Sivut

Kommentit (28620)

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Jaska
Sigfrid
On. Jos Etelä-Suomen asutusjatkuvuutta epäillään, niin olisi loogisempaa epäillä Oulun seudun asutusjatkuvuuta.

Asutusjatkuvuutta ei ole vakavasti epäilty missään vuosikymmeniin. Kielijatkuvuus on toinen asia, sitä on syytä epäillä kaikkialla. Eli arkeologisessa aineistossa voidaan seurata paikallista jatkuvuutta alkuasuttajiin suunnilleen kaikkialla Euraasiassa. Ongelmaksi on vain osoittautunut, ettei paikallisen jatkuvuuden seuraaminen todista mitään. Samaan aikaan nimittäin vallitsee sekä paikallinen jatkuvuus että vieraiden vaikutteiden tuloaaltoja, ja kieli on hyvin voinut levitä jälkimmäisten mukana. Jatkuvuus ei siis voi kumota tulokkaita, vaan molempia ilmenee samanaikaisesti – toisin kuin esim. Meinander vielä Tvärminnessä 1980 määritteli.




Lopputulos sama, ei voida olettaa asutusjatkuvuuden perusteella saman kulttuurin jatkumoon.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Sigfrid
Lopputulos sama, ei voida olettaa asutusjatkuvuuden perusteella saman kulttuurin jatkumoon.

Mitä? Asutuksen jatkuvuushan nähdään nimenomaan kulttuurin jatkuvuudesta, eli nämä vastaavat toisiaan. Kieli ei vastaa kumpaakaan. Tarkennan sen verran edellistä viestiäni, että Sisä-Suomen jatkuvuutta kivikaudesta pronssikauteen on kyllä alettu epäillä viime aikoina.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Jaska
Sigfrid
Lopputulos sama, ei voida olettaa asutusjatkuvuuden perusteella saman kulttuurin jatkumoon.

Mitä? Asutuksen jatkuvuushan nähdään nimenomaan kulttuurin jatkuvuudesta, eli nämä vastaavat toisiaan. .



Ei tietenkään, olipa hömppä näkemys Jaskalta. Jos alueelle tulee ihmisiä toisesta kulttuurista, niin myös kulttuuri muuttuu. Näinhän kävi Suomessa viimeksi kun suomalaiset korvasivat saamelaiset.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692

Tein vertailun erään sisilialaisen kanssa keräämällä vertailuarvot 550ksnp:n referensseihin snippi snipiltä

Sisilialainen ... minä (luvut vastaavuusprosentteja)

Italian - 84.52 ... 84.02
Tuscan - 84.28 ... 83.84
French - 84.14 ... 84.19
Sardinian - 84.02 ... 83.35
Icelandic - 84.00 ... 84.41
Basque - 83.98 ... 84.02
Orcadian - 83.98 ... 84.26
Adygei - 83.82 ... 83.40
Russian - 83.66 ... 84.43

Taitoskohdaksi tulevat ranskalaiset ja baskit, molemmat hiuksenhienosti minulle.

Druze - 83.25 ... 82.35
Palestinian - 83.15 ... 82.18
Pathan - 82.32 ... 82.69
Bedouin - 82.19 ... 80.82
Brahui - 82.13 ... 81.83
Burusho - 81.98 ... 82.25
Makrani - 81.47 ... 81.22
Sindhi - 81.47 ... 81.71
Balochi - 81.44 ... 81.37
Mozabite - 81.16 ... 80.30
Kalash - 81.13 ... 81.69
Uygur - 81.09 ... 82.05
Hazara - 80.73 ... 81.31

Etelä-Aasiassa tulokset menevät ristiin

sisilialaiselle

Brahui - 82.13 ... 81.83
Makrani - 81.47 ... 81.22
Balochi - 81.44 ... 81.37

minulle

Pathan - 82.32 ... 82.69
Burusho - 81.98 ... 82.25
Sindhi - 81.47 ... 81.71
Kalash - 81.13 ... 81.69
Uygur - 81.09 ... 82.05
Hazara - 80.73 ... 81.31

Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa olen statisti

Druze - 83.25 ... 82.35
Palestinian - 83.15 ... 82.18
Bedouin - 82.19 ... 80.82
Mozabite - 81.16 ... 80.30

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Jaska
Sigfrid
Lopputulos sama, ei voida olettaa asutusjatkuvuuden perusteella saman kulttuurin jatkumoon.

Mitä? Asutuksen jatkuvuushan nähdään nimenomaan kulttuurin jatkuvuudesta, eli nämä vastaavat toisiaan. Kieli ei vastaa kumpaakaan. Tarkennan sen verran edellistä viestiäni, että Sisä-Suomen jatkuvuutta kivikaudesta pronssikauteen on kyllä alettu epäillä viime aikoina.

Käsittääkseni missään päin Suomea ei ole havaittu katkeamatonta asutusta samalla paikalla pronssikaudesta rautakauteen. Ja jos kulttuurin jatkuvuuden oletus perustuu pelkästään kiviröykkiöhautoihin, niin aika heikoilla mielestäni ollaan. Kuten Gorgle aikaisemmin mainitsi, niin kiviröykkiöhautoja harrastettiin ainakin myös Gotlannissa rautakaudella ja tietääkseni myös pronssikaudella. Mikään ei mielestäni estäisi kiviröykkiöhautauksen leviämistä uudelleen Suomeen rautakaudella, vaikkapa juuri Gotlannista.

Mielstäni löysin lisää Algu-tietokannasta erittäin vanhoja suomen ja lapin yhteisiä lähes-kanta-IE-lainoja. Tässä ei ole vilä kaikkikaan, muuta samannäköisiä parvia pitää kuoria vähän kuin sipulin kuoria.

post1224450.html?hilit=pelto#p1224450

” Aikio: "SaaN vuovdi ‘forest’ < PS *vuovtē < PreS *awta < PGerm *auþa- (> Old Norse auðr ‘uninhabited, desert’, German öde id.; cf. Old Norse eyði-mpork ‘desolate forest land’, German Ein-öde ‘wilderness, wilds’) (the etymology derives from P. Sammallahti, p.c.). As for the semantics,

Sana on samaa kantaa kuin "outa", jota pidetään SU-sanana tai ugrilaisena lainana: hantin "wont", mansin "unt", unkarin "vad".

Aikio: "cf. SaaN meahcci ‘wilderness, wilds, uninhabited territory’ < Finn. metsä ‘forest’.

Liettuan sanasta "medis", puu, mon. "medžiai", metsä. Mutta myös:

post1031499.html?hilit=tym%C3%A4#p1031499

" 107. K: W *meca- > mécake "far away", mecaq "distantly", mecalax "distant" (Stebnickij), mečaan "far-off" (Radliński), see Worth 1969: 161; FU *mećä "weit, entfernet" (UEW 269-70). Lit.: Bouda 1965: 163: K + FU.

Itelmeeni menee "metchaan" kun hän menee "kauaksi".

Tästä SAATTAA tulla sekä suomen metsä että baltin "medis", pl. "medziai" = puu, metsä. "

Tuo ”metsä” ja ”metsään meno” on samaa IE-kantaa kuin ”MEDIA” eli tuo ”meidän” (tyhmä) ”infokratia”, ja se merkitsee monissa kielissä kuten venäjässä ”joukossa, valissä” (meždu):

http://www.etymonline.com/index.php?term=mid

mid

O.E. mid, from P.Gmc. *medjaz (cf. O.N. miðr, O.S. middi, O.Fris. midde, O.H.G. mitti, Goth. midjis), from PIE *medhyo- (cf. Skt. madhyah, Gk. mesos, L. medius "middle;" see medial). Now surviving only as a prefix (midair, midstream, etc.); use as a preposition is often aphetic use of amid (cf. midshipman). ”

http://en.wiktionary.org/wiki/Appendix: ... an_roots#m

*medʰyo- = between

Gaul. Mediolānum, Eng. ælemidde/middle, Russ. между (meždu), Gm. mitti/Mitte, Skr. मध्य (madhya), Kamviri pâmüč, Goth. midjis, ON meðal, Polish między, Illyr. metu, Lith. medis, Ltv. mežs, Arm. մէջ (mēj), Oscan mefiaí, Pers. /mēān, Old Prussian median, Lat. medium, Oscan mefiaí, Welsh mewnin, Ir. mid/, Av. maiðya, OCS mežda, Alb. mes; mjet ”

Ilmeisesti on katsottava itelmeenissäkin olevan IE-lainoja, jolloin myös tṥuktṥin ”ajta” = ajaa ja ”aiva” = aivot ovat todennäköisesti sitä.

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237.html?hilit=tym%C3%A4&start=15238

A. Parallels between Chukcho-Kamchatkan and Uralic, including
partial branches.

1. ChK *'ajta "to drive" (M 20), cf. Chuk aj-ǝlg "sich fürchten"; FU *aja-"treiben, jagen" (UEW 4) = *åjå "to drive" (S 542); cf. Sm *åjtå "loslassen, schicken" (SW 17). Lit.: Bouda 1952: 33: Ch + FU.

Ajaa > ajattaa > ajatella, (aika, yhdistetty myös liett. laikas)

ChK *'ajvă "brain" (M 20); U *ojwa "Kopf, Haupt" (UEW 336) = *ojwå "head" (S 536); Yuk *öwj- "edge, tip" (Nikolaeva, SFU 1988: 82).

Aivot (aivan)

Mutta täältä löytyy yksi mielenkiintoinen suomen ja saamen baltin kautta tullut kanta-IE-laina, joka liittyy myös tuohon muokkaamis- muoto- ja mittamissanastoon ainakin siinä mielessä, että sekoittaa niitä samannäköisenä. Usein onkin samannäköinen, mutta eri tavoin taipuva verbi.

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... i_id=35980

” Kieli: pohjoissaame

SSS: mieddut = kehottaa (jkta) karttamaan (jtak tai jnk tekemistä), varoittaa (jkta jstak tai tekemästä jtak)

LpD: miedˈdot = advise warn, against something or not to do something
SDS: - - (soapmása juogamas) abraten (jdm von), warnen vor ”

”miedˈdot ↔ pohjoissaame mi·eᴛᴛɑsᴛė

miedˈdot ↔ pohjoissaame mieddâštâllât Nielsen,K.1938LpD2s.656
miedˈdot ↔ pohjoissaame miedˈdâdâdˈdât Nielsen,K.1938LpD2s.656
miedˈdot ↔ pohjoissaame mīddudit Nielsen, K.1938 LpD 2s.656
miedˈdot = norjanlappi middot ”

Suomen vastaava sana on ”miettiä”, jolla on nimenomaan ”harkinnan” vivahdus ”tekeekö ollenkaan” verrattuna muihin ajatteluverbeihin.

Sen vaihtoehtoiseksi etymologia venäjän " smetit' " on tasan samaa kantaa, kuten " mysl' " ja " smysl' ": jälkimmäinen on sanajohto-opillisesti kuin "valmis ajatus" ja edellinen taas "keskeneräinen, kehittyvä": " metit' " (merkitä) vs. " smetit' "

Viron vastaava sana ”miete”, ”ajatus” = ”mõte” ja

”ajatella, miettiä, tuumia, pohjita, harkita, luulla, arvoida” = ”mõtelda” eli ”mietellä”.

Liivin vastava sana on ”mẹtlә”.

Balttilainen sana on liettuaksi

1. ”miñti...mẽna...mìnė” = muistaa, paluttaa mieleen, arvata, harkita.

2. ”minėti...mĩni...minėjo” = muistaa, muistuttaa, manita

latvia:1. minēt...min...minēja = muistuttaa, arvata, harkita, edellyttää, ennakoida, aavistaa

2. ”miet...men...mēja” = suostuttaa, myönnyttää, puhua puolelleen, sopia (keskenään)

(On myös toinen sana "miet...mej...mēja", joka tarkoittaa mm. naulaamista.)

(3. mint...min...mina = muokata, vaihtaa)

(Jotvinki: mint...mina...minoi = ajatella)

ment...mena...menoi = valehdella

preussi: minĩtun...minijja...minijja =muistaa palauttaa mieleen.

Kuurin sana olisi ilmeisesti ”*mēti...mēna...mēnoi, josta muodosta kuten latvia 2:stakin voivat tulla viron ja liivin muodot.

Näiden PIE-kannaksi ehdotetaan.

http://en.wiktionary.org/wiki/Appendix: ... an_roots#m

” *men- = mind

Gk. μένος (menos), Lat. mēns, Skr. मनस् (manas), Av. manah, Eng. gemynd/mind, Goth. muns, ON minni; man, Gm. minna/Minne, Lith. mintis, Ltv. minēt, Old Prussian mēntimai, OCS mineti, Russ. мнить (mnit'),Alb. mund, Pers. mainyāhay/, Toch. mnu/mañu, Ir. do-moiniur/; dermet/dearmad, Welsh cof, Arm. իմանամ (imanam) ”

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

” mind (n.)

O.E. gemynd "memory, thinking, intention," P.Gmc. *ga-menthijan (cf. Goth. muns "thought," munan "to think;" O.N. minni "mind;" Ger. minne, originally "memory, loving memory"), from PIE base *men- "think, remember, have one's mind aroused" (cf. Skt. matih "thought," munih "sage, seer;" Gk. memona "I yearn," mania "madness," mantis "one who divines, prophet, seer;" L. mens "mind, understanding, reason," memini "I remember," mentio "remembrance;" Lith. mintis "thought, idea," O.C.S. mineti "to believe, think," Rus. pamjat "memory"). "Memory" is one of the oldest senses, now almost obsolete except in old expressions such as bear in mind, call to mind. Phrase time out of mind is attested from early 15c. ”

Näillä voi olla yhteys aikaisemmin kästeltyyn "pehmentämistä ja muokkaamista tarkoittavaan sanaryhmään, mutta se on sitten vielä PIEtakin kauempaa. Sieltä on tosin täysiä homonyymiäkin tämän parvenkanssa, kute eri tavalla taipuvat "minti" (lt.) ja "miet" (lv.)

Arkkis
.....taas ihmeen paljon liki yleisestä vastustuksesta huolimatta.

Kyllä mielestäni härmäläisten geneettinen ja lingvistinen "noodi" (Saukkosen sanonta) on vahvasti Pohjois-Puolassa, Liettuassa ja Latviassa, missä valtaosa Kalevalastakin syntyi.
Jatka vaan, Arkkis, saman tapaan heittäen totuuden siemeniä ja luita kokemattomien kielititieteilijöiden poskilihaksille.
Tätä ei suinkaan ratkaista Jaakko-herran suorastaan UPEALLA N-genetiikan kaavalla.
Ne sutor supra crepidem!

sigfrid

Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa olen statisti

Druze - 83.25 ... 82.35
Palestinian - 83.15 ... 82.18
Bedouin - 82.19 ... 80.82
Mozabite - 81.16 ... 80.30


Hyvä juttu, mutta jo parin vuoden kuluttua asetelma eräin osin saattaa muuttua.
Tutkikaa Y-DNA:n puolesta ihmeellä Etelä-Siinain Gebelia-heimo "Mooseksen" lainvuoren laitamilta. Lyön vetoa sata yhtä vastaan, että ovat valtaosin HUNNEJA ja roomalaisia (from Italy, ei siis mustalaisia) kotoisin Romanian eteläosista - Wallachia.

Kuitenkin varsin mielenkiintoista lukea eräiden geenejä, sillä N1c1 on suorastaan yksitoikkoinen Volga-Kiina-Baikal-asetelma.

Kiitos Sigfrid erinomaisesta tutkimuksesta.
Meillä kaikilla on suorastaan ihailtava menneisyys!

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Sigfrid
Jaska
Mitä? Asutuksen jatkuvuushan nähdään nimenomaan kulttuurin jatkuvuudesta, eli nämä vastaavat toisiaan. Kieli ei vastaa kumpaakaan. Tarkennan sen verran edellistä viestiäni, että Sisä-Suomen jatkuvuutta kivikaudesta pronssikauteen on kyllä alettu epäillä viime aikoina.

Ei tietenkään, olipa hömppä näkemys Jaskalta. Jos alueelle tulee ihmisiä toisesta kulttuurista, niin myös kulttuuri muuttuu. Näinhän kävi Suomessa viimeksi kun suomalaiset korvasivat saamelaiset.

Eli olet sittenkin samaa mieltä siitä, että asutus ja kulttuuri vastaavat toisiaan ja kieli on erillinen tasonsa? Voisitko kuitenkin ilmaista itseäsi hieman ymmärrettävämmin?

Kulttuurin muuttuminen ”saamelaisesta” ”suomalaiseksi” ei Etelä-Suomessa liene ollut erityisen järisyttävä, ottaen huomioon että saamelaisetkin näyttävät tunteneen esimerkiksi kaskiviljelyn. Lapin saamelaiskulttuuri taas on oma lukunsa, ja sen jatkuvuutta voidaan seurata sielläkin kauas. Lapin saamelaistuminenkaan ei siis ole kauheasti muuttanut kulttuuria.

Moses Leone
Käsittääkseni missään päin Suomea ei ole havaittu katkeamatonta asutusta samalla paikalla pronssikaudesta rautakauteen. Ja jos kulttuurin jatkuvuuden oletus perustuu pelkästään kiviröykkiöhautoihin, niin aika heikoilla mielestäni ollaan. Kuten Gorgle aikaisemmin mainitsi, niin kiviröykkiöhautoja harrastettiin ainakin myös Gotlannissa rautakaudella ja tietääkseni myös pronssikaudella. Mikään ei mielestäni estäisi kiviröykkiöhautauksen leviämistä uudelleen Suomeen rautakaudella, vaikkapa juuri Gotlannista.

Jos tarkoitat samalla paikalla samaa neliömetriä, niin sellainen jatkuvuus ei ole erityisen mahdollinen. Vanhan asutuksen päälle voi rakentaa vasta kun se on hylätty, maatunut ja peittynyt – eli välillä on pitänyt asua muualla. Jos taas on asuttu samalla paikalla jatkuvasti, vanhat rakenteet on purettu ja uusittu, joten niitä ei ole säilynyt todisteiksi asutusjatkuvuudesta. Siksi riittää suhteellisen läheinen asuinaluejatkuvuus ynnä esineellinen jatkuvuus.

Vanhimmat kiviröykkiöt ovat jo kivikaudelta ja yllättäen Perämeren alueelta – traditio näyttää siis olleen olemassa jo ennen rannikon pronssikautta. Röykkiöt eivät ole ainoa todiste kulttuurisesta ja siksi myös väestöllisestä jatkuvuudesta (kulttuuri ei siirry jos aiempi väestö kuolee). Myös Morbyn keramiikka jatkaa pronssikautista traditiota; samoin silmukalliset onsikirveet, jotka ovat rautaan siirrettyjä mälarenin kirveitä; edelleen rautaiset rannerenkaat jotka aloitettiin nähtävästi jo pronssikauden lopulla. (Salo 1984, Tvärminne-kokoomateos Suomen väestön esihistorialliset juuret.)

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Sunnuntai ja Iltalehti:
27.12.2009 Berlusconi lupaa nitistää mafian.

Italian pääministeri Silvio Berlusconi lupaa kukistaa järjestäytyneen rikollisuuden vuoteen 2013 mennessä. Berlusconi kommentoi asiaa Italian radion haastattelussa.

Jaa, ja ilman haplojakin menettää loputkin hampaistaan.

Edelleen lehti lupaa ”LIUAKASTA" joulukeliä.
”Liukas"...mikä merkitsi Perun 12.7%:n serkkujemme joukossa vuonna 1612 seuraavaa:

English: To put the fingers under the skirt
Finnish: Panna sormet naisten ”häpeälliseen” paikkaan hameen alapuolella, liukastuttaa.
Lupacan: Lliukattatha
Español: Meter los dedos en algo, especialmente en partes vergonzosas de mujeres.
(Tuo siis on suomeksi panna sormet naiset *illuun!)

Liukastahan se on alkujaan merkinnyt:

English: It is hailing
Finnish: Sataa rakeita, ”jää mikä putoaa taivaalta lumen lailla” = Finnish ”liukas” = ”slippery” in English.
(Rakeet pitävät tien liukkaana = The hails keep the road slippery)
Lupacan: Liuccana
Español: Escardillo

Anyway, Merry Post-Xmas!

Arkkis
untamo
Asutuksen jatkuvuutta ja uusien väestöjen saapumista olisi ehkä hyvä peilata sitä tietoa vastaan, että v. 535 AD jälkeen Wikin mukaan oli noin 15 vuoden kylmä kausi Kiinasta Italiaan asti.
Se olisi ensin pannut viralta maanviljelyn. Peurat, hirvet, lohet, hylkeet ja niiden syöjät olisivat voineet selviytyä paremmin.
Suomessa olisi sitten ehkä ollut hulppeasti tilaa parhailla maanviljelyalueilla kuten Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.



Unto Salon germaanien maahanmuutto Kokemäenjoen vartta vaan tapahtuu 200 - 300 ENNEN tätä katastrofia,

Sitten tulee uusi yritys 100 vuotta tuon jälkeen, Karholannokka ym. Tulijoita ollaan vastassa sotilaallisesti ja heidät torjutaan.




Siis uusi yritys, josta Kalevakin mahdollisesti kertoo, tai voi se kertoa aikaisemmistakin ajoista, tpahtui 100 vuotta sen monivuotisen pakkaskatastrofin jälkeen (eikä tuon "ensimmäisen yrityksen"), joka myös Siperiassa ja Venäjällä ja vähän joka paikassa ajoi kansat uusille alueille, ja heidän jälkeensä seurasi arktiten ryhmien muuttoliike etelään heidän entisille paikoilleen.

Monet merkikit kuten paikannimet viittavat siihen, että kuurilaiset tai muut baltit olivat tässä sisämaan puolella. He joko olivat palanneet jo aikaisemmin Vantaan tai Kymen vesistöä pitkin, tai kaikki eivät olleet koskaan minnekään lähteneetkään. He tuskin kuitenkaan olivat pääväestöä sillä mikään sitä myöhempi suomalaistuminen tai saamelaistumin enää tuskin olisi tapahtunut, jos noin olisi ollut. Lisäksi väestö tappeli myös idästä tulijoita vastaan, joten nuokaan tuskin olivat torjumassa ilmeisten germaanien maihinnousua.

Lisäksi Kalevala kertoo balttien ja germaanien taistelusta jossakin päin Suomea, jossa suomalaiset/volgalaiset ovat poliittisesti sivuosassa (eivät välttämättä muuten). Saamelaisia Kalevalassa ei esiinny, "lappalaiseksi" nimitetty Joukahainen oli germaani. Ehkä germaanit liittoutuivat saamelaisten kanssa, tai noilla termeillä ei silloin ollut yhteyttä.

Jaska
Sigfrid
On. Jos Etelä-Suomen asutusjatkuvuutta epäillään, niin olisi loogisempaa epäillä Oulun seudun asutusjatkuvuuta.

Asutusjatkuvuutta ei ole vakavasti epäilty missään vuosikymmeniin. Kielijatkuvuus on toinen asia, sitä on syytä epäillä kaikkialla. Eli arkeologisessa aineistossa voidaan seurata paikallista jatkuvuutta alkuasuttajiin suunnilleen kaikkialla Euraasiassa. Ongelmaksi on vain osoittautunut, ettei paikallisen jatkuvuuden seuraaminen todista mitään. Samaan aikaan nimittäin vallitsee sekä paikallinen jatkuvuus että vieraiden vaikutteiden tuloaaltoja, ja kieli on hyvin voinut levitä jälkimmäisten mukana. Jatkuvuus ei siis voi kumota tulokkaita, vaan molempia ilmenee samanaikaisesti – toisin kuin esim. Meinander vielä Tvärminnessä 1980 määritteli.



Kieli ei ole mikään meemi, vaan kokonaisen kansan kielen vaihtuminen edellyttää aina maahanmuuttoa, joko uuden yläluokan muodossa tai sitten massiivisempana maahanmuuttona. Juuri siksi äidinkieltä kutsutaan sillä nimellä: kieli periytyy äidiltä lapselle, sosiaalisella perusvuorovaikutustasolla. Tämän takia kielen vaihtuminen yläluokan välityksellä kestää vuosisatoja: se ei onnistunut Ruotsin vallan aikana Suomessa, ja jos Salon teoria germaanisesta yläluokasta pitää paikkansa, ei se onnistunut rautakaudellakaan, vaikka monia uusia sanoja saatiinkin.

Pronssikaudella ja rautakaudella ei yksinkertaisesti näytä olevan mitään kohtaa, jossa oletettu kielen vaihtuminen kielikunnasta toiseen olisi voinut tapahtua. Germaanista ja skandinaavista vaikutusta ja maahanmuuttoa on todennäköisesti ollut, mutta silloinhan kielen olisi pitänyt muuttua germaaniseksi eikä SU:ksi!

Toisaalta kampakeraaminen kulttuuri kylläkin vaikuttaa Kallion todisteiden valossa liian varhaiselta SU-kielelle. Näin kantakieli olisi voinut levitä alueelle 3200-2000 eaa. välisenä aikana, alkuperäisenä kansainvaelluksen liikkeellepanijana ehkä indoeurooppalaisten kurgaanien massaekspansio (vrt. maanviljelys Baltiassa 3200 eaa.). Jos vasarakirveskulttuurin tuntomerkkejä kantavien maahanmuuttajien ensimmäinen aalto oli IE-kielinen, on sitä voinut seurata jo jakautuneen kantalapin ja kantasuomen aaltoja, toiset idästä, toiset Baltian kautta. Tai kantalappi on voinut saapua aiemmin idästä, kantasuomi taas myöhemmin etelästä, muodostaen Kiukaisten kulttuurin (alku noin 2000 eaa., jolloin pohjoisessa hieman varhaisempi Pöljän keramiikka). Näin itämerensuomalaisten kielten kehitys liittyisi myöhempiin germaanisiin vaikutteisiin pronssi- ja rautakaudella, ja alueen aiemman kampakeraamisen kulttuurin aikaisen kielen vaikutteet olisivat hävinneet aika lailla täydellisesti näissä monissa muutoksissa.

JakomäenNeruda
Jaska
Sigfrid
On. Jos Etelä-Suomen asutusjatkuvuutta epäillään, niin olisi loogisempaa epäillä Oulun seudun asutusjatkuvuuta.



Asutusjatkuvuutta ei ole vakavasti epäilty missään vuosikymmeniin. Kielijatkuvuus on toinen asia, sitä on syytä epäillä kaikkialla. Eli arkeologisessa aineistossa voidaan seurata paikallista jatkuvuutta alkuasuttajiin suunnilleen kaikkialla Euraasiassa. Ongelmaksi on vain osoittautunut, ettei paikallisen jatkuvuuden seuraaminen todista mitään. Samaan aikaan nimittäin vallitsee sekä paikallinen jatkuvuus että vieraiden vaikutteiden tuloaaltoja, ja kieli on hyvin voinut levitä jälkimmäisten mukana. Jatkuvuus ei siis voi kumota tulokkaita, vaan molempia ilmenee samanaikaisesti – toisin kuin esim. Meinander vielä Tvärminnessä 1980 määritteli.



Kieli ei ole mikään meemi, vaan kokonaisen kansan kielen vaihtuminen edellyttää aina maahanmuuttoa, joko uuden yläluokan muodossa tai sitten massiivisempana maahanmuuttona.



Tuossa yhteydessä on asetettava kysymys: oliko Suomi heimoyhteiskunta vai luokkayhteiskunta. Luokkayhteiskunta edellyttää valtiota, jotta eri kieliä puhuvat, eri jumalia palvovat, eri tapoja noudattavat ja eri pääelinkeinoista elävät heimot saadaan toimimaan yhteisen johdon alaisuudessa, ja lutviuttamaan tekemisiään johtavan luokan kuvioihin. Kielten lainautumisesta tiedetään paljon alkuyhteiskunnassa, kuten kivikautisissa yhteisöissä, ja samoin kielten kehityksestä valtiollisten rakenteiden raameissa, mutta heimoyhteiskunnasta vähemmän. Heimojen välinen työnjako ei tarkoittanut luokkajakoa, vaan sosiaaliset erot olivat kunkin heimon sisällä erikseen.

Juuri siksi äidinkieltä kutsutaan sillä nimellä: kieli periytyy äidiltä lapselle, sosiaalisella perusvuorovaikutustasolla. Tämän takia kielen vaihtuminen yläluokan välityksellä kestää vuosisatoja: se ei onnistunut Ruotsin vallan aikana Suomessa, ja jos Salon teoria germaanisesta yläluokasta pitää paikkansa, ei se onnistunut rautakaudellakaan, vaikka monia uusia sanoja saatiinkin.



Just niin. Lisäksi pitäisi pystyä osiottamaan se valtio, ilman sitä ei ole luokkayhteiskuntaa sanan täsmällisessä merkityksessä.

Pronssikaudella ja rautakaudella ei yksinkertaisesti näytä olevan mitään kohtaa, jossa oletettu kielen vaihtuminen kielikunnasta toiseen olisi voinut tapahtua.



Just: sellainen myllerrysjaksokin pitäisi olla, kuten rautakaudella sitten olisikin, vaikkei konkreetisesti tiedettäisikään mitä kaikkea on tapahtunut.

Germaanista ja skandinaavista vaikutusta ja maahanmuuttoa on todennäköisesti ollut, mutta silloinhan kielen olisi pitänyt muuttua germaaniseksi eikä SU:ksi!



Just. Tästä olenkin aikaisemmin huomauttanutkin Måsekselle.

Toisaalta kampakeraaminen kulttuuri kylläkin vaikuttaa Kallion todisteiden valossa liian varhaiselta SU-kielelle.



Hän on sen oman teoriansa toinen kannattaja. Se toinen on Jaska. Salokaan ei sitä kannata.

Näin kantakieli olisi voinut levitä alueelle 3200-2000 eaa. välisenä aikana, alkuperäisenä kansainvaelluksen liikkeellepanijana ehkä indoeurooppalaisten kurgaanien massaekspansio (vrt. maanviljelys Baltiassa 3200 eaa.). Jos vasarakirveskulttuurin tuntomerkkejä kantavien maahanmuuttajien ensimmäinen aalto oli IE-kielinen, on sitä voinut seurata jo jakautuneen kantalapin ja kantasuomen aaltoja, toiset idästä, toiset Baltian kautta.



Suomessa oli asukkaita ennen vasarakivesbaltteja-iranejakin, ja ne vanhat asukkat olivat SU-tyyppisten kielten puhujia. Tulijat ovat oamksuneet edeltäjltä melko perustavaa SU-sanastoakin, jota on sittemmin kulkeutunut myös nykyisiin balttikieliin.

Tai kantalappi on voinut saapua aiemmin idästä, kantasuomi taas myöhemmin etelästä, muodostaen Kiukaisten kulttuurin (alku noin 2000 eaa., jolloin pohjoisessa hieman varhaisempi Pöljän keramiikka). Näin itämerensuomalaisten kielten kehitys liittyisi myöhempiin germaanisiin vaikutteisiin pronssi- ja rautakaudella,



Germanisia liekiä ei ole ollut pronssikaudella ei ainakaan Suomessa, ja KAKKEIN VIIMEKSI SUOMALAISELLA PRONSSIKAUDELLA!

ja alueen aiemman kampakeraamisen kulttuurin aikaisen kielen vaikutteet olisivat hävinneet aika lailla täydellisesti näissä monissa muutoksissa.



Ei ole syytä olettaa, ainakaan ilman perusteita, että kaikki vaikutteet olivat hävinneet (tieteessä ei ylipäätään koskaan oleteta mitään sellaista, mitä ikinä ei voida periaattessakaan millään keinolla NÄYTTÄÄ toteen!) vaan niitä löydetään nykyisistä SU-, baltti- ja myös germaanikielistä.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Jaska
Sigfrid
Jaska
Mitä? Asutuksen jatkuvuushan nähdään nimenomaan kulttuurin jatkuvuudesta, eli nämä vastaavat toisiaan. Kieli ei vastaa kumpaakaan. Tarkennan sen verran edellistä viestiäni, että Sisä-Suomen jatkuvuutta kivikaudesta pronssikauteen on kyllä alettu epäillä viime aikoina.

Ei tietenkään, olipa hömppä näkemys Jaskalta. Jos alueelle tulee ihmisiä toisesta kulttuurista, niin myös kulttuuri muuttuu. Näinhän kävi Suomessa viimeksi kun suomalaiset korvasivat saamelaiset.

Eli olet sittenkin samaa mieltä siitä, että asutus ja kulttuuri vastaavat toisiaan ja kieli on erillinen tasonsa? Voisitko kuitenkin ilmaista itseäsi hieman ymmärrettävämmin?

Kulttuurin muuttuminen ”saamelaisesta” ”suomalaiseksi” ei Etelä-Suomessa liene ollut erityisen järisyttävä, ottaen huomioon että saamelaisetkin näyttävät tunteneen esimerkiksi kaskiviljelyn. Lapin saamelaiskulttuuri taas on oma lukunsa, ja sen jatkuvuutta voidaan seurata sielläkin kauas. Lapin saamelaistuminenkaan ei siis ole kauheasti muuttanut kulttuuria.




Ash, eivät röykkiöhaudat ole sama kuin kulttuurijatkumo. Hautaustavan perusteella voitaisiin koko kristittyä Eurooppaa pitää a) vaihtuneena noin 1000-15000 vuotta sitten b) toisella vuosituhannella yhtenä kansana. Asutusjatkuvuudesta hautalöydöt kyllä viestittävät, mutta eivät muuten saman kuluttuurin jatkumisesta. Paitsi jo ollaan suurpiirteisiä ja pidetään esimerkiksi koko nykyistä islamilaista maailmaa yhtenä kultuurina.

Rautalangasta: asutusjatkuvuutta voidaan pitää kulttuurijatkuvuutena, koska kulttuuri liittyy ihmisiin, mutta on toinen asia mitä löydöt, esimerkiksi röykkiöhaudat, todistavat saman asutuksen pysyvyydestä.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Jaska
Sigfrid
Jaska
Mitä? Asutuksen jatkuvuushan nähdään nimenomaan kulttuurin jatkuvuudesta, eli nämä vastaavat toisiaan. Kieli ei vastaa kumpaakaan. Tarkennan sen verran edellistä viestiäni, että Sisä-Suomen jatkuvuutta kivikaudesta pronssikauteen on kyllä alettu epäillä viime aikoina.

Ei tietenkään, olipa hömppä näkemys Jaskalta. Jos alueelle tulee ihmisiä toisesta kulttuurista, niin myös kulttuuri muuttuu. Näinhän kävi Suomessa viimeksi kun suomalaiset korvasivat saamelaiset.

Eli olet sittenkin samaa mieltä siitä, että asutus ja kulttuuri vastaavat toisiaan ja kieli on erillinen tasonsa? Voisitko kuitenkin ilmaista itseäsi hieman ymmärrettävämmin?

Kulttuurin muuttuminen ”saamelaisesta” ”suomalaiseksi” ei Etelä-Suomessa liene ollut erityisen järisyttävä, ottaen huomioon että saamelaisetkin näyttävät tunteneen esimerkiksi kaskiviljelyn. Lapin saamelaiskulttuuri taas on oma lukunsa, ja sen jatkuvuutta voidaan seurata sielläkin kauas. Lapin saamelaistuminenkaan ei siis ole kauheasti muuttanut kulttuuria.

Moses Leone
Käsittääkseni missään päin Suomea ei ole havaittu katkeamatonta asutusta samalla paikalla pronssikaudesta rautakauteen. Ja jos kulttuurin jatkuvuuden oletus perustuu pelkästään kiviröykkiöhautoihin, niin aika heikoilla mielestäni ollaan. Kuten Gorgle aikaisemmin mainitsi, niin kiviröykkiöhautoja harrastettiin ainakin myös Gotlannissa rautakaudella ja tietääkseni myös pronssikaudella. Mikään ei mielestäni estäisi kiviröykkiöhautauksen leviämistä uudelleen Suomeen rautakaudella, vaikkapa juuri Gotlannista.

Jos tarkoitat samalla paikalla samaa neliömetriä, niin sellainen jatkuvuus ei ole erityisen mahdollinen. Vanhan asutuksen päälle voi rakentaa vasta kun se on hylätty, maatunut ja peittynyt – eli välillä on pitänyt asua muualla. Jos taas on asuttu samalla paikalla jatkuvasti, vanhat rakenteet on purettu ja uusittu, joten niitä ei ole säilynyt todisteiksi asutusjatkuvuudesta. Siksi riittää suhteellisen läheinen asuinaluejatkuvuus ynnä esineellinen jatkuvuus.

Vanhimmat kiviröykkiöt ovat jo kivikaudelta ja yllättäen Perämeren alueelta – traditio näyttää siis olleen olemassa jo ennen rannikon pronssikautta. Röykkiöt eivät ole ainoa todiste kulttuurisesta ja siksi myös väestöllisestä jatkuvuudesta (kulttuuri ei siirry jos aiempi väestö kuolee). Myös Morbyn keramiikka jatkaa pronssikautista traditiota; samoin silmukalliset onsikirveet, jotka ovat rautaan siirrettyjä mälarenin kirveitä; edelleen rautaiset rannerenkaat jotka aloitettiin nähtävästi jo pronssikauden lopulla. (Salo 1984, Tvärminne-kokoomateos Suomen väestön esihistorialliset juuret.)




Morbyn keramiikkakin kuitenkin loppui jo roomalaisella rautakaudella:

https://extras.csc.fi/arctinet/pronssikausi/099.phtml

Aiemmin katsottiin, että Morbyn keramiikkaa oli käytetty vain esiroomalaisena aikana. Uudet ajoitukset ovat osoittaneet, että sen valmistus on alkanut jo vuoden 1000 vaiheilla. Morbyn keramiikka on ollut käytössä koko esiroomalaisen ajan ja jatkunut aina roomalaiselle rautakaudelle asti. Morbyn keramiikan levinnän painopiste on rannikkoalueella, mutta sitä on löytynyt jonkin verran myös sisämaasta.
sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692

En ymmärrä miten samanlaiset ruukunsirpaleet ha röykkiöhaudat osoittaisivat samojen ihmisten, siis saman väestöryhmän, asuneen samassa paikassa. Vuosisatojen aikana on ollut yhteyksiä ja liikettä eri suuntiin ja tapoja on omaksuttu. Voidaan korkeintaan puhua kultuuripiirteiden yhtäläisyydestä Perämerellä ja lähialueilla. Lähialue käsittää Itämeren pohjoisen rannikkoalueen, alueen jolla on kalasteltu ja pyydetty riistaa tarvitsematta avomerikelpoisia aluksia.

Kielillä oli 2000 vuotta sitten tuskin sellaista merkitystä kuin nykyään. Nyt ihmisiä jaetaan kielen perusteella. Se näyttää olevan populaatiogenetiikan sudenkuoppa, tutkijat kirjoittavat yleisesti indoeurooppalaisista ja su-geeneistä, Uralin mutkasta, mutta että arkeologiakin vanhana tieteenä tippui tähän kuoppaan vielä parikyt vuotta sitten. Jatkuvuusteoria kummittelee vielä.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692

Geeneistä. Näytteitä on kertynyt lisää ja myös uudet näytteet vahvistavat suomalaisten ja balttien kuuluvan samaan geenipooliin. Tähän pohjaan on myöhemmin sekoittunut sekä itäisiä että läntisiä aineksia, itäisiä vain täällä Suomessa ja Skandinaavian pohjoisosissa. Kuvataan näitä komponentteja kirjaimilla B-baltti, I-itäinen, L-läntinen, yleensä germaanikansojen perimä.

Nykytilanne karrikoituna

Häme, Savo, Karjala, Viron pohjoisosa BI
Länsi-Suomen rannikko BIL
Latvia + Viron eteläosa BL
Skandinaavian pohjoisosat IL

Itäisten geenien esiintyminen noudattaa saamelaisten historiallisia liikkeitä.

Suomenruotsalaisten ja muun rannikkoväestön keskeiset erot ovat minimaalisia.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
JakomäenNeruda
Kieli ei ole mikään meemi, vaan kokonaisen kansan kielen vaihtuminen edellyttää aina maahanmuuttoa, joko uuden yläluokan muodossa tai sitten massiivisempana maahanmuuttona. Juuri siksi äidinkieltä kutsutaan sillä nimellä: kieli periytyy äidiltä lapselle, sosiaalisella perusvuorovaikutustasolla. Tämän takia kielen vaihtuminen yläluokan välityksellä kestää vuosisatoja: se ei onnistunut Ruotsin vallan aikana Suomessa, ja jos Salon teoria germaanisesta yläluokasta pitää paikkansa, ei se onnistunut rautakaudellakaan, vaikka monia uusia sanoja saatiinkin.

Ruotsin vallan aikana se onnistui rannikoilla missä oli ruotsinkielisiä, kuten sanoin jo aiemmin: rannikkopitäjät ruotsinkielistyivät täysin vuosisatojen aikana. Historioitsijat ovat seuranneet kehitystä suomenkielisten seurakuntien määrän vähenemisestä.

Kielen vaihtuminen edellyttää aina uusia ihmisiä, mutta ei lukumääräistä enemmistöä. Paikallinen tai suhteellinen enemmistö toki saattaa vallita, jos tulokkaat asettuvat kaikki samaan ryppääseen pienelle alueelle. Seka-avioliitot ilman muuta ovat tärkeä tekijä kielenvaihdossa, ja niitä on tapana syntyä aina. Kieli ei periydy aina äidiltä lapselle, vaan lapsen ykköskieleksi voidaan opettaa isänkin kieli – älä anna nimityksen hämätä.

Kielenvaihdon ajatellaan tapahtuvan kaksikielisyyden kautta ja useamman sukupolven aikana – eli ei niin, että nyt tuohon tulee vieraskielisiä jotka pakottavat meidät puhumaan omaa kieltään, vaan niin, että joskus tulevaisuudessa jälkeläisemme osaavat yhtä hyvin noiden kieltä kuin meidänkin kieltämme, ja ajan kuluessa siitä vielä eteenpäin jälkeläisemme jättävät meidän alkuperäisen kielemme opettamatta omille jälkeläisilleen. Näin tapahtuvat kielenvaihdot.

JakomäenNeruda
Pronssikaudella ja rautakaudella ei yksinkertaisesti näytä olevan mitään kohtaa, jossa oletettu kielen vaihtuminen kielikunnasta toiseen olisi voinut tapahtua. Germaanista ja skandinaavista vaikutusta ja maahanmuuttoa on todennäköisesti ollut, mutta silloinhan kielen olisi pitänyt muuttua germaaniseksi eikä SU:ksi!

Arkeologiasta ei voi päätellä, missä kohtaa uusi kieli EI ole voinut levitä alueelle. Kaikki kielelliset ekspansiot eivät edes näy arkeologisessa aineistossa (kuten gaelin leviäminen Irlannista Skotlantiin) – siinä näkyvät vain todella suurimittaiset muuttoliikkeet. Kaiken muun vaikutuksen arkeologi voi ainakin yrittää selittää kontakteilla. Todellisuudessa mikä tahansa arkeologisesti havaittava vieras vaikutus on voinut juurruttaa maahan uuden kielen puhujia, ja sosiolingvistisen kaaoksen keskellä tuo uusi kieli on voinut sukupolvien saatossa levitä laajempaan käyttöön ilman että arkeologinen kulttuurikuva siitä juuri muuttuisi. Kuten luit aiemmasta linkistäni, arkeologista jatkuvuutta vastaa usein kielellinen epäjatkuvuus.

Paikannimistön valossa germaaninkielisiä on tullut Suomeen jo varhain. Mutta sinun väitteesi perustuu aksioomaan, että esisuomalaiset olisivat olleet tällä ennen germaaneja: vain silloinhan väitteesi on looginen. Mutta näinhän ei ole välttämättä ollut. Germaaneja on voinut toimia Suomessa jo ennen kantasuomalaisia, jolloin kielenvaihto on tapahtunut toiseen suuntaan. Lisäksi itämerensuomalaisiakin on tullut Suomeen monessa vaiheessa – se on kielitieteellinen fakta – ja joihinkin niistä ”liian heikoista” arkeologisista vaikutusaalloista nämä kielelliset ekspansiot on vain yhdistettävä.

JakomäenNeruda
Toisaalta kampakeraaminen kulttuuri kylläkin vaikuttaa Kallion todisteiden valossa liian varhaiselta SU-kielelle. Näin kantakieli olisi voinut levitä alueelle 3200-2000 eaa. välisenä aikana, alkuperäisenä kansainvaelluksen liikkeellepanijana ehkä indoeurooppalaisten kurgaanien massaekspansio (vrt. maanviljelys Baltiassa 3200 eaa.).

Pilkunviilausta: kurgaanit ovat hautakumpuja, kurgaanikulttuurin kannattajat ihmisiä.

JakomäenNeruda
Jos vasarakirveskulttuurin tuntomerkkejä kantavien maahanmuuttajien ensimmäinen aalto oli IE-kielinen, on sitä voinut seurata jo jakautuneen kantalapin ja kantasuomen aaltoja, toiset idästä, toiset Baltian kautta. Tai kantalappi on voinut saapua aiemmin idästä, kantasuomi taas myöhemmin etelästä, muodostaen Kiukaisten kulttuurin (alku noin 2000 eaa., jolloin pohjoisessa hieman varhaisempi Pöljän keramiikka). Näin itämerensuomalaisten kielten kehitys liittyisi myöhempiin germaanisiin vaikutteisiin pronssi- ja rautakaudella, ja alueen aiemman kampakeraamisen kulttuurin aikaisen kielen vaikutteet olisivat hävinneet aika lailla täydellisesti näissä monissa muutoksissa.

Kantasaamen ja kantasuomen eriytyminen näyttää olevan vasta viimeisen vuosituhannen eaa. tapahtuma, joten näitä kielihaaroja ei voida yhdistää kivikautisiin kulttuureihin. Ks. s. 45 alkaen:

http://www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf

Sigfrid
Rautalangasta: asutusjatkuvuutta voidaan pitää kulttuurijatkuvuutena, koska kulttuuri liittyy ihmisiin, mutta on toinen asia mitä löydöt, esimerkiksi röykkiöhaudat, todistavat saman asutuksen pysyvyydestä.

Hyvä, olemme samaa mieltä. Tarkoittanet, että kuka tahansa voi päättää matkivansa jossain näkemäänsä kiviröykkiön kasaamista, koska se näyttää komealta? Kuitenkin röykkiöissä on myös sisäinen rakenne, esim. suuri silmäkivi jonka ympärille tehdään ensin kehä, siihen hautaus/ksia (poltto- vai ruumishautaus, koko jäämistö vai vain osa, esineellinen vai esineetön hautaus) ja sen päälle kasataan vasta se kivi- tai maa/kiviröykkiö. Näitä sisäisiä juttuja ei osaa matkia ellei tunne traditiota.

Lisäksi esinemuotojen jatkuvuus röykkiöiden ohessa antaa lisää tukea sille, että asutusjatkuvuus vallitsee. Mutta sehän on itse asiassa oletuskin, että jonkinlainen asutus- ja väestöjatkuvuus vallitsee osapuilleen kaikkialla – harvassa ovat tilanteet, joissa jokin alue olisi täysin tyhjentynyt.

Kielestä asutus- ja kulttuurijatkuvuuskaan ei voi todistaa, koska jatkuvuuden rinnalla on yleensä aina vieraita vaikutteita, eikä aineistosta voida nähdä, pääsikö voitolle alueen vanha kieli vaiko uusien tulijoiden kieli.

Siinä olet oikeassa, että ehkä helposti yliarvioidaan muinaisten ihmisten kiintymys ”omiin” esinetyyppeihinsä. Emmehän mekään käytä vuosikymmeniä yhdenlaista kirvestä, vaan jos naapuri suosittelee että Fiskarsin uusi halkokirves on tosi tehokas, niin kyllä me vaihdamme. No, hämäläisistä en tiedä... Eli yksittäiset esineet eivät ehkä ole useinkaan ”etnisiä indikaattoreita”. Mutta kokonainen hautastraditio kyllä on sitä paljon todennäköisemmin.

Moses, mitä sitten vaikka Morbyn keramiikka loppuikin jo varhain rautakaudella?

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Jaska
Moses, mitä sitten vaikka Morbyn keramiikka loppuikin jo varhain rautakaudella?

Herää kysymys, että miksi ne loppuvat. Ja juuri samoihin aikoihin, kuin esimerkiksi Euran hautausten radiohiiliajoituksissa oli useamman sadan vuoden aukko. Merkitsevätkö nuo ehkä vanhan väestön vähenemistä lähes olemattomiin? Muutama sata vuotta myöhemmin uudet tulokkaat saattavat asettua samalle seudulle juuri sen samojen ominaisuuksien vuoksi kuin edellisetkin. Ja jos nuo uudet tulijat tulivat jostain lähialueelta, missä hautaustavat muistuttivat vanhoja, esimerkiksi Gotlannista, missä myös oli kiviröykkiöhautoja, voidaan heitä erehtyä luulemaan vanhan asutuksen jatkajiksi.

Minun käsittääkseni tosin pronssikautiset ja rautakautiset kiviröykkiöhaudat olivat eriaisia, pronssikautisten ollen suurempia ja rakenteeltaan erilaisia. Kumpu haudan päällä lienee ollut laajalle levinnyt tapa. Jos kummun aikoo tehdä, vaihtoehtoja on oikeastaan kolme: 1) maa 2) kivet 3) maan ja kivien sekoitus. Valintaan vaikuttanee seudun maaperä ja kivisyys, eikä pelkästään kulttuurisyyt. Rautakautisten röykkiöhautojen ja pronssikautisten röykkiöhautojen väliset yhtäläisyydet saattavat siis olla enemmän tai vähemmän sattumaa, siinä missä latinan sanan veri ja suomen sanan veri välinen yhtäläisyyskin.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat