Sivut

Kommentit (219)

Moses Leone

Mikael Reuter on ruotsinkielen tutkija ja Jaska suomenkielen tutkija. Reuter on suomenkielen tutkijana muodollisesti yhtä pätevä kuin Jaska on ruotsinkielen tutkijana. Jaskalle on kunniaksi, ettei hän ole esiintynyt ruotsinkielen erityisasiantuntijana.

Reuterin voisi siis olettaa olevan perillä ruotsin, germaanikielten ja IE-kielten menneisyydestä.

HMV
Moses Leone

Mikael Reuter on ruotsinkielen tutkija ja Jaska suomenkielen tutkija. Reuter on suomenkielen tutkijana muodollisesti yhtä pätevä kuin Jaska on ruotsinkielen tutkijana. Jaskalle on kunniaksi, ettei hän ole esiintynyt ruotsinkielen erityisasiantuntijana.

Reuterin voisi siis olettaa olevan perillä ruotsin, germaanikielten ja IE-kielten menneisyydestä.
Mutta ei suomenkielen, itämerensuomalaisten kielten ja suomalaisugrilaistenkielten menneisyydestä. Ruotsi, germaanikielet, IE-kielet , suomenkieli, itämerensuomalaiset kielet ja suomalaisugrilaiset kielet eivät ole maailmanhistorian ainoat kielet, tuskin edes Pohjoismaiden historian. Ei siis voi tehdä johtopäätöstä, että jos ei puhuttu germaanista tai IE-kieltä, niin sitten puhuttiin itämerensuomalaista tai suomalaisugrilaista kieltä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaska
Arkkimeedees
Suomensukuinen kansa on ollut ja on edelleen melko laaja-alainen, ainakin Unkariin asti

Aivan käsittämätön ja täysin perusteeton väite.

1. Geneettisesti suomalaisilla ja unkarilaisilla ei ole paljon mitään yhteistä.




Antropologisesti ovat yhteisiä nimenoman piirteet, joita Venäjällä nimitetään "uralilaisiksi" ja joita ei siis samaistaa uralilasen kielikunnan kanssa.

Uralilaisa kieliä puhuvien lisäksi noita piirteitä on mm. tataareilla ja tshekeillä.

Unkarilaiset muistuttavat geeneiltään naapurikansojaan.

2. Kielellisesti unkarilaisten historia tunnetaan: muinaisunkarilaiset ovat ajautuneet Etelä-Uralin tienoilla arolle ja tempautuneet mukaan kansainvaelluksiin, päätyen nykyiseen Unkariin vasta 800-luvun lopulla jaa.

HUOM! Muinaisunkarilaiset olivat vain yksi geneettinen osatekijä nykyunkarilaisten perimässä, mutta kielellisesti he ovat ainoita nykyunkarilaisten esivanhempia. Sielläkin yksi tuloaalto on saanut alueen aiemmat asukkaat vaihtamaan kielensä.

Jos kertoisit, mitä tästä et ymmärrä ja mihin tieteellisiin tuloksiin perustat oman väitteesi, keskustelu voisi jatkua.

Arkkimeedees
JakomäenNeruda
Mielenkiintoinen artikkeli. Olen saanut huomata läpäisseeni änkyrä-testin, eli en ole vielä vanhuuttani kalkkeutunut vaan olen todisteiden valossa alkanut pikku hiljaa pitää suomen Suomen alueen historian myöhäisempää ajoitusta yhä todennäköisempänä. Ihan pelkästään Jaskan ja kumppaneiden ansiota tämä ei kuitenkaan ole, vaan olen viime aikoina huomannut, miten toivottoman vääristynyt ja epätarkka on se kauniiksi ja säännölliseksi siloteltu kuva, jossa Suomen alueen asutushistoria populaariesityksissä esitellään. Kovin vähän on tutkittu, ja ainoastaan suurimmat linjat ovat ihan selviä (kampakeramiikka, vasarakirveskansa, "skandinaavinen" pronssikausi, rauta-ajan germaanisen vaikutuksen alku). Pahimmat aukot ovat Kiukaisten kulttuurin ja ajanlaskun alun tienoilla ainakin mitä Länsi-Suomeen tulee. Odotan mielenkiinnolla kakkososaa.



No hyvänen aika. Asutusta täällä on ollut jääkaudelta lähtien ja saamelaiset tulivat jostain Kuolan kautta, levittäytyivät Ruijaa myöten. Suomalaiset olivat itämerensuomalaisten heimoa ja he valtasivat aluksi Etelä-Suomen ja lopuksi lantalaisina Lapinkin aina Muonio-Sodankylä-linjalle saakka.

Kaipaan edes yhtä todistetta, että täällä olisi ollut jonkin muun kieliryhmän edustajia maatamme asutettaessa. Edes pientä, pikkiriikkistä todistuksen häivähdystä.




Missähän nämä paleokontaktit ovat muodostuneet? Osa sanoista näyttäisi olevan iranilaisia/kantaIE-läisiä, mutta eivät suinkaan kaikki.

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237.html?start=15237

post1031499.html?hilit=tym%C3%A4#p1031499

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237.html?start=15238

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237.html?start=15240

Sitten nämä meän ruottalaiset meänkieliset, hyvin vanhahtavaa suomen murretta puhuvat, he ovat sitten kotoisin mistä? Murrekartan perusteella on täysi selviö, että ero itä- ja länsimurteidemme välillä on paljon isompi kuin olettaisimmekaan. Itse kuulun savolaismurteellisiin. Kyllähän siinä on selvästi näkyvissä, että länsimurteet ovat kytköksissä viroon ja itämurteet karjalaan. Varmaan saapuneetkin maahan eri reittejä. Sitten näitä kielemme museoita on jäänyt jonnekin, kuten Ruotsin koillisosaan. Pitäisikin päivittää tiedot meänkielen tilanteesta.

Otsikko muodostaa yhtälön, joka aiheuttaa lähes fyysistä kipua korvienvälissä
Siitä huolimatta uskon, että Venäjälläkin on ollut ihan aitoa tutkimusta.->
Kysymys:
Mitä tai millaisia ovat uralilaiset pirteet?
Ilm. joitakin etnisiä piirteitä/markkereitä?

Moses Leone

Umpihanki

Rautakausi saapui Suomenlahdelle kirjaimellisesti taivaalta runsaat kuusisataa vuotta ennen ajanlaskun alkua. Saarenmaalle putosi Kaalin meteoriitti. Tätä taivaankannen palasta tuli Ilmarinen välittömästi takomaan. Kalevalan tärkeimmät runot kertovat aikalaiskertomuksina Kaalin meteoriitista ja sen tekosista:
Väinämöisen kaskenpoltto oli meteoriitin sytyttämä Saarenmaan palo.
Suuri tammi oli taivaalle noussut savupatsas eli sammas.
Savu levisi isona härkänä Suomen aluelle.
Auringon ja kuun kätkentä oli savun aiheuttama pimennys.
Sampo oli vastaava elämänpuu, jonka Pohjan-Akka halusi aineista mitättömistä, koska meteoriittirautaa ei Pohjolassa ollut.

Kalevalaiset runot oli tarkoituksella tehty heksametrisiksi, jotta ne muistettaisiin helposti ja pysyisivät muuttumattomina. Runoja laulettiin laajalti Itämeren ja Vienanmeren alueella eikä niitä ja niiden periaatetta kehitetty yhtäkkiä juuri meteoriitin pudotessa.

Jos Saarenmaalla olisi tuolloin puhuttu jotain muuta kuin suomensukuista kieltä, eivät runot olisi voineet levitä samoin sanoin ja samanlaisina heksametrisina runoina kaikkiin itämerensuomalaisiin kieliin.
600 eaa varmuudella ajoitetut runot todistavat kokreettisesti, että silloin Virosta Vienanmerelle puhuttiin pääkielenä suomen sukuisia kieliä!
Rautaan ja sepän työhön liittyvää sanastoa on syytä hakea lähinnä Ananjinon kulttuurin alueelta, sillä on perustellut syyt olettaa, että seppä Ilmarisen yksi tärkeimmistä esikuvista tuli juuri tuolta alueelta taivaankantta takomaan. Myös hiisi-sana on tullut tänne hänen tuomanaan tuon alueen kautta.

Umpihanki


Ovatko ne levinneet heksametrisinä runoina kaikkiin itämerensuomalaisiin kieliin? Minä vähän epäilen, etteivät ole. Lisäksi, niin ne ovat helpommin voineet levitä myöhempinä aikoina, kun ihmisiä on ollut enemmän ja tiheämmässä ja kulkuvälineet parempia.

Eikä leviämisen tarvitse tapahtua samalla kielellä. Skandinaavisessa/germaanisessa mytologiassa on Sampo-elämänpuuta vastaava Yggdrasil-maailmanpuu:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yggdrasil

tai saksien Irminsul:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Irminsul




Sampo eli sammas ei ole maailmanpuu, jota suomalaisessa mytologiassa vastaa lähinnä Iso tammi, vaan taivaanpylväs ts. taivaskupua kannatteleva pilari. Sana on vanhaa arjalaista lainaa.

Irminsul on myös taivaanpylväs, ja myytti itsessään lienee samaa juurta, mutta Suomeen sampo päätyi idästä, eikä germaaneilta.

Auringon ja kuun kätkentää vastaa skandinaavisen mytologian Fimbulvetr:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Fimbulvetr




Fimbulvetr on Suuri talvi, joka edeltää Ragnarökiä eli maailmanloppua. Aurinko ja kuu ovat tuolloin joutuneet niitä jahdanneiden susien suuhun. Tällä ei ole pimeyttä lukuun ottamatta mitään yhteistä Päivänpäästö-runon kanssa. Sinällään molemmat todennäköisesti pohjautuvat johonkin menneeseen hämärään katovuoteen esim. tulivuorenpurkauksen tai meteorin putoamisen seurauksena.

Sitten nämä meän ruottalaiset meänkieliset, hyvin vanhahtavaa suomen murretta puhuvat, he ovat sitten kotoisin mistä? Murrekartan perusteella on täysi selviö, että ero itä- ja länsimurteidemme välillä on paljon isompi kuin olettaisimmekaan. Itse kuulun savolaismurteellisiin. Kyllähän siinä on selvästi näkyvissä, että länsimurteet ovat kytköksissä viroon ja itämurteet karjalaan. Varmaan saapuneetkin maahan eri reittejä. Sitten näitä kielemme museoita on jäänyt jonnekin, kuten Ruotsin koillisosaan. Pitäisikin päivittää tiedot meänkielen tilanteesta.
[/quote]


Voi hyvät hykkyrät. Kyllä on kieliasioissa kaivauduttu todella syviin poteroihin Suomiäidin helmaan.
Kokemuksiani Keski-Euroopasta.
Saksan kielen kaikkien puhuttujen murteitten ymmärtäminen yhdelle ihmiselle lähes
mission impossble.
Suomalaiselle toisen kielen, viron, passiivinen ymmärtäminen mielestäni helpompaa.
Meänkieli on ainakin meikäläiselle , yhtä helppoa kuin esim. hartolan murre.

Dersu
Otsikko muodostaa yhtälön, joka aiheuttaa lähes fyysistä kipua korvienvälissä
Siitä huolimatta uskon, että Venäjälläkin on ollut ihan aitoa tutkimusta.->
Kysymys:
Mitä tai millaisia ovat uralilaiset pirteet?
Ilm. joitakin etnisiä piirteitä/markkereitä?



Pitkä juttu, mutta kyseessä on joukko dominantteja alleeleja, josta syystä uralilaisia piirteitä nayttää olevan suhteellisesti enemmänkin kuin niitä todellisuudessa on. Liittyvät mm. pituuskasvuun, kallonmuotoon, hiuslaatuun ja silmiin. Esimerkiksi minä olen ehkä (pahimmassa tapauksessa) vai 1/16:n "etninen uralilainen", mutta 15/16:n sellaisen näköinen (ja vielä enemmän "henkinen")... Lisäksi ilmiasu on peräisin naispuoliselta esivanhemmalta ja minä olen miespuolinen.

Toisen tunnetun eurooppalaisalkuisen tyypin ding-ling/"cro-magnonin" silmiinpistävät erityispiirteet taas ovat kautta linjan resistenttejä, joten sellaisia henkilöitä "putkahtelee" yllättäen esiin odottamattomissa paikoissa kuten kiinalaisten keskuudessa.

JakomäenNeruda
Sampo eli sammas ei ole maailmanpuu, jota suomalaisessa mytologiassa vastaa lähinnä Iso tammi, vaan taivaanpylväs ts. taivaskupua kannatteleva pilari. Sana on vanhaa arjalaista lainaa.



Hyvä tarkennus. Toisaalta maailmanpylväs, maailmanpuu ja maailmanvuori voidaan nähdä saman myyttiaiheen muunnelmina. Olennaisinta Moseksen kirjoituksessa oli se, että myyttiaiheet eivät ole sidoksissa mihinkään kieleen, vaan siirtyvät kielestä toiseen. Mainitsemani kalliomaalaukset voivat olla siitä esimerkki: kalliomaalauksia voidaan ilmeisen menestyksekkäästi tulkita rekonstruoidun kantauralilaisen mytologian pohjalta siitä huolimatta, että kalliomaalausten tekijät eivät Häkkisen jne. perusteluiden mukaan olleet kanta- eivätkä muitakaan uralilaisia.

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
HMV
Mainittakoon tässä että Jaskan kollega, suomenruotsalainen kielitieteilijä Mikael Reuter, Freudenthal -mitalillakin palkittu, on asettunut selkeästi Kalevi Wiikin kannalle, mitä tulee eurooppalaisten ja uralilaiskielisten menneisyyteen.
http://finnpro2000.netfirms.com/vanhin.htm
Wiikin teoriat on toki tälläkin foorumilla jo monesti kiistetty enkä itsekään niitä täysin uskottavina pidä mutta kun tällä foorumilla vaikuttaa vain yksi varsinainen kielitieteilijä niin se on vähän turhan yksipuolista. Tietysti voi harrastelijapohjaltakin väitellä...



Skandinavian suomalaiskielisestä alueesta ole melkein samaa mieltä Reuterin kanssa.

Jyllannin pohjoisosan suomalaiskielisestä alueesta minulla ei ole todisteita. Skoonesta sen sijaan on suomalaispaikannimiä.

Reuterin käsitys kielikontaktialueista noudattaa myös omaani. Suomalaiskieliset ovat olleet kontaktissa muukielisten kanssa Suomen ulkopuolella eikä Suomessa.

Reuterin ajoitukset ovat pielessä. Hän arvelee Etelä- ja Keski-Ruotsissa puhutun jo kantagermaania, mutta kantagermaanin esiintymisalue on jossain Saksassa ja korkeintaan Tanskassa pohjoisimmillaan.

-

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
HMV
Mainittakoon tässä että Jaskan kollega, suomenruotsalainen kielitieteilijä Mikael Reuter, Freudenthal -mitalillakin palkittu, on asettunut selkeästi Kalevi Wiikin kannalle, mitä tulee eurooppalaisten ja uralilaiskielisten menneisyyteen.
http://finnpro2000.netfirms.com/vanhin.htm
Wiikin teoriat on toki tälläkin foorumilla jo monesti kiistetty enkä itsekään niitä täysin uskottavina pidä mutta kun tällä foorumilla vaikuttaa vain yksi varsinainen kielitieteilijä niin se on vähän turhan yksipuolista. Tietysti voi harrastelijapohjaltakin väitellä...

Reuter aloittaa:
”Alla oleva on kirjoittajan kooste viime vuosituhannelta.”

Eli näkemys palautuu aikaan ennen jatkuvuusperustelujen kritiikkiä Suomessa. Tuskinpa yksikään historiallis-vertaileva kielitieteilijä nykypäivänä pitää Wiikin näkemystä uskottavana, ainakaan luettuaan kaiken sen kohtaaman kritiikin.

Puuttumatta Reuterin nykyiseen kompetenssiin, minusta ainoastaan argumentit ratkaisevat. Jos joku löytää Wiikiltä sellaisen näkemyksen, jolle tämä esittää perusteluja joita ei ole kumottu ja jotka ovat metodisesti päteviä, sopii esittää vaikka tässä ketjussa.

Sillä taas ei ole tieteen kannalta mitään merkitystä, kuinka monta uskovaista Wiikillä on joukoissaan, koska nämä uskovaiset eivät suostu lukemaan eivätkä kuuntelemaan kritiikkiä vaan ottavat Wiikin näkemyksen jumalan sanana.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Jaska

Oikea, kielitieteilijöiden tunnustama arjalainen vaikutus on tullut saameen jo kaukana etelässä. Sinun esittämäsi sanarinnastukset perustuvat satunnaiseen samannäköisyyteen ja merkitys-aasinsiltoihin, joten kyseessä ei ole oikea arjalainen vaikutus.



No joo kaikenmaailman aasinsiltoja , ja muitaki pitkospuita kulkenhena, ja jotaki nähnhenäki
niin mitä tuohon sanos ?

Kerran sain käshini kirjan jossa oli hyvinkin laaja sanasto sankriitin kielestä, ja sitä kirjaa tutkiessa huomasin , että tuttuja sanoja ja ilmaisuja suorasthan vilisi kirjassa.

Meillä menhan jään "alisinpuolin", niinko sankriitissakin, ja linnut lentää "ilmaskeskissä"
naisilla on" tissit" niin meillä ko sankriitissaki, tosin suomessa vishin jokku rinnat, olen kuullu.
"Kaalo" on kylmä ja pimeä niin meillä ko sielläki !
Meilläki kovaääniset "kailottaa", niinko sankriitissäki.

Muista oliko se Harva vai joku muu kielistäki kirjottanu, joka "muisteli"(kerto) että ihan vakavishans viime vuosisaan alkupuolella ehotethin sankriitin kieltä suomen sukulaiskieleksi.
Eikä siinä mithän, ainaki tämmönen vanhaankansan puhetta ymmärtävä , ymmärtää miksi !

Paskat siittä jos kielten yhteyksiä, ei nykyjullit tunne tai halua tuntea.

Mutta menneisyyven tojistheina seisovat tunturit "Pallas" "Levi" ja muut , joitten nimi ei ole
suomenkieltä, ja joitten korkeimpia lakeja nimitethän yhä vieläki "Himmeriikeiksi."
Elikkä suora jäänne muinaisesta sankriitin kielestä, ( Himmel Rig=taivaan suunta)

Selostakkaa miten muuten keskilapin murtheishin olis tullu, tuo sana "Himmelriikki?"
Niinko se nykymuovossahan sanothan.
Levillä käynhet tietävät , että siellä on jopa himmelriikin hissiki, elikkä yksi lasketteluhissiki on tuota ikivanhaa kieltä, jota maka tutkijat ei tunne, eikä ole kuulhet sen olemassaolosta .

Susiki oli joskus " Ruka", ja on sitä sankriitinkielessä vieläki, niinko Kuusamossa oleva susitunturiki= Rukatunturi. Tiijjä sitte mutta joskus silloin ennen kopsasin tuosta kirjasta
sanoja , ja lausheita joita mie ymmärsin semmosenans, ja niitä oli satoja.
"Marraksesta" "mesiin" ja "meteen" ja"Nilan" aikhan ja siittä ethenpäin. Eliikkä aasinsiltoja ja pitkospuita löytyy !
Talvella ko hevonen mennä vöhnyttää, niin sen jaloista "kiat" lentelevät reessä olijoitten päälle, ja"Vimpat" saattavat lyyvvä naamalle, tai ainaki "varisuttavat" lumens kyytiläisten niskhan.
Lunta saattaa jopa varistella, jolloin saatethan sanova "Se varistellee."

Muoto jota suomenkielessä ei juuri käytetä, jonku tekijästä saatethan sanoa se.

Niinko sankriitinkieliki nimee tekijän , niin vanha keskilapin murrekki tekkee.
Se sattaa , Se kylmää Se tuulee ja on Se kaalo !

Muista ny mikä se oli tekijä Sankriitinm kielessä? olikhan joku Boskiero ??

Mutta sokejathan ei niitä taho mitenkhän löytää, ne kompastuvat "kravfhin" ja sotkevat
"riijuureissullans" naamans savhen, kompuroijesshan kaikenmaailman mutakraveissa.

Kravi, ja riiata nekki on muuten alunperin maailman vanhimmaksi sanottua sankriitinkieltä.
Mutta minusta viinhan senku siittä vain, miten halvatta.

Senko mitäpä tuosta, mutte verkosta tuli kallaa, varsinki "niemen nakrasta"
melkhein kolmikilonen siikaki oli sejassa.

Tiijjä sitte Sompion tummaa kansaa ?? Liekkö nuo jokka tuon kielen on tulleshans tuonhet?
" En silimäni terhän " tuota tiijjä sanova! Mutta eppäillähän sitäki saapi.

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Aslak
Meillä menhan jään "alisinpuolin", niinko sankriitissakin, ja linnut lentää "ilmaskeskissä"
naisilla on" tissit" niin meillä ko sankriitissaki, tosin suomessa vishin jokku rinnat, olen kuullu.
"Kaalo" on kylmä ja pimeä niin meillä ko sielläki !
Meilläki kovaääniset "kailottaa", niinko sankriitissäki.

Annapa sen sanskritin sanakirjan nimi ja sivunumerot, mistä voin tarkistaa että tuollaisia sanoja noissa merkityksissä on edes olemassa.

Aslak
Elikkä suora jäänne muinaisesta sankriitin kielestä, ( Himmel Rig=taivaan suunta)
Selostakkaa miten muuten keskilapin murtheishin olis tullu, tuo sana "Himmelriikki?"

Ruotsia se on eikä sanskritia:

http://ilmainensanakirja.fi/sanakirja_ruotsi-suomi/himmel

Aslak
Susiki oli joskus " Ruka", ja on sitä sankriitinkielessä vieläki, niinko Kuusamossa oleva susitunturiki= Rukatunturi.

Tämä on sinun omaa kuvitelmaasi, ei ruka tuossa tunturin nimessä tarkoita ’sutta’.

Marras ja mesi ovat jo kauan sitten tunnettuja arjalaislainoja, ja ne ovat äänneasultaan ja merkitykseltään aivan toista luokkaa kuin sinun selityksesi. Tutustuisit etymologisiin sanakirjoihin.

Aslak
Mutta sokejathan ei niitä taho mitenkhän löytää,

Sokeat myös näköjään löytävät kaikenlaista olematonta, johon he haluavat uskoa...

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Jaska
Aslak
Meillä menhan jään "alisinpuolin", niinko sankriitissakin, ja linnut lentää "ilmaskeskissä"
naisilla on" tissit" niin meillä ko sankriitissaki, tosin suomessa vishin jokku rinnat, olen kuullu.
"Kaalo" on kylmä ja pimeä niin meillä ko sielläki !
Meilläki kovaääniset "kailottaa", niinko sankriitissäki.

Annapa sen sanskritin sanakirjan nimi ja sivunumerot, mistä voin tarkistaa että tuollaisia sanoja noissa merkityksissä on edes olemassa.



Kuinkahan moni muukin noista kuin (Hortto, ihailen) "kaalo" on mustalaiskieltä?

Aslak
Elikkä suora jäänne muinaisesta sankriitin kielestä, (Himmel Rig=taivaan suunta)
Selostakkaa miten muuten keskilapin murtheishin olis tullu, tuo sana "Himmelriikki?"



Ruotsia se on eikä sanskritia:

http://ilmainensanakirja.fi/sanakirja_ruotsi-suomi/himmel

Aslak
Susiki oli joskus "Ruka", ja on sitä sankriitinkielessä vieläki, niinko Kuusamossa oleva susitunturiki = Rukatunturi.



Tämä on sinun omaa kuvitelmaasi, ei ruka tuossa tunturin nimessä tarkoita ’sutta’.



Tuon minäkin olen jostakin kuulut ennenkin...

Marras ja mesi ovat jo kauan sitten tunnettuja arjalaislainoja, ja ne ovat äänneasultaan ja merkitykseltään aivan toista luokkaa kuin sinun selityksesi. Tutustuisit etymologisiin sanakirjoihin.

http://www.indoeuropean.nl/cgi-bin/resp ... &sort=word

Ensin "vesi" ja nyt vielä "mesi", kai kohta "käsi" ja "kesikin"...




Lithuanian: medùs = hunaja
Etymology: 'Honig', medaĩnis 'Honig-, Pfeffer-, Lebkuchen' (zum Suffix s. Skardžius ŽD 286);
lett. medus 'Honig, Met', medains 'mit Honig bestrichen, honiggelb', medaļa 'Lekkermaul, Lüsterne(r)', preuss. meddo Voc. 391 'Honig' (altes Neutr.).

Abg. medú (Gen. medu neben meda), russ. mëd, poln. miód 'Honig',
hierzu auch ksl. medve¹d', russ. medved' usw. 'Bär', eig. 'Honigfresser' (Meillet Ling. hist.1, 283 ff., der es als euphemistische Umschreibung der durch ai. r´·ks·a-, griech. arktoj, lat. ursus representierten idg. Bez. dieses Tieres betrachtet).

Ai. mádhu 'Honig, süsses und berauschendes Getränk',
av. maðu 'Beerenwein', toch. B mit 'Honig' (dagegen toch. B mot 'Alkohol' gehort trotz Duchesne-Guillemin BSL 41, 157 nicht hierher, s. van Windekens Lex. ét. 69,
der es auf *med- zurückführt und zu ai. máda- 'Trunkenheit', mádati 'berauscht sich',
av. mad- 'sich betrinken', lat. madœre 'nass, berauscht sein' usw. zieht),
griech. mšqu 'berauschendes Getränk', mšqh 'Trunkenheit', meqúein 'betrunken sein', ir. mid 'Met', ahd. metu dass. S. über alles auch Berneker Wb. 2, 30 ff., Trautmann Wb. 173, Vasmer Wb. 2, 110 ff., ZslPh. 20, 451, Verf. ZslPh. 13, 207, Gauthiot MSL 16, 268 ff.
(der noch über ähnliche Vertreter im Finn.-Ugr. wie estn. mezi 'Honig' (tuo on kyllä vatjaa, viroksi se on ”mesi”, g. ”mee”), finn. mesiläinen 'Biene' (= mehiläinen, eli väärin tuokin) usw. spricht), Schrader SprVglUrg II 148. 252. 510, Reall.1, 139 ff. 314.

Über lit. mìdus 'Met, Honigwein', das dagegen aus dem Germ. stammt, s.s.v. ”

Otetaan tähän samaan putkeen putkeen tuo ”mesikäsikin” :

Lithuanian: meṥkà = karhu (SU-välitteinen laina, jota tässä sanotaan slaavilaieksi valkovenäjästä, mutta taitaa olla huomatvasti vanhempi; omaperäinen sana on ”lokỹs” (lt), ”klokīs” (jtv), ”tlākīs” (pr), ”lācis” (lv, kr?)
Etymology: 'Bär', mẽṥkinas 'Bärenmännchen' (Skardžius ŽD 242), mẽṥkė 'Bärin, Barenmutter', mẽṥk(en)os 'Pelzmantel', eig. 'Bärenfell', cf. meṥkõs káilis 'Bärenhaut, -pelz', meṥkina(s) 'Bärenfell' Daukantas Darb. 78. 81. 141, davon meṥkinuotas 'mit Bärenfell bekleidet' ebd. 54. 56 (meszkynouty Žiamaitey neben apsysiauty wyinu meszkos kailu 'mit einem Bärenfell umhüllt') 142, dazu Subst. meṥkinočiai Daukantas Darb. 72.

Lit. meṥkà ist entlehnt aus slav. meṥ(')ka,
cf. aruss. meč'ka, meṥ'ka 'arktoj, ursa' (Brückner FW 108, Skardžius Lw. 129, Otrębski NT wer. 3, 33). Das slav. Wort ist eine durch Tabu begünstigte Verkürzung von medve¹d' 'Bär', eig. 'Honigfresser', das seinerseits euphemistische Umschreibung der idg. Bärenbezeichnung ist (s.s.v. medùs sowie Verf. bei Solmsen Eigenn. 1771, IF 41, 403 ff.).

Von lit. meṥkà sind abgeleitet meṥkãvedis = meṥkiniñkas 'Bärenführer, Bärenwärter' = karhunkaataja (2. El. vèsti 'führen'),
mẽṥkavedis 'ungeschlachter Mensch' = kerkeatapainen) henkilö,
meṥkavedỹs 'Faulpelz = laiskuri, Langschläfer = unikeko' (Skardžius ŽD 422),
meṥkvedà 'nachlässiger Mensch = huolimaton, leväperäinen (häm. veläperäinen) henkilö' (Skardžius ŽD 425),
mẽṥkis 'beleibter, dickleibiger Mensch = lihava kömpelö henkilö, ”läski” '.

Auch im Lett. kommt das Lehnwort meṥka 'Bär' vor, daneben auch miṥka.
Das letzte ist nach Endzelin bei M.-Endz. s.v. evtl. nach russ. Miṥka 'Michel' umgebildet,
während Summent 162 es direkt auf ein russ. miṥka 'Bär, Petz' zurückführt, das ich freilich nicht belegen kann. ”Miṥka” on karhu, joka rajoittaa läsnäolollaan muiden liikkumista”...sikäli kuin olen oikein ymmärtänyt...

Im Lett. findet sich ein Adj. meṥkus = kömpelö, tomppelimainen, verächtliche Bez. eines tölpelhaften Menschen oder eines solchen Tieres. Dieses ist wie lit. mẽṥkis 'dickleibiger, beleibter Mensch' eine Ableitung von meṥka 'Bär'.
Summent 162 geht dagegen für lett. meṥkus von russ. meṥok aus, das auch 'plumper, unbeholfener Mensch = epähieno, saamaton ihminen' heissen kann.
Doch ist dies nicht von meṥok 'Sack, Beutel, Pelzfutter = säkki', Demin. von russ. mech (meh) 'Fell, Rauchwerk, Pelzwerk = turkki, turkis' zu trennen (vgl. zur Bed. dtsch. Mehlsack).

http://en.wiktionary.org/wiki/Appendix: ... ots#.C7.B5

*médhu = mead

” Skr. मधु (madhu), OCS medŭ, Russ. мёд (mjod), Lith. medus, Ltv. medus, Eng. meodu/mead, Gk. μέθυ(methu), Av. maðu, Kamviri mura, Kashmiri mäch, Polish miód, Welsh medd, Toch. mit, Gm. metu/Met, ON mjǫðr, Ir. mid/miodh, Old Prussian meddo, Osset. myd/mud, Luw. maddu- ”

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

mead (1)

"fermented honey drink," O.E. medu,
from P.Gmc. *meduz (cf. O.N. mjöðr, Dan. mjød, O.Fris., M.Du. mede, Ger. Met "mead"),

from PIE base *medhu- "honey, sweet drink" (cf. Skt. madhu "sweet, sweet drink, wine, honey,"

Gk. methy "wine," O.C.S. medu, Lith. medus "honey," O.Ir. mid, Welsh medd, Breton mez "mead"). ”

Sanaa ”Moskova” venäläinen tai suomalsinen Wiki ei tunnusta mordvalaiseksi ”Mesikäsivedeksi” (Mežkäžved)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Moskvajoki

” Moskvajoki
...
Joen nimitys
Joen nimen alkuperä on pitkään kiinnostanut tutkijoita. 1800–1900-luvulla sille esitettiin lukuisia suomalais-ugrilaisiin, slaavilaisiin ja balttilaisiin kieliin pohjautuvia etymologioita. Myöhemmin useimmat niistä (esim. komin mösk ’lehmä’ + va ’vesi’) on torjuttu tieteellisesti kestämättöminä. Nimistöntutkija Jevgeni Pospelov pitää teoksessaan ”Moskovan alueen paikannimet”[3] mahdollisina seuraavia selityksiä:

1) Mordvan muška ’hamppu’ -sanan perusteella rekonstruoitu merjan mosk, jota tukee joen yläjuoksusta käytetty nimitys Konopelka < venäjän konoplja ’hamppu’;
2) Muinaispermin mosk ’lähde, virta, sivujoki’ + va ’vesi’, jota tukee Moskvajoen asema suhteessa Okaan tai omiin sivujokiinsa kuten Jauzaan;
3) Kantaslaavin mosk, jolla on mm. merkitykset ’kostea, märkä’;
4) Balttilaisten kielten perusteella rekonstruoidut muodot Mask-(u)va, Mask-ava tai Mazg-(u)va, Mazg-ava, joiden yhteinen merkitys olisi ’upottava, loskainen, märkä’. ”

http://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9C%D0% ... 0%BA%D0%B0)#.D0.9F.D1.80.D0.BE.D0.B8.D1.81.D1.85.D0.BE.D0.B6.D0.B4.D0.B5.D0.BD.D0.B8.D0.B5_.D0.BD.D0.B0.D0.B7.D0.B2.D0.B0.D0.BD.D0.B8.D1.8F

” Происхождение названия

Название Москвы — древнее, его происхождение спорно; существует большое количество гипотез относительно его возможного славянского, финно-угорского или балтийского источника (до славян, а также длительное время одновременно с ними в бассейне Москвы проживали финно-угорские и балтийские племена, оставившие заметный след в субстратной топонимии региона).
”Moskovan” kaltaisa joennimiä on monissa slaavilaisissa maissa, kuten:
Соответствия гидрониму Москвы имеются и в других славянских землях, например, река Московица (Московка), приток Березины; ручей Московець на Украине,
Berzina(Koivu)-joen sivujoki Moskvitsa Ukrainassa
река Mozgawa или польск. Moskawa в Польше и Германии.
Mozgava(ukr.)/Moskawa /puol.)-joki Urainassa, Puolassa ja Saksassa.
На этих территориях отмечен балтийский субстрат в гидронимии. В последние десятилетия особенно популярна гипотеза В. Н. Топорова, который возводит имя Москвы к древним балтийским формам *Mask-(u)va, *Mask-ava или *Mazg-(u)va, *Mazg-ava от корней со значениями либо «топь», либо «извилистая (река)».
Näitä pidetään balttilaisena substraattina, jotka tulevat suota (yhtenä monista), suopeltoa, ”moskaa”, kuraa tarkoittavasta sanasta, joka joesta merkitsee myös kiemurtelevaa, kuten ne tasaisilla pehmeillä mailla tekevät..
Этой гипотезе не противоречит и объяснение имени Москвы от родственного балтийским славянского слова москы, связанного с понятием «влага»; значение гидронима так или иначе устанавливается как «топкая, болотистая, мокрая (река)». Возможно, что нарицательное слово, лежащее в основе гидронима Москвы, относилось к лексике, возникшей в ранний период интенсивного балто-славянского языкового взаимодействия.
Myös venäjässä ”moskyj”, joka ilmeisimmin on samaa juurta, tarkoittaa kosteaa (maata, lunta) moskaa, loskaa. Periaatteessa se VOISI tarkoittaa myös ”liejuista, suopohjaista, liejuperäisen maan kiemrtelevaa jokea”.
Название реки также выводят из двух финно-угорских слов ва («вода», река» или «мокрый» во во многих языках, например, в мерянском, марийском, коми) и моск (муста (musta)— «чёрный, тёмный» в финском) - то есть дословно топоним можно перевести как «тёмная вода». Эта гипотеза объясняет части названия из разных языков, удалённых друг от друга[2]. ”
Venäläisen Wikin tarjoama ”suomalaisselistys” = ”Mustajoki” on absolutvarmasti väärä, sillä suomen ”musta” on liettuan ”muṥta(s)” = lyöty, mustelma.Sen kantasanasta taas ei tulee millään balttilaisella jatkolla ”Moskovaa”.

Suomalaisen Wikin ”hamppua” tarkottava sana ”mosk” tulee jotakuinkin varmasti baltin ”suopellosta”, sillä hamppua käytettiin ja käyttään niissä ainoana tehokkana tuholaistorjuntakasvina, joka pitää pöpöt koko viljelykiltä kaukana. (Tosi isoilla soilla sitä vastaa nykyään eucalyptus, jolla on sama vaikutus.) Muinaspermin ”lähdettä” tarkoitava sankin voi olla samaa parvea. Oka-joki, johon Moskva-joki laskee, on samaa kantaa kuin ”aqua”.

Ymmärtääkseni näissä molemmissa etymologioissa vaietaan poliittista syistä ”Mesikäsivesi” eli ”Karhujoki”, sillä ”karhusta” ja/tai ”moskovalaisesta” tulee monen kielen suomen ”ryssää” vastaava sana kuten latvian ”miṥka” (joka siellä mainittiinkin) ja ukrainan ym. ”moskali”, joka viittaa molempiin.

Englanninkielinen Wiki tämän sen sijaan tuntee, väärän ”Mustajoen” ohella:

http://en.wikipedia.org/wiki/Moskva_River

” Etymology

Moskva and Moscow are two different renderings of the same Russian word Москва. The city is named after the river. The origin of the name is unknown, although several theories exist [1].
One theory suggests that the source of the name is an ancient Finnic language, in which it means "dark" and "turbid".[citation needed]
Alternatively, the name may come from the Finno-Volgaic Mordovian language, meaning "bear-river".[citation needed]
Another claim is that the word is changed version of the Mongolian word "mushka”, which means tangled or angled in reference to the tangled and angled setup of the Moscow River that much of the city is near by.[citation needed] ”

Tämän sanan kansaa siis ”mesikäsivesi” kilpailee. Muut vaihtoehdot ovat epäuskottavia:

Lithuanian: mazgóti = pestä, huuhdella, kastella, pehmittää (moskata, mäskätä)

Etymology: 'waschen',
mazginỹs, oft Pl. mazginiaĩ, alit. auch Fem. mazginė (Bretkun, s. Bezzenberger Btr. 98. 300) 'Spülwasser, Spülicht' = huuhteluvesi (myös tulva);
mazginỹs ferner 'gebrauchtes und zum Aufwaschen bestimmtes Geschirr, Korb, in den das zum Aufwaschen bestimmte Gerät gelegt wird' (s. auch Skardžius ŽD 261. 262),
mazgõlis, mazgõtė, -nė (Būga KS 9, Skardžius ŽD 276) 'Waschlappen, Scheuertuch, Scheuerwisch', mazgótuvis dass., mazgotùvė 'Waschbecken, Waschschüssel',
lett. mazgāt 'waschen', mazgātava, -tuve 'Waschanstalt',
mazgulis 'Wisch, mit dem man sich in der Badestube beim Waschen abreibt'.

Urverw. mit ai. májjati 'taucht unter, sinkt unter' = sakka,
lat. mergere 'eintauchen, versenken' = sakkautua, liettyä (s. auch Scheftelowitz IF 33, 136 ff.).

Hierher vielleicht auch noch slov. mozga 'Pfütze = allikko, lammikko, Schmutz = loka, lika, muta, moska',
russ. dial. mozga 'Blut' = veri, heimo (Dal' 23, 876),
poln. Flussn. Mozgawa,
čech. slovak. moskva 'feucht eingebrachtes Getreide' = kostena säilötty vilja > moska
sowie der russ. Fluss- und Stadtname Moskva (Iljinskij ZslPh. 4, 104 ff., Vasmer ebda 109. 262, Wb. 2, 161 ff., Liewehr BzN 2, 282, der Vasmers Ansicht, dass es sich eventuell um eine

Angleichungeines finn. ON. Masku an slav. Wörter handelt, ablehnt). (yhtäläisyytenä suomalainen paikannimi Masku, mitähän tuokin muuten terkoittaa, josko mitään?) "

Aslak
Mutta sokejathan ei niitä taho mitenkhän löytää,



Sokeat myös näköjään löytävät kaikenlaista olematonta, johon he haluavat uskoa...



Tavallisen sokeaa hakuammuntaa näyttää olevan Wikeissäkin...

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Joo mustalaisten kieli pohjautuuki hyvin pitkälle sankriitin kieleen.
Mie kaivasin tuon sankriitin sanakirjan, mutta luin sitä ruottissa , yhessä
yksityis kodissa.
Eikä sitä senjälkhin ole kohalle sattunu,tuota kirjaa, liekö koko maassa yhthän ?

No onhan semmonen olemassa ko mustalaiskielten etymologinen sanakirja, on siinäki jotaki.
Saattaa löytyvä jopa kirjastostaki.
En tiijjä en ole sitäkhän aikhoin silmäilly.

Mutta ne 1900 luvun alkupuolen kielitieteilijät ihan oikejasti ehotethin sankriitin kieltä
yheksi suomenkielen sukukieleksi.
Siittäki luin joskus ,, oliko Haavio,,,,, Haavikko , ja mikä kirja kuka sen muistaa ?
Joku muinais suomalaisuutta käsittelevä teos, vaikka olis ollu Bjarmien nousu ja tuho ?
En ole varma, mutta nuita on tullu luettua oikeasthan paljon , joskus....... ennen.
Nykysin ei enää oikein huvita .

Mutta indo arjalaisista kielistä löytyy hyvinkin paljon tuttua sanastoa, jopa
karjanhoitoa koskevaa, ammattislangia.
Jopa niinki suomalaisena pijetty sana ko HAKA , pohjautuuki intialaisiin kieliin.

No joo Jaskalle vain sanosin Himmel RIG , joopa joo vai maka ruottija ??
Salli minun nauraa kotkotuksillesi, ossaan ruottija senverran että RIG ei ole suuntaa ilmaseva sana ruottinkielessä, niinko
Sankriitissa jossa länsi kirjotethan Aftaki RIG, elikkä illan suunta suorhan suomennettuna.

Se että tuosta sitte on tullu Afton , ruottinkielhen vain vahvistaa sankriitin kielen asemaa , kielten alkuna.
Puoti ja jopa Lamppuki , juontuvat sankriitin kielestä. Sata on sata (100) yhä vieläki monissa kielissä jokka
polveutuvat sankriitin kielestä, näin intiassa, mutta entäpä meillä ??

Ja lisäksi tuo Himelrik on niin vanha ilmaisu , että siihen aikhanko tuota käytethin sen verran että se vakiintu
ihan jokapäiväseksi ilmaisuksi tunturien korkeimmasta laesta, silloin hurrit olit jossaki hyvin kaukana täältä, niinko suomalaisekki.

Suomalaiset on yrittänhet vääntää Pallaksen korkeimman huipun nimen Taivaskeroksi, mutta se vanaha HIMMELRIG säilyy yhä eelhens
sen "tappoyrityksistä" huolimatta.

Lapin kielestä löytyy myöskin yhteyksiä intiaanien kieliin, mutta ettähän tietenkhän ole niistä ees kuulhet ?
Sanat Poukama , Tieva ,Kota, kopukka ja nippu muita puljuja tullee kielistä rapakon takkaa.
Tai rapakon takana samoista kohtheista käytethän samoja samamerklityksellisijä ilmasuja ko rapakon tälläki puolella.

Vai maka sattumaa ! Höpö höpö ..
Olkaa ja tulkaa ja tehkää ittenne luuloillanne autuvhaksi..mie siittä välitä....
Mutta utelijas ennakkoluuloton tutkis, eikä tietäs etukäthen.. tiijjä sitte teitä mitä oletta,, eikä sillä ole välijäkhän.

JakomäenNeruda

Irminsul on myös taivaanpylväs, ja myytti itsessään lienee samaa juurta, mutta Suomeen sampo päätyi idästä, eikä germaaneilta.


Mistä sinä tuon ilmansuunnan tiedät tai olet tietävinäsi?

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Moses Leone
JakomäenNeruda

Irminsul on myös taivaanpylväs, ja myytti itsessään lienee samaa juurta, mutta Suomeen sampo päätyi idästä, eikä germaaneilta.


Mistä sinä tuon ilmansuunnan tiedät tai olet tietävinäsi?




Irminsul yhdistetään skandinaaviseen iörmungandriin, joka on meressä asustava käärme.

Jormungandr on myös Lokin eli Liekkiön lapsi. Jormungandr on merikäärme. Saagan mukaan Odin heitti Jormungandrin Keskimaailmaa ympäröivään suureen valtamereen. Suomalaiskielinen sana on jurma, joka merkitsee vedessä olevaa syvännettä. Paikannimiä Jurmala ja Jurmo.

Jormun-gandr merkitsee siis syvänteen (jurma) taikaa (=gandr)

-

Jotuni
Moses Leone
JakomäenNeruda

Irminsul on myös taivaanpylväs, ja myytti itsessään lienee samaa juurta, mutta Suomeen sampo päätyi idästä, eikä germaaneilta.


Mistä sinä tuon ilmansuunnan tiedät tai olet tietävinäsi?




Irminsul yhdistetään skandinaaviseen iörmungandriin, joka on meressä asustava käärme.

Jormungandr on myös Lokin eli Liekkiön lapsi. Jormungandr on merikäärme. Saagan mukaan Odin heitti Jormungandrin Keskimaailmaa ympäröivään suureen valtamereen. Suomalaiskielinen sana on jurma, joka merkitsee vedessä olevaa syvännettä. Paikannimiä Jurmala ja Jurmo.

Jormun-gandr merkitsee siis syvänteen (jurma) taikaa (=gandr)

-


Ei sinun satuilusi vastannut kysymykseeni.

Wikin mukaan Jurmo on ollut alkujaan Juurimaa, joten sillä ei ole mitään tekemistä syvänteiden tai merikäärmeiden kanssa. Jūrmala taas on Latviassa, eikä sillä ole tekemistä suomalaiskielten kanssa.

Aslak
J

Ja lisäksi tuo Himelrik on niin vanha ilmaisu , että siihen aikhanko tuota käytethin sen verran että se vakiintu
ihan jokapäiväseksi ilmaisuksi tunturien korkeimmasta laesta, silloin hurrit olit jossaki hyvin kaukana täältä, niinko suomalaisekki.

Suomalaiset on yrittänhet vääntää Pallaksen korkeimman huipun nimen Taivaskeroksi, mutta se vanaha HIMMELRIG säilyy yhä eelhens
sen "tappoyrityksistä" huolimatta.




Niin, se Himmelriik on toki ruotsia ja tarkoittaa taivaan valtakuntaa, himmel = taivas, rik = valtakunta.

http://sv.wikipedia.org/wiki/O_Herre_Gud_av_Himmelrik

Paulaharjukin on aikoinaan tuosta nimen synnystä kirjoitellut jotain, se ei ole ikivanha saameperäinen nimi vaan nuorempaa perua.

Ruotsi kuuluu indoeurooppalaiseen kieliryhmään kuten sanskriitti joten totta kai samankaltaisuuksia löytyy.

Ja sattumanvaraisia yhteyksiä löytyy eri kielten välillä paljon, Indonesian kielessäkin "jalan" tarkoittaa kävelyä tai katua - mutta eipä taida yhteyttä Suomeen olla vaikka sellainen jänskää olisikin!

Gorgle
Onhan jopa subneoliittisen kauden kalliomaalauksista tunnistettu kalevalamittaisissa runoissa esiintyviä myyttejä, vaikka runot eivät mitenkään voi olla niin vanhoja. Myytti saattoi olla vuosituhansia vanha, ennen kuin se lopulta puettiin kalevalamittaiseen runomuotoon.

Tästä tietysti seuraa, että runoja ei voida käyttää ims-kielten kehityksen tai leviämisvaiheiden ajoittamiseen.




Jaa... Sitten olisi tietysti mukava kuulla todisteita sille, että "eivät mitenkään voi olla niin vanhoja".
Toki jos se otetaan lähtökohdaksi, niin näinhän se tulee sitten olemaan. Toinen vaihtoehto olisi edelleen
olettaa erääksi vaihtoehdoksi kalliopiirrosten ja tarinoiden yhtäläinen ikä: todennäköisin tarinoiden välittäjäkieli
tähän päivään saakka lienee kuitenkin joku SU-kieli ja sen muunnelmat, koska muilla kielillä vastaavia tarinoita ei ole kerrottu.

Vai tarkoitatko, että kirjalliseen runomuotoon tarinat on saatu myöhemmin? Se toki pitää paikkansa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat