Sivut

Kommentit (28620)

Jaska
Jotuni
Pätee tosin vain siinä tapauksessa, että Vättern tulisi skandinaavisesta sanasta. Jos se tulee suomalaisesta Vesi (Veti?) sanasta, on se nimityksenä normaali.

Ei tsiisös tämä ole enää tottakaan...
Että järven nimenä pelkkä 'vesi' on pöhkö ja mahdoton jos se on indoeurooppalainen, mutta uskottava jos se on suomalainen? Herätys!


Jotuni tosiaan ylittää tänään jopa itsensä (tai alittaa, riippuen miltä kantilta asiaa katsoo), se on jo melko saavutus

Jotuni
Moses Leone
Jotuni

"Moses Leone":

Ruotsissa "vattne" nimiä esiintyy Norrlannissa ja Värmlannissa. Etelä-Ruotsissa ei lainkaan, joten ne eivät todellakaan ole Skandinaviassa yleisiä eivätkä ainakaan vanhoja, koska niitä ei ole varhaisimmilla germaanisilla alueilla eli Etelä-Ruotsissa.

"Jotuni": Eikö sinusta Värmland ole Etelä-Ruotsissa? Kartan ja kaikkien muiden mielestä on.




Minusta Värmlanti on Keski-Ruotsissa. Joka tapauksessa etelässä vesiä ei ole, joka viittaa siihen, ettei se ole germaaninen alkuperältään. Tanskassa ei taida olla yhtään.

Lisäksi sellainen nimi kuin Vesi (Vättern) on pöhkö germaanisessa kielessä. Yhtä pöhkö järvi jonka nimi on Järvi. Oikeissa normaaleissa nimissä on määre: Xxx-vesi tai Xxx-järvi.




Tapa on erittäin tavallinen, jos on useita kieliä tai ne ovat vahituneet: Ob, Kemi, Apia jne.

Voi olla jopa "Jokijokia" ja "Järvijärviä" (Jaurujärvi).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotuni
Moses Leone
Jotuni

Ruotsissa "vattne" nimiä esiintyy Norrlannissa ja Värmlannissa. Etelä-Ruotsissa ei lainkaan, joten ne eivät todellakaan ole Skandinaviassa yleisiä eivätkä ainakaan vanhoja, koska niitä ei ole varhaisimmilla germaanisilla alueilla eli Etelä-Ruotsissa.


Eikö sinusta Värmland ole Etelä-Ruotsissa? Kartan ja kaikkien muiden mielestä on.



Minusta Värmlanti on Keski-Ruotsissa. Joka tapauksessa etelässä vesiä ei ole, joka viittaa siihen, ettei se ole germaaninen alkuperältään. Tanskassa ei taida olla yhtään.

Lisäksi sellainen nimi kuin Vesi (Vättern) on pöhkö germaanisessa kielessä. Yhtä pöhkö järvi jonka nimi on Järvi. Oikeissa normaaleissa nimissä on määre: Xxx-vesi tai Xxx-järvi.




Tapa on varsin tavallinen, jos on useita kieliä tai ne ovat vaihtuneet: Ob, Kemi, Apia jne.

Voi olla jopa "Jokijokia" ja "Järvijärviä" (Jaurujärvi).

Muutama valistunut arvauksenne seuraavasta:
Mulla on 8 täydellistä FGS-matchia maailmalta,viisi amerikkalaista ja yksi Suomesta.
Yksi ei ole vastannut. Amerikkalaisista kahden esivanhemmat on Pohjois Irlannista,yhden
Skotlannista,yhden Sisiliasta ja yhden eteläisestä Puolasta.
FTDna:n arvion mukaan täydellisellä FGS-osumalla yhteisen esiäidin pitäisi 90%:n todennäköisyydellä olla 16 sukupolven sisällä.Mielestäni heidän arvionsa on kuitenkin liian
optimistinen.
Oma arvaukseni on,että yht.esiäiti saattaa olla skandinaavista alkuperää ja mtdna on levinnyt
viikinkien mukana,tällöin puhutaan yli tuhannen vuoden takaisista ajoista.Toi puolalaislähtöinen
voisi olla varjagien jälkeläisiä.
Vaan onko parempia arvauksia.

Häme
Oma arvaukseni on,että yht.esiäiti saattaa olla skandinaavista alkuperää ja mtdna on levinnyt viikinkien mukana,tällöin puhutaan yli tuhannen vuoden takaisista ajoista.Toi puolalaislähtöinen voisi olla varjagien jälkeläisiä. Vaan onko parempia arvauksia.

No ensinnäkin kaikki mitä 'viikingeistä' on kerrottu, on näytettävä todenperäiseksi (sanat ja näyttö siitä että mitä sanoin on kerrottu on totta), ja ellei sitä voi tehdä, kaikki mitä on kerrottu, on potaskaa ja pitää revisioida.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Häme
Muutama valistunut arvauksenne seuraavasta:
Mulla on 8 täydellistä FGS-matchia maailmalta,viisi amerikkalaista ja yksi Suomesta.
Yksi ei ole vastannut. Amerikkalaisista kahden esivanhemmat on Pohjois Irlannista,yhden
Skotlannista,yhden Sisiliasta ja yhden eteläisestä Puolasta.
FTDna:n arvion mukaan täydellisellä FGS-osumalla yhteisen esiäidin pitäisi 90%:n todennäköisyydellä olla 16 sukupolven sisällä.Mielestäni heidän arvionsa on kuitenkin liian
optimistinen.
Oma arvaukseni on,että yht.esiäiti saattaa olla skandinaavista alkuperää ja mtdna on levinnyt
viikinkien mukana,tällöin puhutaan yli tuhannen vuoden takaisista ajoista.Toi puolalaislähtöinen
voisi olla varjagien jälkeläisiä.
Vaan onko parempia arvauksia.



Voi olla, että aikanaan on ollut uskottua enemmän väestöliikehdintää Itämeren yli molempiin suuntiin. Kolmiossa Saarenmaa, Lounais-Suomi ja Ruotsin rannikko (+Gotlanti) on liikuttu joka suuntaan. Ikäarvio on kuitenkin aivan liian optimistinen.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Arkkis
Jotuni
Moses Leone

Minusta Värmlanti on Keski-Ruotsissa. Joka tapauksessa etelässä vesiä ei ole, joka viittaa siihen, ettei se ole germaaninen alkuperältään. Tanskassa ei taida olla yhtään.

Lisäksi sellainen nimi kuin Vesi (Vättern) on pöhkö germaanisessa kielessä. Yhtä pöhkö järvi jonka nimi on Järvi. Oikeissa normaaleissa nimissä on määre: Xxx-vesi tai Xxx-järvi.




Tapa on varsin tavallinen, jos on useita kieliä tai ne ovat vaihtuneet: Ob, Kemi, Apia jne.

Voi olla jopa "Jokijokia" ja "Järvijärviä" (Jaurujärvi).




Juuri niin.

Tuo Kemi on tosin ollut kirjallisissä lähteissä Kymmen tms. Koivulehto paran olisi pitänyt vilkaista suomalaista paikannimikirjaa ennen Kymen nimittämistä esi-germaaniseksi "helppokulkuiseksi".

-

Jaska
Jotuni
Pätee tosin vain siinä tapauksessa, että Vättern tulisi skandinaavisesta sanasta. Jos se tulee suomalaisesta Vesi (Veti?) sanasta, on se nimityksenä normaali.

Ei tsiisös tämä ole enää tottakaan...
Että järven nimenä pelkkä 'vesi' on pöhkö ja mahdoton jos se on indoeurooppalainen, mutta uskottava jos se on suomalainen? Herätys!




Ihan kuten "Ob" venäläisenä, mutta ei lainkaan iranilaisena.

Jotuni
Arkkis
Jotuni

Minusta Värmlanti on Keski-Ruotsissa. Joka tapauksessa etelässä vesiä ei ole, joka viittaa siihen, ettei se ole germaaninen alkuperältään. Tanskassa ei taida olla yhtään.

Lisäksi sellainen nimi kuin Vesi (Vättern) on pöhkö germaanisessa kielessä. Yhtä pöhkö järvi jonka nimi on Järvi. Oikeissa normaaleissa nimissä on määre: Xxx-vesi tai Xxx-järvi.




Tapa on varsin tavallinen, jos on useita kieliä tai ne ovat vaihtuneet: Ob, Kemi, Apia jne.

Voi olla jopa "Jokijokia" ja "Järvijärviä" (Jaurujärvi).




Juuri niin.

Tuo Kemi on tosin ollut kirjallisissä lähteissä Kymmen tms. Koivulehto paran olisi pitänyt vilkaista suomalaista paikannimikirjaa ennen Kymen nimittämistä esi-germaaniseksi "helppokulkuiseksi".




Jos Kymi, Kymen ja Kemi, Kemin ovat samaa perua, niiden edellinen on tullut baltin ja jälkimmäinen muuta kautta.

Valitettavasti preussin "kymis", liettuan "tymas", latgallin "čymš" ei tarkoita jokea vaan happoparkittua nahkaa (sianpuolukka käy hyvin sekä parkitsemiseen että läpivärjäämiseen samalla punaiseksi tai virhreäksi). Liettuan ja preussiin sanojen ero todistaa helvetin vanhasta sanasta.

Arkkis
Arkkis
Jotuni

Turku vepsää?:

torgu₍i̯da -in, -iu̯, -i̯dau̯ 'pitää kauppaa'

-




"Slaavia" myös balttian mukaan, vaikka siellä "tugus" onkin sekä markkinat että kauppapaikka.

Ja venäjän "markkina" taas on vuosrostaan "rinka", joka tulee baltin sanasta "rinkti...rinka...rinko" = "kerätä".




Siis turgus (eikä "**tugus"!!).

"Turgus" on erityisesti basaari, joten "markkinalait" ovat siellä vahän eri, olleet ainakin ennen, "asiakas vastuussa kaikesta".




http://keskustelu.suomi24.fi/node/5226474

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/euroopan-islamisoitumisen-aikataulu-t17541-6690.html

" "Barbaari" on mielenkiintoinen sana. Se on yhdistetty lähinnä kahteen vaihtoehtoiseen selitykseen:

1. Se on yhdistetty sanskritin, kanta-IE:n sanaan "barbar(ati)" = änkyttää, puhua epäsilvästi, osata kieltä huonosti, joka lienee samaa kantaa kuin liettuan "burbulis" (Gennadi...) = kupla, burbuliuoti = pulputa, pulahdella, pulista.

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

" barbarian

mid-14c., from M.L. barbarinus (cf. O.Fr. barbarin "Berber, pagan, Saracen, barbarian"), from L. barbaria "foreign country," from Gk. barbaros "foreign, strange, ignorant,"

from PIE base *barbar- echoic of unintelligible speech of foreigners (cf. Skt. barbara- "stammering," also "non-Aryan").

Greek barbaroi (n.) meant "all that are not Greek," but especially the Medes and Persians. Originally not entirely pejorative, its sense darkened after the Persian wars. The Romans (technically themselves barbaroi) took up the word and applied it to tribes or nations which had no Greek or Roman accomplishments.

Barbary

c.1300, "foreign lands" (especially non-Christian lands), from L. barbaria (see barbarian). Meaning "Saracens living in coastal North Africa" is attested from 1590s, via Fr. (O.Fr. barbarie), from Arabic Barbar, Berber, ancient Arabic name for the inhabitants of N.Africa beyond Egypt. Perhaps a native name, perhaps an Arabic word, from barbara "to babble confusedly," but this might be ultimately from Gk. barbaria. "The actual relations (if any) of the Arabic and Gr[eek] words cannot be settled; but in European langs. barbaria, Barbarie, Barbary, have from the first been treated as identical with L. barbaria, Byzantine Gr[eek] barbaria land of barbarians" [OED]. "

Toinen selitys tarkoittaa "parrakasta" tai "turkiksiin pukeutunutta"

" barb

late 14c., from O.Fr. barbe (11c.) "beard, beardlike appendage," from L. barba

"beard," cognate with O.E. beard.

barber

early 14c., from Anglo-Fr. barbour (attested as a surname from 1221), from O.Fr. barbeor, barbieor (Mod.Fr. barbier, which has a more restricted sense than the English word), from V.L. *barbatorem, from L. barba "beard." Originally also regular practitioners of surgery and dentistry, they were restricted to haircutting and dentistry under Henry VIII. Barber-shop is from 1570s; in reference to close harmony male vocal quartets, it is attested from 1910.

beard

O.E. beard "beard," from W.Gmc. *barthaz (cf. O.Fris. berd, M.Du. baert, Ger. bart),

seemingly from PIE *bhar-dha "beard" (cf. O.C.S. brada, Lith. barzda, and perhaps L. barba "beard").

The verb is from M.E. phrase rennen in berd "oppose openly," on the same notion as modern slang get in (someone's) face. Pubic hair sense is from 1600s; in the 1811 "Dictionary of the Vulgar Tongue," the phrase beard-splitter is defined as, "A man much given to wenching" (see beaver).

The Grecian beard was curly; the Roman, trimmed; but in the Roman Empire shaving became general about 450 B.C., partly for greater safety in close combat, not to be grasped by the beard. When Pope Leo III shaved, in 795, the Roman Catholic clergy followed his practice, and still generally do. [Shipley, p.28] "

Ylhäisiltä roomalaisilta ja legioonalaista oli siis pitkä parta turvallisuussyistä kielletty, koska rosvot ja viholliset kävivät erityisen mielellään parrasta kiinni ja tempaisivat siitä esimerkiksi niskat poikki.

Tuota änkytys- ja "kielipuoliselitystä" vastaan, jota English etymology näyttäisi suosivan, puhuu eräs seikka, ihan samassakin teoksessa:

Iranilaisissa kielissä oli nimittäin TOINEN SANA TÄSMÄLLEEN SAMASSA MERKITYKSESSÄ kuin latinan "barbaarin" tulkinta "partainen/turkiksiin pukeutunut raakalainen".

Tuo sana on "turk":

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

" Turk

c.1300, from Fr. Turc, from M.L. Turcus, from Byzantine Gk. Tourkos,

Pers. turk, a national name, of unknown origin. Said to mean "strength" in Turkish. Cf. Chinese tu-kin, name given c.177 B.C.E. as that of a people living south of the Altai Mountains (identified by some with the Huns).

In Persian, turk, in addition to the national name, also could mean "a beautiful youth," "a barbarian," "a robber."

The country name Turkey (c.1369) is from M.L. Turchia. Young Turk (1908) was a member of an early 20c. political group in the Ottoman Empire that sought rejuvenation of the Turkish nation. Turkish bath is attested from 1644; Turkish delight from 1877. "

Saattaapa olla samaa kantaa kuin baltin sana "turgus" = markkinat, ja suomen sana "turkis, turkki", joilla sitä kauppa markkinoilla käytiin.

Sana ei ole germaaninen, slaavilainen eikä omaperäinen, vaan liittynee sellaisten iranilaisten sanojen kuin "kurki, kurkku" (baltt, mm. "gurklys" = linnun kaula), "or(h)i, uros" (baltt. mm. "arklys" = (kyntö)hevonen), ja "airo, aura, arki" kaavaan. "

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Arkkis
Iranilaisissa kielissä oli nimittäin TOINEN SANA TÄSMÄLLEEN SAMASSA MERKITYKSESSÄ kuin latinan "barbaarin" tulkinta "partainen/turkiksiin pukeutunut raakalainen".

Tuo sana on "turk":

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

" Turk

c.1300, from Fr. Turc, from M.L. Turcus, from Byzantine Gk. Tourkos,

Pers. turk, a national name, of unknown origin. Said to mean "strength" in Turkish. Cf. Chinese tu-kin, name given c.177 B.C.E. as that of a people living south of the Altai Mountains (identified by some with the Huns).

In Persian, turk, in addition to the national name, also could mean "a beautiful youth," "a barbarian," "a robber."

The country name Turkey (c.1369) is from M.L. Turchia. Young Turk (1908) was a member of an early 20c. political group in the Ottoman Empire that sought rejuvenation of the Turkish nation. Turkish bath is attested from 1644; Turkish delight from 1877. "

Saattaapa olla samaa kantaa kuin baltin sana "turgus" = markkinat, ja suomen sana "turkis, turkki", joilla sitä kauppa markkinoilla käytiin.

Sana ei ole germaaninen, slaavilainen eikä omaperäinen, vaan liittynee sellaisten iranilaisten sanojen kuin "kurki, kurkku" (baltt, mm. "gurklys" = linnun kaula), "or(h)i, uros" (baltt. mm. "arklys" = (kyntö)hevonen), ja "airo, aura, arki" kaavaan. "





Hyvä löydös Arkkis. Toisin sanoen Turkki ja turkki ovat samaa alkuperää. Maan ja kansan nimenä sen merkitys on barbaari, turkiksiin pukeutunut raakalainen ja turkki merkityksessä turkis. Täydellinen yhteensopivuus!

Turri liittynee samaan, esim karvaturri.

SSA ehdottaa turkille islantilaista sanaa durg 'peite'. En löytänyt tuollaista sanaa islannin sanakirjasta, mutta löysin saman sanan merkityksessä murjottaa. Jos sana merkityksessä peite on olemassa, on se todennäköisesti lainaa ja merkityssiirtymää suomen turkiksesta. Turkis oli usein peite.

Turgus = turkiskaupan keskus eli markkinapaikka, josta on skandinaavinen torg.

Kun mennään maailman turuille, mennään tekemään turkiskauppaa.

Kun vanhoissa teksteissä puhutaan turkkilaisista saatetaan tarkoittaa turkiksiin pukeutuneita yleensä tai barbaareja, eikä välttämättä turkkilaisia kieliä puhuneita.

-

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Mercury
Jotuni
Turgus = turkiskaupan keskus eli markkinapaikka, josta on skandinaavinen torg.



Aamu-unisen kysymys: Turku?



Kyllä. Turkua pidetään turgusista tulleena nimenä. Vielä tänä päivänä turkulainen sanoo olevansa turgusest.

-

Jotuni
Mercury
Jotuni
Turgus = turkiskaupan keskus eli markkinapaikka, josta on skandinaavinen torg.



Aamu-unisen kysymys: Turku?



Kyllä. Turkua pidetään turgusista tulleena nimenä. Vielä tänä päivänä turkulainen sanoo olevansa turgusest.

-




"Turuust", ja menee "Turkku". Turuus on kolmiportainen astevaihtelu.

Hämäläinen sanoo "Turuussa, Turuusta, Turkuu", partitiivi on Turkua.

J. Karjalaisen "Turkkuse" on väärin, vaikka "KURKKUSE" onkin oikein.

Arkkis
Jaska
Kantaindoeurooppalainen sana merkitsee 'vettä':

http://www.etymonline.com/index.php?search=water&searchmode=none

Uralilainen sana on mahdollisesti lainattu siitä.




Sana ei esiinny iranilaisessa haarassa, kun taas sikäläinen vesi-sana *ap-, *apah esintyy vähän joka puolella, mm. balttikielissä merkityksissä "joki", "apaja", ERITYISESTI merkityksessä "kalastuspaikka": joki joki on nimetty kalan mukaan, se on taatusti -upe, -ape, -appi. Sen sijaan *vanden, vanduo, *Wanda = Weiksel, (Venta) merkitsee aivan erityisesti VESIREITTIÄ.

Ob-joen nimenkin katsotaan nykyisin tulevan tuota iranilaisesta sanasta.

http://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9E%D0%B1%D1%8C

" Существует также предположение, что название связано с иранским словом «об» — «вода». И такое название полноводной реке вполне могли дать народы ираноязычной группы, жившие на юге Западной Сибири в период с раннебронзового века по средневековье. "

Muut selitykset joita on "venäläinen" (selvästi falski) ja komilainen (vaikka heitä ei siellä ole vaikuttanut muinoin) ovat keinotekoisia, eivätkä linjassa muiden vastaavankokoisten geogarafisten muodostumien nimien kanssa ((Ulug-)Hem = joki ("kemi") = Jenisei ym.)

*Vete- voi hyvinkin olla sekä Vetternin etymologia, että amalla SU-sana, koska on olemassa parvi vastaavanmuotisia SU-sanoja (joita keikkia ei ole ollenkaan kermaanikielissä ollut koskaan, joten niitä on turha yrittä sellsisksi väästäänkään...




Lithuanian vanduo Query method Match substring

Lithuanian: vanduõ = vesi

Etymology: (Gen. vandeñs, Akk. vándenį), vanduoi (s. Verf. ZslPh. 22, 113) 'Wasser', dial. vánduo (zur Betonung s. Specht ZslPh. 8, 522, Skardžius Daukš. akc. 127. 128),
in Tverẽčius unduõ (s. Otrębski NTwer.1, 247), žem. auch unduõ neben únduo (s. Specht LM 2, 36), in Panevėžỹs vundva (s. TiŽ 4, 578, Nr. 6, 10 upes vundva ištekės und Gerullis Lit. Dial. 39), Nom. pl. vándenys neben vandenaĩ (dial, s. Otrębski a.a.O., Gram. 3, 57); dazu Demin. vandenėlis,
Adj. vandenìnis 'zum Wasser gehörig, Wasser-', vandeniúotas 'wässerig', vandenìs (Šlapelis LLKŽ), vandẽnis dass. (Skardžius ZD 62. 566),
vandẽnė 'Wassernixe' und' Wasserkrankheit', vandenìnė dass. (Skaidzius ŽD 265, Šlapelis),
vandenýnas 'Ozean', vandeneivis Seefahrer' (s. Daukantas Darb. 10, vgl. noch Skardžius ŽD 593), vandeniniñkas 'wer mit Wasser beschäftigtist, Wasserträger' (Nesselmann 50, Kurschat [ ], DabLKŽ),
vandenìlis 'Wasserstoff', vandénteikis 'Wasserleitung' (Wb 1073 s.v. teĩkti), -tiekis dass., pavandenė, -ỹs 'Platz am Wasser, Wasserrand',
pavandeniuĩ 'fluss¬abwärts' (s. bei N.-S.-B. s.v.v. und 4, 98. 364).

Lett. ūdens (vgl. žem. unduõ) 'Wasser',

auf der Kurischen Nehrung uodens, Pl. ūdeņi 'Gewässer', ūdenis dass., ūdenĩgs 'wässerig', ūdeņains dass.;
(tämä Latvian nykyisen kuurilaismurteen sana ei tarkoita, että sana olisi ollut kuuriksi “*uodens”, vaan se on todennäköisimmin ollut “*vandens”[/b (m) tai jos neutri, “*vandan”)

preuss. unds (mask.), wundan (n.).

Urverw. mit slav. voda 'Wasser' (vgl. Trautmann Wb. 337. Vasmer Wb. 1. 212).
ai. udán-, udná- 'Woge, Wasser', udaka- 'Wasser',
heth. (Nom. Akk. sg.) u¸etar (aus *v¡dr•, Dehnstufe wie in žem. odmenis, s. Wb. 516 und Verf. Festschr. Krahe 44) bzw. uatar (s. Kammenhuber Festschr. Sommer 97ö.), Gen. sg. u¸etenaš (*u¸ed-, s. unten), phryg. bšdu, griech. Ûdwr 'Wasser', lat. unda mit Nasal (vgl. lit. vanduõ und Schulze bei W.-H. 2, 817),
gegenüber umbr. utur, got. wat¡, ahd. wažžar usw., vielleicht auch ae. wa‹um 'Woge, Flut, Strom, Meer', aisl. unnr 'Schwert' und wie u‹r 'Welle, Woge', as. ū‹ea, ahd. undea (s. Holthausen IF 48, 265, AwNWb. 325. 327); abgeleiteter e-St. der Wz *u¸ed-, *ud-.

Die -Stufe, idg. , ist vertreten durch lit. vãdaksnis 'Flu¬sseinbuchtung' (s.d.), Dehnstufe liegt vor in žem. odmenis 'Flu¬einmµndung' (s.s.v., Wb 516, mit o an Stelle des regulären žem. ou oder ū für aukst. uo durch Angleichung an die enthaltende Normalstufe), heth. u¢etar 'Wasser' (s.o.), Dehnstufe mit urspr. Œ- Vokal in abg. aruss. ve¹dro 'Krug, Eimer', russ. vedro, poln. wiadro usw. (zum Slav. s. Trautmann Wb. 337, Vasmer Wb.1, 177), aisl. vátr, ae. wœt (ne. wet), afries. wœt 'feucht, na¬' usw., heth. u¸etenaš (s.o. und Kamnienhuber Festschr. Sommer 97föss, Ivanov Vopr. slav. jaz. 2, 12fö),
arm. get 'Fluss´ (zum Heth. und Arm. s. Porzig Gldrg. 144. 188), ū- Vokalismus (gegenüber ai. udrá-, griech. Ûdroj usw.) zeigen die s.v. ū´dra genannten Wörter (zu den verschiedenen Vokalfärbungen s. Verf. ZslPh. 26, 342. 348f., Festschr. Krahe 42f.; zur Parallelwz., die 'Wasser' bezeichnet, vgl. s.v. jū´ra, Wb. 198).

Zum r/n-St. dieser Wörter s. Specht ZslPh. 8, 522, KZ 59, 241. 256fö, Verf. IF 59, 162, ZslPh 26, 349).

Preussiksi vesi on unds (m.) tai undan (n.)

UNDAKRÛWIS <40> [Wasserfall drv] waterfall
UNDAN n <35> [Wundan E 59] water
UNDAN Unds acc sg undan 6117
UNDANS Unds acc pl and to 119
UNDAS Unds gen sg undas 103
UNDASGERTIS <40> [Wasserhahn MK] tap
UNDAWESNA <45> [Wasserleitung MK] water-supply (plumbing system)
UNDAWESNIKS <32> [Undawesna drv] plumber
UNDS nom sg m ↑Undan n unds 597

Jotvingiksi sana on “vundan” (n.)

http://www.suduva.com/virdainas/

vundas = water ( same declension as "mēnas")
vundines = water spirits (fem.) “

http://en.wiktionary.org/wiki/Appendix: ... an_roots#p

*wed = wet

“*wód-r̥- "water": Eng. wæter/water, OCS вода (voda), Russ. вода (voda), Gk. ὕδωρ (hydōr), Lat. unda, Lith. vanduo, Ltv. ūdens, Skr. (udán) , Alb. ujë, Ir. uisce/uisge, Hitt. (wātar), Arm. գետ (get), Toch. wär/war, Umb. utur, Goth. (watō), Welsh gwer, ON vatn, Kashmiri odūr, Thrac. udrēnas, Gm. wazzar/Wasser, Phryg. bedu, Pol. woda, OPruss. wundan

Edelleen anasta tulee jo kanta-IE:stä “vesieläin” = saukko

*ud-ro- = otter

Skr. (udrá), Lat. lutra, Av. udra, Ir. odrán(odoirne)/odar; uydr/-, OCS vydra, Russ. выдра (vydra), Gk. ὕδρος (hydrós)/, Eng. oter/otter, Gm. ottar/Otter, ON otr, Lith. ūdra, Osset. уырд/урдæ (uyrd/urdæ) “

Sanat esiintyvät sittenkin myös iranilaisella puolella.

Suomeen tuosta parvesta ja sen edeltäjistä voivat seurata paitsi sana “vesi” (*vete, joka voisi olla todellakin lutviutunut jälkikäteen tyyppi-SU-kaavaan) myös sanat “uida”, “edetä”, “enetä”, “venyä”, “vetää” (erityisesti vedessä), “Venäjä”.

IE-sanojen takana näyttäisi olevan aspektisarja, jossa “vind-” merkitsee ilman/ilamssa etenemistä, “vend-” vedessä, erityisesti vedenpinnalla eenemistä, ja “vand(r)-“ kovallamaalla enemistä.

Yhteinen alkuperä SU- ja IE-kielten välillä ei ole pois suljettu, ja nuo esiintyvät myös kolmansissa kielikunnissa, mahd. myös sumerissa.

On olemassa kolmaskin IE vesi/joki-sana “ven(d)/vand” ja “ab-/ob-“ sanueiden lisäksi, nimittäin “akva”-sanue, josta tulee mm. ruotsin “å” , latinan “aqua” johdannaisineen ja venäjän “Oka”, balttilaisten (seeliläisten?) goljadien entinen kotijoki.

http://en.wiktionary.org/wiki/Appendix: ... an_roots#p

*akʷā- = water

“Lat. aqua, Welsh aig, Russ. Ока (Oka), Goth. aha, Gm. aha/Ache, Eng. éa; īg/island, Hitt. akwanzi, Luw. ahw-, Palaic aku-, ON á, Goth. Aƕa “

Tämä sana ei esiinny balttihaarassa eikä myöskään iranilaisessa haarassa.

PS: Taas eilen YLESSÄ, oliko"kielipuolen päiväkirjassa Helsingin yliopiston haistapasknatiedelallattaja selitti sanan "proti" (ei protia) "kermaanilainaksi", vaikka se on NIMENOMAAN PROTI ja liettuaa/kuuria, ja ROTI eli TALLA eli vivun kuten rautakangen tukipiste tai sellaiseksi poikittain laitettu puu tai kivi OVAT TÄYSIN ERI ASIOITA.

Balttisanan "tuppi, tupen" he myös selittivat "kermaaniseksi, joskin jättivät omakielisen varauksen joka muka tarkoittaisi "hengästymistä" ("tupehtua"), jota minä en ainakaan ole sen kuullut tarkottavan.

Sen sijaan tuppeenmeneminen takoittaa kyllä lyyhistymistä, maihin heittämistä, poteroon (int) menemistä niin hämeessä kuin liettuassakin

post1102347.html?hilit=%20palsi#p1102347

" Balttilaina sanaryhmästä (lt.):

"tupti...tupia...tupė = istutua, asettua paikalleen, sopia (mahtua), lyyhistyä, lasketua (lintu, lentokone), "heittää maihin"

"tupėti...tupì..tupėjo"= istua (anstr. ja konkr., erityisesti linnuista), "kyhjöttää (kotona)",

"tupčioti...tupčioja...tupčiojo" = kyyritellä, kyykistellä, piileskellä, lymytä (kolossa ym.), olla piilotettuna, niiata, mielistellä, hoivata, hoitaa, suojata, vaalia"

Sieltä löytyvät kaikki "tupen" suomalaiset merkitykset järjestään maahan tupsahtamisesta, sopimiseen, mahtumiseen johonkin tarkoitettuun paikkaan, suojaamiseen, suojautumiseen ja piilottamiseen. TUKEHTUMISEN kanssa noilla ei varsinaisesti ole suoraa tekemistä, paitsi jos kurkkuun tupataan jokin tuke.

http://www.indoeuropean.nl/cgi-bin/resp ... &sort=word

" Lithuanian: tūpti...tūpia...tūpė = lyyhistyä, polvistua, laskeutua, maastoutua, piiloutua (nopeasti), upottautua

Etymology: (1. prs. tupiù, tūpiau) 'sich niederkauern, sich in die Knie setzen, (von Vögeln) sich niedersetzen', tũpti (tūpiù, tūpiau) dass. (Kurschat, vgl. noch Būga KZ 52, 271. 301f.; zu allem R., R.-M., Nesselmann 109), und 'landen (von Flugzeugen)', wie auch nutūpti, įtũpti (-tūpiu, įtupiu, įtūpiau) '(von Vögeln) sich setzen' (Juškevič Wb.1, 668), įtūpti '(von Flugzeugen) sich niederlassen auf' (N.-S.-B.),
kũltupis 'grauer Steinschmätzer' (s.s.v. kūlis 2., Wb. 307a),
tùpt (túpt bei Kurschat, vgl. Būga KZ 52, 297), das Sinken, plötzliche Niederhocken, Niedersetzen (s. noch Leskien IF 13, 179. 211), den Knicks bezeichnend,
Punkt. tùptelėti (DabLKŽ), tupterėti (R., R.-M., Nesselmann 109, Kurschat), tū'pt = tùpt nur jntensiver, Punkt. tū'ptelėti (DabLKŽ), Frequ. tūpčioti (túpčioti, s. Kurschat, vgl. Būga a.a.O.) 'fortgesetzt knicksen, ein wenig in die Knie sinken, sich niederlassen, hocken' und 'sich bemühen zu gefallen, katzbuckeln' (vgl. Viln. tautos. Nr. 600, 10, Skardžius ŽD 519 aus Subãčius und Dùsetos, DabLKŽ), tūpčios 'hockende, kauernde Stellung, Niedersitzen' (Sereiskis),
tùpkus 'wer knickst, in die Knie sinkt' (in Raséiniai und dem Bez. Vilkavìškis), tupkùs (in Vilkavìškis, s. Skardžius ŽD 124), tuptùvai 'Stelle, wo die Hühner hocken' (in Raséiniai, s. Skardžius ŽD 384);
túpauti(Kurschat, s. Būga KZ 52, 301f.), tū'pauti 'in halb hockender, halb sitzender Stellung verharren; die Knie niederbeugen, sich verbeugen, Bücklinge machen' (vgl. Szyrwid Dict. s.v. kšaniam się, PS 2, 166, Nesselmann 110, Skardžius ŽD 502),
tupavimas 'Verharren in hockender Stellung, Niederknien, Verehren' (Szyrwid Dict. s.v. ukšon, Nesselmann, Kurschat),
tupė´ti...tupi...tupė'jo (1. prs. tupiù) 'hocken, kauern, in den Knien sitzen; (von den Vögeln) sitzen' (s. noch Būga KZ 52, 297),
tupìkas 'Hocker, wer kauert' (Kurschat [ ], DabLKŽ),
tupĩkas 'was kauert, sitzt, steht', vgl. túpi´ tupĩkas 'der Brunnen (= tupĩkas) steht (eig. 'kauert')' (s. Otrębski NTwer.1, 126),
tùpinti 'eine Henne über die Eier setzen, kauern machen' (R., R.-M., Nesselmann 109, Kurschat), tupiniúoti 'sich niedersetzen, -hocken' (Daukantas. s. Geitler Lit. St. 117), patupiniúoti '(eine Zeitlang) auf schwachen (knickenden) Beinen (herum)gehen, davongehen' (N.-S.-B.),
patūpinė'ti (Frequ. zu patūpti) 'niederkauern, -hocken, (von Vögeln) sich setzen', patupinė'ti dass. und 'eine Zeitlang (im Hause) herumbasteln, kleine Arbeiten verrichten; imstande sein herumzubasteln, kleine Arbeiten zu verrichten' (N.-S.-B.),
patuplioti 'herum-, weg-, davonkriechen' (Bezzenberger LF 191),
tūpsnis 'Verbeugung, Knicks'.

Hierzu auch ančtupýti 'heiraten, im Hause seiner Frau ansiedeln' (Juškevič Wb. s.v., žem.),
užtupýti dass., ánčtupas (s. auch Būga LKŽ 81) = ùžtupas (Juškevič Wb.1, 17) 'Ehemann, der sich im Hause seiner Frau ansiedelt' (Seitenstück zu lit. užkurỹs, s.s.v. kùrti, Wb. 319), užtupỹs (R., R.-M., Nesselmann 110, Kurschat, Sereiskis);

vgl. lett. uztup(i)s 'Stubenhocker; der 3. Ehemann einer Frau',
dazu der kurische Pers.-N. Hustup, Ustup (Kiparsky Kurerifrage 360).

Lett. tupt (-pju, -pstu oder tūpu, Praet. tupu, zum Vokalismus s. Endzelin
Lett. Gram. 592) 'hocken', Refl. -ties 'sich niederhocken', tūplēs dass., tupēt (-u, -ēju) = tupt und 'seine Notdurft verrichten',
tuplis, tūplis 'Bürzelknochen, Kapelle des Geflügels, Hintere' (vgl. noch Būga KZ 51, 138) usw.

Abltd. mit taupýti, tuopýti, žiáupti (Wb. 75, s.d. mit weiterem Zushg. und Būga KZ 52, 271). "

Lithuanian: taupýti...taupo...taupė = suojata, säästää, suojella, varoa

Etymology: (-paũ, -piaũ) 'schonen, knappen, sparen, hüten, in acht nehmen' (žem., sehr oft bei Daukantas, vgl. Geitler Lit. St. 116, Būga LM 4, 435f. mit ausführlichen Quellenangaben), eig. 'zusammengepre­t halten';
sutaupýti lúpas 'die Lippen, den Mund zusammenbei­en' = sulkea suunsa tiukasti (vgl. MLLG 1, 68 mit Anm. 143),
taupymas 'Schonen, Scheming, Sparen', vgl. Daukantas Phaedr.-Übers. 12
taupimas nedoro žmogaus; taupùs 'sparsam, umsichtig, schonend', Adv. taupiai; taupà 'Sparsamkeit, Scheming',
taupỹklė 'Spardose, -büchse' (alles bei DabLKŽ), taupyklà 'Sparkasse' (s. Šlapelis LLKŽ), sántaupos 'Erspamisse'.

Nach dem Frequ. taupýti (aus idg. *toup-) ist nordlit. táupti (-piu, -piau) als Neubildung für čiáupti entstanden (s. Būga KZ 52, 271).
Lit. táupti bedeutet 'schonen, zusammenhalten, pflegen, begünstigen' (vgl. MLLG 1, 76 mit Anm. 339 und Seite 294), vgl. taupti lū'pas 'die Lippen, den Mund zusammenbei­en' (s. Būga Izv. 17, 1, 28 = Raštai 1, 363 aus Kvė´darna und Rietãvas).

Bei Daukantas findet sich (Darbai 172) au­erdem taupuoti = taupyti (s. Verf. FBR 11, 53).

Hierher noch die s.v. tuopýti, tupė´ti (s.s.v.v.) genannten Wörter.

Lett. taupīt (-u, -īju) 'schonen, sparen, aufhalten, -schieben',
taupĩba 'Sparsamkeit', taupīgs 'sparsam'.

Zur Etymologie s.s.v. čiáupti (Wb. 74 und vgl. Skardžius ŽD 533), s. noch s.v. tausóti.

Venäjän "tupik" = umpikuja, topisesta päästään sujettu putki

Arkkis
Jaska
Kantaindoeurooppalainen sana merkitsee 'vettä':

http://www.etymonline.com/index.php?search=water&searchmode=none

Uralilainen sana on mahdollisesti lainattu siitä.




Sana ei esiinny iranilaisessa haarassa, kun taas sikäläinen vesi-sana *ap-, *apah esintyy vähän joka puolella, mm. balttikielissä merkityksissä "joki", "apaja", ERITYISESTI merkityksessä "kalastuspaikka": joki joki on nimetty kalan mukaan, se on taatusti -upe, -ape, -appi. Sen sijaan *vanden, vanduo, *Wanda = Weiksel, (Venta) merkitsee aivan erityisesti VESIREITTIÄ.

Ob-joen nimenkin katsotaan nykyisin tulevan tuota iranilaisesta sanasta.

http://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9E%D0%B1%D1%8C

" Существует также предположение, что название связано с иранским словом «об» — «вода». И такое название полноводной реке вполне могли дать народы ираноязычной группы, жившие на юге Западной Сибири в период с раннебронзового века по средневековье. "

Muut selitykset joita on "venäläinen" (selvästi falski) ja komilainen (vaikka heitä ei siellä ole vaikuttanut muinoin) ovat keinotekoisia, eivätkä linjassa muiden vastaavankokoisten geogarafisten muodostumien nimien kanssa ((Ulug-)Hem = joki ("kemi") = Jenisei ym.).




Korjaan: tuo "ven-/vete-" sana esiintyy laajimmin verttuna "ap-" ja "akwa"-sanueisiin.

Mitään erityistä kermaanista missään näistä saoista ei ole. Kaikista on muotoja ajoilta, jolloin kermaaneista ei vielä aikoihin tultu tietämään mitään.

http://en.wiktionary.org/wiki/Appendix: ... an_roots#p

Skr. अप् (apha), Pers. (apiyā) / آب (āb), Lith úpe ;

"(umpi)vesieläin:

*h₂p-isk- "fish" Lat. piscis, Ir. íasc/iasc, Goth. fisks, ON fiskr, Eng. fisc/fish, Gm. fisc/Fisch, Russ. пескарь (peskar'), Polish piskorz "

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Arkkis
Mitään erityistä kermaanista missään näistä saoista ei ole. Kaikista on muotoja ajoilta, jolloin kermaaneista ei vielä aikoihin tultu tietämään mitään.

Hienoa että sinäkin tajusit, mikä ero on germaaneilla ja indoeurooppalaisilla.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

TARKA A : T/M/V A N/M/R K/IC/S A
TERKE E : T/M/V E N/M/R K/IC/S E
TIRKI I : T/M/V I N/M/R K/IC/S I
TVRKV V : T/M/V V N/M/R K/IC/S V
TORKO O: T/M/V O N/M/R K/IC/S O
TURKU U: T/M/V U N/M/R K/IC/S U
TYRKY Y: T/M/V Y N/M/R K/IC/S Y
TÄRKÄ Ä: T/M/V Ä N/M/R K/IC/S Ä
TÖRKÖ Ö: T/M/V Ö N/M/R K/IC/S Ö

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat