Sivut

Kommentit (219)

Mistäs sana kukkaro tulee? Vrt.:

"Hubschmid takes Middle Greek , Middle Latin cucarum, and Old English cocer, "quiver," to be a loanword from Hunnish. [462] He adduces numerous similar sounding Mongolian and Turkish words for leather bottle, bow, and container, though none which means "quiver." Hubschmid finds this in no way surprising for, as he asserts, after the beginning of the nineteenth century quivers were no longer used. He is mistaken. Not only is sadaq still the common Turkish word for quiver, as it has been for centuries, the Kirghiz shot whith bows and arrows until the 1870's and in the Altai guns displaced the bow only about 1890, in some remote valleys even later. In 1929, I saw Tuvans carry bows and quivers full of arrows at ceremonial shooting contests. If cocer and so forth were of Altaic origin, it would be Avaric rather than Hunnish.

http://www.kroraina.com/huns/mh/mh_9.html

Ei liene täysin mahdotonta, että kukkaro on tarkoittanut aiemmin nuoliviintä.

Jaska
Se on edelleen saame suomen kielellä, ei saami.



SAA.MA : MA 'minä'
SAA.ME : ME : 'me'
SAA.MI : MI 'jotka'
SAA.MO : MO[+IA] : 'samOjaA'

SUO.MA : MA 'minä'
SUO.ME : ME : 'me'
SUO.MI : MI 'jotka'
SUO.MO : MO[+IA] : 'samOjaA'

SAA.MA/ME/MI : saa(da)
SUO.MA/ME/MI : suo(da)

Kaikki on Suomen kielellä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moses Leone
Äsken oli yleisurheilun EM-kisoissa joku virolainen nimeltään Pahapill. Tuli mieleeni vitsi turkulaisesta, joka pyysi "Piupill". Apteekkari katsoi vähän aikaa huuli pyöreänä, kunnes tajusi turkulaisen tarkoittavan Kirivit.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikk_Pahapill




Meil kissa oli parvekkeela, 32 asteen hellteessä. Se ei enää nau-u, se on nääs nau-lakossa.

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Judas
Ei liene täysin mahdotonta, että kukkaro on tarkoittanut aiemmin nuoliviintä.

Joo, se on SSA:n mukaan mahdollisesti (mutta toki mahdollisemmin kuin mikään muu selitys) lainattu esittelemäsi sanueen germaanisesta vastineesta.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Judas I. Käkriäinen
Ei liene täysin mahdotonta, että kukkaro on tarkoittanut aiemmin nuoliviintä.

"germaanisesta vastineesta" sen verran että;

Q : KU/KO/KI/KE/KA kätki kaiken arvokkaan ristiriitareilta kukka-roon (kukka-maa(ha)n)? Kaikki arvokas on maassa, ei kukkarossa. Jos tuhoat kaiken maan, niin kaikki mitä sinulla on kukkarossa, on arvotonta. Istuta kasvi k e kukka, ja kohta sinulla on niitä miljardeja ja ilmaa mitä hengittää, mutta jos istutat rahan, niin siitä ei mitään kasva.

Paikannimiin liittyen on esillä ollut silloin tällöin lauk-sanasto. Ajattelin itse aiemmin että ne saattaisivat ehkä osin liittyä balttikielien pelto, alue-sanastoon mutta parempikin selitys löytynee.

Balttilainen plaukas-tyyppinen termi liittyen karvaan tai turkkiin voisi olla monien paikannimien taustalla, ainakin esimerkiksi laukas-, lauas- ja ehkä myös laukaa-tyyppisten nimien kiuas-kiukaan-kiukoo tyyppisen nimeämiskäytännön pohjalta. Laukaa on rajatapaus, sillä sen taustalla voi olla esim. muu notkelman liittyvä sana. Nämä nimet esiintyvät loogisesti niillä alueilla, joissa esiintyy myös turkki-, turkin-tyyppisiä nimiä.

"Etymology: 'Haar, (Haar)farbe gewisser Tiere, Schlag, Art, Gattung', lett. plau^ka, gew. Pl. plau~kas 'Flocken, Fasern, Abgang von Wolle, Flachs, Hµlsen, Schinn, Farbe', plau~ki 'Schneeflocken, Schelfer, Schinn'."

http://www.indo-european.nl/cgi-bin/sta ... 5Cfraenkel

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Judas I. Käkriäinen
Paikannimiin liittyen on esillä ollut silloin tällöin lauk-sanasto. Ajattelin itse aiemmin että ne saattaisivat ehkä osin liittyä balttikielien pelto, alue-sanastoon mutta parempikin selitys löytynee.

Balttilainen plaukas-tyyppinen termi liittyen karvaan tai turkkiin voisi olla monien paikannimien taustalla, ainakin esimerkiksi laukas-, lauas- ja ehkä myös laukaa-tyyppisten nimien kiuas-kiukaan-kiukoo tyyppisen nimeämiskäytännön pohjalta. Laukaa on rajatapaus, sillä sen taustalla voi olla esim. muu notkelman liittyvä sana. Nämä nimet esiintyvät loogisesti niillä alueilla, joissa esiintyy myös turkki-, turkin-tyyppisiä nimiä.


Lähempääkin löytyy selityksiä; seuraavat Suomalaisesta paikannimikirjasta:
- Laurin lempinimi Laukka, Laukas
- viron laugas 'suonsilmä, suojärvi', Suomen nimistössä lauas, lauvas
- lounaissuomalainen lauka, laua 'matala lahti, maatunut ranta'
- hämäläismurteissa laukka, laukama 'aukko, lammikko, tyyni kohta joessa'

Näiden sanojen alkuperä on joko baltissa tai germaanissa.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Jaska
Lähempääkin löytyy selityksiä...

Joo, mutta kysymys kuuluu ovatko ne hyviä selityksiä.

Kielen lyhyt kronologia vaikuttaa hyvältä teorialta mutta yksi lehti näyttää olevan vielä kääntämättä. Jos ja kun suomi levisi Suomeen vasta rautakaudella ja tukeutui pitkään Baltian puolella olevaan emäasutukseen, siinä täytyy olla mukana lainasanastoa joka perustuu ensimmäisen vuosituhannen kontakteihin Baltiassa, sekä balttien että slaavien kanssa.

" Roman Iron Age (50 – 450 AD): ...The material culture shows close contacts with the Baltic tribes living in the south. Jewellery worn in Estonia at that time, or the original items upon which the jewellery was modelled, also originated with tribes in the south-eastern area of the Baltic Sea. The territory of the Baltic tribes became a significant centre that mediated the transport of amber to Roman areas."... ja " Pre-Viking Era (600–800): ...Close contacts with Baltic tribes continued, although the Scandinavian impact emerged in the material culture."

http://www.estonica.org/en/History/9000 ... _Iron_Age/

Virolaiset korostavat siis Baltian eteläisten keskuksien roolia kaupankäynnissä joka toi mukanaan kulttuurivaikutteita ja ehkäpä myös lainasanoja, kuten varmaankin esim. pirklīs l. kauppias l. pirkkalainen.

Lyhyttä kronologiaa ei siis oikein voi olla ilman aika tuoreita balttilainoja. Olen pahoillani mahdollisesta mielipahasta, mutta niin sen täytyy olla. Muuten kyseessä on looginen umpikuja.

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Judas I. Käkriäinen
Jaska
Lähempääkin löytyy selityksiä...

Joo, mutta kysymys kuuluu ovatko ne hyviä selityksiä.

Kielen lyhyt kronologia vaikuttaa hyvältä teorialta mutta yksi lehti näyttää olevan vielä kääntämättä. Jos ja kun suomi levisi Suomeen vasta rautakaudella ja tukeutui pitkään Baltian puolella olevaan emäasutukseen, siinä täytyy olla mukana lainasanastoa joka perustuu ensimmäisen vuosituhannen kontakteihin Baltiassa, sekä balttien että slaavien kanssa.


Riippuvuus emäasutukseen katkesi suunnilleen joskus kansainvaellusajalla, vuoden 400 jaa. jälkeen. Varhaisimmat keskislaavilaiset lainasanat on siis voitu omaksua Baltian puolella, mutta nuoremmat slaavilainat ovat levinneet Suomeen saakka. Yhtään suomen balttilainaa ei ole toistaiseksi syytä olettaa noinkaan myöhäiseksi, joten kaikki balttilainat on omaksuttu jo Baltiassa.

Nuo Lauka-nimien selityksethän nimenomaan perustuvat yleisitämerensuomalaisiin balttilainoihin. Sinun ehdotuksesi sen sijaan edellyttäisi, että baltteja olisi ollut Suomessa saakka, koska tuota karvaista balttisanaa ei tunnetusti ole lainattu meille. Oletat siis, että paikat olisivat balttien nimeämiä, vaikka uskottavaa balttilaista paikannimikerrostumaa ei ole Suomesta löydetty, kuten ei myöskään nuorta Suomeen rajoittuvaa balttilaista lainasanakerrostumaa.

Judas I. Käkriäinen
Lyhyttä kronologiaa ei siis oikein voi olla ilman aika tuoreita balttilainoja. Olen pahoillani mahdollisesta mielipahasta, mutta niin sen täytyy olla. Muuten kyseessä on looginen umpikuja.

Mitään mielipahaa ei ole: vastahan itsekin nuorensin balttikosketuksia (ks. Jatkuvuus2.pdf).

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Jaska
... Sinun ehdotuksesi sen sijaan edellyttäisi, että baltteja olisi ollut Suomessa saakka, koska tuota karvaista balttisanaa ei tunnetusti ole lainattu meille. Oletat siis, että paikat olisivat balttien nimeämiä, vaikka uskottavaa balttilaista paikannimikerrostumaa ei ole Suomesta löydetty, kuten ei myöskään nuorta Suomeen rajoittuvaa balttilaista lainasanakerrostumaa.

"Laukki tai läsi on piirtoa leveämpi juova otsalta turvalle. Läpikäyvä läsi (tai -laukki) kulkee sierainten välistä alahuuleen asti."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Merkki_(hevonen)

"Syys-marraskuussa kasvava talviturkki on paksumpi ja tiheämpi. Metsäjäniksellä 500-700 karvaa neliösentillä, kaksi kertaa enemmän kuin kesällä. Alimmaisena on paksu pohjavilla, päällä pitkä peitinkarva. Pörhistely lisää suojaa. Talvikarva on yleensä ontto ja väriltään vaaleampi. Täysin valkoisia metsäjänis, naali, kärppä, lumikko, riekko ja kiiruna. Valkoinen väri myös heijastaa iholta karkaavaa lämpösäteilyä takaisin."

http://wikikko.info/wiki/Nis%C3%A4kk%C3%A4%C3%A4t

"pla´ukas Etymology: 'Haar, (Haar)farbe gewisser Tiere, Schlag, Art, Gattung', lett. plau^ka, gew. Pl. 0000">plau~kas 'Flocken, Fasern, Abgang von Wolle, Flachs, Hµlsen, Schinn, Farbe', plau~ki 'Schneeflocken, Schelfer, Schinn'."

Kyseessä on siis lähes varmasti lainasana, joka liittyy ainakin hevosiin mikä on aika luontevaa, ehkäpä juuri long barrow-kompleksin kautta, missä balttien hevoskulttuurilla oli vahva asema, tai ei. Sana liittynee myös turkiskauppaan nimen omaan talviturkisten osalta, se on kauppatermi. Niiden käyttö on yleismaailmallinen ilmiö ja niiden avulla ostaja ja myyjä tietävät mistä tavarasta on kyse. Jos haet vain siirtolaisuutta osoittavaa laajaa lainasanakerrostumaa, tulet kyllä pettymään ja tärkeää tietoa jää piiloon.

"As is common in the development of pidgins and trade languages, the interaction of fishermen, and traders with no common language necessitated the creation of some minimal form of communication. Like all pidgins, Russenorsk had a rudimentary grammar and a restricted vocabulary, mostly composed of words essential to Arctic fishing and trade (fish, weather, etc.) and did not particularly deal with unrelated issues (music, politics, etc.). About 400 different words are attested."

http://en.wikipedia.org/wiki/Russenorsk

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Judas
Kyseessä on siis lähes varmasti lainasana, joka liittyy ainakin hevosiin mikä on aika luontevaa, ehkäpä juuri long barrow-kompleksin kautta, missä balttien hevoskulttuurilla oli vahva asema, tai ei. Sana liittynee myös turkiskauppaan nimen omaan talviturkisten osalta, se on kauppatermi. Niiden käyttö on yleismaailmallinen ilmiö ja niiden avulla ostaja ja myyjä tietävät mistä tavarasta on kyse. Jos haet vain siirtolaisuutta osoittavaa laajaa lainasanakerrostumaa, tulet kyllä pettymään ja tärkeää tietoa jää piiloon.

Suomen laukki on kyllä balttilainen lainasana, mutta se ei liity tuohon karvasanaan mitenkään: vastine on liettuan laûkas, laûkis ’laukkipää hevonen, lehmä tms.’. Tämä tieto löytyy etymologisista sanakirjoista.

Miksi minä tulisin pettymään? Yritän vain kertoa sinulle, että jos löydetään vain lainasanoja, ne on voitu omaksua jo Suomen ulkopuolella. Jos taas löydetään yhteensopivia lainasanoja ja paikannimiä, silloin lainasanat on omaksuttu Suomessa.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

""Varhaiset balttilainat" saattavatkin jakautua kahteen kerrokseen, joista toinen on esi-balttilais-slaavilainen, toinen muistuttaa määrittelemätöntä baltto-slaavilaista murretta jonka äännejärjestelmä tuo mieleen vanhan vanhan preussin pomesanian murteen. Vaikka ajattelemme Eino Niemisen kuurilaishypoteesista muuten mitä tahansa, hän saattoi olla oikeilla jäljillä..."

http://books.google.fi/books?id=AAdwhOr ... &q&f=false

Teksti Petri Kalliota mukaellen, vapaa käännös minun.

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765

Täällä on hyviä etymologisia tietokantoja: jos liettuan tökkii, voi kokeilla balttilaista.
http://www.indo-european.nl/%5Cindex2.html

Suomen laukki tulee baltin sanasta (liett. laukas), joka palautuu kantaindoeuroopan sanaan *louko- 'valkoinen'.

Suomen lauka, lauas 'suonsilmä, matala lahti jne.' taas tulee baltin sanasta (liettuan laukas), joka palautuu toiseen samannäköiseen sanaan *louko- 'avomaa tms.'.

Liettuan plaukas 'karva' palautuu sen sijaan kantaindoeuroopan sanaan *plouHko- 'hiutale, hilse jne.'

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Jaska
Täällä on hyviä etymologisia tietokantoja: jos liettuan tökkii, voi kokeilla balttilaista.

http://www.indo-european.nl/%5Cindex2.html

Suomen laukki tulee baltin sanasta (liett. laukas), joka palautuu kantaindoeuroopan sanaan *louko- 'valkoinen'.

Suomen lauka, lauas 'suonsilmä, matala lahti jne.' taas tulee baltin sanasta (liettuan laukas), joka palautuu toiseen samannäköiseen sanaan *louko- 'avomaa tms.'.

Liettuan plaukas 'karva' palautuu sen sijaan kantaindoeuroopan sanaan *plouHko- 'hiutale, hilse jne.'




"Laukas" näyttäisi olevan Fraenkelin mukaan ensisijaisesti vähän muuta kuin pläntti hevosen päässä.

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Vanha Musti
Jaska
Täällä on hyviä etymologisia tietokantoja: jos liettuan tökkii, voi kokeilla balttilaista.

http://www.indo-european.nl/%5Cindex2.html

Suomen laukki tulee baltin sanasta (liett. laukas), joka palautuu kantaindoeuroopan sanaan *louko- 'valkoinen'.

Suomen lauka, lauas 'suonsilmä, matala lahti jne.' taas tulee baltin sanasta (liettuan laukas), joka palautuu toiseen samannäköiseen sanaan *louko- 'avomaa tms.'.

Liettuan plaukas 'karva' palautuu sen sijaan kantaindoeuroopan sanaan *plouHko- 'hiutale, hilse jne.'




"Laukas" näyttäisi olevan Fraenkelin mukaan ensisijaisesti vähän muuta kuin pläntti hevosen päässä.

Näitä samannäköisiä laukas-sanoja listasinkin Derksenin balttitietokannasta kun Fraenkelin liettuakanta ns. tökki. Sieltä löydät tuon laukki-sanankin originaalin, se on yksi laukas-asuisista sanoista. Sama sana on kuitenkin heti toka laukas-sana myös Fraenkelillä. Se eka on tuo 'avomaa'.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

Jaska kirjoitti:
Judas
Lalli ja Erik-ketju ei anna kommentoida tekstiä, joten teen sen uudessa ketjussa.

Ohhoh! Mitä tämä käytännössä siis tarkoittaa?

Judas
Kirjoitus jättää silti hieman sekavan olon. Jos suomen kielen historia on Suomessa lyhyt ja kieli periytyy esim. rautakautisesta Baltiasta, nousee mieleen kysymys miten paikallinen kehitys siellä näkyy täällä. Myöhäiskantasuomen hajoaminen vasta ensimmäisellä vuosituhannella j.a.a. kytkeytyisi läheisesti mm. Pihkovan alueen balttilaistumiseen ennen sen slaavilaistumista, mikään muu alue ympäristöineen ei oikein tuntuisi istuvan suomen kielen kehdoksi. Esim. tuoreet balttivaikutteet kielestä ( - ja kulttuurista ) silti tuntuvat puuttuvan, niiden osalta ajoitus liikkuu kai jossain vasarakirveskulttuurin vaiheilla.

Balttivaikutteita ei ole enää aikoihin yhdistetty vasarakirveskulttuuriin, joka on aivan liian vanha kulttuuri - se on liitetty viime vuosikymmeninä pikemminkin luoteisindoeurooppaan. Lainasanoja käsittelen kakkososassa, mutta vaikka suuri osa balttilainoista onkin jo varhaiskantasuomen ja -saamen tasoon lainattuja (hyvin karkeasti pronssikauden loppupuolella), niin on niitä myöhäisempiäkin.

Kakkososakin keskittyy saameen eikä itämerensuomeen, joka vaatisi kokonaan oman artikkelinsa. Kuitenkin leviäminen on ollut vaiheittaista: Suomi itämerensuomalaistui myöhään, Viro aikaisemmin, sitä ennen kieltä puhuttiin vielä idempänä jne. Pihkova on sen verran etelässä, että se voi olla itämerensuomalaistunut vasta myöhäänkin, mutta periaatteessa myös melko varhainkin. Pitää joskus katsoa, miltä todistusaineisto näyttää. Pihkova on joka tapauksessa hieman väärässä suunnassa suomen kielen synnyn kannalta - Viro ja Karjalankannas ovat olennaisempia tässä suhteessa. Siitä kielitieteen ja arkeologian tulokset ovat yksimielisiä.

Judas
Epäilen ainakin itse ( Jaska on arvatenkin tästäkin asiasta taas eri mieltä, huoh ) että monet Suomen rautakautiset asutuskeskukset olivat pitkään lähinnä Narvan-Peipsijärven-Velikajan alueen vanhojen keskusten eräkyliä. Suomen kieli olisi siten hyvin voinut kotiutua Suomeen roomalaisen rautakauden, ehkä noin 300-luvun ja keskiajan, noin 1300-luvun välisenä aikana, saamea seuraillen. On muuten mielenkiintoista, että Suomeen tuli vain saame ja rannikkomurteeseen perustuva suomi, mutta Pinegalle asti ehti lisäksi myös liiville sukua oleva, sisämaanmurteeseen perustuva kieli. Pinega on sentään aika kaukana.

En tunne epäilyllesi yhtäkään tieteellistä perustetta, joten se jää ilmaan heitetyksi mahdollisuudeksi. Suomeen ei ole tiettävästi hypitty kauempaa, vaan vaikutus on tullut lähimmiltä alueilta: Virosta ja Laatokan suunnalta.

Pinegan suuntaan on ehtinyt monenlaisia itämerensuomalaisia kielimuotoja, joten joko sen veto on ollut paljon Suomen aluetta suurempi, tai sitten itämerensuomalaisen puhuma-alueen painopiste ja ekspansiokeskus sijaitsi pitkään nykyistä idempänä.

Judas
Saame istuisi hyvin sisämaan tekstiilikeraamikkojen kieleksi, jotka levittivät vielä vanhasta muistista pronssia ja kaskiviljelystä, hurjimmat jopa uutta rautateknologiaa Volgalta. Mutta, kohtahan tuo kuullaan miten asiat olivat.

Tekstiilikeramiikkaakin oli eriaikaista.

Kiitos erittäin rakentavasta alustuksesta!
Unohdin mainita, että vastaan vain niille jotka osaavat lukea ja myös ymmärtävät lukemansa. Jos joku ei ymmärrä pointteja pitkästä kirjoituksesta, en usko hänen ymmärtävän niitä myöskään lyhyistä foorumiviesteistä.


Väärää tietoa Jaskalta. Vasarakirveskieli on osoittautunut Fatjanovon kulttuurin itäbalttilaiseksi kieleksi. Sen vaikutuksia muissa kielissä on virheellisesi pidetty "kantabalttina" ja jopa "kantagermaanina" (mm. Jaska).
Suomessa ei ole ajalaskun alkua vanhempia germaanilainoja.

Ari Rusila kirjoitti:

http://www.tiede.fi/keskustelu/20237/ketju/lalli_ja_erik?page=1902

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

Tokkura kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Judas
Lalli ja Erik-ketju ei anna kommentoida tekstiä, joten teen sen uudessa ketjussa.

Ohhoh! Mitä tämä käytännössä siis tarkoittaa?

Judas
Kirjoitus jättää silti hieman sekavan olon. Jos suomen kielen historia on Suomessa lyhyt ja kieli periytyy esim. rautakautisesta Baltiasta, nousee mieleen kysymys miten paikallinen kehitys siellä näkyy täällä. Myöhäiskantasuomen hajoaminen vasta ensimmäisellä vuosituhannella j.a.a. kytkeytyisi läheisesti mm. Pihkovan alueen balttilaistumiseen ennen sen slaavilaistumista, mikään muu alue ympäristöineen ei oikein tuntuisi istuvan suomen kielen kehdoksi. Esim. tuoreet balttivaikutteet kielestä ( - ja kulttuurista ) silti tuntuvat puuttuvan, niiden osalta ajoitus liikkuu kai jossain vasarakirveskulttuurin vaiheilla.

Balttivaikutteita ei ole enää aikoihin yhdistetty vasarakirveskulttuuriin, joka on aivan liian vanha kulttuuri - se on liitetty viime vuosikymmeninä pikemminkin luoteisindoeurooppaan. Lainasanoja käsittelen kakkososassa, mutta vaikka suuri osa balttilainoista onkin jo varhaiskantasuomen ja -saamen tasoon lainattuja (hyvin karkeasti pronssikauden loppupuolella), niin on niitä myöhäisempiäkin.

Kakkososakin keskittyy saameen eikä itämerensuomeen, joka vaatisi kokonaan oman artikkelinsa. Kuitenkin leviäminen on ollut vaiheittaista: Suomi itämerensuomalaistui myöhään, Viro aikaisemmin, sitä ennen kieltä puhuttiin vielä idempänä jne. Pihkova on sen verran etelässä, että se voi olla itämerensuomalaistunut vasta myöhäänkin, mutta periaatteessa myös melko varhainkin. Pitää joskus katsoa, miltä todistusaineisto näyttää. Pihkova on joka tapauksessa hieman väärässä suunnassa suomen kielen synnyn kannalta - Viro ja Karjalankannas ovat olennaisempia tässä suhteessa. Siitä kielitieteen ja arkeologian tulokset ovat yksimielisiä.

Judas
Epäilen ainakin itse ( Jaska on arvatenkin tästäkin asiasta taas eri mieltä, huoh ) että monet Suomen rautakautiset asutuskeskukset olivat pitkään lähinnä Narvan-Peipsijärven-Velikajan alueen vanhojen keskusten eräkyliä. Suomen kieli olisi siten hyvin voinut kotiutua Suomeen roomalaisen rautakauden, ehkä noin 300-luvun ja keskiajan, noin 1300-luvun välisenä aikana, saamea seuraillen. On muuten mielenkiintoista, että Suomeen tuli vain saame ja rannikkomurteeseen perustuva suomi, mutta Pinegalle asti ehti lisäksi myös liiville sukua oleva, sisämaanmurteeseen perustuva kieli. Pinega on sentään aika kaukana.

En tunne epäilyllesi yhtäkään tieteellistä perustetta, joten se jää ilmaan heitetyksi mahdollisuudeksi. Suomeen ei ole tiettävästi hypitty kauempaa, vaan vaikutus on tullut lähimmiltä alueilta: Virosta ja Laatokan suunnalta.

Pinegan suuntaan on ehtinyt monenlaisia itämerensuomalaisia kielimuotoja, joten joko sen veto on ollut paljon Suomen aluetta suurempi, tai sitten itämerensuomalaisen puhuma-alueen painopiste ja ekspansiokeskus sijaitsi pitkään nykyistä idempänä.

Judas
Saame istuisi hyvin sisämaan tekstiilikeraamikkojen kieleksi, jotka levittivät vielä vanhasta muistista pronssia ja kaskiviljelystä, hurjimmat jopa uutta rautateknologiaa Volgalta. Mutta, kohtahan tuo kuullaan miten asiat olivat.

Tekstiilikeramiikkaakin oli eriaikaista.

Kiitos erittäin rakentavasta alustuksesta!
Unohdin mainita, että vastaan vain niille jotka osaavat lukea ja myös ymmärtävät lukemansa. Jos joku ei ymmärrä pointteja pitkästä kirjoituksesta, en usko hänen ymmärtävän niitä myöskään lyhyistä foorumiviesteistä.


Väärää tietoa Jaskalta. Vasarakirveskieli on osoittautunut Fatjanovon kulttuurin itäbalttilaiseksi kieleksi. Sen vaikutuksia muissa kielissä on virheellisesi pidetty "kantabalttina" ja jopa "kantagermaanina" (mm. Jaska).
Suomessa ei ole ajalaskun alkua vanhempia germaanilainoja.

Ari Rusila kirjoitti:

Hippulat vinkuen kapuloita rattaisiin: Menetelmä tunnistaa varmasti kantabaltista tulevia verbinvartaloita..

https://www.pirkanblogit.fi/2017/risto_koivula/hippulat-vinkuen/

Ahvenanmaa on vasarakirveskieltä: "Aavojen maa":

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/03/ahvenanmaa-akwen-on-vasarakirveskielta-ja-tarkoittaa-merimaata

Pan-germanistiistihöpinää
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/10/varhaisten-germaanikontaktien-paikannus-ja-germaanin-synty-antibaltitien-mukaan

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

Vierailija kirjoitti:
""Varhaiset balttilainat" saattavatkin jakautua kahteen kerrokseen, joista toinen on esi-balttilais-slaavilainen, toinen muistuttaa määrittelemätöntä baltto-slaavilaista murretta jonka äännejärjestelmä tuo mieleen vanhan vanhan preussin pomesanian murteen. Vaikka ajattelemme Eino Niemisen kuurilaishypoteesista muuten mitä tahansa, hän saattoi olla oikeilla jäljillä..."

http://books.google.fi/books?id=AAdwhOr ... &q&f=false

Teksti Petri Kalliota mukaellen, vapaa käännös minun.

Kallio hörönlöröttää täysin puhdasta paskaa baltoslaavikielten eriytymisen kronologiasta.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/01/su-ja-balttilaisten-kielten-kehtysyhteyksita-balttilaisen-lahteen-mukaan

Ensinnäkin pelkkä kanbaltti jo sellaisenaan on erittäin lähellä kantaindoeurooppaa, jota on puhuttu n. 4000 e.a.a. ilmeisesti sillosen Jamnan kulttuurin alueella.  Edelleen nykyinenkin liettua on lähellä kantabalttia. On kuitenkin myös sanastoa, joka on nimenomaan latviassa vanhimmassa muodossa (esimerkiksi šķemba   < *skemba = nuolenkärki, kivi-irroke, PIE *s-kemba = "irti-kimpoaa", liettuan skydas = kilpi, kansi litteä kivi tai luu < *s-ke(m)btas (PIE) = "irti isketty" = preussin (ja vasarakirveskielen) skaitan, staytan, josta ehkä myös liettuan skaityti (skaito, skaitė) = lukea, laskea, esittää (lukea ulos), skaitytis (su + instr.) = lukeutua, kuulua, erottua jhkn, yhtyä (mielipiteeseen), (+ instr.) erot(tu)a  (joksikin, jonankin, jossakin ominaisuudessa)  < *ske(m)bti = irrottaa, erottaa. Venäjän ščìt (щит) = kilpi. Liettuan skiepas = ympe (umpi?) < *skemba (upotettuna teräksi). Liettuan skėtis = suoja(in), sateensuoja. Vatjan (h)ampua (SKS) = suomen ampua, viron (h)ambuma? Liettuan skietas = *ske(m)btas (kb, mlt) = teritetty, (urille) kammattu (kyntöpelto), (kudonta)kaide, hammastettu reuna.

Vasarakirveskieli, joka oli kantabaltista kauaksi eriytynyt itäbalttilainen kieli vahvalla SU-aineksella jo ennen Suomeen tuloa, tuli suomeen 3000 e.a.a. kahdelta eri suunnalta: idästä (suomeen?) ja etelästä (saameen?) samoihin aikopihin kuin  näistä kaukana olevat kantagermaanit asettuivat jonnekin keski-Erooppaan.

Sotavaunukansa, jossa oli mukana Volgan vasarakirveskansaa ehkä jopa johtavassa aemassa, lähti liikkeelle kantaindoeurooppalaisten vanhoilta asuinseusuilta  2000 e.a.a. Sen sijaan preussilaisten, latvialaisten ja liettualaisten esi-isät asuivat jo tuolloin Baltiassa. Liettuan kielen sotavaunusanasto, jonka mukaan indoeurooppalainen kielikunta aikanaan identifioitiin, on liettuan VASARAKIRVESLAINOJA.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat