Seuraa 
Viestejä45973

Ei hidasta ilman nopeaa.. Ei liikettä toiseen suuntaan toista liikettä toiseen suuntaan.

Käykö tämä vain massallisiin kappaleisiin?
Kun aina pitää verrata johonkin... Kun ei ole sitä eetteriä.

Onko massattomat hiukkaset sitten oma juttu sinänsä, että suhteellisuus ei päde niihin, vaan fotoni liikkuu aina sillä valonnopeudella suhteesssa mihin?

Kun otetaan vaikka se valonlähde joka liikkuu vaikka 50km/s suhteessa Maasta pois päin ja sieltä tulee sitten valoa punasiirtyneenä, onko siinä valon nopeus sama kuin valon nopeus...
ei 300km/s + 50km/s

Vai liittyykö tähän se, että valon aallonpituus vain venyy ja lähemmäs tullessa tihenee?

Sivut

Kommentit (63)

Goswell
Seuraa 
Viestejä13085
ambulo
Ei hidasta ilman nopeaa.. Ei liikettä toiseen suuntaan toista liikettä toiseen suuntaan.

Käykö tämä vain massallisiin kappaleisiin?
Kun aina pitää verrata johonkin... Kun ei ole sitä eetteriä.

Onko massattomat hiukkaset sitten oma juttu sinänsä, että suhteellisuus ei päde niihin, vaan fotoni liikkuu aina sillä valonnopeudella suhteesssa mihin?

Kun otetaan vaikka se valonlähde joka liikkuu vaikka 50km/s suhteessa Maasta pois päin ja sieltä tulee sitten valoa punasiirtyneenä, onko siinä valon nopeus sama kuin valon nopeus...
ei 300km/s + 50km/s

Vai liittyykö tähän se, että valon aallonpituus vain venyy ja lähemmäs tullessa tihenee?




Noinhan väittävät,valonnopeus 300km/s + havaitsijan nopeus 50km/s = 300km/s fotonille havaitsijan mielestä. 300 + 300 = 300, 300 + mitä tahansa = 300.
Kyllä pitäisi ymmärtää ettei asiat noin mene. Ne siirtymät minenomaan kertoo että fotonin nopeus muuttuu.

Massallisista kappaleista otetaan OMG hiuikkanen, siis protoni, käytännössä valonnopeudella liikkunut massallinen kappale. Vuoden vaelluksella eroa tuli 50 nanometriä fotonin hyväksi.
Kyse oli siis massallisesta kappaleesta. No niin, otetaan alus joka liikkuu 50 km/s tuota hiukkasta vastaan meidän mittauspisteen suhteen, hiukkanen ylittää c.n, toistan massallinen hiukkanen ylittää c.n helposti.

Ja turha kiemurrella, hiukkasen nopeus on fakta, hiukkanen oli massallinen, myös fakta, jos lisätään liikkuva alus, c rikkoutuu, tämäkin on fakta.

Nopeus on suhteellista, myös valonnopeus.

Minun mielestä noin.

Mikään massallinen ei (nykyisellä fysiikan ymmärryksellä) ylitä valon nopeutta. Toisaalta, kaksi kappaletta, olkoon vaikka A ja B, voivat esim. etääntyä toisistaan siten, että niiden suhteellinen nopeus näyttää meistä olevan yli valon nopeuden. Silti A:n koordinaatistossa kappale B liikkuu alle valon nopeuden ja toisinpäin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arkkimeedees
Seuraa 
Viestejä995
ambulo
Ei hidasta ilman nopeaa.. Ei liikettä toiseen suuntaan toista liikettä toiseen suuntaan.

Käykö tämä vain massallisiin kappaleisiin?
Kun aina pitää verrata johonkin... Kun ei ole sitä eetteriä.

Onko massattomat hiukkaset sitten oma juttu sinänsä, että suhteellisuus ei päde niihin, vaan fotoni liikkuu aina sillä valonnopeudella suhteesssa mihin?

Kun otetaan vaikka se valonlähde joka liikkuu vaikka 50km/s suhteessa Maasta pois päin ja sieltä tulee sitten valoa punasiirtyneenä, onko siinä valon nopeus sama kuin valon nopeus...
ei 300km/s + 50km/s

Vai liittyykö tähän se, että valon aallonpituus vain venyy ja lähemmäs tullessa tihenee?




Kyllä se niin on, että valonnopeus on kaikkialla ja jokaisessa koordinaatistossa sama eli 300 000km/s. Liikkuva juna mittaa sekä edestä että takaa tulevalle valolle saman nopeuden. Tämä on todistettu miljardi kertaa, mutta Gossu (Goswell) ei sitä suostu uskomaan. Jotkut asiat on vain helpointa uskoa, vaikka aivot muuta väittäisivät.

Se että etäällä olevat kohteet katoavat ajan mittaan valonnopeuden saavuttamattomiin, johtuu avaruuden laajenemisesta havaitsijoiden välillä. Kun avaruuden tilavuus kasvaa, ylittää erkanemisvauhti näennäisesti valonnopeuden, vaikka koordinaatistojen suhteen se ei ylitykään.

Jotta tämä ei olisi liian yksinkertaista, liittyy tähän vielä ajan suhteellisuus. Mitä nopeammin massakohde kulkee, sitä massiivisemmaksi se nopeuden ja liike-energian kasvaessa tulee ja mitä massiivisempi se on, sitä hitaammin kulkee sen aika.

Jos nyt otetaan fotoni, joka kulkee matkallaan hyvin monenlaisten ja eri ajassa elävien koordinaatistojen läpi, niin miten sille saadaan jokaisessa koordinaatistossa sama nopeus? Tämä on hyvä kysymys.

Oletetaan että minä mittaan omassa koordinaatistossani valonnopeutta metrin mittaisella ratakiskolla. Saan tuloksen, että valo kulki metrin mittaisen matkan tietyssä ajassa. Samassa ohitseni kulkee koordinaatisto, jossa aika kulkee kymmenen prosenttia hitammin kuin omassani. Siellä oleva toinen minäni mittaa myös valonnopeuden samanlaisella ratapölkyllä ja saa tismalleen saman ajan metrin matkan kulkeneelle valolle.

Miten tämä on mahdollista, jos hänen kellonsa kulkee kymmenen prosenttia hitammin kun minun kelloni? Jos valonnopeus on kerta sama jokaisessa koordinaatistossa, niin eikö sen valon olisi pitänyt kulkea naapurikoordinaatistossa samassa ajassa kymmenen prosenttia pidemmän matkan? Niinhän sitä luulisi, mutta näin ei tapahdu. Sen sijaan ratapölkky ja metrin mitta lyhenevät sen verran, että hitaammalla kellolla saadaan valometrille sama aika. Tätä kutsutaan pituuskontraktioksi.

Vaikuttaa uskomattomalta, mutta näin on.

Sitten yksi trikkikysymys. Jos avaruusalus lähtee valovuoden päästä lähestymään kohti maata puolella valonnopeudella, niin millä tavalla sen lähestyminen havaitaan täällä?

Alus havaitaan maasta ensimmäisen kerran valovuoden päästä, jolloin sen ensimmäinen valo saapuu maahan. Nopealla kolmiomittauksella kuuaseman kanssa varmistuu, että alus lähti liikkeelle valovuoden päästä, mutta mitä ihmettä? Se näyttää lähestyvän maata valonnopeudella.

Todellisuudessa puolella valonnopeudella lähtenyt alus on jo puolessa matkassa tulossa, mutta tiedämmekö me sitä? Kun alus lopulta saapuu maahan, näyttää tosiaankin siltä, että alus on taittanut yhden valovuoden mittaisen matkan valonnopeudella. Vai näyttääkö?

Goswell
Seuraa 
Viestejä13085

Gossu, siis minä nyt vaan olen niin itsepäinen, mutta on itsepäisyyteen syykin, logiikka.

Lähdetään.

Arkkimeedees
Kyllä se niin on, että valonnopeus on kaikkialla ja jokaisessa koordinaatistossa sama eli 300 000km/s. Liikkuva juna mittaa sekä edestä että takaa tulevalle valolle saman nopeuden. Tämä on todistettu miljardi kertaa, mutta Gossu (Goswell) ei sitä suostu uskomaan. Jotkut asiat on vain helpointa uskoa, vaikka aivot muuta väittäisivät.



Juna liikuu väliaineessa, fotonin nopeus on väliaineen suhteen vakio. Väliaine taas ei liiku junan mukana, joten juna liikkuu väliaineen suhteen, valo taas liikkuu väliaineessa vakionopeudella, miten tämä(kään) esimerkki toimii sujuvasti.
No tehdäämpä koe, kiihdytetään juna nopeuksiin jossa saadaan siirtymiä havaittavaksi (tämä selventää ajatteluni kiemuroita).
Havaitsemme takaa punasiirtynyttä valoa, mitä sille fotonille on tapahtunut, se on menettänyt energiaa. Se on menettänyt energiaa, kuinka se on mahdollista jos fotonin nopeus ei kerran muutu, fotoni itsessäänhän ei todellakaan muutu minnekkään.

Minusta ainut järkevä selitys on nopeuden muutos.

Jatketaan koetta, laitetaan valot avaruuteen tyhjiön taakse, juna muutetaan maapalloksi joka liikkuu valojen suhteen, ilmakehä on väliaine. Loittonevanpuolen valo liikkuu nyt hitaammin, lähestyvän nopeammin, väliaineen rajapintaan saakka. Siinä nopeus vakiotuu molemmissa suunnissa ilmakehän sallimaan lähes c;n. Koska fotonin nopeus on osa sen energiaa, tuo ero nähdään siirtymissä, jotka havaitaan maanpinnalla, siis puna-, ja sinisiirtymät.
Väliaineen yläosat ei siis saa samaa energiaa ulos fotonista, mikä sillä on lähteensä suhteen.

Ja tähän nopeusmuutokseen on vedenpitävät perusteet.

Jos valonnopeus olisi aina vakio kaikille, spektriviivasiirtymiä ei tapahtuisi.
Perustelu.
Jos avaruuden laajeneminen aiheuttaisi esimerkiksi punasiirtymän, spektriviivat ei muuttaisi paikkaansa, vaan ne olisivat samalla paikalla kuin lähteessään, koko spektri olisi siis vain "haalistunut" punaiseen päin, viivat olisi omilla paikoillaan.

Koska ne kuitenkin muuttavat paikkaansa, ainut vaihtoehto on, että havaintopäässä havaitaan eri "taajuutta" kuin lähtöpäässä esimerkiksi näkyvänävalona. Koska fotoni ei todellakaan muutu minnekkään matkalaan tyhjyyden läpi, ainut vaihtoehto on (ikävä kyllä hyvin monille) että sen nopeuden muuttuttava.

Arkkimeedees
Se että etäällä olevat kohteet katoavat ajan mittaan valonnopeuden saavuttamattomiin, johtuu avaruuden laajenemisesta havaitsijoiden välillä. Kun avaruuden tilavuus kasvaa, ylittää erkanemisvauhti näennäisesti valonnopeuden, vaikka koordinaatistojen suhteen se ei ylitykään.



Sama saadaan aikaan yksinkertaisesti muuttamalla sen fotonin nopeutta havatsijoiden nopeuksien suhteessa. Kun loittonemisnopeus ylittää c.n, yhteys katkeaa.

Arkkimeedees
Jotta tämä ei olisi liian yksinkertaista, liittyy tähän vielä ajan suhteellisuus. Mitä nopeammin massakohde kulkee, sitä massiivisemmaksi se nopeuden ja liike-energian kasvaessa tulee ja mitä massiivisempi se on, sitä hitaammin kulkee sen aika.



Ajansuhteellisuus saadaan aikaan muuttamalla fotonin nopeutta aina havaitsijoiden nopeuden suhteen. Hitaammin liikkuva fotonivirta kun välittää sitä infoa myös hitaammin.

Mitä tulee massankasvuun nopeuden suhteen, ei toimi.Tasainen nopeus ei aiheuta minkään valtakunnan massan muutosta. Yksinkertainen perustelu.
Me, otetaan jokainen massapiste maan ympäriltä niin kauas kuin näemme, niistä jokainen mittaa meille erinopeuden, jos massa johtuisi nopeudesta, meillä pitäisi olla kaikki eri massat yhtäaikaa. No onhan näin periaatteessa, jos törmäisimme noihin kaikkiin vuorollaan nopeuseron mukaisella nopeudella, jokainen mittaa eri energian. Nopeus on todellakin se muuttuja, mutta ei se kasvata meidän massaa minnekkään täällä ennen törmäystä, vasta törmäyksessä nopeuden hidastuminen vapauttaa energiaa.

Arkkimeedees
Jos nyt otetaan fotoni, joka kulkee matkallaan hyvin monenlaisten ja eri ajassa elävien koordinaatistojen läpi, niin miten sille saadaan jokaisessa koordinaatistossa sama nopeus? Tämä on hyvä kysymys.



Tuo on jo selitetty monta kertaa, elektronien ja fotonien välinen "keskustelu" on kupletin juoni.
Sikäli näppärää koska nyt kappaleen koolla ei ole väliä, kaikki kun on atomeita koosta riippumatta..

Minun mielestä noin.

Arkkimeedees
Kyllä se niin on, että valonnopeus on kaikkialla ja jokaisessa koordinaatistossa sama eli 300 000km/s. Liikkuva juna mittaa sekä edestä että takaa tulevalle valolle saman nopeuden. Tämä on todistettu miljardi kertaa, mutta Gossu (Goswell) ei sitä suostu uskomaan. Jotkut asiat on vain helpointa uskoa, vaikka aivot muuta väittäisivät.



Aivot väittävät muuta koska ajatusvirhe.

Sen sijaan että ajattelee junaa josta ammutaan aseella eri suuntiin, kannattaa ajatella lokkia joka paskoo veteen. Lentää se sitten kumpaan suuntaan tahansa, paskan synnyttämä aalto etenee samaa vauhtia.

ambulo
Ei hidasta ilman nopeaa.. Ei liikettä toiseen suuntaan toista liikettä toiseen suuntaan.

Käykö tämä vain massallisiin kappaleisiin?
Kun aina pitää verrata johonkin... Kun ei ole sitä eetteriä.

Onko massattomat hiukkaset sitten oma juttu sinänsä, että suhteellisuus ei päde niihin, vaan fotoni liikkuu aina sillä valonnopeudella suhteesssa mihin?

Kun otetaan vaikka se valonlähde joka liikkuu vaikka 50km/s suhteessa Maasta pois päin ja sieltä tulee sitten valoa punasiirtyneenä, onko siinä valon nopeus sama kuin valon nopeus...
ei 300km/s + 50km/s

Vai liittyykö tähän se, että valon aallonpituus vain venyy ja lähemmäs tullessa tihenee?



Massa ilmaisee kuinka vaikea kappaletta on liikuttaa, eli muuttaa sen liikesuhteita.
Massattomat hiukkaset ovat virtuaalisia, eli ei niitä voi eroittaa vaikutuksistaan (ovat olemassa vasta vaikuttaessaan johonkin)

Goswell
Seuraa 
Viestejä13085
Arkkimeedees
Oletetaan että minä mittaan omassa koordinaatistossani valonnopeutta metrin mittaisella ratakiskolla. Saan tuloksen, että valo kulki metrin mittaisen matkan tietyssä ajassa. Samassa ohitseni kulkee koordinaatisto, jossa aika kulkee kymmenen prosenttia hitammin kuin omassani. Siellä oleva toinen minäni mittaa myös valonnopeuden samanlaisella ratapölkyllä ja saa tismalleen saman ajan metrin matkan kulkeneelle valolle.

Miten tämä on mahdollista, jos hänen kellonsa kulkee kymmenen prosenttia hitammin kun minun kelloni? Jos valonnopeus on kerta sama jokaisessa koordinaatistossa, niin eikö sen valon olisi pitänyt kulkea naapurikoordinaatistossa samassa ajassa kymmenen prosenttia pidemmän matkan? Niinhän sitä luulisi, mutta näin ei tapahdu. Sen sijaan ratapölkky ja metrin mitta lyhenevät sen verran, että hitaammalla kellolla saadaan valometrille sama aika. Tätä kutsutaan pituuskontraktioksi.




Mitä tulee tähän surullisen kuuluisaan pituusmuutos nopeudensuhteen ajatukseen, ei ajatus pahemmin pielessä voisi enään kosmologeilla/fyysikoilla olla, siis 9m auto 7m talliin ja ovet kiinni. Nythän on niin, että tasainen nopeus ei vaikuta tuon taivaallista pituuteen.
Kappale voi liikkua millä nopeudella tahansa, tuntee olevansa levossa, esimerkkinä vaikka me.
Me liikumme lukuisiin suuntiin tälläkin hetkellä, myös ylivalonnopeutta suhteessa jonnekkin.
Onko havaittavissa pituus tai paino muutoksia, ei ole.

Palataan tuohon ratakiskoon, lisätään yhtälöön toinen havaitsija joka liikkuu kiskon nopeudella ja havaitsee sitä samaa ratakiskoa kuin me. Varmasti on metrinmittainen kisko ja meille sitten jossain olosuhteissa ei ole..

Minusta ei jää kuin yksi mekanismi jolla tuohon päästään, fotonien nopeus suhteelliseksi.
Kun fotonien nopeus muuttuu, muuttuu myös informaation nopeus, eli informaatio saapuu hitaammin tai nopeammin.Infon lähde ehtii liikkua pidemmän tai lyhyemmän matkan fotonin matkan aikana, tämä aiheuttaa muutoksia kuvajaiseen jota havaitsemme, fotonien lähdettähän ei näe koskaan, vain sen lähettämät fotonit. Jos fotonin suhteelliset nopeudet muuttuu, vääristyy myös kuvajainen.

Se että mittaamme kuitenkin aina c.n, johtuu vain omasta atomirakenteestamme ja sen tavasta käsitellä saapuvaa fotonitulvaa.

fata morgana
Massa ilmaisee kuinka vaikea kappaletta on liikuttaa, eli muuttaa sen liikesuhteita.
Massattomat hiukkaset ovat virtuaalisia, eli ei niitä voi eroittaa vaikutuksistaan (ovat olemassa vasta vaikuttaessaan johonkin)



Jep, massa ilmaisee tuon vaikeuden, sama hiukkasten suhteellinen nopeusero tuon massan tunnun aiheuttaa. Mutta tuota noin, onko massaton hiukkanen virtuaalinen sen perusteella että sitä ei voi havaita. Esimerkiksi fotoni. Se liikkuu läpi tyhjyyden miljardeja vuosia kohtaamatta mitään, se on kuitenkin olemassa vaikka sitä ei kukaan havaitse, sen energia on siinä hiukkasessa. Vasta kun hiukkanen kohtaa halukkaan elektronin, se luovuttaa energiansa, lakkaa olemasta, ja havaitsija havaitsee tuon vapautuneen energian.

Fotonia ei voi havaita koska se ei säteile mitään, se on itse se säteily, fotoni havaitaan vasta sen kantaman energian siirtyessä. Aivan samoin gravitoni pääsee mustasta pakoon helposti, koska gravitoni juurikin aiheuttaa gravitaation.

Einheri
Sen sijaan että ajattelee junaa josta ammutaan aseella eri suuntiin, kannattaa ajatella lokkia joka paskoo veteen. Lentää se sitten kumpaan suuntaan tahansa, paskan synnyttämä aalto etenee samaa vauhtia.



Jep mutta lokki liikkuu sen aallon suhteen erinopeksilla, toinen lokki toisella nopeudella.
Toisekseen eetteriä ei etsimisestä huolimatta ole löytynyt, ei edes pienen pientä viitettä siitä.

Minun mielestä noin.

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
Goswell

Jep mutta lokki liikkuu sen aallon suhteen erinopeksilla, toinen lokki toisella nopeudella.
Toisekseen eetteriä ei etsimisestä huolimatta ole löytynyt, ei edes pienen pientä viitettä siitä.

itseasiassa, tiede tuntee eetterin varsin hyvin ja siitä on olemassa perusteellista tietoa jos joku ei vielä tiedä: Esimerkiksi:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/c ... ral%29.png

Ja toisekseen, väite että lokki liikkuu sen aallon suhteen erinopeksilla ja toinen lokki toisella nopeudella pitää täysin paikkansa. Keep on Truckin'. Kyllä tästä vielä ihan hyvä tulee.
.

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7027
ambulo

Onko massattomat hiukkaset sitten oma juttu sinänsä, että suhteellisuus ei päde niihin, vaan fotoni liikkuu aina sillä valonnopeudella suhteesssa mihin?

Fotoni voi liikkua millä nopeudella tahansa, mutta valoaalto liikkuu aina nopeudella c.

ambulo
Kun otetaan vaikka se valonlähde joka liikkuu vaikka 50km/s suhteessa Maasta pois päin ja sieltä tulee sitten valoa punasiirtyneenä, onko siinä valon nopeus sama kuin valon nopeus...
ei 300km/s + 50km/s

Siis loittonevasta tähdestä tietysti 300 000 km/s - 50 km/s. Kaiken järjen mukaan tuo pätee fotoneihin, mutta valoaalto kulkee aina vakionopeudella.

ambulo
Vai liittyykö tähän se, että valon aallonpituus vain venyy ja lähemmäs tullessa tihenee?

Punasiirtymä on nimenomaan aallon
pidentymistä.

"Punasiirtymä on ilmiö, jossa jostain kohteesta lähtevä valo muuttuu punaisemmaksi, koska valon aallonpituus muuttuu lähteen ja havaitsijan välillä.[1] Tunnetuin syy tähän on kohteen liikkuminen suurella nopeudella havaitsijasta poispäin. Punasiirtymässä havaitun valon taajuus on matalampi kuin sen alkuperäinen taajuus kohteesta lähtöhetkellä. Taajuuden aleneminen on aallonpituuden pitenemistä. Voidaankin ajatella etääntyvän kohteen "vetävän" valoaaltoja pidemmiksi spektrin pitkäaaltoiseen punaiseen päin."

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7027
Goswell

Koska ne kuitenkin muuttavat paikkaansa, ainut vaihtoehto on, että havaintopäässä havaitaan eri "taajuutta" kuin lähtöpäässä esimerkiksi näkyvänävalona. Koska fotoni ei todellakaan muutu minnekkään matkalaan tyhjyyden läpi, ainut vaihtoehto on (ikävä kyllä hyvin monille) että sen nopeuden muuttuttava.

En viitsinyt kopioida koko romaaniasi, mutta fotonien nopeus muuttuukin, jos valoa emittoiva kohde loittonee tai lähestyy. Sen sijaan valoaallon nopeus pysyy samana.

Itse kuvittelisin valonnopeuden vakioisuuden johtuvan siitä, ettei mitään fotonia tai sähkökenttää ole edes olemassa ennenkuin "joku sytyttää taskulampun". Ts ei ole mitään valmista mukana liikkuvaa kenttää, jolla olisi nopeus ja johon sitten fotoni syntyisi. Se syntyy lampun sytyttämishetkellä ja kuolee absorboituessaan. Syntyhetkellä on sama, mitä nopeutta ja mihin suuntaan lähtöpaikka liikkuu.

Goswell
Seuraa 
Viestejä13085
Ertsu
En viitsinyt kopioida koko romaaniasi, mutta fotonien nopeus muuttuukin, jos valoa emittoiva kohde loittonee tai lähestyy. Sen sijaan valoaallon nopeus pysyy samana.



Aivan helvetin loistavaa, tästä on joskus aiemminkin ollut puhetta kanssasi, noin ´kymmenen kertaa kaiketi, .

Mutta nyt vasta,(anteeksi), ymmärsin mitä tarkoitat, luulisin, tarkoitatko valoaallolla materian sisäsistä "valon"etenemistä, jos tarkoitit olen samaa mieltä, samoin fysiikka(luulisin). "Valoaalto" liikkuu väliaineessa samalla nopeudella, vapaana fotoni viilettää lähteensä määräämällä nopeudella..

Tarkkaanottaen fotoni siellä väliaineessa liikkuu nopeudella c, mutta jatkuvat fotonin tuhoutumiset ja syntymiset hidastavat sitä "kaukaa" katsoen jopa niin paljon, että nopea juoksia ehtii valoanopeammin kappaleen toiseen päähän.

Astronomy
itseasiassa, tiede tuntee eetterin varsin hyvin ja siitä on olemassa perusteellista tietoa jos joku ei vielä tiedä:



Tuo on ihan pikkuisen toinen eetteri, on kyllä erittäin tuttu aine aloittelevan peroskeräilijän perhosten lopetuskeinona joskus kauan kauan sitten..Sittemmin siirryttiin kloroformiin.

Minun mielestä noin.

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
Ertsu
Goswell

Koska ne kuitenkin muuttavat paikkaansa, ainut vaihtoehto on, että havaintopäässä havaitaan eri "taajuutta" kuin lähtöpäässä esimerkiksi näkyvänävalona. Koska fotoni ei todellakaan muutu minnekkään matkalaan tyhjyyden läpi, ainut vaihtoehto on (ikävä kyllä hyvin monille) että sen nopeuden muuttuttava.

En viitsinyt kopioida koko romaaniasi, mutta fotonien nopeus muuttuukin, jos valoa emittoiva kohde loittonee tai lähestyy. Sen sijaan valoaallon nopeus pysyy samana.

Jees. Juuri näin. Jatka! Lisää tietoa saa täältä:
http://www.ktol.fi/

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Goswell
Seuraa 
Viestejä13085
Ertsu

Punasiirtymä on nimenomaan aallon
pidentymistä.

"Punasiirtymä on ilmiö, jossa jostain kohteesta lähtevä valo muuttuu punaisemmaksi, koska valon aallonpituus muuttuu lähteen ja havaitsijan välillä.[1] Tunnetuin syy tähän on kohteen liikkuminen suurella nopeudella havaitsijasta poispäin. Punasiirtymässä havaitun valon taajuus on matalampi kuin sen alkuperäinen taajuus kohteesta lähtöhetkellä. Taajuuden aleneminen on aallonpituuden pitenemistä. Voidaankin ajatella etääntyvän kohteen "vetävän" valoaaltoja pidemmiksi spektrin pitkäaaltoiseen punaiseen päin."




Funtisikaapas nyt mikä on, tai voisi olla valoaalto. Fotoni hiukkasena on selvä, hiukkasmainen energiapaketti.
Mikä voi olla aalto? Ei poijaat per...le, ei siellä ole mitään säikeitä mitkä venyy, ehei, sen paremmin kuin aaltoilevaa väliainettakaan..
Koitetaan jotakin muuta.

Siniaallolla on nollataso ja huipputaso energiassa, voi aivan hyvin ajatella että huipputasolla fotonin energia vapautuu fotonin luovuttaessa energiansa, välillä energiaa ei tule, sitten taas tulee jne. Toisinsanoen hiukkasia saapuu tasaisin välein.

No kuinka hiukkasia voi saapua tasaisin välein, aivan selvää on, että tuolla ulkona mitään selkeää taajuutta ei ole edes olemassa, fotoneita on aivan liikaa, avaruuden havaittavat lähteen liian kaoottisia, auringoista puhutaan..

Taajuus muodostuu vasta havaitsijassa, havaitsijan oman elektronikuoren rajoitteista fotonien välityksessä eteenpäin havaitsijan materissa. Elektroni voi vastaanottaa vain yhden fotonin kerrallaan, uuden voi vastaanottaa vasta, kun edellisen energiasta on päästy eroon, tämä on taajuus.

Kuinka tuo taajuus tehdään aivan pilkulleen on selitetty ainakin kaksikertaa kiikkustuolikosmologin hengentuotteiden ulostuksen seassa..
Merkillistähän se on, että kuvaamallani tavalla selitetään, a spektiviivasiirtymät täysin oikein, b puna- ja sinisiirtymät oikein, sekä c taajuusmuutoskin näyttäisi menevän juuri oikein.
Ja kaikissa noissa yhteinen tekijä on muuttuva fotonin nopeus havaitsijan suhteen.
Hyvin hyvin merkillistä.

Minun mielestä noin.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat