Sivut

Kommentit (219)

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Jahaa kukhan ei taijja tietää komsan kulttuurin osuuvesta saamen kielhen?
Eikä sitäkhän taijeta tietää mistä ihan selvä indoarjalainen vaikutus , on tullut
keskilapin murteeseen ?
Onko se perua muinaisilta suomalaisilta, vai asuiko täällä kansa jota ei tunneta tarkemmin ?
Tuolta kansaltako muinainen ikivanha sanasto on peräisin ?
Onko tuo sitä kansaa, josta Saamelaisten muinaistarut kertovat ?

Maasta on löytynyt kivikirveitä, suuriakin saviastioita, ne ei ymmärtääkseni ole
paimentolaisten ,tai vaeltavien metsästäjien esineitä, siis saamelaisten.
Miten ja minkä vuoksi vaeltavat alituisesti asuinpaikkaa vaihtavat saamelaiset, olis
isoja saviastioita raahanhet matkasaan ?
Nehän vielä särkyvät helposti.

Mutta muinaiset tarinat kertovat kansasta ennen Saamelaisia jotka asuivat lapissa, saamelaisten sinne tullessa, joko jääselänteen yli norjan sulalta rannikolta , tai
idästä käsin.

Suomalais venäläisen tutkimuksen mukaan siperia oli osittain sulana jääkauden aikanakin, niin että miksikä sieltä olis lähetty "jäänperään " lännen maille ?

Mutta monien lapinsukujen tarinoissa , sanothan jääntakkaa löytynhen uuven maan.
Siis tuntemattoman maan, jonne päästäksens oli mentävä jäälakeuven yli itään.

Maan asusti kansa jolla ei ollu astioita , ne keitti ruokansa sopivissa luonnonkivissä olevissä syvennyksissä, joita oli muotoilu hieman.
Tällaisen kattilakiven ympärille sitten rakensivat kotansa.
Useasti vieläpä vesistöjen rannoille, vishin siittä juontaa juurensa muutamat "Kattilakosket"
joita on lapin joissa ?
Tämmönen tarina minulle on kerrottu useasta lähteestä, ja sen mainitsee myöskin Lesdatius kirjassaan Saamelainen mytologia.

Mutta näköijhäns kielitieteilijät ei "korvaansa kallista " vanhalle perimätievolle.
Kuitenki Saamen kielessä on elementtejä, jokka poikkeavat ugrilaisista kielistä.
Mistä ne on peräisin ?
Mistä saamenkielen" yleinen sointi" on peräisin ? Sekin poikkeaa alueitten valtakielistä
Norjasta suomesta ruotsista venäjästä .

Miksikä kielikysymyksiä ei selvitetä puhtaasti saamenkielestä käsin katsoen,silloin kun selvitellään juuri saamenkielen lähtökohtia ?
Miksikä katsothan aina ja kaikissa tutkimuksissa, että Saame ja suomi on yhtä kieltä ?
Minusta näin ei ole, Saamenkieli on vain olosuhteista johtuen lähentynyt suomenkieltä.
Siltikkin siinä on säilynyt häivähdys " vanhaa villiä" kieltä, jota ei minun mielestä ole oikein tunnistettu, onko ees kunnolla tutklittukhan?

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Aslak
Jahaa kukhan ei taijja tietää komsan kulttuurin osuuvesta saamen kielhen?

Saamessa on selvä paleoeurooppalainen substraatti (ks. Aikio, Ante 2004: An essay on substrate studies and the origin of Saami. - Irma Hyvärinen / Petri Kallio / Jarmo Korhonen (eds.), Etymologie, Entlehnungen und Entwicklungen: Festschrift für Jorma Koivulehto zum 70. Geburtstag, pp. 5–34. Mémoires de la Société Néophilologique de Helsinki 63. Helsinki.).

Mutta koska saame on levinnyt Lappiin alle 2000 vuotta sitten, tuo substraattikieli ei ole välttämättä Komsan ajoilta (yli 10 000 vuotta sitten) vaan se voi olla paljon nuorempaakin perua. Lappiin on eri aikoina levinnyt vaikutteita eri suunnilta, ja kieli on saattanut vaihtua moneenkin kertaan.

Aslak
Eikä sitäkhän taijeta tietää mistä ihan selvä indoarjalainen vaikutus , on tullut
keskilapin murteeseen ?

Oikea, kielitieteilijöiden tunnustama arjalainen vaikutus on tullut saameen jo kaukana etelässä. Sinun esittämäsi sanarinnastukset perustuvat satunnaiseen samannäköisyyteen ja merkitys-aasinsiltoihin, joten kyseessä ei ole oikea arjalainen vaikutus.

Oikea arjalainen selitys:
inarinsaamen vyesi ’poronvasa’ ~ suomen vasa < länsiuralin *vasa <-- arjan *vatsa tai iranin *vasa ’Kalb (= vasikka, vasa ja muu sorkkaeläimen poikanen)’

Väärä arjalainen selitys:
kisura ’pieni poro’ <-- sutra ’aforismikokoelma, käsikirjoitus’
- Tämä selityksesi on sekä äänteellisesti että semanttisesti äärimmäisen kaukaa haettu ja täysin epäuskottava. Näin löyhin kriteerein voisi yhdistää mitkä tahansa kaksi sanaa vapaavalintaisista kielistä – tällaisen tieteellinen arvo on nolla.

Aslak
Miksikä kielikysymyksiä ei selvitetä puhtaasti saamenkielestä käsin katsoen,silloin kun selvitellään juuri saamenkielen lähtökohtia ?
Miksikä katsothan aina ja kaikissa tutkimuksissa, että Saame ja suomi on yhtä kieltä ?
Minusta näin ei ole, Saamenkieli on vain olosuhteista johtuen lähentynyt suomenkieltä.
Siltikkin siinä on säilynyt häivähdys " vanhaa villiä" kieltä, jota ei minun mielestä ole oikein tunnistettu, onko ees kunnolla tutklittukhan?

Saame ja suomi eivät ole yhtä kieltä, mutta ne palautuvat samaan kantakieleen. Sen osoittaa yhteinen kieliopin runko ja yhteinen perussanasto, jossa toteutuvat säännölliset äännevastaavuudet. Tottakai saamessa on paljon lainoja sekä kadonneista että tunnetuista kielistä, mutta se ei muuta saamen statusta uralilaisena kielenä.

Suosittelen tutustumaan kielentutkimuksen tuloksiin, esimerkiksi:

Korhonen, Mikko 1981: Johdatus lapin kielen historiaan.
Sammallahti, Pekka 1998: The Sámi Languages.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arkkimeedees
Seuraa 
Viestejä995
Jaska
Arkkimeedees
No ei tuokaan nyt ihan noin suoraviivaista ole. Itse olen isäni puolelta hyvinkin itäsukuista, mutta äitini puolelta Sursillien sukua, uumajalaisen Erik Ångermanin jälkeläisiä ja he kaiketi, noin puolet suomalaisista, ovat muuttuneet suomenkielisiksi. Eli kieli sulautti tulijat, ei päinvastoin.

Niin?

Minun pointtini oli, ettet saa geeneistä etkä arkeologisesta jäämistöstä selville kieltä - kielen saat selville vain kielitieteen avulla. Vasta sen jälkeen, kun itämerensuomalainen kieli tuli tänne rautakaudella, se on voinut aiheuttaa kielenvaihtoja. Sitä ennen kielenvaihtoja on toki myös voinut tapahtua, mutta ne tapahtumat eivät liity suomen kielen esimuotoihin vaan ihan muihin kieliin.




No mitähän nuo kielet olisivat voineet olla? Tapoimmeko me niiden puhujat? Asujaimistoja on löytynyt jo heti jääkauden jälkeisiltä ajoilta ihan pohjoisestakin, joten keitä he olisivat olleet, elleivät suomalaisugreja? Asutus on ollut niin harvaa, että saamen murteetkin ovat omia kieliään. Ei siellä ole ollut ketään muita, usko pois.

Mielenkiintoinen artikkeli. Olen saanut huomata läpäisseeni änkyrä-testin, eli en ole vielä vanhuuttani kalkkeutunut vaan olen todisteiden valossa alkanut pikku hiljaa pitää suomen Suomen alueen historian myöhäisempää ajoitusta yhä todennäköisempänä. Ihan pelkästään Jaskan ja kumppaneiden ansiota tämä ei kuitenkaan ole, vaan olen viime aikoina huomannut, miten toivottoman vääristynyt ja epätarkka on se kauniiksi ja säännölliseksi siloteltu kuva, jossa Suomen alueen asutushistoria populaariesityksissä esitellään. Kovin vähän on tutkittu, ja ainoastaan suurimmat linjat ovat ihan selviä (kampakeramiikka, vasarakirveskansa, "skandinaavinen" pronssikausi, rauta-ajan germaanisen vaikutuksen alku). Pahimmat aukot ovat Kiukaisten kulttuurin ja ajanlaskun alun tienoilla ainakin mitä Länsi-Suomeen tulee. Odotan mielenkiinnolla kakkososaa.

Arkkimeedees
Seuraa 
Viestejä995
JakomäenNeruda
Mielenkiintoinen artikkeli. Olen saanut huomata läpäisseeni änkyrä-testin, eli en ole vielä vanhuuttani kalkkeutunut vaan olen todisteiden valossa alkanut pikku hiljaa pitää suomen Suomen alueen historian myöhäisempää ajoitusta yhä todennäköisempänä. Ihan pelkästään Jaskan ja kumppaneiden ansiota tämä ei kuitenkaan ole, vaan olen viime aikoina huomannut, miten toivottoman vääristynyt ja epätarkka on se kauniiksi ja säännölliseksi siloteltu kuva, jossa Suomen alueen asutushistoria populaariesityksissä esitellään. Kovin vähän on tutkittu, ja ainoastaan suurimmat linjat ovat ihan selviä (kampakeramiikka, vasarakirveskansa, "skandinaavinen" pronssikausi, rauta-ajan germaanisen vaikutuksen alku). Pahimmat aukot ovat Kiukaisten kulttuurin ja ajanlaskun alun tienoilla ainakin mitä Länsi-Suomeen tulee. Odotan mielenkiinnolla kakkososaa.



No hyvänen aika. Asutusta täällä on ollut jääkaudelta lähtien ja saamelaiset tulivat jostain Kuolan kautta, levittäytyivät Ruijaa myöten. Suomalaiset olivat itämerensuomalaisten heimoa ja he valtasivat aluksi Etelä-Suomen ja lopuksi lantalaisina Lapinkin aina Muonio-Sodankylä-linjalle saakka.

Kaipaan edes yhtä todistetta, että täällä olisi ollut jonkin muun kieliryhmän edustajia maatamme asutettaessa. Edes pientä, pikkiriikkistä todistuksen häivähdystä.

Sitten nämä meän ruottalaiset meänkieliset, hyvin vanhahtavaa suomen murretta puhuvat, he ovat sitten kotoisin mistä? Murrekartan perusteella on täysi selviö, että ero itä- ja länsimurteidemme välillä on paljon isompi kuin olettaisimmekaan. Itse kuulun savolaismurteellisiin. Kyllähän siinä on selvästi näkyvissä, että länsimurteet ovat kytköksissä viroon ja itämurteet karjalaan. Varmaan saapuneetkin maahan eri reittejä. Sitten näitä kielemme museoita on jäänyt jonnekin, kuten Ruotsin koillisosaan. Pitäisikin päivittää tiedot meänkielen tilanteesta.

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Jaska
Mutta koska saame on levinnyt Lappiin alle 2000 vuotta sitten



En usko tuohon. Kyse on puhtaasta arvauksesta, joka perustuu virheelliseen olettamaan. Ollaan kuin silmäpuolia ja nähdään vain Venäjän suunnassa saamea, vaikka paikannimistön perusteella saamea tai muuta itämerensuomalaista kieltä on puhuttu Skandinaviassa.

Jaska
Saame ja suomi eivät ole yhtä kieltä, mutta ne palautuvat samaan kantakieleen.




Saame on oikeasti kieliryhmä, johon kuuluu useita eri kieliä.

-

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
JakomäenNeruda
Kovin vähän on tutkittu, ja ainoastaan suurimmat linjat ovat ihan selviä (kampakeramiikka, vasarakirveskansa, "skandinaavinen" pronssikausi, rauta-ajan germaanisen vaikutuksen alku).



Rautakauden germaaninen vaikutus ei ollut asutusta Suomessa vaan kielikontaktia Skandinaviassa, jossa oli suomalaiskielinen asutus.

-

Arkkimeedees
Jaska
Arkkimeedees
No ei tuokaan nyt ihan noin suoraviivaista ole. Itse olen isäni puolelta hyvinkin itäsukuista, mutta äitini puolelta Sursillien sukua, uumajalaisen Erik Ångermanin jälkeläisiä ja he kaiketi, noin puolet suomalaisista, ovat muuttuneet suomenkielisiksi. Eli kieli sulautti tulijat, ei päinvastoin.

Niin?

Minun pointtini oli, ettet saa geeneistä etkä arkeologisesta jäämistöstä selville kieltä - kielen saat selville vain kielitieteen avulla. Vasta sen jälkeen, kun itämerensuomalainen kieli tuli tänne rautakaudella, se on voinut aiheuttaa kielenvaihtoja. Sitä ennen kielenvaihtoja on toki myös voinut tapahtua, mutta ne tapahtumat eivät liity suomen kielen esimuotoihin vaan ihan muihin kieliin.




No mitähän nuo kielet olisivat voineet olla? Tapoimmeko me niiden puhujat?

Emme. "Me" olemme olleet olemassa vasta alle sata vuotta (yli satavuotiaita täällä tuskin kirjoittelee).

Jotuni
JakomäenNeruda
Kovin vähän on tutkittu, ja ainoastaan suurimmat linjat ovat ihan selviä (kampakeramiikka, vasarakirveskansa, "skandinaavinen" pronssikausi, rauta-ajan germaanisen vaikutuksen alku).



Rautakauden germaaninen vaikutus ei ollut asutusta Suomessa vaan kielikontaktia Skandinaviassa, jossa oli suomalaiskielinen asutus.

-


Niinhän sinä haluat uskoa. Sinun uskosi ei vain tee siitä totta.

Arkkimeedees

Kaipaan edes yhtä todistetta, että täällä olisi ollut jonkin muun kieliryhmän edustajia maatamme asutettaessa. Edes pientä, pikkiriikkistä todistuksen häivähdystä.


Ei ole edes yhtään täysin varmaa todistetta, että täällä olisi ollut edes meidän kieliryhmämme edustajia maatamme asutettaessa. Suomen alueelta ei ole ainuttakaan suomalaisugrilaista äänitettä tai kirjoitusta ennen 1500-lukua.

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Arkkimeedees
Kaipaan edes yhtä todistetta, että täällä olisi ollut jonkin muun kieliryhmän edustajia maatamme asutettaessa. Edes pientä, pikkiriikkistä todistuksen häivähdystä.



Hyvä kysymys, mutta älä pety, kun todisteita ei esitetä.

Ns virallisen selityksen mukaan Suomen alueella on puhuttu paleoeurooppaa, intialais-eurooppaa, esigermaania, kantagermaania, skandinaviaa, iranilaista kieltä, balttilaista kieltä ja saamea ennen suomea. Saamelaiset syrjäyttivät edellä mainitut ja suomi saamen. Melkoinen kielten vilinä.

Kaikki muut kielet paitsi saame, perustuvat lainasanoihin. Saame perustuu paikannimistöön.

Edellä mainittu selitys ei tietenkään päde. Vilinää ei ole ollut.

Suomenkieli on omaksunut lainasanat Suomen alueen ulkopuolella Skandinaviassa ja idässä nykyisen Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän alueella. Käytännössä se merkitsee, että suomalaiskielten puhuma-alue on kutistunut suurempien kielten vallattua lisää sijaa.

-

Arkkimeedees
Seuraa 
Viestejä995
Moses Leone
Arkkimeedees

Kaipaan edes yhtä todistetta, että täällä olisi ollut jonkin muun kieliryhmän edustajia maatamme asutettaessa. Edes pientä, pikkiriikkistä todistuksen häivähdystä.


Ei ole edes yhtään täysin varmaa todistetta, että täällä olisi ollut edes meidän kieliryhmämme edustajia maatamme asutettaessa. Suomen alueelta ei ole ainuttakaan suomalaisugrilaista äänitettä tai kirjoitusta ennen 1500-lukua.



Kunhan minä naurultani ennätän, niin käyn kysymässä vaimoltani, mitä kieltä hän mahdollisesti puhuu. Jos suomea puhuu, niin hän on yksi todiste siitä. Tunnen myös monia saamenkielisiä, jotka lienevät todiste siitä, että jostain he ovat tänne tulleet eivätkä historian kirjat tunne yhtään kansanmurhaa kalotin alueella, siis että täältä olisi jokin kieliryhmä hävitetty sukupuuttoon.

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Moses Leone
Arkkimeedees

Kaipaan edes yhtä todistetta, että täällä olisi ollut jonkin muun kieliryhmän edustajia maatamme asutettaessa. Edes pientä, pikkiriikkistä todistuksen häivähdystä.


Ei ole edes yhtään täysin varmaa todistetta, että täällä olisi ollut edes meidän kieliryhmämme edustajia maatamme asutettaessa. Suomen alueelta ei ole ainuttakaan suomalaisugrilaista äänitettä tai kirjoitusta ennen 1500-lukua.



Mielenkiintoinen yksityiskohta, että suomalaiseen keskiaikaiseen Piae Cantiones laulukokoelmaan kuuluva laulu on noussut brittien singlelistan 14:ksi Steelye Span yhtyeen levyttämänä vuonna 1973.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Piae_Cantiones

-

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Arkkimeedees
No mitähän nuo kielet olisivat voineet olla? Tapoimmeko me niiden puhujat? Asujaimistoja on löytynyt jo heti jääkauden jälkeisiltä ajoilta ihan pohjoisestakin, joten keitä he olisivat olleet, elleivät suomalaisugreja? Asutus on ollut niin harvaa, että saamen murteetkin ovat omia kieliään. Ei siellä ole ollut ketään muita, usko pois.

Sinä ilmeisesti kuvittelet, että kansat eivät saa uutta verta vaan sulkeutuvat sisäsiittoisina alueilleen vuosituhansiksi? Ei se näin mene, vaan uutta verta on tullut tänne ja Lappiinkin jatkuvasti. Ja aina kun tulee uusia ihmisiä, on myös mahdollisuus että kieli vaihtuu. Tämä tapahtuu seka-avioliittojen kautta: Lapin muinaisiin asukkaisiin on tullut uutta lisää, ja ainakin kerran tämä on johtanut vanhemman väestökomponentin kielenvaihtoon. Totta kai nuo asukkaat olivat nykysaamelaisten geneettisiä esivanhempia, mutta he eivät ole voineet olla kielellisiä esivanhempia, koska saamelainen kieli on syntynyt vasta myöhään etelässä ja levinnyt Lappiin vielä myöhemmin.

Eli mitään kansanmurhaa ei tarvita, koska uusi kieli leviää sangen helposti uusille alueille uusien ihmisten mukana. Vanha väestö ei tietenkään vaihda omaa kieltään, mutta seka-avioliittojen kaksikielisistä lapsista se kielenvaihto alkaa. Nopeimmillaan tiedetään kielen vaihtuneen kolmessa sukupolvessa. Tutustu aiheeseen:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kielenvaihto

Jospa vihdoin lukisit ketjun nimessä näkyvän artikkelin? Ehkäpä muutama tärkeä pointti sitten selviäisi sinulle.

Miten ihmeessä kuvittelet, että kieli periytyisi geeneissä? Ikävä romuttaa fantasiasi, mutta ei se periydy. Siksi asutusjatkuvuus ei voi mitenkään todistaa kielestä - vain kielentutkimuksen tulosten perusteella voidaan nähdä, kuinka kauan nykyiset kielet ovat täällä olleet. Jos muuta väität, sorrut näennäistieteeseen.

Arkkimeedees
Kaipaan edes yhtä todistetta, että täällä olisi ollut jonkin muun kieliryhmän edustajia maatamme asutettaessa. Edes pientä, pikkiriikkistä todistuksen häivähdystä.

Lue siis tämä:

Aikio, Ante 2004: An essay on substrate studies and the origin of Saami. — Irma Hyvärinen / Petri Kallio / Jarmo Korhonen (eds.), Etymologie, Entlehnungen und Entwicklungen: Festschrift für Jorma Koivulehto zum 70. Geburtstag, pp. 5–34. Mémoires de la Société Néophilologique de Helsinki 63. Helsinki.

JakomäenNeruda
Mielenkiintoinen artikkeli. Olen saanut huomata läpäisseeni änkyrä-testin, eli en ole vielä vanhuuttani kalkkeutunut vaan olen todisteiden valossa alkanut pikku hiljaa pitää suomen Suomen alueen historian myöhäisempää ajoitusta yhä todennäköisempänä.

Se on positiivista! Onneksi änkyröityminen ei ole automaattisesti iästä kiinni, vaan ilmeisesti luonteenpiirteistä: joidenkuiden on vain muita vaikeampi myöntää, että oma näkemys ei olekaan se paras ja uskottavin.

Arkkimeedees
Moses Leone
Ei ole edes yhtään täysin varmaa todistetta, että täällä olisi ollut edes meidän kieliryhmämme edustajia maatamme asutettaessa.

Kunhan minä naurultani ennätän, niin käyn kysymässä vaimoltani, mitä kieltä hän mahdollisesti puhuu.

Haluan häneltä nimmarin! Vaimosi on ensimmäinen 10000-vuotias, josta olen kuullut.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Jotuni
Arkkimeedees
Kaipaan edes yhtä todistetta, että täällä olisi ollut jonkin muun kieliryhmän edustajia maatamme asutettaessa. Edes pientä, pikkiriikkistä todistuksen häivähdystä.



Hyvä kysymys, mutta älä pety, kun todisteita ei esitetä.

Ns virallisen selityksen mukaan Suomen alueella on puhuttu paleoeurooppaa, intialais-eurooppaa, esigermaania, kantagermaania, skandinaviaa, iranilaista kieltä, balttilaista kieltä ja saamea ennen suomea. Saamelaiset syrjäyttivät edellä mainitut ja suomi saamen. Melkoinen kielten vilinä.

Kaikki muut kielet paitsi saame, perustuvat lainasanoihin. Saame perustuu paikannimistöön.

Edellä mainittu selitys ei tietenkään päde. Vilinää ei ole ollut.

Suomenkieli on omaksunut lainasanat Suomen alueen ulkopuolella Skandinaviassa ja idässä nykyisen Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän alueella. Käytännössä se merkitsee, että suomalaiskielten puhuma-alue on kutistunut suurempien kielten vallattua lisää sijaa.




Olen samaa mieltä siitä, että suomalainen sanan venäläisessä kieliteellisessä merkityksessä "uralilainen ei-samojedilainen ja ei-ugrilaina kieli" on ollut se, joka on omaksuinut muualta lainoja, ja on kielemme pohjalla. Suomessa on voinut olla muita kielirymiä, mutta etnisesti niiden puhujat ovat sulautuneet suomalaisiin ja samelaisiin, muutaneet etelämmäksi, tai heittäneet veivinsä.

Muunkileiset ovat voineet olla lukuisampiakin kuin suomalsiet pitäyneet "parhaita" alueita hallussaan, mutta se ei ole tehnyt ennekään mistään väestöryhmästä huonoja aikoja ajateltellen parhaisten varustautunutta ryhmää, sillä esimerkiksiilmaston huonotessa niillä hyvillä alueilla tarvitaan entisten vähän huonompien keinoja, ja edistynein teknologia on aluksi haavoittuvinta. Hyviä alueita voidaan myös aikansa pitää hallussa huonollakin teknologialla keskittymällä tappelemiseen.

evoluutio-ja-fossiilit-f8/neandertalilaisen-genomi-valmis-t45589.html?start=34

" Kummallista on, että neandertalilainen piti pitkään Euroopassa parhaita asuinalueita kuten jokilaaksoja hallussaan ja nykyihminen huiteli kaiken maailman joutomailla. Nykyihminen ei siis ilmeisesti pärjännyt yksilöllisessä eikä joukkotappelussa neandertalilaisille. Lajien yksilömäärässä ei siten pitkään aikaan ollut suuria eroja, eikä siinä, miten suuria ryhmiä ne muodostivat.

Kaikki Afrikasta tulleet nykyihmispopulaatiot eivät menestyneet, esimerkiksi ns. Karmelin kulttuuri, vaan nykyihimisen voittoisa populaatio tuli Arabian etelärannikkoa pitkin Persianlahden kautta. Myös neandertalilainen seikkaili Saharassa, mutta ei pystynyt blokitettunakaan ylittämään Gibraltaria kumpaankaan suuntaan. "

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Arkkimeedees
Sitten nämä meän ruottalaiset meänkieliset, hyvin vanhahtavaa suomen murretta puhuvat, he ovat sitten kotoisin mistä? Murrekartan perusteella on täysi selviö, että ero itä- ja länsimurteidemme välillä on paljon isompi kuin olettaisimmekaan. Itse kuulun savolaismurteellisiin. Kyllähän siinä on selvästi näkyvissä, että länsimurteet ovat kytköksissä viroon ja itämurteet karjalaan. Varmaan saapuneetkin maahan eri reittejä. Sitten näitä kielemme museoita on jäänyt jonnekin, kuten Ruotsin koillisosaan. Pitäisikin päivittää tiedot meänkielen tilanteesta.

Meänkieli on osa peräpohjalaismurteistoa, joskin vahvasti ruotsalaistunut. Peräpohjalaismurteissa taas on vaikutteita hämäläismurteista, varsinaissuomesta ja karjalasta. Näistä ensimmäisenä ehti Perämeren rannoille muinaishäme, joskus viikinkiajan lopulla (vähän ennen vuotta 1000 jaa.) ja viimeisenä karjala (1200-luvulta jaa. alkaen).

Kysymys:
Mitä ihmeen tekemistä Suomen pohjoisilla murteilla, jotka ovat vain noin tuhannen vuoden ikäisiä, on Suomen asuttamisen kanssa, joka tapahtui yli 10 000 vuotta sitten? Vai kuvitteletko, että meänkieliset ovat ensimmäisiä jääkauden jälkeen pohjoiseen edenneitä ihmisiä?

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Jaska
tä kansat eivät saa uutta verta vaan sulkeutuvat sisäsiittoisina alueilleen vuosituhansiksi? Ei se näin mene, vaan uutta verta on tullut tänne ja Lappiinkin jatkuvasti. Ja aina kun tulee uusia ihmisiä, on myös mahdollisuus että kieli vaihtuu.



Vaikka kielen vaihtuminen olisi "mahdollista", ei se välttämättä tapahdu. "Mahdollisuus" ei ole todistus, että vaihto olisi tapahtunut.

Jaska
Arkkimeedees
Kaipaan edes yhtä todistetta, että täällä olisi ollut jonkin muun kieliryhmän edustajia maatamme asutettaessa. Edes pientä, pikkiriikkistä todistuksen häivähdystä.

Lue siis tämä:



Ei voi kuin nauraa.

Kirjoitin juuri äsken, ettei Arkkimeedees saa pyytämäänsä pikkuriikkistäkään häivähdystä.

Jaska ei ymmärrä poimia artikkelista pikkuriikkistä todistetta.

Jos oikein muistan, niin saamelaiskielissä pidetään noin 10:ntä sanaa paleoeurooppalaisena. Kyse on siis lainasanoista, jotka eivät mitenkään todista sijaintia.

-

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Arkkis
Jotuni
Arkkimeedees
Kaipaan edes yhtä todistetta, että täällä olisi ollut jonkin muun kieliryhmän edustajia maatamme asutettaessa. Edes pientä, pikkiriikkistä todistuksen häivähdystä.



Hyvä kysymys, mutta älä pety, kun todisteita ei esitetä.

Ns virallisen selityksen mukaan Suomen alueella on puhuttu paleoeurooppaa, intialais-eurooppaa, esigermaania, kantagermaania, skandinaviaa, iranilaista kieltä, balttilaista kieltä ja saamea ennen suomea. Saamelaiset syrjäyttivät edellä mainitut ja suomi saamen. Melkoinen kielten vilinä.

Kaikki muut kielet paitsi saame, perustuvat lainasanoihin. Saame perustuu paikannimistöön.

Edellä mainittu selitys ei tietenkään päde. Vilinää ei ole ollut.

Suomenkieli on omaksunut lainasanat Suomen alueen ulkopuolella Skandinaviassa ja idässä nykyisen Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän alueella. Käytännössä se merkitsee, että suomalaiskielten puhuma-alue on kutistunut suurempien kielten vallattua lisää sijaa.




Olen samaa mieltä siitä, että suomalainen sanan venäläisessä kieliteellisessä merkityksessä "uralilainen ei-samojedilainen ja ei-ugrilaina kieli" on ollut se, joka on omaksuinut muualta lainoja, ja on kielemme pohjalla. Suomessa on voinut olla muita kielirymiä, mutta etnisesti niiden puhujat ovat sulautuneet suomalaisiin ja samelaisiin, muutaneet etelämmäksi, tai heittäneet veivinsä.



Ensin niiden muiden olisi pitänyt sulautua saamelaisiin, koska suomalaisten väitetään tulleen Suomen alueelle vasta saamelaisten jälkeen.

En usko, että Suomen alue kaikista maailman alueista olisi ollut kielten sulatusuuni. Alue on syrjässä ja vaikeasti tavoitettava. Sulatusuuni on todennäköisimmin Keski-Eurooppa tai Ukrainan aroalueet, jonne suomalaiskielisillä on ollut kontakti ja josta he ovat poimineet lainasanoja.

Miksi juuri Suomessa olisi ollut paleogermaaneja, intialais-eurooppalaisia, esi-germaaneja, kantagermaaneja, balttilaisia, iranilaiskielisiä, kreikkalaisia ja turkkilaisia ennen saamelaisia ja lopulta suomalaisia?

Lisäsin luetteloon kreikan ja turkin lainasanojen vuoksi.

Ainoa looginen johtopäätös on, että suomalaiskieliä on puhuttu paljon nykyistä laajemmalla alueella. Jopa keltteihin on ollut kontakti. Finn ja kven ovat kelttiläisistä sanoista. Suomen hepo on todennäkäisesti kelttien Epo-hevosjumalasta.

Valitettavasti saamelaiset eivät ole kansojen sulauttajia omaan kultuuriinsa, jonka lopulta suomalaiset sulauttivat omaansa. Vaan suomalaiskielisten puhuma-alue on pienentynyt väekkäämpien kansojen - germaanien ja slaavien - voittaessa lisää alaa.

-

Jaska
Arkkimeedees
No mitähän nuo kielet olisivat voineet olla? Tapoimmeko me niiden puhujat? Asujaimistoja on löytynyt jo heti jääkauden jälkeisiltä ajoilta ihan pohjoisestakin, joten keitä he olisivat olleet, elleivät suomalaisugreja? Asutus on ollut niin harvaa, että saamen murteetkin ovat omia kieliään. Ei siellä ole ollut ketään muita, usko pois.



Sinä ilmeisesti kuvittelet, että kansat eivät saa uutta verta vaan sulkeutuvat sisäsiittoisina alueilleen vuosituhansiksi? Ei se näin mene, vaan uutta verta on tullut tänne ja Lappiinkin jatkuvasti. Ja aina kun tulee uusia ihmisiä, on myös mahdollisuus että kieli vaihtuu. Tämä tapahtuu seka-avioliittojen kautta: Lapin muinaisiin asukkaisiin on tullut uutta lisää, ja ainakin kerran tämä on johtanut vanhemman väestökomponentin kielenvaihtoon. Totta kai nuo asukkaat olivat nykysaamelaisten geneettisiä esivanhempia, mutta he eivät ole voineet olla kielellisiä esivanhempia, koska saamelainen kieli on syntynyt vasta myöhään etelässä ja levinnyt Lappiin vielä myöhemmin

Eli mitään kansanmurhaa ei tarvita, koska uusi kieli leviää sangen helposti uusille alueille uusien ihmisten mukana. Vanha väestö ei tietenkään vaihda omaa kieltään, mutta seka-avioliittojen kaksikielisistä lapsista se kielenvaihto alkaa. Nopeimmillaan tiedetään kielen vaihtuneen kolmessa sukupolvessa. Tutustu aiheeseen:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kielenvaihto

Jospa vihdoin lukisit ketjun nimessä näkyvän artikkelin? Ehkäpä muutama tärkeä pointti sitten selviäisi sinulle.

Miten ihmeessä kuvittelet, että kieli periytyisi geeneissä? Ikävä romuttaa fantasiasi, mutta ei se periydy. Siksi asutusjatkuvuus ei voi mitenkään todistaa kielestä - vain kielentutkimuksen tulosten perusteella voidaan nähdä, kuinka kauan nykyiset kielet ovat täällä olleet. Jos muuta väität, sorrut näennäistieteeseen.

Arkkimeedees
Kaipaan edes yhtä todistetta, että täällä olisi ollut jonkin muun kieliryhmän edustajia maatamme asutettaessa. Edes pientä, pikkiriikkistä todistuksen häivähdystä.



Lue siis tämä:

Aikio, Ante 2004: An essay on substrate studies and the origin of Saami. — Irma Hyvärinen / Petri Kallio / Jarmo Korhonen (eds.), Etymologie, Entlehnungen und Entwicklungen: Festschrift für Jorma Koivulehto zum 70. Geburtstag, pp. 5–34. Mémoires de la Société Néophilologique de Helsinki 63. Helsinki.




Ainakin toinen konkreettinen esimerkki "paleosanasta" on ainakin pesunkestävää liettuaa/kantabalttia: garsas = ääni, puheään, verbistä "girdėti...girdi...girdėjo" = kuulla.

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... eti&h=2380
http://nakokulma.net/arkisto/index.php? ... #msg246944

http://av.rds.yahoo.com/_ylt=A0geuns92x ... uvuus1.pdf

" Suurin osa saameen rajoittuvista arkaaisista indoeurooppalaisista lainasanoista oli sitä paitsi joko vasta löydettyjä tai Sammallahden vasta tässä yhteydessä esittämiä. Näistä sanoista neljä tavataan Sammallahden tilastojen mukaan vain yhdestä saamelaiskielestä, mikä laskee huomattavasti kerrostuman levikki-indeksiä. Näille uusille sanoille onkin sittemmin havaittu lisää vastineita: pohjoissaamen sanalle suopman ’äänenväri, -sävy, murre’ tunnetaan saamen etymologisen Álgu-tietokannan mukaan vastine myös koltan- ja turjansaamesta; pohjoissaamen sanalle guoržžu ’paha henki’ tunnetaan vastine inarinsaamesta ja mahdollisesti myös suomesta (karsea; tästä ja inarinsaamen sanasta empien jo Sammallahti 1999: 78), jolloin sana ei lainkaan jäisi pienentämään saameen rajoittuvien lainasanojen levikki-indeksiä. (Álgu-tietokanta.) "

Toinenkin, ääntä tarkoittava sana tulee ilmeisimmin sanasta "suomen kieli" = "suopma".

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... e_id=14611

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... e_id=11206

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... e_id=55875

Sanat "soma" ("suopmat") ja "suomalainen" ("suopma") näyytävät kummallista kyllä olevan samaa perua.

Täällä on kaksi jaskan "omaa" "paleosanaa":

post1328703.html?hilit=sasnis#p1328703

JakomäenNeruda
Mielenkiintoinen artikkeli. Olen saanut huomata läpäisseeni änkyrä-testin, eli en ole vielä vanhuuttani kalkkeutunut vaan olen todisteiden valossa alkanut pikku hiljaa pitää suomen Suomen alueen historian myöhäisempää ajoitusta yhä todennäköisempänä.



Se on positiivista! Onneksi änkyröityminen ei ole automaattisesti iästä kiinni, vaan ilmeisesti luonteenpiirteistä: joidenkuiden on vain muita vaikeampi myöntää, että oma näkemys ei olekaan se paras ja uskottavin.

Arkkimeedees
Moses Leone
Ei ole edes yhtään täysin varmaa todistetta, että täällä olisi ollut edes meidän kieliryhmämme edustajia maatamme asutettaessa.



Kunhan minä naurultani ennätän, niin käyn kysymässä vaimoltani, mitä kieltä hän mahdollisesti puhuu.



Haluan häneltä nimmarin! Vaimosi on ensimmäinen 10000-vuotias, josta olen kuullut.
Arkkimeedees
Seuraa 
Viestejä995

Tässä alkaa olla niin paljon vastauksia jonossa, että laitanpa tätä kautta, ettei tartte koneen kanssa temppuilla. Suomensukuinen kansa on ollut ja on edelleen melko laaja-alainen, ainakin Unkariin asti (vestoloni = vesitorni, mikä hymyilyttää). Olemme poimineet sanoja sieltä ja täältä sen mukaan kuin olemme sivistyneet ja harrastaneet kaupankäyntiä. Ennestään tuntemattomille asioille on pöllitty nimiä milloin mistäkin. Niin kuin "toveri" ja "tavarits"; meillähän ei mitään kavereita ollutkaan. "Kaveri" taitaa sekin olla venäjää. "Vi**u" taitaa olla harvoja alkusuomen sanoja, jotka on lainattu ihan ruotsiin.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat