Sivut

Kommentit (94)

illuusio
Seuraa 
Viestejä910

Poijjaat vaan yrittää ratkaista kriisiä Gravitaatio on nyt jätetty kekkereistä ulos...Savorinen yrittää työntyä sisään vaikka väkisin, jopa suppilon läpi. Ei taida Savorisen työntyminen riittää, niin vaan jää gravitaatio ulkopuolelle

Yllä oleva pitää laittaa lauantai-illan kontekstiin, joten nou hart fiilings Savorinen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

valo joka läpäisee väliaineen, ei koostu todellakaan enää samoista fotoneista. Jokainen ns. Absorbtio emissio vaihe tarkoittaa sitä että fotoni muuttaa kohtaamansa hiukkasen tai hiukkasryhmän uudeksi fotoniksi, niin että se itse hajoaa taivaan tuuliin, jatkaen matkaansa hajaantuneena osiinsa jotka aikaan pysähtyvät jonkun tai joiden kvarkkien sisällä, puristuen siellä osaksi kvarkkia, jatkaen liikettä kvarkin mukana sinne minne kvarkki liikkuu. Toki osana kvarkkia, ne osallistuvat kvarkin sisäiseen liikkeeseen, kunnes liike vie ne ulos kvarkista jne.

Säiteoriakin on humpuukia, mutta järkevää siinä on se että kyseisen teorian mukaan kaikki koostuu yhdestä ja samasta asiasta! Ja tokihan toimiva matematiikka on aina ihan hyvä juttu.

Hyväänän tuossa säieteoriassa näyttäisi olevan myös se että kaikilla hiukkasilla olisi tilavuus? Jopa fotoneilla? Niin, miksipä ei olisi? Vielä kun unohtavat vetävän voiman ja sidosvoimat, niin hyvä tulee. Säikeiden värähtelynkin saisi perusteltua vielä pienemmillä hiukkasilla joita säikeihiin työntyisi ulkoapäin. Säikeillä pitäisi tietysti olla oma sisäinen liike jotta ne voisivat pysäyttää itsensä sisälle liikkuvat hiukkaset jne? Ja myös säikeissä oleva asia vaihtuisi kokonaan tietyssä ajassa? Mitä pienempiin tihenty iin mennään, sitä helpommin pallomaisten tihentymien tilavuus eläisi siten että ne venyisivät suuntaan ja toiseen koko ajan sen mukaan mistä seuraavat sisälle liikkuvat hiukkaset tulisivat?

derz
Kvanttielektrodynamiikka selittää kaikki havaitut sähkömagneettiset ilmiöt tyhjentävästi ällistyttävällä tarkkuudella juurikin polkuintegraaleja käyttäen.

Kyllä sähkömagneettinen vuorovaikutus voidaan ihan hyvin kvantisoida ilman polkuintegraalejakin, käyttäen esimerkiksi perinteisempää kanonista kvantisointia.

derz
Polkuintegraaliformalismi on muutenkin perustavanlaatuisempi formalismi kuin muut; Diracin (ja siten Schrödingerin yhtälö) voidaan johtaa polkuintegraaleista muttei toisinpäin.

Polkuintegraaliformulaatio on matemaattisesti ekvivalentti muiden formulaatioiden kanssa. Tästä johtuen kysymys "kulkevatko hiukkaset oikeasti kaikkia reittejä?", on enemmän filosofinen kuin fysikaalinen.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Totuus?
derz
Kvanttielektrodynamiikka selittää kaikki havaitut sähkömagneettiset ilmiöt tyhjentävästi ällistyttävällä tarkkuudella juurikin polkuintegraaleja käyttäen.



Kyllä sähkömagneettinen vuorovaikutus voidaan ihan hyvin kvantisoida ilman polkuintegraalejakin, käyttäen esimerkiksi perinteisempää kanonista kvantisointia.



Kyllä, mutta hiukkasten lukumäärän kasvaessa rajatta (kuten mm. elektronin sähkömagneettisen itseisvuorovaikutuksen tapauksessa) Feynmanin diagrammit ja polkuintegraalit on ainoa järkevä tapa kuvata monen hiukkasen systeemin vuorovaikutuksia. Lisäksi polkuintegraaliformalismi yksinkertaistaa monta Diracin formalismin laskua ja sisältää vain kolme postulaattia, joista koko relativistinen kvanttimekaniikka on johdettavissa. Occam suosii Feynmania.

Totuus?
derz
Polkuintegraaliformalismi on muutenkin perustavanlaatuisempi formalismi kuin muut; Diracin (ja siten Schrödingerin yhtälö) voidaan johtaa polkuintegraaleista muttei toisinpäin.



Polkuintegraaliformulaatio on matemaattisesti ekvivalentti muiden formulaatioiden kanssa. Tästä johtuen kysymys "kulkevatko hiukkaset oikeasti kaikkia reittejä?", on enemmän filosofinen kuin fysikaalinen.



Polkuintegraaliformalismi kuvaa hiukkasen aaltofunktion aikakehityksen ekvivalentisti Diracin yhtälön kanssa, mutta toisin kuin Diracin formalismi, on Feynmanin formalismi symmetrinen ajan ja avaruuden suhteen:

Wikipedia
"[Path integral] formulation has proven crucial to the subsequent development of theoretical physics, because it is manifestly symmetric between time and space. Unlike previous methods, the path-integral allows a physicist to easily change coordinates between very different canonical descriptions of the same quantum system."



Polkuintegraaliformalismilla on myös muita ominaisuuksia, jotka puuttuvat aikaisemmista formalismeista:

Wikipedia
"The path integral formulation of quantum mechanics is a description of quantum theory which generalizes the action principle of classical mechanics. It replaces the classical notion of a single, unique trajectory for a system with a sum, or functional integral, over an infinity of possible trajectories to compute a quantum amplitude."

"The path integral also relates quantum and stochastic processes, and this provided the basis for the grand synthesis of the 1970s which unified quantum field theory with the statistical field theory of a fluctuating field near a second-order phase transition."

"Path integral formulation is also extremely important in direct application to quantum field theory, in which the "paths" or histories being considered are not the motions of a single particle, but the possible time evolutions of a field over all space. -- In principle, one integrates Feynman's amplitude over the class of all possible combinations of values that the field could have anywhere in space-time."




...ja siinä missä muut formalismit johdetaan Hamiltonin mekaniikasta, niin polkuintegraaliformalismi johdetaan Lagrangen mekaniikasta, joka on Hamiltonia perustavanlaatuisempi:

Wikipedia
"-- the Hamiltonian in classical mechanics is derived from a Lagrangian, which is a more fundamental quantity considering special relativity. The Hamiltonian tells you how to march forward in time, but the notion of time is different in different reference frames. So the Hamiltonian is different in different frames, and this type of symmetry is not apparent in the original formulation of quantum mechanics."

"The problem of lost symmetry also appears in classical mechanics, where the Hamiltonian formulation also superficially singles out time. The Lagrangian formulation makes the relativistic invariance apparent. In the same way, the path integral is manifestly relativistic. It reproduces the Schrödinger equation, the Heisenberg equations of motion, and the canonical commutation relations and shows that they are compatible with relativity. It extends the Heisenberg type operator algebra to operator product rules which are new relations difficult to see in the old formalism.

Further, different choices of canonical variables lead to very different seeming formulations of the same theory. The transformations between the variables can be very complicated, but the path integral makes them into reasonably straightforward changes of integration variables. For these reasons, the Feynman path integral has made earlier formalisms largely obsolete."




http://en.wikipedia.org/wiki/Path_integral_formulation

∞ = ω^(1/Ω)

Koko keskustelusta mitään tajunnut, polkuintegraalit eivät tulleet minun matikassani eteen.

Onko Hiukkasfysiikka kriisissä protonin koon muuttuessa jos häntä kiertääkin myoni?

Te olette ilmeisesti kaikki todella vakuuttuneita nykyisestä atomimallista?

Siitä että ne elektronit ovat siellä atomin ytimen ympärillä?

Ja ette ole valmiita pohtimaan sitä vaihtoehtoa että atomien ytimet kierrättävät itsessään olevaa asiaa toisten atomien ytimien kanssa tihentyminä joista voi syntyä sopivissa olosuhteissa fotoneita tai elektroneja?

Mutta entäpä jos kuitenkin pohditte tätä uutta näkökulmaa?

Ajatelkaapa miten loogiseksi esim. kaksoisrakokoe muuttuu, jos olettaa että yksittäinen fotoni tai yksittäinen elektroni liikkuu tuollaisten tihentymien muodostamien aaltojen mukana?

meidän mittalaitteemme eivät siis kykene rekisteröimään niitä koska ne ovat niin pieniä ja tiheitä?

Kuitenkin myös niillä olisi oma sisäinen liike / paine jonka ulkopuolinen oman sisäisen liikkeen / paineen omaama hiukkanen voisi nopeuttaa, jolloin se / ne laajenisivat fotoniksi tai elektroniksi?

Tiedä sitten kuinka monta tuollaista tihentymää, joita atomin ytimestä ulos työntyy, tarvittaisiin yksittäiseen fotoniin tai yksittäiseen elektroniin?

Olisi kuitenkin selvää että fotoni koostuisi erillistä tihentymistä jotka kierrättäisivät keskenään itsessään olevaa asiaa, koska tämän ajatuksen mukaan myös fotoneilla on oma sisäinen liike / paine.

Ja entäpä tämä havainto aikaisempaa pienemmästä protonista?

Miten loogisesti tuo havainto sopiikaan tähän ajatukseen?

Pienemmässä protonissa, se asia josta kaikki koostuu, olisi tiheämmin kuin protonissa josta ulos työntyvistä tihentymistä syntyy tavan elektroni?

Koska protonista ulos työntyvät tihentymät liikkuvat aaltoina, ne kohtaavat atomin ydintä kohti työntyviä tihentymiä vain tietyllä etäisyydellä atomin ytimestä ja näin ns kvanttihyppykin olisi virheellinen teoria havaittavalle ilmiölle?

Kun protoni puristuisi ulkoisen paineen takia tiheämmäksi, siitä puristuisi ulos tihentymiä tiheämpinä aaltoina jotka kohtaisivat atomin ydintä kohti työntyviä tihentymiä vain tietyllä etäisyydellä atomin ytimestä ja nyt ydintä kohti työntyvä tihentymä vuorovaikuttaisi ehkäpä jopa sen 207 kertaa usemman tihentymän kanssa, saaden ne yhdistymään ns. myoniksi?

Ei mitenkään huono ajatus, vaikka itse sanonkin.

Looginen se ainakin omasta mielestäni on, mutta mitäpä te olette mieltä tästä ajatuksesta?

Ps. se miksi pienempi ja tiheämpi protoni pysyisi pienempänä ja tiheämpänä, perustuisi siihen että siitä ulos työntyvät tihentymät olisivat niin pieniä ja tiheitä, etteivät ne vuorovaikuttaisi protonin ohi työntyvien tihentymien kanssa ainakaan niin paljon kuin protonia kohti työntyvät tihentymät vuorovaikuttavat ja näin tiheämpää protonia kohti taipuisi enemmän sellaisia tihentymiä jotka kohdistavat protoniin ulkoisen paineen?

Ja näin tiheämpi protoni kykenisi kierrättämään itsensä kautta enemmän ja tiheämmin näitä tihentymiä joista esim. havaittava myoni syntyisi sopivissa olosuhteissa?

.

Siitä pienemmästä protonista vielä sen verran, että siihen kohdistuvan kovemman ulkoisen paineen takia siinä oleva asia olisi tiheämmin, jolloin sen sisäinen liike / aika olisi hitaampaa ja näin siitä työntyisi ulos hitaammin niitä tihentymäaaltoja ja siis niin että aalloissa ne tiheämmät tihentymät olisivat keskenään tiheämmin?

Nyt ulkoapäin työntyvä tihentymä kohtaisi tiheämmästä protonista peräisin olevia tihentymäaaltoja harvemmin ja siksi se ehtisi sen verran lähemmäksi pienempää protonia, että kykenisi vuorovaikuttamaan 207 kertaa usemman tihentymän kanssa, nopeuttaen niiden sisäistä liikettä / painetta, jonka seurauksena niiden laajeneminen kiihtyisi ja näin niistä yhdistyisi uusi myoni?

Ps. Revolutionary theory of dark matter

http://phys.org/news/2013-01-revolution ... -dark.html

Ajatelkaapa jos olisi olemassa pimeää ainetta, mutta niin ettei silläkään olisi kykyä vetää mitään puoleensa?

Ja vieläpä niin että havaittavat elektronit, myonit ja infoa välittävät fotonit syntyisivät näistä pimeän aineen tihentymistä, joita työntyisi atomien ytimistä koko ajan ulos?

Tietysti niin että niitä myös työntyisi atomien ytimiin ulkoapäin? Minnekäpä muualle ne voisivat työntyäkään, kuin aina lopulta jonkun toisen atomin ytimeen?

illuusio
Seuraa 
Viestejä910
Kierrätäjä

Tietysti niin että niitä myös työntyisi atomien ytimiin ulkoapäin? Minnekäpä muualle ne voisivat työntyäkään, kuin aina lopulta jonkun toisen atomin ytimeen?



Voisiko sitä työntyvää ainesta kutsua eetteriksi? Ottamatta kantaa mistä hiukkasista se eetteri koostuu.

Vierailija
jouni56
Koko keskustelusta mitään tajunnut, polkuintegraalit eivät tulleet minun matikassani eteen.

Onko Hiukkasfysiikka kriisissä protonin koon muuttuessa jos häntä kiertääkin myoni?


Jokainen tsäänssi on uusi mahdollisuus, joten ei.

As the simplest possible atom, comprising a single proton and a single electron, hydrogen has played a central role in the development of modern physics. For example, the observation in 1947 of the 2S-2P1/2 energy level splitting, now termed the Lamb shift, stimulated the development of the theory of quantum electrodynamics (QED). Hydrogen and other, more exotic two-body atomic systems continue to provide fertile testing grounds for fundamental physical theories and are still yielding surprises, as demonstrated by the experiments reported by Antognini et al. on page 417 of this issue (1). By using laser spectroscopy to study two transitions in muonic hydrogen (in which the electron is replaced by its heavier cousin, the muon), they determine a value for the root-mean-square charge radius of the proton that differs appreciably from the latest (2010) CODATA recommended value (2).

illuusio
Kierrätäjä

Tietysti niin että niitä myös työntyisi atomien ytimiin ulkoapäin? Minnekäpä muualle ne voisivat työntyäkään, kuin aina lopulta jonkun toisen atomin ytimeen?



Voisiko sitä työntyvää ainesta kutsua eetteriksi? Ottamatta kantaa mistä hiukkasista se eetteri koostuu.



voisi, jos haluaisi, mutta pitäisi hahmottaa että silloin niitä eettereitä on useita kerrokseja päällekkäin ja että niitä työntyy joka suunnasta joka suuntaan. Tuollainen "eetteri" ikäänkuin kuljettaa fotoneita mukanansa kuten aalto surfaajaa?

Jäin miettimään tuota vertausta käsitteeseen nimeltä eetteri. Perintinen eetteri pysyy käsittääkseni paikoillaan ja liikettä oli tarkoitus verrata siihen? Ja se eetteri oli hyvin hienojakoista?

No, tämän mukaan ei ole olemassa taustaa joka pysyy paikoillansa. Ja tuollainen fotoneita kuljettava energiakenttä koostuisi itse fotoneita tiheämmistä tihentymistä ja niitä siis työntyisi joka suunnasta joka suuntaan ja ne saisivat toistensa sisäisen liikkeen kiihtymään?

En osaa arvioida kuinka monen tuollaisen tihentymän sisäisen liikkeen nopeutumista se vaatii, että niistä yhdistyy fotoni, mutta voi olla että niitä tarvitaan todella paljon?

Galaksin keskustan supermassiivisesta työntyisi ulos protonin massaisia, mutta paljon protoneita pienempiä ja tiheämpiä tihentymiä ja niitä tarvitaan todella paljon siihen että syntyy tähti.

Ehkäpä fotonin syntyminen vaatii vastaavalla tavalla todella paljon näitä tihentymiä joita atomien ytmistä työntyy koko ajan ulos aaltoina?

Toki jonkun ulkoisen tekijän pitää vielä vuorovaikuttaa niiden kanssa niin voimakkasti, että se niiden sisäinen liike kiihtyy niin paljon että saa niistä yhdistymään uuden fotonin?

illuusio
Seuraa 
Viestejä910
Kierrätäjä
Jäin miettimään tuota vertausta käsitteeseen nimeltä eetteri. Perintinen eetteri pysyy käsittääkseni paikoillaan ja liikettä oli tarkoitus verrata siihen? Ja se eetteri oli hyvin hienojakoista?



Hmm... tuo on tosiaan aika perinteinen näkemys. Määritellään vaikka niin että tämä uusi eetteri ei pysy paikoillaan, vaan siinä liikkuvat hiukkaset saavat eetterissä aikaan vaikka minkälaista liikettä.

illuusio
Kierrätäjä
Jäin miettimään tuota vertausta käsitteeseen nimeltä eetteri. Perintinen eetteri pysyy käsittääkseni paikoillaan ja liikettä oli tarkoitus verrata siihen? Ja se eetteri oli hyvin hienojakoista?



Hmm... tuo on tosiaan aika perinteinen näkemys. Määritellään vaikka niin että tämä uusi eetteri ei pysy paikoillaan, vaan siinä liikkuvat hiukkaset saavat eetterissä aikaan vaikka minkälaista liikettä.
sanotaan niin että näkyvä maailmankaikkeus kuljettaa mukanaan yhtä eetteriä joka on peräisin galaksien keskusten supermassiivisista keskittymistä joista siis työntyy ulos protonien massaisia,mutta meidän protoneita paljon tiheämpiä tihentymiä, niistä taas työntyy ulos kertaluokkaan vähemmän tiheää eetteriä ja koska niistä yhdistyy uusia tähtiä, niin silloinhan tuota eetteriä työntyy ulos kaikista tähdistä aikas isosti koko ajan ja joka suuntaan?

Gravitaatiosta eli vetävästä voimasta pitää päästä eroon! Sitä ei ole saatu yhdistettyä nykyisiin teorioihin, eikä sitä voi yhdistää mihinkään teoriaan, koska sitä ei ole olemassa?

jees
Ai eetteri mahdollistaa gravitaation. Jep jep. Siihen nyt kelpaa vaikka ~137 askeliset pirun portaat.



ei sen tarvitse vetävää voimaa mahdollistaa, koska ei vetävää voimaa oikeaan fysiikan kaiken teoriaan tarvita?

Eikä sitä perinteistä paikoillaan pysyvää eetteriäkään tarvita?

Näkyvän maailmankaikkeuden mukana tosin työntyy tietynlainen "eetteri" joka ikäänkuin pysyy lähes paikoillaan suhteessa näkyvän maailmankaikkeuden havaittaviin kohteisiin ja suhteessa niiden liikkeeseen?

Toki tuo tähdistä ulos työntyvä "eetteri" liikkuu aavistuksen nopeammin sinne päin minne näkyvä maailmankaikkeus on kokonaisuutena työntymässä, mutta vain aavistuksen ja näin voidaan sanoa että tuo "eetteri" pysyy lähes paikoillaan suhteessa näkyvän maailmankaikkeuden kohteisiin ja suhteessa niiden yhteiseen liikkeeseen.

Meille nuo joka suunnasta joka suuntaan työntyvät "eetterit" sen siijaan liikkuvat hyvin nopeasti eli sillä ns. Valonnopeudella?

Mutta mehän koemmekin pysyvämme paikoillamme, vaikka oikeasti olemme kaiken näkyvän maailmankaikkeuden aineen / energian liikkeessä mukana tietystä suunnasta tiettyyn suuntaan?

ps. Mitä on ja mitä ei ole? No, vetävää voimaa nyt ei ainakaan ole olemassa?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat