myöhäisempi). Eli kuitenkin selvästi ajanlaskun alun jälkeen lainattu, vaikka voisi olla vieläkin myöhäisempi: levikki rajoittuu länsisuomeen ja savoon.



Stacka/e on siis Smålantilaismurretta. Finveden kuluu Smålantiin.

Jaska
Lopuksi vielä toistoa ja selvennystä huolimattomasti lukeville tovereillemme:
- Sauna-etymologia ei ole Koivulehdon vaan Kallion.
- Lainaselitys on äänteellisesti säännöllinen.



*staghna -> vksm. *sakna > sauna ~ sakna ~ saina jne ei vaikuta säännölliseltä vaan epäsäännölliseltä.

Jaska

- Sanaa tavataan laajalti germaanikielissä, mutta sen merkitys ei ole kaikkialla 'tulisija'.



Vielä äsken sana rajoittui ruotsin smålannin murteeseen, mutta nyt se jo tavataan laajalti germaanikielissä.

Ei tavata.

Germaanisissa kielissä esiintyy sana stack, joka tarkoittaa mm pinoa ja kasaa. Esim englannin heystack - heinäsuova. Merkitys on muoto ovat eri kuin smoolannin murteen stacka/e.

Jaska

- *staghna ei ole IE vaan paleogermaaninen sana, joka tulee kantaindoeuroopan sanasta *stogh-nó ja kehittyi kantagermaaniin asuun *stakka.



Germaaninen kieli kehittyi indo-eurooppalaisesta kielestä Grimmin lain mukaisesti. Mitään paleogermaanista kielimuotoa ei ole, vaan nimityksellä pyritään vaan esittämään germaanisen sanan indoeurooppalainen muoto.

Köblerin germaanisanakirjan mukaan *stakka tulee aivan erilaisista IE-sanamuodoista kuin mitä Kallio on keksinyt. Myös merkitykset eroavat.

*stakka, germ.?, Sb.: nhd. Heuschober; ne. barn; RB.: an.; E.: vgl. idg. *steig , *teig , V., Adj., stechen, spitz, Pokorny 1016; idg. *stei , *tei , Adj., spitzig, Pokorny 1015; idg. *stegh , *stengh , V., Sb., Adj., stechen, Stange, Halm, spitz, steif, Pokorny 1014?; W.: an. sta-k-k-r (2), st. M. (a), Heuschober, Haufe, Haufen; L.: Falk/Torp 480



Huomatkaa että Köbler on kirjoittanut kysymysmerkin. Hän siis epäilee onko *stakka edes germaaninen sana. Hyvä kysymys!

Ehkä *stakka ei ole germaaninen.

Ei-germaanista alkuperää tukee, että sana esiintyy vain smoolannin murteessa (mahdollisesti Finvedenin suomalaiskielisen väestön jättämänä lainana). Lisäksi Kallion ehdotus näyttää edellyttävän indo-eurooppalaisen kielen etymologian uusimista, joka vahvistaa, ettei sana kuulu IE-kieliin.

EDIT:

Köblerillä on *stakka-sanalle kaksi muutakin merkitystä. Kummastakin hän näyttää epäilevän, onko sana germaaninen aluperin ollenkaan.

Merkitykset ovat seisoa, asettaa - ja takki. Vaikea noiden merkityksistä on päästä sauna-merkitykseen.

*stakka-, *stakkaz, germ.?, Adj.: nhd. kurz; ne. short; E.: s. idg. *stõk , *stek , V., Adj., Sb., stehen, stellen, stehend, Ständer, Pfahl, Pokorny 1011; vgl. idg. *stõ , *stý , *steh2 , *stah2 , V., stehen, stellen, Pokorny 1004; L.: Falk/Torp 480, Heidermanns 542
*stakka-, *stakkaz, germ.?, st. M. (a): nhd. kurze Jacke; ne. short jacket; RB.: an.; E.: stakka- (Adj.); W.: an. stakk-r (1), st. M. (a), Wams, kurzes Kleidungsstück; L.: Heidermanns 542



-

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
HMV
Jaska

- Sauna-etymologia ei ole Koivulehdon vaan Kallion.
- Lainaselitys on äänteellisesti säännöllinen.
- Sanaa tavataan laajalti germaanikielissä, mutta sen merkitys ei ole kaikkialla 'tulisija'.
- *staghna ei ole IE vaan paleogermaaninen sana, joka tulee kantaindoeuroopan sanasta *stogh-nó ja kehittyi kantagermaaniin asuun *stakka.



Tästä mun pitikin vielä kysyä:
Eli jos löytyy kantaindo-euroopan sana *stogh-nó niin tämän sanan johdannaisia löytyy varmaan muistakin ie-kielistä kuin germaanikielistä. Vai löytyykö? Onko paleogermaanin *staghna-sanalla samanaikuisia vastineita germaanikielten ulkopuolella muissa ie-kielissä?




Hyvä kysymys.

*stogh näyttää olevan slaavilainen sana Slavic: *stogъ ja kuuluu samaan sanueeseen germaanisen *stakka-sanan kanssa.

Kanta-IE sanaksi etymologinen tietokanta antaa sanan *(s)teg ja sanan merkitys on keppi. Siis sama kuin Köblerillä.

Kallion etymologinen ehdotus saunan germaaniseksi alkuperäksi perustuu sanaan, joka merkitsee keppiä.

-

Jotuni
Arkkis
Jotuni

Varhaiskantasuomen taso vuonna nolla saanut slaavilaisia lainoja. Oikeammin kantaslaavilaisia lainoja. Kantaslaavia puhuttiin Ukrainassa. Varhaiskantasuomen kontakti slaaveihin siis Ukrainan alueella. Sopii hyvin kuvioon. Esim Kievin tsuudipalatsi vielä satoja vuosia myöhemmin. Kiev = Kiänuborg eli kainuun linna.



Tarkoitako "Tervanpolttajien linna", po-baltijskij? Tuskin: sen pitäisi olla g:llä!



Ok.

Känugard tai Kiänuborg ovat Kievin aluetta ja Kieviä tarkoittavia nimityksiä saagoissa. Islanniksi Kiev on Kænugarður edelleen.

Känu taas kuuluu samaan sanueeseen kainuun kanssa.

-




Paikkansa puolesta Kiova saattoi hyvinkin olla "Terva(us)linna" Mustanmeren ja jopa Välimeren laivastoille varsinkin sen jälkeen, kun Välimeren alueen seetrit oli pääasiassa jo käytetty laivojen (ja mm. muumioiden) tervaksi, ja olisi siirryttävä männyn tervaan. Venäläiset kuitenkin suosivat koivuntervaa eli "tököttiä" ainakin jalkineissa. (Koivunterva taas haisi niin pahalle suomalaisten nenään, että "ryssää" ei aina päästetty sisään ollenkaan esimerkiksi majataloon, paitsi ehkä saunan kautta ja saappaat ulos, jos maksoi tarpeeksi.)

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765

Oikaistaanpa taas Jotunin esittämiä vääriä väitteitä ja virhetulkintoja:

- Kantaindoeurooppalaisella sanalla *stogh-nó on vastineita germaanin lisäksi ainakin slaavissa ja kreikassa.
- Sana ei liity 'keppiin' vaan 'kasaan, latomukseen'.
- *staghna -> vksm. *sakna > sauna ~ sakna on säännöllinen: lainasubstituutio on moitteeton, ja idässä on säilynyt tavunloppuinen k joka lännessä on vokaaliutunut: vrt. kaula ~ kakla, kaura ~ kakra, myyrä ~ mykrä jne.
- Vain takka-sanan myöhäinen originaali liittyi smoolantilaismurteeseen - sauna-sana ei liity siihen.
- Paleogermaani on kielentutkijoille tuttu kielentaso, joka edeltää kantagermaanin tasoa eli esim. Grimmin lakia. Jokainen näkee antamistani esimerkkisanoista, ettei se ole sama taso kuin kantaindoeurooppa, koska paleogermaanissa on jo tapahtunut esim. muutos *o > *a.

Jaksan edelleen ihmetellä sitä, että joku viitsii julkisesti väittää asioista jotain noin perusteetonta, vaikka hän voisi pienellä vaivalla selvittää asiain tolan ja näin välttää erehtymisen. Suosittelen että Jotuni etsii tuon artikkelin käsiinsä ennen kuin tekee enempää vääriä tulkintoja joiden pohjalta esittää lisää perusteettomia väitteitä.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Jotuni
HMV
Jaska

- Sauna-etymologia ei ole Koivulehdon vaan Kallion.
- Lainaselitys on äänteellisesti säännöllinen.
- Sanaa tavataan laajalti germaanikielissä, mutta sen merkitys ei ole kaikkialla 'tulisija'.
- *staghna ei ole IE vaan paleogermaaninen sana, joka tulee kantaindoeuroopan sanasta *stogh-nó ja kehittyi kantagermaaniin asuun *stakka.



Tästä mun pitikin vielä kysyä:
Eli jos löytyy kantaindo-euroopan sana *stogh-nó niin tämän sanan johdannaisia löytyy varmaan muistakin ie-kielistä kuin germaanikielistä. Vai löytyykö? Onko paleogermaanin *staghna-sanalla samanaikuisia vastineita germaanikielten ulkopuolella muissa ie-kielissä?




Hyvä kysymys.

*stogh näyttää olevan slaavilainen sana Slavic: *stogъ ja kuuluu samaan sanueeseen germaanisen *stakka-sanan kanssa.

Kanta-IE sanaksi etymologinen tietokanta antaa sanan *(s)teg ja sanan merkitys on keppi. Siis sama kuin Köblerillä.

Kallion etymologinen ehdotus saunan germaaniseksi alkuperäksi perustuu sanaan, joka merkitsee keppiä.
-




Riihessähän käytettiin sitten VARSTAA, joka oli yhdistelmä ohuemmasta ja kevyemmästä käsiin otettevasta ja lyhyemmästä ja paksummasta raskaammasta, joika oli sidottu löysällä narulla päistään yhteen. Painava pää oli mahdollista saada pyrivään liikkeeseen ja siten viljankorsien hakkaamisnopeus moninkertaiseksi. Jos varstaaminen tapahtui jossakin määrin joustavalla puualustalla, saatiin sen joustavuuskin hyödynnettyä, ja voitiin varstata tehokkaasti ohuempina kerroksina. Silloin varstan ääni myös kaikui kauaksi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Varsta
http://snor.joensuu.fi/arkisto/ruis/puinti.htm

Sana tulee ilmeisimmin liettuan sanasta

"varsta (lazda)" = "narulla sidottu, lenkitetty (keppi)".

(Varstyti...varsto...varstė = "sitoa narulla kiinni, lenkkiin, liekaan", "nyörittää, pauloittaa (kengät ym.", sulkea (solmia) tai avata tuollainen lenkki)

Jos varstaa ei osaa käyttää sen hitausominaisuuksia hyödynntävällä tavalla, on parempi pauatella pelkällä yksinkertaisella "lastalla".

(Tämä on hämeen ja liettuan ilmeisn myöhäistä yhteistä sanastoa ja tarvikkeistoa, jota kaikin tuntomerkein ei muilla naapureilla ole: esimerkiksi "varsta" tarkoittaa vähän eri kalua, tai sana ei ole sama.)

Varstalla ei ole mitään tekemistä "morgenstern"-aseen/työkalun (flail) kanssa, johon se yhdistetään joissakin sanakirjoissa.

http://en.wiktionary.org/wiki/varsta

http://www.majatalo.org/zipit/urhoweb.pdf

" Varsta

Useammasta osasta rakentuva, heiluriliikkeeseen ja vipuvarteen perustuva nuija,"

Tähän asti oikein, mutta sitten...

" joita löytyy jos jonkinmoisina. Kuuluisimpana mainittakoon ketjupallo. Varstan ei välttämättä tarvitse olla raskas toimiakseen tehokkaana käyttää aseena, ja sillä pystyy usein läpäisemään kilpi- tai asetorjunnan sen nivelistä tai ketjuista
koostuvan rakenteen takia. Vaatii harjoittelua jota tuskin kukaan totteli. "

Kärkipainolla varustettu taisteluruoska "nagaikka" on eri vehje, jolla vastaatuleva ratsastaja kiskaistiin satulasta. Tsaarin kasakat käyttyvät sellaista väkijoukkojen kurissapitämiseen. nagaikan kahvassa oli tikari, jolla sen sai katkaistua, jos joku rupesi kiskomaan, tai jos joutui itse jalkamieheksi.

http://www.mil.fi/maavoimat/kalustoesit ... ipment=129

" Raivaamislaite: Koostuu raivaimesta ja panssarilevystä. Raivain on ketjuroottorilla varustettu varsta. Roottori on hydraulikäyttöinen, sen korkeustunnustelu on täysautomaattinen ja pyörimisnopeus säädettävissä portaattomasti 0-500 r/min. "

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Jaska
Oikaistaanpa taas Jotunin esittämiä vääriä väitteitä ja virhetulkintoja:

- Kantaindoeurooppalaisella sanalla *stogh-nó on vastineita germaanin lisäksi ainakin slaavissa ja kreikassa.




Toistat jatkuvasti että vastineita olisi. Mitä ne ovat? Kysytty jo muutaman kerran muutaman foorumilaisen toimesta.

-

Jotuni

Köblerillä on *stakka-sanalle kaksi muutakin merkitystä. Kummastakin hän näyttää epäilevän, onko sana germaaninen aluperin ollenkaan.

Merkitykset ovat seisoa, asettaa - ja takki. Vaikea noiden merkityksistä on päästä sauna-merkitykseen.


Varsin mielenkiintoista Jotunilta, mihin näin satulasta katsoen on ainakin osin yhdyttävä.
Seisominen ja seisottaminen ovat vanhuuden ongelmia, mutta kun lentokoneen nopeus laskee kriittisen rajan alapuolelle, kone "stakkaa" tai "sakkaa" ja rojahtaa rypsipellon pientareelle.
Siis lentokone oli tavallaan saanut "erektion" ilmatilassa.

Arkkis
Jaska
Arkkis
Sen sijaan kelpaa verbi "džiauti...džiauna...džiovė "= ripustaa kuivamaan (esimerkiksi pyykki tai jokin vastaava, vaikka leipä) sopii huomattavasti paremmin!

Tuosta voisi tulla niin sauna, säynä, hauna kuin häynäkin, koska tuo suhuisuus ja liudentuneisuus vaihtelevat eri balttikielissä ja myös liettuan murteissa.




Tuo olisi lainattu asussa *šeuna > heuna (vokaalien osalta vrt. leuka, reuna), ei siitä olisi tullut saunaa.



"Liaukà" ja "briaunà", joissa on lyhyt painokas tavu lopussa, kuulostavat kuin "leuka" siten painotettuna kuin suomalainen korjaisi, että se on tosiaan leukà (eikä esimerkiksi "leuku"). L on liudentunut (i on tässä pehmennysmerkki) ja "e" on tässä yhtä kuin sellaisen perään kielen asentoa yhtään muuttamatta äännetty "a".

Sanasta "liauka" seuraa ilmeisesti venäjän "ljuk" = luukku (ja tämä taas siitä!) ja sanasta "briauna" seurannee venäjän "brevnó", joka tarkoittaa (lautan ym.) järeää (reuna)hirttä, parrua.

Sen sijaan "džiáuti...džiáuna...džióvė" nousevalla painolla etutavussa on monin tavoin eri asemassa, sen lisäksi että se kuulostaa suomalaisen korvaan "džäõna", vähän kuin savolainen sanoisi "leveästi", että "jäõnä" (jäynä) viron õ:llä.

Tämä sana on osaa laajaa yhteen liittyvää baltti- ja slaavikielten sanajoukkoa, jossa tuossa alussa voi esiintyä konsonanttiryhmänä s- , dži- (i on pehmennysmerkki), SITÄ VÄLILTÄ ainakin ṥ- , ž - , ṥi- ja tṥ- :

liett. "sausas" = kuiva, joskus myös jäinen, "sausis" = tammikuu.




Kuurin kielellä liettuan sanasta

"džiauna" tule aivan suomalaisittain painotettu

"dzauna" = "asettaa, ripustaa kuivamaan", josta aivan varmasti minkä tahansa transformaatiosääntöjen mukaan tulisi suomeen "sauna". Se voi tarkoittaa myös sellaista ripustusta (oletusarvo substantiiville), ja periaatteessa myös paikkaa.

http://lt.wikipedia.org/wiki/Kur%C5%A1i%C5%B3_kalba

" Priebalsiai š, ž kuršių kalboje jau buvo virtę s, z, "

"Kuurin kielessä konsonatit š, ž olivat jo vaihtuneet konsonanteiksi s, z. "

Pehmennyksetkin häviävät, sillä liudentuneet konsonantit ovat latvia-kielissä(/murteissa) kokonaan eri kirjaimia, missä niitä esiintyy. Konsonantit s ja z ovat kovia, š ja ž puolestaan pehmeitä.

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Johan
Jotuni

Köblerillä on *stakka-sanalle kaksi muutakin merkitystä. Kummastakin hän näyttää epäilevän, onko sana germaaninen aluperin ollenkaan.

Merkitykset ovat seisoa, asettaa - ja takki. Vaikea noiden merkityksistä on päästä sauna-merkitykseen.


Varsin mielenkiintoista Jotunilta, mihin näin satulasta katsoen on ainakin osin yhdyttävä.
Seisominen ja seisottaminen ovat vanhuuden ongelmia, mutta kun lentokoneen nopeus laskee kriittisen rajan alapuolelle, kone "stakkaa" tai "sakkaa" ja rojahtaa rypsipellon pientareelle.
Siis lentokone oli tavallaan saanut "erektion" ilmatilassa.



Voi olla.

Arvaan että Kallion logiikka on mennyt esim näin.

Koska suomessa on sana kaura, jonka varhaisempi muoto on kakra, niin sanan sauna varhempi muoto on myös sakna. Sitten tuli ongelma. Sakna on ruotsia ja merkitsee puuttua, olla vailla. Mahdollisesti epägermaaninen sana.

No Kallio ratkaisee etymologian keksimällä paleo-germaanisen sanan ja edelleen siitä varhaisemman indo-eurooppalaisen sanan ja kertoo, että tuo hänen keksimänsä sana merkitse kiuasta.

Jaska väitti että Kallion etymologia on säännöllinen. Mutta se väite koskee vain sanan alkua. Nimittäin Kallion ongelma oli selittää sauna sanan N-kirjain. Ongelma ratkesi sillä, että Kallio hävitti N-kirjaimen ennen kantagermaanivaihetta.

Jotenkin noin se on voinut mennä.

-

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Arkkis
"dzauna" = "asettaa, ripustaa kuivamaan", josta aivan varmasti minkä tahansa transformaatiosääntöjen mukaan tulisi suomeen "sauna".




Jos dzauna esiintyisi suomessa merkityksessä ripustaa tai sinne päin edes, niin lainaus voisi tulla kyseeseen. Ripustaminen vaan on aika kaukana saunan merkityksestä.

Ihan sama kuin Kallion keppi/takki/pino, josta on muka tullut sauna.

Joskus vaan on hyväksyttävä, että lainaus on täyttä spekulaatiota ja osoittaa hyvää mielikuvitusta.

-

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Jotuni
Ihan sama kuin Kallion keppi/takki/pino, josta on muka tullut sauna.

Älä keksi omiasi, nuo ovat kolme eri sanaa. 'Latomus'-sanalla on germaanissa myös merkityksiä 'tulisija' - onhan takka-sana lainattu juuri tämän saman sanueen myöhemmästä skandinaavisesta asusta.

Jotuni
Arvaan että Kallion logiikka on mennyt esim näin.
Koska suomessa on sana kaura, jonka varhaisempi muoto on kakra, niin sanan sauna varhempi muoto on myös sakna. Sitten tuli ongelma. Sakna on ruotsia ja merkitsee puuttua, olla vailla.

Kuten jo aivan aluksi esitin, niin karjalaismurteissamme sana on asussa sakna - mitään ei ole tarvinnut keksiä. Eikä tietenkään ole mitään järkeä verrata vanhaa sanaa täysin erimerkityksiseen nykyruotsin sanaan. Sen sijaan sitä on järkeä verrata johonkin varhaisempaan sanaan, josta tavataan germaanisella puolella sopivia merkityksiä kuten 'tulisija'.

Jotuni
Jaska väitti että Kallion etymologia on säännöllinen. Mutta se väite koskee vain sanan alkua. Nimittäin Kallion ongelma oli selittää sauna sanan N-kirjain. Ongelma ratkesi sillä, että Kallio hävitti N-kirjaimen ennen kantagermaanivaihetta.

Ei se häviä mihinkään vaan kehittyy aivan säännönmukaisesti: esi/paleogermaanin *ghn > kantagermaanin *kk. Ei ehkä kannattaisi esittää painavia väitteitä asioista joista et mitään tiedä...

Moses Leone
Kuuluuko englannin pinoa tarkoittava 'stack' samaan joukkoon?

Kuuluu, tosin se on laina skandinaavista. Englannin sanallakin on myös merkityksiä kuten 'savupiippu'.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Jotuni
Arkkis
"dzauna" = "asettaa, ripustaa kuivamaan", josta aivan varmasti minkä tahansa transformaatiosääntöjen mukaan tulisi suomeen "sauna".



Jos dzauna esiintyisi suomessa merkityksessä ripustaa tai sinne päin edes, niin lainaus voisi tulla kyseeseen. Ripustaminen vaan on aika kaukana saunan merkityksestä.

Ihan sama kuin Kallion keppi/takki/pino, josta on muka tullut sauna.

Joskus vaan on hyväksyttävä, että lainaus on täyttä spekulaatiota ja osoittaa hyvää mielikuvitusta.




Olennaista on se kuivatus eikä ripustus. Se on nimenomaan kuivattaa, panna jokin prosessi kuivaamaan kuivatettavat. Esimerkiksi merkitykseen "kuivata kätensä" se ei käy, se on "džiūti" (ven. sohnut') tai džiovinti (ven. suṥit'), vaikka näistä tuo jälkimmäinen tuleekin tämän verbin imperfektivartalosta "džiovė".

Tuosta imperfektivartalosta, josta usein muodostetaan adjektiivit, tulisi muuten dzauti...dzauna...dzove:n mukaan vastaavalla kaavalla kuin "sauna", muoto "sovi-" , eli "sopivia" vaatteita tai kenkiä, mikä on tarkoittanut KUIVIA, hyvin/sopivasti kuivattuja sellaisia! (Se oli huomattavan paljon tärkeämpää kuin "hyvä istuvuus" niiden "sopivuuden" kannalta!)

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Jaska
Ei se häviä mihinkään vaan kehittyy aivan säännönmukaisesti: esi/paleogermaanin *ghn > kantagermaanin *kk. Ei ehkä kannattaisi esittää painavia väitteitä asioista joista et mitään tiedä...



Ok mutta en näe näissä alla olevissa mitään*ghn ->*kk muutosta siirryttäessä IE:stä kantagermaaniin näissä samoissa sanoissa:

*stakka, germ.?, Sb.: nhd. Heuschober; ne. barn; RB.: an.; E.: vgl. idg. *steig , *teig , V., Adj., stechen, spitz, Pokorny 1016; idg. *stei , *tei , Adj., spitzig, Pokorny 1015; idg. *stegh , *stengh , V., Sb., Adj., stechen, Stange, Halm, spitz, steif, Pokorny 1014?; W.: an. sta-k-k-r (2), st. M. (a), Heuschober, Haufe, Haufen; L.: Falk/Torp 480
*stakka-, *stakkaz, germ.?, Adj.: nhd. kurz; ne. short; E.: s. idg. *stõk , *stek , V., Adj., Sb., stehen, stellen, stehend, Ständer, Pfahl, Pokorny 1011; vgl. idg. *stõ , *stý , *steh2 , *stah2 , V., stehen, stellen, Pokorny 1004; L.: Falk/Torp 480, Heidermanns 542
*stakka-, *stakkaz, germ.?, st. M. (a): nhd. kurze Jacke; ne. short jacket; RB.: an.; E.: stakka- (Adj.); W.: an. stakk-r (1), st. M. (a), Wams, kurzes Kleidungsstück; L.: Heidermanns 542

Miksi Kallio olisi oikeassa ja kaikki muut (ainakin Köbler ja Pokorny) olisivat väärässä?

Kerro Jaska lopultakin mitkä ovat ne vastineet *stogh-nó sanalle slaavissa ja kreikassa, joita väitit olevan.

-

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Arkkis
Olennaista on se kuivatus eikä ripustus. Se on nimenomaan kuivattaa, panna jokin prosessi kuivaamaan kuivatettavat. Esimerkiksi merkitykseen "kuivata kätensä" se ei käy, se on "džiūti" (ven. sohnut') tai džiovinti (ven. suṥit'), vaikka näistä tuo jälkimmäinen tuleekin tämän verbin imperfektivartalosta "džiovė".

Tuosta imperfektivartalosta, josta usein muodostetaan adjektiivit, tulisi muuten dzauti...dzauna...dzove:n mukaan vastaavalla kaavalla kuin "sauna", muoto "sovi-" , eli "sopivia" vaatteita tai kenkiä, mikä on tarkoittanut KUIVIA, hyvin/sopivasti kuivattuja sellaisia! (Se oli huomattavan paljon tärkeämpää kuin "hyvä istuvuus" niiden "sopivuuden" kannalta!)





Ok mutta luuletko että saunominen on merkinnyt ensin kuivattamista kun on heitetty löylyä. Saunassa kostuu.

Tiedän että kuumassa saunassa - kun ei heitä löylyä - vaatteet kuivuvat, mutta se on sekundääristä. Oleellista saunomisessa on löyly eli kuuma höyry, joka kostuttaa.

Sattumaa että balttisana joka merkitsee kuivattamista, on saman näköinen kuin suomen sauna.

-

Jotuni
Johan
Jotuni

Köblerillä on *stakka-sanalle kaksi muutakin merkitystä. Kummastakin hän näyttää epäilevän, onko sana germaaninen aluperin ollenkaan.

Merkitykset ovat seisoa, asettaa - ja takki. Vaikea noiden merkityksistä on päästä sauna-merkitykseen.


Varsin mielenkiintoista Jotunilta, mihin näin satulasta katsoen on ainakin osin yhdyttävä.
Seisominen ja seisottaminen ovat vanhuuden ongelmia, mutta kun lentokoneen nopeus laskee kriittisen rajan alapuolelle, kone "stakkaa" tai "sakkaa" ja rojahtaa rypsipellon pientareelle.
Siis lentokone oli tavallaan saanut "erektion" ilmatilassa.



Voi olla.

Arvaan että Kallion logiikka on mennyt esim näin.

Koska suomessa on sana kaura, jonka varhaisempi muoto on kakra, niin sanan sauna varhempi muoto on myös sakna. Sitten tuli ongelma. Sakna on ruotsia ja merkitsee puuttua, olla vailla. Mahdollisesti epägermaaninen sana.

No Kallio ratkaisee etymologian keksimällä paleo-germaanisen sanan ja edelleen siitä varhaisemman indo-eurooppalaisen sanan ja kertoo, että tuo hänen keksimänsä sana merkitse kiuasta.

Jaska väitti että Kallion etymologia on säännöllinen. Mutta se väite koskee vain sanan alkua. Nimittäin Kallion ongelma oli selittää sauna sanan N-kirjain. Ongelma ratkesi sillä, että Kallio hävitti N-kirjaimen ennen kantagermaanivaihetta.

Jotenkin noin se on voinut mennä.




Balttikielistä suomeen k on muuttunut u:ksi lähinnä l:n edellä, kuten sanssa "kakla" > "kaula", mikä johtuu siitä, että sikäläinen puolivokaali l vivahtaa liudentumattomana puolalaisittain u:un päin.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat