Sivut

Kommentit (28620)

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Sigfrid
Mielestäni kauppa-sanan laina suomeen voi hyvin olla johdettu merkityksestä ostaa, koska täällä kävi nimenomaan turkisostajia. Kaupankäynnin painopiste tulijoiden kannalta oli ostamisessa.

SSA:n mukaan germaanisella sanueella tavataan merkityksiä ’ostaa, myydä, käydä kauppaa’, joten rinnastus on moitteeton. Itämerensuomen sanan nuoruuden paljastaa sekä vastineiden puuttuminen muista kielihaaroista että myös sen äännerakenne: kauppa-tyyppistä sanaa, jossa on kolmimorainen ensitavu, ei ole voinut olla vielä varhaiskantasuomessa. Sana on siis itämerensuomessa nuori laina.

Germaanin sana taas tulee mainitusta latinan sanasta caupo ’kauppias jne.’.
http://www.etymonline.com/index.php?search=cheap&searchmode=none

Latinan sanan alkuperä ei näyttäisi palautuvan kantaindoeurooppaan, ainakaan Beekes ei tunne sellaista, joten se voi joko olla nuori johdos jostain vanhasta IE-juuresta tai lainattu Italian ei-indoeurooppalaisilta.

Mitä muinaispreussin sanaan tulee, niin jos sanuetta ei tavata muista balttikielistä, se on selvästi lainattu latinasta joko suoraan tai germaanien välityksellä. Jukagiirin sanalla ei ole mitään tekemistä tämän sanueen kanssa, kun pysytellään tieteellisesti uskottavissa vertailuissa.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sigfrid
Jotuni


Itämerellä ei ole ollut viikinkejä. Myytti viikingeistä Itämerellä tulee kai siitä, että ruotsalaiset ovat omineet naapuriensa norjalaisten ja tanskalaisten historiaa itselleen.



Mikä esti tanskalaisia liikkumasta Itämerellä? Tuossa tekstissähän mainitaan erikseen tanskalaiset Viikinkiajan lopulla, joten todennäköisesti he kulkivat alueella aiemminkin. Luokittelu nykyisten valtioiden mukaan ei toimi tässä yhteydessä.

Tanskalaisethan liikkuivat historiallisella ajalla Suomessa ja Virossa asti, ja Pyhä Olavi oli maanpaossa Venäjällä, joten tuskin mikään esti heitä tai norjalaisia liikkumasta Itämerellä aiemminkin. Ei Jotunia kannata tosissaan ottaa, hänelle kun ei ole eväitä annetukaan.

Moses Leone
Tanskalaisethan liikkuivat historiallisella ajalla Suomessa ja Virossa asti, ja Pyhä Olavi oli maanpaossa Venäjällä, joten tuskin mikään esti heitä tai norjalaisia liikkumasta Itämerellä aiemminkin.

Käytä ajanmukaisia nimiä, niin ei mopo karkaa käsistä. Mikä estää Norjalaiset viikingit liikkumasta itämerellä; Norjalaisia ja viikinkejä ei siihen aikaan ole olemassa niinkuin viikingit on kuvailtu, ja itämeri on idässä Suomesta katsottuna, ei lännessä.

Heti kun omaksuu ruotsalaisen käsitteen k e 'itämeri', todellisuudentaju järkkyy, ja m m ilmansuunnat menee sekaisin. Nykyisestä Suomesta saa kävellä kauas itään päin ennenkuin 'itämeri' tulee vastaan.

"Itämeri
on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Baltian maiden ja Venäjän välissä. Se on maailman toiseksi suurin murtovesiallas Mustanmeren jälkeen. Itämeren erottaa Pohjanmerestä Kattegatin salmi Ruotsin ja Tanskan välissä. "

http://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4meri

Kuvan nimi on kuitenkin _Baltic_Sea-fi.svg.png

Jaska
Sigfrid
Mielestäni kauppa-sanan laina suomeen voi hyvin olla johdettu merkityksestä ostaa, koska täällä kävi nimenomaan turkisostajia. Kaupankäynnin painopiste tulijoiden kannalta oli ostamisessa.

SSA:n mukaan germaanisella sanueella tavataan merkityksiä ’ostaa, myydä, käydä kauppaa’, joten rinnastus on moitteeton. Itämerensuomen sanan nuoruuden paljastaa sekä vastineiden puuttuminen muista kielihaaroista että myös sen äännerakenne: kauppa-tyyppistä sanaa, jossa on kolmimorainen ensitavu, ei ole voinut olla vielä varhaiskantasuomessa. Sana on siis itämerensuomessa nuori laina.

Germaanin sana taas tulee mainitusta latinan sanasta caupo ’kauppias jne.’.
http://www.etymonline.com/index.php?search=cheap&searchmode=none

Latinan sanan alkuperä ei näyttäisi palautuvan kantaindoeurooppaan, ainakaan Beekes ei tunne sellaista, joten se voi joko olla nuori johdos jostain vanhasta IE-juuresta tai lainattu Italian ei-indoeurooppalaisilta.

Mitä muinaispreussin sanaan tulee, niin jos sanuetta ei tavata muista balttikielistä, se on selvästi lainattu latinasta joko suoraan tai germaanien välityksellä. Jukagiirin sanalla ei ole mitään tekemistä tämän sanueen kanssa, kun pysytellään tieteellisesti uskottavissa vertailuissa.




Tämä löytyy kaikista balttikielistä sitä vatavva löytyy myö ilmeisestiki kaikista slaavikielistä.

Sanan sikäläisestä peustasta ei ole vähäisintäkään epäilystä ja sieltä on luultavimmain myös peräisin latinan "viinavarastonhoitaja", sillä pohjoiset naapurit varmasti kävivät mielellään muun ohella kauppaa viinalla.

Germaanit eivät suinkaan maailmassa ole kauppa keksineet, mikä olso ainoa mahdollinen perusta tuolla tavalla levinneen sanueen mahdolliselle germaaniperustalle. Se sanue ei lole kermaaninen eikä romaaninan ja piste.

Arkkis

Germaanit eivät suinkaan maailmassa ole kauppa keksineet, mikä olso ainoa mahdollinen perusta tuolla tavalla levinneen sanueen mahdolliselle germaaniperustalle. Se sanue ei lole kermaaninen eikä romaaninan ja piste.


Tuskinpa kauppaa sen todenäköisemmin ovat keksineet baltit tai suomalaisugrilaisetkaan.

Moses Leone
Arkkis

Germaanit eivät suinkaan maailmassa ole kauppa keksineet, mikä olso ainoa mahdollinen perusta tuolla tavalla levinneen sanueen mahdolliselle germaaniperustalle. Se sanue ei lole kermaaninen eikä romaaninan ja piste.


Tuskinpa kauppaa sen todenäköisemmin ovat keksineet baltit tai suomalaisugrilaisetkaan.



KAUPPA, OSTA, MYY ovat huomattavasti, huomattavasti vanhempia kuin ruotsalaiset vastaavat.

'Ruotsalaien Å Ä ja Ö'

KÖP -sanassa 'kö' äänne on sellainen jota ei voi kirjoittaa. Joissakin murteissa tulee jopa T eteen: 'TSÖP'.

OSTA -T- OSA : Vaihda O ja A -vokaaleja A/E/I/O/U/Y, kuinka paljon kauppatavaraa löydät? OSA niistä on ajattomia ja OSA niistä on käytössä vielä tänäänkin. OSA voi tänään olla ASU ja kauppapaikka voi olla USA .

KHAUOPPA
SH(AU)OPPA
SH(AU)OPIA : opia -pääte -> ovi(a) -> port(ti) -> satama -> hamina -> KAUPunki, KAUPpALA pla pla pla

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Arkkis
Jaska
SSA:n mukaan germaanisella sanueella tavataan merkityksiä ’ostaa, myydä, käydä kauppaa’, joten rinnastus on moitteeton. Itämerensuomen sanan nuoruuden paljastaa sekä vastineiden puuttuminen muista kielihaaroista että myös sen äännerakenne: kauppa-tyyppistä sanaa, jossa on kolmimorainen ensitavu, ei ole voinut olla vielä varhaiskantasuomessa. Sana on siis itämerensuomessa nuori laina.

Germaanin sana taas tulee mainitusta latinan sanasta caupo ’kauppias jne.’.
http://www.etymonline.com/index.php?search=cheap&searchmode=none

Latinan sanan alkuperä ei näyttäisi palautuvan kantaindoeurooppaan, ainakaan Beekes ei tunne sellaista, joten se voi joko olla nuori johdos jostain vanhasta IE-juuresta tai lainattu Italian ei-indoeurooppalaisilta.

Mitä muinaispreussin sanaan tulee, niin jos sanuetta ei tavata muista balttikielistä, se on selvästi lainattu latinasta joko suoraan tai germaanien välityksellä. Jukagiirin sanalla ei ole mitään tekemistä tämän sanueen kanssa, kun pysytellään tieteellisesti uskottavissa vertailuissa.




Tämä löytyy kaikista balttikielistä sitä vatavva löytyy myö ilmeisestiki kaikista slaavikielistä.

Sanan sikäläisestä peustasta ei ole vähäisintäkään epäilystä ja sieltä on luultavimmain myös peräisin latinan "viinavarastonhoitaja", sillä pohjoiset naapurit varmasti kävivät mielellään muun ohella kauppaa viinalla.

Germaanit eivät suinkaan maailmassa ole kauppa keksineet, mikä olso ainoa mahdollinen perusta tuolla tavalla levinneen sanueen mahdolliselle germaaniperustalle. Se sanue ei lole kermaaninen eikä romaaninan ja piste.




Suomen sana kauppias ei voi mitenkään lainautua germaanin *kaupo:sta (kauppamies), koska lainatessa sana ei vaikeudu.

Jos suomen sana olisi lainaa germaanin *kaupo:sta sana kuuluisi olla kaupo/kaupa eikä kauppa.

Toiseen suuntaan - suomesta germaaniin sana kauppa lainautuu helposti kaupo:ksi.

Mahdollisesti kyse on sanasta Proto: *käppä
> Nostratic:
English meaning: paw; hand
German meaning: Pfote; Hand
Finnish: käppä 'hand, tass; Hand, Pfote'
Estonian: kapp (Gen. käpä) 'Klaue, Pfote, Hand'
Mordovian: kepe (E), käpä (M) (Adj., Adv.) 'barfuß'

*käppä kehittynyt sekä kädeksi (käppä, käpälä?), kepeäksi (paljasjaloin) ja kauppa, josta germaaniin on lainattu merkitys handel eli käsittely merkityksessä kaupankäynti.

-

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Arkkis
Tämä löytyy kaikista balttikielistä sitä vatavva löytyy myö ilmeisestiki kaikista slaavikielistä.
Sanan sikäläisestä peustasta ei ole vähäisintäkään epäilystä ja sieltä on luultavimmain myös peräisin latinan "viinavarastonhoitaja", sillä pohjoiset naapurit varmasti kävivät mielellään muun ohella kauppaa viinalla.

Liettuan etymologinen tietokanta tuntee vain yhden kaup-alkuisen sanueen:

[url]http://www.indo-european.nl/cgi-bin/response.cgi?root=leiden&morpho=0&ba...\data\ie\fraenkel&first=2391&sort=word
(Linkkikoodi ei taas näköjään toimi täällä...)

Sana on kaupas ’kasa’, josta on johdettu verbi kaupti ’kasata, kerätä’. Tämä sana on kyllä laajemminkin tunnettu indoeurooppalaisissa kielissä, mutta sillä ei näytä olevan mitään tekemistä kauppa-sanojen kanssa: eihän kasalla ole mitään tekemistä kaupankäynnin kanssa. Ja tähän on turha heittää, että kauppatavarat varastoitiin kasaan, koska tällaisilla aasinsilloilla saadaan kasa yhdistettyä ihan kaikkeen (ihmisiin, leipään, puuhun, sukkiin, hiiriin…).

Arkkis
Germaanit eivät suinkaan maailmassa ole kauppa keksineet, mikä olso ainoa mahdollinen perusta tuolla tavalla levinneen sanueen mahdolliselle germaaniperustalle. Se sanue ei lole kermaaninen eikä romaaninan ja piste.

Täysin perätön väite: mitä tahansa voidaan kyllä lainata, kun kontaktit ovat riittävän intensiivisiä. Kantasuomalaiset ovat lainanneet balteilta sanat napa, kaula ja reisi, joten sinun logiikallasi esivanhemmillamme ei alkuaan ollut näitä ruumiinosia vaan he saivat ne vasta risteytymällä balttien kanssa.

Mutta koska tuolla ’kasa’-merkityksisellä balttisanalla ei ole mitään tekemistä kaupankäynnin kanssa, sitä ei myöskään voida pitää lainana germaanista tai latinasta.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Ettekö vielä ymmärrä? Jos minä lähden sijoittamaan kauppaa Suomeen, minä en sijoita sitä Ruotsiin (tKÖP), Englantiin (SHOP) vaan, Kreikka IIII:n kautta KAUPPALA (P=R) = CARRIALA= (NOV)

K.AU.PP.ALA
C.AU.RR.I.ALA

A C.ARRIALA -> C.ARIALA
O
U C.URRIALA -> C.URIALA C=S <- -> ALA I RU.S <- -> S.UOM I ALA

SAAM
SUOM : M=R/R=M
SUR <- -> RUS

|A| + |M||O||S||C||O||V||A| +|O|
Suomalaisten kannattaa opetella Venäjää, ja Venäläisten kannattaa opetella Suomea - siis muutakin kuin kiriakieltä.

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Suomen sana kauppias ei voi mitenkään lainautua germaanin *kaupo:sta (kauppamies), koska lainatessa sana ei vaikeudu.
Jos suomen sana olisi lainaa germaanin *kaupo:sta sana kuuluisi olla kaupo/kaupa eikä kauppa.

Väärin meni: germaaniset soinnittomat klusiilit on usein substituoitu geminaatoilla ja soinnilliset yksinäisklusiileilla, esim. *p --> *pp, *b --> *p. Kannattaisi tutustua lainasanatutkimukseen – lue vaikka aluksi kaikki Koivulehdot mitä saat käsiisi.

Jotuni
Mahdollisesti kyse on sanasta Proto: *käppä
> Nostratic:
English meaning: paw; hand
German meaning: Pfote; Hand
Finnish: käppä 'hand, tass; Hand, Pfote'
Estonian: kapp (Gen. käpä) 'Klaue, Pfote, Hand'
Mordovian: kepe (E), käpä (M) (Adj., Adv.) 'barfuß'

Jos tutustuisit etymologiseen ja vertailevaan kielentutkimukseen, et enää kehtaisi vakavissasi esittää, että sanasta *käppä ’käpälä’ voisi tulla sana kauppa. Tuollaiseen kehitykseen ei ole pienintäkään mahdollisuutta.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Jaska
Jos tutustuisit etymologiseen ja vertailevaan kielentutkimukseen, et enää kehtaisi vakavissasi esittää, että sanasta *käppä ’käpälä’ voisi tulla sana kauppa. Tuollaiseen kehitykseen ei ole pienintäkään mahdollisuutta.



etymolomologista kielitutkimusta
käppälöivä kappalainen kuppaasi kauppasi

Moses Leone
Arkkis

Germaanit eivät suinkaan maailmassa ole kauppa keksineet, mikä olso ainoa mahdollinen perusta tuolla tavalla levinneen sanueen mahdolliselle germaaniperustalle. Se sanue ei lole kermaaninen eikä romaaninan ja piste.




Tuskinpa kauppaa sen todenäköisemmin ovat keksineet baltit tai suomalaisugrilaisetkaan.



Eivät, mutta tuo sanaparvi juontuukin mm. kokoamista, varastoimista ja kaivamista tarkoittavista sanoista. Jotvingissa "kaupt" merkitsee ostamista, preussissa "kauptun" kaupankäyntä, liettuassa puolestaan "kaupti" varastoimista, eli nykyinen merkitys on ollut vähän hakusessa vielä kun nuo kielet ovat erkaantuneet joskus 500-luvun paikkeilla.

Arkkis
Eivät, mutta tuo sanaparvi juontuukin mm. kokoamista, varstoimista ja kaivamista tarkoittavista sanoista. Jotvingissa "kaupt" merkitsee ostamista, preussissa kauptun kaupankäyntä liettuasa puolestaan "kaupti" varastoimista, eli nykyinen merkitys on ollut vähä'n hakusessa vielä kun nuo kielet ovat erkaantuneet joskus 500-luvun paikkeilla.



Ennen rahaa ja kaupankäyntiä kuten sen tänään tunnemme, esineillä oli arvo ja esineitä vaihdettiin.

Jotuni
Arkkis
Jaska
SSA:n mukaan germaanisella sanueella tavataan merkityksiä ’ostaa, myydä, käydä kauppaa’, joten rinnastus on moitteeton. Itämerensuomen sanan nuoruuden paljastaa sekä vastineiden puuttuminen muista kielihaaroista että myös sen äännerakenne: kauppa-tyyppistä sanaa, jossa on kolmimorainen ensitavu, ei ole voinut olla vielä varhaiskantasuomessa. Sana on siis itämerensuomessa nuori laina.

Germaanin sana taas tulee mainitusta latinan sanasta caupo ’kauppias jne.’.

http://www.etymonline.com/index.php?search=cheap&searchmode=none

Latinan sanan alkuperä ei näyttäisi palautuvan kantaindoeurooppaan, ainakaan Beekes ei tunne sellaista, joten se voi joko olla nuori johdos jostain vanhasta IE-juuresta tai lainattu Italian ei-indoeurooppalaisilta.

Mitä muinaispreussin sanaan tulee, niin jos sanuetta ei tavata muista balttikielistä, se on selvästi lainattu latinasta joko suoraan tai germaanien välityksellä. Jukagiirin sanalla ei ole mitään tekemistä tämän sanueen kanssa, kun pysytellään tieteellisesti uskottavissa vertailuissa.




Tämä löytyy kaikista balttikielistä ja sitä vataava löytyy myös ilmeisestikin kaikista slaavikielistä.

Sanan sikäläisestä peustasta ei ole vähäisintäkään epäilystä ja sieltä on luultavimmain myös peräisin latinan "viinavarastonhoitaja", sillä pohjoiset naapurit varmasti kävivät mielellään muun ohella kauppaa viinalla.

Germaanit eivät suinkaan maailmassa ole kauppaa keksineet, mikä olisi ainoa mahdollinen perusta tuolla tavalla levinneen sanueen mahdolliselle germaaniperustalle. Se sanue ei ole kermaaninen eikä romaaninen ja piste.




Suomen sana kauppias ei voi mitenkään lainautua germaanin *kaupo:sta (kauppamies), koska lainatessa sana ei vaikeudu.

Jos suomen sana olisi lainaa germaanin *kaupo:sta sana kuuluisi olla kaupo/kaupa eikä kauppa.

Toiseen suuntaan - suomesta germaaniin sana kauppa lainautuu helposti kaupo:ksi.




Lanasta "kaupti...kaupia...kaupė" kuten myös ilmeisestä kuurin sanasta "*kaupti...*kaupi...*kaupei" saadaan molemmista tekijännimi

"kaupeja(s)" (eri e, mutta ei takerruta "pikkuseikkoihin"...).

Mahdollisesti kyse on sanasta Proto: *käppä
> Nostratic:
English meaning: paw; hand
German meaning: Pfote; Hand
Finnish: käppä 'hand, tass; Hand, Pfote'
Estonian: kapp (Gen. käpä) 'Klaue, Pfote, Hand'
Mordovian: kepe (E), käpä (M) (Adj., Adv.) 'barfuß'

*käppä kehittynyt sekä kädeksi (käppä, käpälä?), kepeäksi (paljasjaloin) ja kauppa, josta germaaniin on lainattu merkitys handel eli käsittely merkityksessä kaupankäynti.

Jaska
Arkkis
Tämä löytyy kaikista balttikielistä sitä vatavva löytyy myö ilmeisestiki kaikista slaavikielistä.
Sanan sikäläisestä peustasta ei ole vähäisintäkään epäilystä ja sieltä on luultavimmain myös peräisin latinan "viinavarastonhoitaja", sillä pohjoiset naapurit varmasti kävivät mielellään muun ohella kauppaa viinalla.



Liettuan etymologinen tietokanta tuntee vain yhden kaup-alkuisen sanueen:

[url]http://www.indo-european.nl/cgi-bin/response.cgi?root=leiden&morpho=0&ba...\data\ie\fraenkel&first=2391&sort=word
(Linkkikoodi ei taas näköjään toimi täällä...)

Sana on kaupas ’kasa’, josta on johdettu verbi kaupti ’kasata, kerätä’. Tämä sana on kyllä laajemminkin tunnettu indoeurooppalaisissa kielissä, mutta sillä ei näytä olevan mitään tekemistä kauppa-sanojen kanssa: eihän kasalla ole mitään tekemistä kaupankäynnin kanssa. Ja tähän on turha heittää, että kauppatavarat varastoitiin kasaan, koska tällaisilla aasinsilloilla saadaan kasa yhdistettyä ihan kaikkeen (ihmisiin, leipään, puuhun, sukkiin, hiiriin…).




Katsopas venäjän "kupit´"= ostaa -sanan taustat.

Kaupt-verbien merkityksiä eri balttikielissä olen käsitellyt edellisissä viesteissä.

Arkkis
Germaanit eivät suinkaan maailmassa ole kauppa keksineet, mikä olso ainoa mahdollinen perusta tuolla tavalla levinneen sanueen mahdolliselle germaaniperustalle. Se sanue ei lole kermaaninen eikä romaaninan ja piste.



Täysin perätön väite: mitä tahansa voidaan kyllä lainata, kun kontaktit ovat riittävän intensiivisiä. Kantasuomalaiset ovat lainanneet balteilta sanat napa, kaula ja reisi, joten sinun logiikallasi esivanhemmillamme ei alkuaan ollut näitä ruumiinosia vaan he saivat ne vasta risteytymällä balttien kanssa.



Ne eivät ole levinneet suomesta ympäri suomalaisurgilaisten kielien kuten "kaupt-" on verbinä "ostaa" levinnyt ympäri slaavikielien, jotka ovat nuorempia kuin balttikielistä ainakin liettua.

Mutta koska tuolla ’kasa’-merkityksisellä balttisanalla ei ole mitään tekemistä kaupankäynnin kanssa, sitä ei myöskään voida pitää lainana germaanista tai latinasta.



Eikä Jaskan pangermanistisella pakkomielteellä ole mitään tekemistä kielitieteen kanssa silloin kun hän haluaa "selittää olemattomiksi" balttikielet.

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Arkkis
Eikä Jaskan pangermanistisella pakkomielteellä ole mitään tekemistä kielitieteen kanssa silloin kun hän haluaa "selittää olemattomiksi" balttikielet.

Vainoharhaisuutesi on uskomattomalla tasolla: juurihan mainitsin kolme kantasuomen balttilainaa (vihje: napa, kaula, reisi).

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat