Sivut

Kommentit (230)

Barbaari
Seuraa 
Viestejä13621
Vatkain
Barbaari
Kuitenkin tämmöinen ihmekone joka laskisi deternismiä täytyisi olla maailmankaikkeutta suurempi jos sen täytyy olla tietoinen kaikista maailmankaikkeuden ilmiöistä. Toki pienemmässä mittakaavassa voisi tarkastella pelkästään planeettaa tai aurinkokuntaa mutta kyse ei olisi silloin täydellisesti ennustamisesta.

Elä nyt, tekniikka kehittyy



Tässä asiassa se tuskin voi kehittyä tämän enempää. Koneen täytyisi tietää kaikkien hiukkasten paikat ja liikkeet (joojoo) maailmankaikkeudessa aina plancin mittakaavoihin saakka. Ei niin tehokasta tietomatriisia voisi ollakkaan että pystyisi käsittelemään niissä mittakaavoissa pienempänä kuin tarkasteltu alue on.

Barbaari
Vahtikoira
Loogisesti ajatellen on vain yksi tapa, miten tulevaisuus voi tapahtua, ellei aitoa sattumanvaraisuutta ole tai jos mustat aukot eivät tuota yllätysmomentteja. Aikahan on loppujen lopuksi aseman vaihtamista, liikkumista. Tavallaan siis Valtaoja on oikeassa.



Ei ajatuksessasi kai mitään vikaa ole mutta selitän oman näkemykseni.

Itse käsittäisin että E=MC2 tarkoittaa sitä että 2 tulee kaavaan siitä että on aika-avaruus eli lineaarinen liike avaruudessa ja samalla liikkeeseen kuuluu liikkumista aikaulottuvuudessa.




"Liikkuminen aikaulottuvuudessa" on LOOGISTA "kakkukakkua" eli "tårta på tårtaa", sillä aika on liikkeen fysikaalinen parametri, jonka nykyisin tunnetut ilmenemismuodot edellyttävät liikkeen mitan energian säilymistä, jonka lain uviversaalisuudesta taas ei varsinaisesti ole mitään takeita. Jos nykyinen erityiselle suhtellisuusteoriaan pohjaava massaenergian käsite muuttuu jotenkin perutavalla tavalla, muuttuu samalla myös fysikaalisen ajan käsite, jälleen kerran.

Saadaan valonnopeuden neliö. Mikäli hiukkanen joka lähtee vaikka auringosta valonnopeudella joka on maksimi ei liiku ajallisessa ulottuvuudessaan lainkaan. Vastaavasti kappale joka pysyy avaruudellisesti paikallaan liikkuukin aikaulottuvuudessa valonnopeudella elikkä vanheneminen kyseisellä kappaleella olisi todellista.



Eipä valkene tuo "päättely".

Massaenergian kaava seuraa nopeuksien eri nopeudella liikkuvista koordinaatistoista havaittujen keskinäisten nopeuksien yhtensopivuuden ja samalla niiden yhteenlaskettavuuden vaatimuksesta ns. Lobatṥevskin käyräviivaisessa avaruudessa, joka on samalla yksinketaisin negatiivisen (vakio)kaarevuuden avaruus (positiivisen vakiokaarevuuden avaruus on pallo).

http://en.wikipedia.org/wiki/Hyperbolic_geometry

Relativististen hiukkasten liike-energiat edellyttävät lepoenergiaa ollakseen yheteelaskettavissa, ja se lepoenergia on tuo mc² sillä tarkkuudella, jolla cosh(v/c) ~ 1 + (v/c)²/2. (Aivan täsmälleenhän noi ei ole, sillä hyperbolisen cosinin srjakehitelmä jatkuu.)

Perimmäiseltä laadultaan tuo kokeellinen fakta, jossa testattavaan hypoteesiin on päädytty mm. Occamin paratveistä käyttäen jonka mukaan "minimivaatimukset täyttävistä mallaista yksinkertiain on todennäköisimmin oikea".

Millään sellaisilla "järkeilyillä", joissa lisäksi helposti salakuljetetaan kuitenkin euklidinen malli yhteyteen jossa ei voi pelata, oikeaat tulokseen ei voida päästä, eikä sitä voida "syvemmin selittää" sellaisten perusteella.

Toisaalta taas menneisyyden asemat (esim. eloktronin sijaitseminen tietyssä kohtaa) ovat järjestyksessä ensin, joten ne voi hahmottaa olemassa olevimmiksi kuin järjestyksessä tarkastelupisteen jälkeen tulevat tulevaisuuden asemat.



Kvanttifysiikan mittakaavoihin mennessä ja varsinkin Plancin etäisyyksiin tila ajalliset ulottuvuudet menevät hahmotelmissa sekaisin. Ehkä niissä etäisyyksissä piilee avoimen tulevaisuuden ja ehkä jopa vapaan tahdon mahdollisuus.

Edit: toisaalta, mitä jos "tulevaisuus" onkin järjestyksessä ensin? Järjestyksen käsite sinänsä on looginen, kohteethan vaihtavat asemia ketjussa.



Tulevaisuuden ollessa ensin kausaalisuus menettäisi merkityksensä. Aikaa mitataan lämpö-opin mukaan että lämmin energia siityy ja tasautuu aina kylmempään.

Mikäli maailmankaikkeuden laajeneminen joskus loppuisi ja alkaisi supistumaan siis ajan ei täytyisi vaihtaa samalla suuntaansa.

Itse ajattelisin tulevaisuuden olemassaolosta seuraavalla tavalla ettätämä hetki on alkuräjähdyksen laajeneva shokkiaalto aika-avaruudessa joka ei ole vielä päättynyt tai ei ehkä ikinä päätykkään. Tavallaan voidaan piirtää ja hahmottaa malli korkeammissa ulottuvuuksissa siitä millainen se on tulevaisuudessa ja millainen oli menneisyydessä.

Mutta nyt nukkumaan pitää mennä. Sori jos jotenkin unisena selitän sekavia. Lähetän kuitenkin viestin vaikka se onkin puolivalmiina.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Barbaari
Vatkain
Barbaari
Kuitenkin tämmöinen ihmekone joka laskisi deternismiä täytyisi olla maailmankaikkeutta suurempi jos sen täytyy olla tietoinen kaikista maailmankaikkeuden ilmiöistä. Toki pienemmässä mittakaavassa voisi tarkastella pelkästään planeettaa tai aurinkokuntaa mutta kyse ei olisi silloin täydellisesti ennustamisesta.

Elä nyt, tekniikka kehittyy



Tässä asiassa se tuskin voi kehittyä tämän enempää. Koneen täytyisi tietää kaikkien hiukkasten paikat ja liikkeet (joojoo) maailmankaikkeudessa aina plancin mittakaavoihin saakka. Ei niin tehokasta tietomatriisia voisi ollakkaan että pystyisi käsittelemään niissä mittakaavoissa pienempänä kuin tarkasteltu alue on.

Niin ne varmaan sano puhelimestakin että ei voi kuulua kauemmaksi kuin jaksaa huutaa. Mutta joo, olet varmaan tässä asiassa oikeammassa kuin minä, ts. veikkaan sinun hevostasi ihan vaan siksi että uskon, että tiedät tästä asiasta enemmän kuin minä.

Lektu-Elli
Kysymys vapaasta tahdosta on aiheellinen täällä.

Ei kukaan lähde tutkimaan ja etsimään, että onko vapaata tahtoa olemassa vai ei. Vaikka voisi.


Jaa miksi ei lähde? (Hyvä tuo heitto tuosta Ilkasta Mulla nauratti...)

Hämmentää.

Lusicca

Elämä nykyhetkessä on todellista, ja ehdotonta. Koska näin on, on myös tulevaisuus, ja menneisyys ehdottomia.

Ihmisen näkökulmasta aika on kuitenkin todellinen.




Todellisuus ja nykyhetki eivät ole lähelläkään ehdotonta. Mitään ei voi tarkastella täysin objektiivisesti vaan kaikki on enemmän tai vähemmän aistien ja ajatusten tulkitsemaa, vääristämää tai ehkäpä ajatusten luomaa.. kohta heräät sängystä ja ajattelet "prkl, olipas todella outo uni.." Tälläisen ajatuksen hyödyttömyys on vain siinä ettei stä voi todistaa oikeaksi eikä myöskään vääräksi..

Taitaa olla parempi olettaa että tämä on todellinen todellisuus vaikkei siitä varmuutta olisikaan ja koittaa käyttäytyä sen mukaan.




Se mitä nykyhetkessä tapahtuu on totta, vaikka emme sitä kaikilta osiltaan pystykään selittämään.

Tapahtumat ovat myös ehdottomia, noudattaen vuorovaikutuslakien, energioiden reaktioita.

Vesi ei yhtäkkiä lähde kulkemaan ylävirtaan ilman syytä, eikä mikään muukaan reaktio ole riippumaton.

Luominen, muutoksen mahdollisuus tapahtuu kvanttitasolla.

Kun nykyhetki siis on ehdoton, on se myös jatkuvaa toimintoa, ja siten ehdotonta.

Lektu-Elli
Kysymys vapaasta tahdosta on aiheellinen täällä.

Ei kukaan lähde tutkimaan ja etsimään, että onko vapaata tahtoa olemassa vai ei. Vaikka voisi.

Mutta jokainen kuuntelee 3 sekuntia itseään, käsittää oman mielipiteensä kysymykseen, ja voi sitten käyttää 30 vuotta sen perustelemiseen.

Samoin kuin evoluutio/ei-evoluutio, tai esim mielipide Ilkka Kanervasta.





Tietääkseen, tahtoakseen jotain, täytyy olla ennakkokäsitys tahtomastaan asiasta.

Tuo ennakkokäsitys on sidonnaisen kokemuksen tulosta, opittua elämän varrelta koottua. Kuinka vapaa tuo sidonnaisuus sitten on, sen vapaampi ei tahtokaan ole.

Vatkain
Jos tulevaisuus on jo olemassa, on oltava myös keino iteroida se. Eli vanhan kansan mukaan ennustaa. Kuinka tämä voisi tapahtua? Varmasti (jos Valtaoja on oikeassa) tulevaisuudessa myös siihen keksitään keino, jokin tekninen edistysaskel tai matemaattinen kaava.

Entä vapaa tahto? Joutanee romukoppaan sitten (jos Valtaoja on oikeassa?)




Vaikka olisi (joskaan ei ole), niin se "vapaa" siitä alusta joutaa romukoppaan, MUUTA ITSE TAHTO EI. Ja siihen käsitteenä sisälyy jo yksi vapauaste eli bitti eli "vaihtoehtojen määrän kaksikantainenlogaritmi", ja se vaihtoehtojen määrä on kaksi (2). (Kahdella pärjääkin sitten yhtä hyvin kuin sadallakin, koska satakin voidaan surffata läpi valiten aina kahdesta, esimerkiksilähimmästä, vaihtoehdosta.)

post1014056.html?hilit=%20t%C3%A5rta%20p%C3%A5%20t%C3%A5rta%20#p1014056

Menenkö sänkyyni makaamaan loppuelämäkseni yrittämättä mitään jos kohtaloni on ennalta määrätty ja en voi siihen vaikuttaa?
Lektu-Elli
Kysymys vapaasta tahdosta on aiheellinen täällä.

Ei kukaan lähde tutkimaan ja etsimään, että onko vapaata tahtoa olemassa vai ei. Vaikka voisi.

Mutta jokainen kuuntelee 3 sekuntia itseään, käsittää oman mielipiteensä kysymykseen, ja voi sitten käyttää 30 vuotta sen perustelemiseen.

Samoin kuin evoluutio/ei-evoluutio, tai esim mielipide Ilkka Kanervasta.




"Vapaa tahto" ei ole hyvin määritelty käsite: siinä esintyy "vapaan" käsite imlisittisesti kahdessa eri merkityksessä. Siksi se kauheasti kiehtoo "filosofisia" "pulinalisteja".

derz
Seuraa 
Viestejä2431

Tässä ketjussa sekoitetaan nyt fysiikkaa ja filosofiaa niin että Feynman kääntyy haudassaan.

Suhteellisuusteorian, joka näillä näkymin on oikein (lue: vastaa havaintoja), mukaan jokainen universumin tapahtuma on jo olemassa neliulotteisessa aika-avaruus -jatkumossa. Tähän tuo Valtaojankin kommentti perustuu.

Ero menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä on vain jääräpäisen sinnikäs illuusio.
- Albert Einstein

∞ = ω^(1/Ω)

jeremia2
Seuraa 
Viestejä1124

Onko tämä meidän hetki "NYT" sama hetki (nyt) kaikkialla maailmankaikkeudessa , vai vääristyneen aika-avaruuden mukaan muualla mahdollisesti (meidän kellon mukaan) esim. 10 s myöhemmin tai jopa päiviä, vuosia myöhemmin tai aikaisemmin?

Missä se aika luuraa ?

jeremia2
Onko tämä meidän hetki "NYT" sama hetki (nyt) kaikkialla maailmankaikkeudessa , vai vääristyneen aika-avaruuden mukaan muualla mahdollisesti (meidän kellon mukaan) esim. 10 s myöhemmin tai jopa päiviä, vuosia myöhemmin tai aikaisemmin?

Missä se aika luuraa ?




Jos nykyhetki personoidaan, käsitämme sen omaksemme, se ei todellakaan ole sama kaikkialla.

jeremia2
Seuraa 
Viestejä1124
Minerva
:



Jos nykyhetki personoidaan, käsitämme sen omaksemme, se ei todellakaan ole sama kaikkialla.[/quote]



Täsä prosessissa jossa eläme ja joka on maailmamme on hyvin kapea sektori joka on "NYT" se on kaikkialla. Siinä ei ole historiaa eikä tulevaisuutta. Eilinen ja huominen ovat kuvitteellisia, niihin ei päästä. Voimme muistista yms. kelata prosessia taaksepäin, muistella menneitä, ja kuvitella eteenpäin puhuen tulevasta, huomisesta. Niitä ei ole. Tästä sektorista, prosessin raajapinnasta on kyse, ei henkilökohtaisesta personoidusta näkemyksestä.
Tämä on hankala, voi olla että olen hakoteillä?

derz
Tässä ketjussa sekoitetaan nyt fysiikkaa ja filosofiaa niin että Feynman kääntyy haudassaan.

Suhteellisuusteorian, joka näillä näkymin on oikein (lue: vastaa havaintoja), mukaan jokainen universumin tapahtuma on jo olemassa neliulotteisessa aika-avaruus -jatkumossa.

Tähän tuo Valtaojankin kommentti perustuu.




Perustukoon vaan. Se on Valtaojan ogelma. Suhteellisuusteoriat eivät väitä mitään tuollaista, että "kaikki mitä tapahtuu olisi jo olemassa". Siinä on sekoitettu objetiivinen fysikaalinen olemassaolo materiaalisessa todellisuudessa ja LOOGINEN OLEMASSAOLO AKSIOMAATTISESSA JÄRJESTELMÄSSÄ (jossa "SATTUMALTA" erään parametrin TULKINTA sattuu olemaan "fysikaalinen aika ERÄISSÄ SOVELLUTUKSISSA, mutta toisissa ihan saman näköisissä voi olla jotkin muutakin!).

Eikä täällä Wikinkään höläytyksessä myöskään mitään sellaista väitetä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aika-avaruus

"Aika-avaruus

Aika-avaruus on neliulotteinen avaruus, jossa on kolme avaruudellista ulottuvuutta (pituus, leveys ja korkeus) ja yksi aikaulottuvuus. Maailmankaikkeus on efektiivisesti aika-avaruus. Suhteellisuusteorissa aika-avaruus on keskeinen käsite kuten intervalli, joka kuvaa tapahtumien välistä 'etäisyyttä' tässä aika-avaruudessa. Suhteellisuusteoriassa aika-avaruutta voidaan kuvata valokartiolla, jossa origon alapuolella on menneisyys, yläpuolella tulevaisuus ja origossa nykyisyys. Menneen valokartion ulkopuoliset tapahtumat eivät ole voineet vaikuttaa origon tapahtumaan, eikä origon tapahtuma voi vaikuttaa tulevan valokartion ulkopuolisiin tapahtumiin, sillä tämä vaatisi informaation etenemistä valoa nopeammin. "

Tässä puhutaan pelkästään TULKITSEMTTOMASTA matemaattisesta mallista, ja esittämäsi "fysikaalinen tulkinta" on sinun (ja Valtaojan, näin myös minä hänen juttunsa tulkitsen).

" Einsteinin teorialle etsittiin kokeellisesti vahvistusta 40 vuoden ajan, kunnes Nasa laukaisi vuonna 2004 Gravity Probe B -satelliitin 650 kilometrin korkeuteen. Satelliitti kiersi maata 17 kuukautta ja mittasi teleskoopin ja gyroskooppien avulla yhtä tähteä. Nasa julkisti kokeensa tulokset vuonna 2007. Ne todistavat oikeiksi Einsteinin otaksumat avaruuden ja ajan poimuttumisesta yhteen aika-avaruudeksi. "

Asiantuntematonta pälpätystä, tuo "efektiivinen" tässä yhteydessä viittaa skepsisläisiin "fysikalisteihin".

Tuo valokartio seuraa täysin ERITYISESTÄ SUHTEELLISUUSTEORIASTA (Einstein 1905) , joka ennustaa yksin massaenegian kaavan E = mc², joka kaikkea muuta kuin "ilmeinen" yhteys matemaattisesti johdettunakin yksinkertaisimmasta mahdollisesta koetuloksiin sopivasta mallista eli EST:stä, on todistettu 1938 hajottamalla uraaniatomi ja osoittamalla, että massahäviö ja vapautunut energia täsmäävät tässä yhteydessä just ennustetun kanssa.

Nuo myöhemmät ovat teorian sovellettavuuden rajojen ja yleisen suhteellisuusteoria testauksia.

Ero menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä on vain jääräpäisen sinnikäs illuusio.

- Albert Einstein




Saiskohan tuohon linkin?

Einstein tarkoittanee, että sellaisen jyrkän, ketegorisen rajan tekeminen on illuusio, ei suinkaan erotekeminen ylipäätään menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä, ja palautuu toisiaan edellyttävien "taistelevien" dialektisten vastakohtien 'mahdollisuuden ja todellisuuden' eroon.

Matemaattisen ja fysikaalisen olemassaolon sekoittaminen on Valtaojan ja Enqvistin "fysikalismin" ("kaiken teoria") olemus ja sen taustalla on idealistinen metafyysinen perusteeton olettamus muka "fysikaalisen todellisuuden loogisuudesta", vaikka muodollinen logiikka tutkii tosiasiassa symbolisten informaatiojärjestelmien modollisia ominaisuuksia, kun matematiikka tutkin itse obejektiivisen todellisidden muodollisia ja määrällisiä suhteita. "Fysikalismi" on läheitä sukua PLATONISMILLE, joka näkee "matemaattiset muodot" pisimmäisimpänä todellisuutena. Fysikalismi näkee LOOGISET MUODOT sellaisina, ja on siten jopa platonismia idealistisempaa. Ja se on yhtä lailla MAAILMANKATSOMUKSELLISESESTI aivan avuton oppi uskontoa vastaan kuin platonismikin.

Sitä paitsi: matemaattisetkaan lainalaisuudet eivät "palaudu loogisiin", saati fysikaalset! Mikään "loogikka" ei voikertoa, että suuten nopeuksien geometria on lobatshevskilainen. Sen voi kertoa yksin koe, aksiomaattisdeduktiivisesti johdettujen tosiasiaolettamusten empiirinen testaus. Objektiivisen todellisuuden relativistiset ilmiöt eivät seuraa erityisen suhteellisuusteorian matematiikasta, vaan päin vastoin erityisen suhteellisuusteorin matematiikka suraa niistä.

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskust ... hp?5,14503

" Teknisten tieteiden filosofisia ongelmia

Uuden tieteellisen tiedon tuottamisen filosofiset kysymykset yhtenevät teknisillä tieteenaloilla pitkälle näiden perustana olevien fysiikan, mekaniikan, kemian, matematiikan ja informaatiotieteiden vastaavien kysymysten kanssa. Erityisen keskeiseksi nousee fysikaalisen (laajasti), matemaattisen ja loogisen tiedon keskinäisten suhteiden ongelma.

Jos vilkaisemme, mitä eräät eniten siteeratut tieteenharjoittajat ovat asiasta olleet mieltä, saamme lukea vaikkapa seuraavaa: muodollinen logiikka on ”biologista” alkuperää (Chomsky), matematiikka on ”palautettavissa” muodolliseen logiikkaan (Russel) /3/ tai teoreettisella fysiikalla ja geometrialla on ”yhtenevä” tutkimuskohde (Einstein) /13/. Lainaukset ovat erittäin vapaita, enkä tiedä, pitikö esimerkiksi Russel koko ikänsä kiinni tästä teoriastaan. (Se oli alun perin suunnattu platonismia vastaan, jota taas Einsteinin näkemys lähenee.) Jos kaikki nämä teoriat pitäisivät paikkansa, niin kosmologia ja kvanttimekaniikkakin olisivat ”biologisia” tieteitä! Tästä kyllä useimmat sellaisetkin, jotka hyväksyvät jonkin edellä esitetyistä oppi-isien olettamuksista, myöntävät, että jossakin on taatusti mätää.

DM katsoo kaikkien näiden kolmen teorian olevan periaatteellisesti vääriä. DM:ssa myös ns. formaalisten tieteiden kuten matematiikan ja kaaosteorian katsotaan tutkivan ihmisestä ja ihmiskunnasta riippumattoman objektiivisen todellisuuden ilmiöitä, jotka tosin ovat erilaisia kuin sisällöllisten luonnon- ja yhteiskuntatieteiden tutkimat /3/. Tämä on erityisen ilmeistä kaaosteoriassa, jossa prosessien formaalien laadullisten muutosten kokeellinen havainnointi on helppoa. DM torjuu virheellisinä näkökantoina sekä kantismin, joka olettaa loogiset ja matemaattiset muodot apriorisiksi, ja jonka huonoimmat puolet ovat ”rikastuneet” sosiobiologismin ideologiaan, että loogismin, joka pyrkii palauttamaan matemaattiset lainalaisuudet loogisiin, kielen lakeihin, kuten myös platonismin, joka näkee matemaattiset, loogiset, informatiiviset tmv. muotoja koskevat lainalaisuudet fysikaalisia ym. sisällöllisiä lainalaisuuksia perustavampina, tai aineellisesta todellisuudesta riippumatta olemassa olevina, johtaen loogisesti uskonnollisiin oppeihin /3/.

Matematiikan tutkimuskohteena ovat DM:n mukaan (mm.) avaruudelliset muodot ja määrälliset suhteet. Tällöin matematiikka, kaaosteoria jne. eivät ole riippumattomia kokeellisesta todentamisesta fysikaalisen ym. tulkinnan välityksellä /3/. Matemaattisten konstruktioiden tulee loogisen ristiriidattomuuden ohella läpäistä ainakin yhden kokeellisesti todennettavissa olevan fysikaalisen tmv. tulkinnan kriteeri. Logiikka ei määrää, millaisia matemaattisia objekteja tulee määritellä, kunhan määritelmät eivät sisällä loogista ristiriitaa /3/. Lisäksi ns. loogiset totuudet eivät ole vailla informaatiosisältöä, ne voivat kertoa mm., miten jaottelemme todellisuutta: lauseet ”Jokainen ovi on avoin tai suljettu” ja ”Jokainen ovi on avoin tai lukittu” ilmaisevat kaksi suuresti poikkeavaa näkökulmaa siihen, onko jokin tietty avoin vai ei.

Ristiriidaton tulkinnan omaava matemaattinen konstruktio voidaan periaatteessa yleistää N:llä eri tavalla. Sen, mitkä näistä yleistyksistä ovat sellaisia, jotka ehdottomasti jopa pitääkin tehdä, määrää viime kädessä tulkintojen välityksellä juuri kokeellinen tiede. Erilaiset kohteet saattavat edellyttää erilaisia määritelmiä vaikkapa integraalille tai sarjan summalle, eikä pelkästään erilaista sisällöllistä tulkintaa.

... Muodolliset ja määrälliset lainalaisuudet, joita kuvaavat tietomme piirissä juuri matemaattiset lait, ovat olemassa objektien välillä ihmisen ja ihmiskunnan tajunnasta riippumattomina, mutta niitä ei ole olemassa, ei edes avaruutta eikä aikaa, erillään, riippumattomina vuorovaikuttavista materiaalisista kappaleista ja kentistä /2/.

Matematiikka on fysikaalisesta sisällöstä äärimmilleen abstrahoitua tietoa rakenteiden ja prosessien keskenään analogisista, muodollisesti yhdenmukaisista puolista. Esimerkiksi teknisen mekaniikan tutkijat ja käyttäjät ovat voineet noin yhden sukupolven kuluessa havainnoida, miten ns. äärellisten alkioiden menetelmä (FEM, finite element method) on kehittynyt ns. sauvarakenteiden kuormitus- ja muodonmuutosyhtälöiden ratkaisemiseksi ATK:lla kehitetystä puhtaasta mekaniikan ”palikkamenetelmästä” yleistysten kautta (ensin muuntyyppisille rakenteille ja sittemmin muihinkin prosesseihin) minkä tahansa differentiaali- ja integraaliyhtälöiden likimääräiseen ratkaisemiseen soveltuvaksi sovelletun matematiikan teoriaksi, jonka pätevyys, mm. suppenevuus, tiettyyn tarkoitukseen on todistettava tavallisen matematiikan tapaan.

DM torjuu _intuitionismin_ ja _konventionalismin_ näkökannat, jotka nihilisoivat tulkinnan välityksellä tapahtuvan kokeellisen (käytännöllisen) todentamisen merkityksen matemaattisille järjestelmille, vaikkakaan intuitionistisen kehitysmahdollisuuden olemassaoloa matematiikassa tai konventionaalisen aineksen väistämätöntä läsnäoloa niin matematiikan kuin sen välityksellä fysiikankin teorioissa ei kiistetä /3/. Erilaiset ”sopimukset”, konventiot, joilla on taipumus vanhentua, kuuluvat matemaattisten ja fysikaalisten teorioiden ongelmakysymyksiin /6/, mitä enemmän jonkin tieteenalan tieto koostuu niistä, sitä huonompaa tiedettä. Toinen ongelmakysymys on matemaattisten mallien usein sisältämä fysikaaliselta merkitykseltään epäselvä ns. epäkonstruktiivinen aines /6/.

Kielellisten järjestelmien muodollisia ominaisuuksia tutkivat logiikat eivät tarkasti ottaen nekään ole riippumattomia siitä, millaisista kohteista niille rakentuvan kielen tulisi olla kelvollinen välittämään objektiivista tietoa. Sellaisen opin absolutisoiminen, että mikä tahansa ominaisuus jossakin kohteessa joko täysin on tai sitä ei ole lainkaan, joka on sisäänrakennettuna ns. klassiseen logiikkaan, saattaisi jättää todellisuuden joitakin puolia periaatteellisesti tiedon ulkopuolelle /3/.

Tässä suhteessa loogismi on itse metafyysinen oppi juuri siinä mielessä, jossa loogistit joskus väittävät samaa mm. dialektiikasta.

Loogismille ominainen näkökulma tieteellisen ´totuuden´ käsitteeseen on, että totuus on ehdottomasti nimenomaan lauseen totuutta, mahdollisesti sellaisella lievennyksellä, että laajempikin tiedon kokonaisuus voi olla tosi, jos se koostuu vain tosista lauseista. Loogismiin sisältyy ikäänkuin ”vakaumus” siitä, että sen, mitä olemme tiedostaneet, olemme tiedostaneet jo täysin oikein, ja että se on teoreettisesti ongelmatonta. Tässä suhteessa loogismi on sukua lattealle empirismille.

Mainituista syistä loogismi ei ole aina omiaan suuntaamaan tieteenharjoittajien huomiota uuden objektiivisen tiedon etsintään, vaan vanhan järjestelemiseen. Loogistinen materialismi on yleensä epädialektista materialismia. Sitä ilmenee lähteen /12/ totuusmääritelmässä. "

Materiaalisella todellisuudella ei ole vähäsintäkään "velvollisuutta lutviutua ihmiskunnan kehittämän muodoolinen logiikka -meemin vaatimuksiin", vaan päin vastoin ihmiskunnalla on velvollisuus kehittää tätä keskeistä meemiään materiaalisen todellisuuden tutkimustarpeiden kulloinkin vaatimalla tavalla!

Jos tulevaisuus onkin määrätty ei se tarkoita sitä että sen täytyisi olla deterministinen. Oletetaan kone joka arpoo randomilla numeroita. Seuraavan numeron ennustettavuus ei riipu siitä arpooko se niitä sitä mukaa kun arvaillaan, vai arpooko se kaikki numerot valmiiksi jo ennen kuin aloitetaan.

Vapaan tahdon ongelmista on mielestäni parempi pysyä erossa. Jos vapaata tahtoa ei ole niin sitten asialle ei voi mitään. Leikitään siis että sellainen on niin kaikilla on hauskempaa.

Itsekin olen juuri tuota pohtinut, että "skannataanko" me sitä 4D aika-avaruusmöhkälettä läpi niin että tulevaisuuskin on jo olemassa, vai rakentuuko se palikka sitä mukaa kun koettu aika etenee. Tosin jos maailma olisi täysin deterministinen niin tuohan olisi sivuseikka, ei se vapaan tahdon ongelmaan vaikuttaisi.

Hankalia asioita.. Itse ehkä toivoisin että maailma olisi muuten deterministinen (tekee fyysikon työstä huomattavasti mielekkäämpää), mutta tietoiset olennot olisivat tästä vapaita ja vapaa tahto säilyisi.

jeremia2
Seuraa 
Viestejä1124

Voidaanko laskea maapallon kaikki hiekan jyväset? Ei voida vaikka määrä on rajallinen. Kun vesipisara lähtee räystäältä putoamaan maahan, voidaanko ennakoida milloin osuu (tulevaisuudessa) maahan? Tietyllä tarkkuudella kyllä. Voidaanko sanoa milloin pullo täyttyy kun siihen kaadetaan hiekkaa vaikka emme tiedä hiekänjyvien määrää. Kyllä jos sama tapahtuma on mitattu aijemmin tai analysoimalla hiekan virtaus ja siitä laskemalla.
Nythän on kysymys muuttujista, jos tunneme ne kaikki riittävällä tarkkuudella niin miksi ei olisi mahdollista ennustaa tulevia.
Missä on ihmisen vapaa tahto? Perittyjä ominasuuksia yhdessä ympäristön muuttujien kanssa, mitä se ihminen voi sanoa " minä ITSE sen tein". Voinko tehdä mitään mikä ei olisi kytköksissä muuhun tai muihin?
Kun tulen tienhaaraan jossa on valittava menenkö oikealle vai vasemmalle, onko siinä vapaa "minä itse" valinta vai onko valinta asioiden summa?
Isossa kirjassakin on vihjaus tulevien tietämisistä: "Kirjoitettu on............" eli tiedämme tulevan tapahtuman ennakkoon. No ei ne varmaan aina toteutunut.
Puuhastellaan vaan vapaasti oman mielen mukaan.

Arkkis todistustaakka on sinulla, lopeta kiroilu.

viewtopic.php?t=9408&highlight=multiuniversumi

Kvanttimekaniikan monimaailmantulkinta on todellakin valtavirran fysiikkaa, kuten Wikipedia kertoi.

Mikään muu tulkinta ei muuten pysty selittämään tätä:

http://keskustelu.skepsis.fi/html/Kesku ... iID=275633

MM-tulkintaa tukevat myös kvanttitietokoneiden prototyypit, jotak suorittavat jo yksinkertaisia laskuja. Ne hyödyntävät rinnakkaisia maailmankaikkeuksia, joihin niiden toiminta perustuukin ja liittyy tähän:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Feynmanin_polkuintegraali

jeremia2
Minerva
:



Jos nykyhetki personoidaan, käsitämme sen omaksemme, se ei todellakaan ole sama kaikkialla.




Täsä prosessissa jossa eläme ja joka on maailmamme on hyvin kapea sektori joka on "NYT" se on kaikkialla. Siinä ei ole historiaa eikä tulevaisuutta. Eilinen ja huominen ovat kuvitteellisia, niihin ei päästä. Voimme muistista yms. kelata prosessia taaksepäin, muistella menneitä, ja kuvitella eteenpäin puhuen tulevasta, huomisesta. Niitä ei ole. Tästä sektorista, prosessin raajapinnasta on kyse, ei henkilökohtaisesta personoidusta näkemyksestä.
Tämä on hankala, voi olla että olen hakoteillä?[/quote]

Niin tämä nyt kaikkialla on kyllä sama.
Aika on siis aineessa, sen suhteissa.

Avaruudessa ei ole aikaa, avaruuden näkökulmasta kaikki tapahtuu samassa tilassa, äärettömyydessä. Energiaa vain siirtyy vuorovaikutuslakien mukaisena toisesta energitilasta toiseen.
Nuo vuorovaikutukset ovat ihmisen näkökulmasta aikaa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat