Seuraa 
Viestejä45973

Eikö se näin mene...

... koulussa on enimmäkseen aineita, joissa täytyy muistaa asiat ulkoa, ellei sitten oteta lukemista jne... jotka täytyy oppia, mutta historia, äidinkieli, kielet jne..

Itse ainakin muistan, ne jotka muistivat parhaiten asioita, pääsivät vähemmällä + pärjäsivät paljon paremmin kuin muut.

onko tämä mielestäsi yhtään väärin?
Saat koulusta paperin, joka kertoo miten hyvä olet muistamaan asioita, eikö sitä varten ole tietokoneet? Eikö olisi parempi, jos opeteltaisiin käyttämään sitä tietokonetta?

Kommentit (16)

Niin mitä sitä mitään opettelemaan kun on wikipediakin.....

Valelääkärikin toimi kun mikäkin mestari katsomalla netistä ohjeita vaan...

idiotus
Seuraa 
Viestejä1907

Niin... sen puute vaatii sitten enemmän työtä.

Minulla ei ole erityisen hyvä ulkomuisti. Olen sinne ahtanut kuitenkin väkisin kovalla vaivalla jaksollisen järjestelmän, valtiot ja niiden pääkaupungit (kartalta) ja kasan vakioita.
Biokemia ei oikein jaksanut sen ulkoaopettelun vuoksi kiinnostaa sivuainekokonaisuudeksi asti.

Onhan sellainen valokuvamuisti vähän kadehtittava ominaisuus.
Aika uskomaton kaveri oli tuo Kim Peek
http://www.youtube.com/watch?v=k2T45r5G3kA
Käytti vasempaa silmää vasemman sivun lukemiseen ja samaan aikaan oikealla luki sitä oikeanpuolista ja muisti lähes kaiken. Enpä silti tuota tilaa pysty kadehtimaan.

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

In porto perse vitulus est.

Rousseau: "tämä keskustelufoorumi saattaa aiheuttaa itsetuhoisuutta, käytettävä vain hoitohenkilökunnan valvovan silmän alla ja/tai hyvin lääkittynä".

Varoitus! Saatan leikkiä välillä paholaisen asianajajaa jopa tiedostamatta sitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Niin..

Ihmistä ei ole tarkoitettu muistamaan tsiljoonaa asiaa ulkoa...
hyvä esimerkki ovat juuri nuo savant ihmiset... Saisivat aika helpolla kymppejä koulusta, mutta olisiko heistä sitten presidenteiksi tai insinööreiksi.

Keijona
Seuraa 
Viestejä14240

Niin, kasvuympäristön vaikutus ihmiseen tiedetään. Hyvässä ympäristössä kasvaa hyviä ihmisiä, kun taas pahassa pahoja. 

Mites onkos hyvä sää ?

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Ab Surd Oy
Seuraa 
Viestejä11762

Muistini on surkea yksityiskohdissa eli ulkoaopeteltavissa asioissa.kokonaisuuksia muistan paremmin ja päättelen asioita. Yritän muistaa vain pienimmän tarvittavan määrän aisoita ja johtaa ymmärryksen kautta loput. Laskin ja google hoitaa loput.

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä22460

admin kirjoitti:
Eikö se näin mene...

... koulussa on enimmäkseen aineita, joissa täytyy muistaa asiat ulkoa, ellei sitten oteta lukemista jne... jotka täytyy oppia, mutta historia, äidinkieli, kielet jne..

Itse ainakin muistan, ne jotka muistivat parhaiten asioita, pääsivät vähemmällä + pärjäsivät paljon paremmin kuin muut.

onko tämä mielestäsi yhtään väärin?
Saat koulusta paperin, joka kertoo miten hyvä olet muistamaan asioita, eikö sitä varten ole tietokoneet? Eikö olisi parempi, jos opeteltaisiin käyttämään sitä tietokonetta?

Joo..jos osaat muistista piirtää rembrantin tai da vincin mestariteokset olet hyvä piirtämään. Jos osaat kenttäyhtälöt ulkoa ole hyvä suhtiksessa.

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Ab Surd Oy
Seuraa 
Viestejä11762

AI niin. Unohdin varsinaisen vastauksen. Koulumenestykseni oli silti aika hyvä. Sellainen kasipuolikkaan oppilas olin melko nollapanostuksella peruskoulussa ja lukiossa. Yo-kirjoituksissa vähän parempi tulos kun hieman luinkin ja siinä mitattiin kertynyttä kumulatiivista oppia ja soveltamistaitoa enemmänkin kuin yhden kurssin skoopin detaljien muistamista. Enemmänkin ulkoaoppijilla eli muistin varaan rakentavalla on vaikeaa. Vaaditaan työtä paljon ja silti pää voi tursua pian virattomiksi vanhenneita irtotiedonmurusia ilman järkevää hyötykäyttöä.

Keijona
Seuraa 
Viestejä14240

Lainaus:
Niin, kasvuympäristön vaikutus ihmiseen tiedetään. Hyvässä ympäristössä kasvaa hyviä ihmisiä, kun taas pahassa pahoja. 

Mites onkos hyvä sää ?

Tuolla tietenkin tarkoitetaan sitä, että kun Suomessakin on usein sellaisia "kovia jätkiä" tai "pahiksia" Niin ei ole omaa ansiota sellainen, vaan ihan vaan ympäristön aiheuttamaa ja olosuhteiden luomaa käytöstä. Ironista ja paradoksaalista tietenkin on että kuvitellaan pahistelemalla saavuttavan hyvä olotila.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Keijona
Seuraa 
Viestejä14240

Kun täällä nyt avaudutaan opiskelutaustasta, niin luokkan priimushan on helppo olla, muistaa vaan mitä opetetaan ja kertoo sen kokeissa ja kun kysytään. Joten kun peruskoulun kunnolla, niin ei muuta arvitse tai tulisi edes kiinnostaa,  aikaansa kouluissa haaskata ja ryhtiään tai näköään pilata.  luonnollisesti tyhmemmät tietysti joutuu pidempää opiskelemaan, että edes  samalle tasolle pääsisivät.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

wisti
Seuraa 
Viestejä14793

Ns. nippelitietoa halveksitaan ja korostetaan ”laajempia kokonaisuuksia”. Siinä vain tahtoo helposti käydä niin, että se kokonaisuus pitäisi rakentaa jostain, mitä ei ole olemassakaan. Niinpä nippelitiedon omaava tuntee jonkin verran kasveja ja osaa nimetä niitä. Laajempien kokonaisuuksien hallitsija osaa sanoa viisaasti, että kasveja on hyvin erilaisia. Nippelitiedon omaaja tietää, että Goethe oli saksalainen runoilija. Ei-nippelimieskin voi näyttää osaamistaan ja googlettaa c:n, g:n tai k:n kohdalta.

Ab Surd Oy
Seuraa 
Viestejä11762

wisti kirjoitti:
Ns. nippelitietoa halveksitaan ja korostetaan ”laajempia kokonaisuuksia”. Siinä vain tahtoo helposti käydä niin, että se kokonaisuus pitäisi rakentaa jostain, mitä ei ole olemassakaan.

Onko hyviä esimerkkejä tällaisista kokonaisuuksista?

wisti kirjoitti:
Niinpä nippelitiedon omaava tuntee jonkin verran kasveja ja osaa nimetä niitä. Laajempien kokonaisuuksien hallitsija osaa sanoa viisaasti, että kasveja on hyvin erilaisia.

En minä sanoisi että kyse on halveksunnasta. Itse ainakin suorastaan kadehdin ihmisiä, joilla nippelit tarttuvat mieleen. Tottakai niitä nippeleitä tarvitaan aina konkretisoimaan yhtään mitään ja myöskin niiden kokonaisuuksien rakennusaineiksi. Mutta ero on enemmänkin sen kaltainen, että nippelispesialisti laatii tuhatrivisen luettelon tuntemistaan kasveista tuntomerkkeineen. Kohdatessaan maastossa kasvin, hän alkaa käydä listaa läpi yksi kerrallaan ja poimii sitten ensimmäisen sopivan tai parhaiten vastaavan kasvin. Kokonaisuuksien hallitsija hahmottaa kasvien luokittelukaavion ja/tai sukulaisuussuhteet ja lähtee johtamaan ylhäältä päin luokittelua kohti tarkkaa lajimääritystä ja jossain vaiheessa sitten tonkii kasvikirjasta sen tarkan alalajin, jos ei satu muistamaan. Käytännön hommissa molempia tarvitaan, mutta kyse on siis siitä, mikä on ensisijainen tai luontainen tapa käsitellä tietoa. 

Haittapuolia kummassakin varmaankin on Ensinnäkin että nippelilistaa on mahdoton soveltaa, koska puuttuu se yhtenäinen kehysmalli, johon voi asettaa uudet havainnot tai josta johtaa uutta tietoa. Tuntematon listan ulkopuolinen laji jää mysteeriksi eikä siitä osaa sanoa mitään. Kokonaisuuden hahmottava pystyy päättelemään tuntemattomastakin lajista jonkin suppean ryhmän, johon se kuulunee ja ehkä ekstrapoloimaan millaisia ominaisuuksia sillä voisi olla ja miten sitä voisi käyttää jne. Toisaalta kokonaisuuden hahmottaja on aina paljon riippuvaisempi ulkopuolisesta tietolähteestä ja menetelmä on ehkä myös hidas.

Erilaisuutta nämä pikemminkin ovat, ei paremmuutta toiseen nähden. Oleellista on tiedostaa asia. Joskus näissä ei ole mitään oleellista eroa. Esimerkiksi päässälasku sujuu sekä ulkoaopitulla kertotaululla, että jollain analyyttisella tavalla laskea lukujen tulo. Usein jokin hybriditapa voi toimia myös, eli opettelee ulkoa jotain avaintuloja ja niistä johtaa loput. Karkeasti yleistäen arkisissa ja nopeiden tilanteiden asioissa ulkoaoppiminen on tehokkainta, mutta mutkikkaissa ja harvinaisissa tapauksissa ei. 

wisti kirjoitti:

Nippelitiedon omaaja tietää, että Goethe oli saksalainen runoilija. Ei-nippelimieskin voi näyttää osaamistaan ja googlettaa c:n, g:n tai k:n kohdalta.

Miten googletetaan c:n tai g:n tai k:n kohdalta?

ID10T
Seuraa 
Viestejä5356

Vierailija kirjoitti:
Niin..

Ihmistä ei ole tarkoitettu muistamaan tsiljoonaa asiaa ulkoa...
hyvä esimerkki ovat juuri nuo savant ihmiset... Saisivat aika helpolla kymppejä koulusta, mutta olisiko heistä sitten presidenteiksi tai insinööreiksi.

Savanteista tulee mieleen "sademies", joka muisti kaiken, mutta oli silti täysi tomppeli. Ei se pelkkä asioiden muistaminen auta yhtään mitään, jos muistamiaan asioita joutuu vähääkään soveltamaan. Historia on oppiaineena pitkälti vuosilukujen ja nimien muistamista, mutta jonkinlaista analyysia muistan itsekin joutuneeni laatimaan historian kokeissa koulussa.

Keijona
Seuraa 
Viestejä14240

CTRL+V

Tieto ja viisaudet on opittuja, älykyys perittyä.

Kenestä tahansa voi tulla viisas, kirjanoppinut treenaamalla muistitekniikoita, sitten  tapetoida seinät tittelidiplomeilla ja kuvitella omahyväisyydessään että kun on enemmän ja kovempi pyrkyry, niin olisi myös enemmän älykäs. Vaikka todellisuudessa on pelkkä muiden juttuja toisteleva puhelinpylväs.

Viisaudet ovat  pääasiassa sidoksissa aikaan ja paikkaa, se mikä oli viisasta joskus jossai ei ole viisasta enää, joten viisaudet ovat kuin muoti. Kyllähän ne muodinperässä juoksijat tiedetään, goldiggreitä ja itsekeskeisiä pyrkyreitä, huonoitsetuntoisia  kiipijöitä joiden itsetunto on omassa mielikuvituksessa olemassaolevien  "huonompien", muiden ihmisten  varassa.

Älykkyys on lahja, opit, viisaudet ja tittelit pyrkyröinnin ja itsekeskeisyyden tulos.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Ab Surd Oy
Seuraa 
Viestejä11762

ID10T kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin..

Ihmistä ei ole tarkoitettu muistamaan tsiljoonaa asiaa ulkoa...
hyvä esimerkki ovat juuri nuo savant ihmiset... Saisivat aika helpolla kymppejä koulusta, mutta olisiko heistä sitten presidenteiksi tai insinööreiksi.

Savanteista tulee mieleen "sademies", joka muisti kaiken, mutta oli silti täysi tomppeli. Ei se pelkkä asioiden muistaminen auta yhtään mitään, jos muistamiaan asioita joutuu vähääkään soveltamaan. Historia on oppiaineena pitkälti vuosilukujen ja nimien muistamista, mutta jonkinlaista analyysia muistan itsekin joutuneeni laatimaan historian kokeissa koulussa.

Se, että mitenkä ne konkreettiset nippelit liittyvät toisiinsa ja kuinka ja millainen kokonaisuus niistä muodostuu. Savantit eivät kykene siihen, he eivät esimerkiksi osaa yhdistää muutaman vuoden sisään tapahtuneita erillisiä historian merkkipaaluja kokonaisuudeksi, jolla on jokin selkeä juoni, esimerkiksi eri valtioiden tai johtajien omat pyrkimykset ja näiden välinen ristiriita ja siihen liittyvä kieroilu, sopimukset, liittoutumat, petkutukset, aggressiot jne. Ekan tason ymmärtämistä on yhdistellä pisteet ja täyttää tyhjät välit ja tulkita syitä yksille tapahtumille toisista johtuen ja niiden perusteella itse lisää kehittäen. Mutta on vielä muitakin tasoja. Ekan tason konkreettista aikajanaa kuvaavasta juonikerroksesta voidaan mennä ylemmälle tasolle, olkoon se vaikkapa jonkinlainen metataso. Siellä voidaan kehitellä suurisuuntaisempia tulkintoja, joissa yhdistellään eri historiantapahtumien tulkinnoista laajempia kokonaismalleja. Vaikkapa monista eri sodista eri aikoina ja eri paikoissa voidaan laatia jonkinlaista historian yleisteoriaa, jossa luodaan käsitteitä kuten sotilaallinen strategia, hajota-ja-hallitse, luokkataistelu, mitä tahansa. Tässä voi tapahtua domain-siirtymiä eri tieteenaloillekin ja asia limittyy moneen suuntaan monin tavoin. Mutta edistyneemmät asiantuntijat yleensä joutuvat operoimaan vähintään tällä tasolla, koska se antaa työkalut soveltaa. Jos esimerkiksi kohdataan uusi konflikti maailmassa tai törmätään uusiin aineistoihin jostain menneestä, niin jonkinlainen metatason ymmärrys asiakokonaisuuksista ja niissä vaikuttavista suhteista auttaa päättelemään mahdollisia kehityssuuntia tai ratkaisemaan isompiakin tietoaukkoja puutteellisesta datasta. Varmaankin voi olla vielä muitakin tasoja tämän päällä, tai onkin, mutta en jaksa nyt ajatella niin mutkikkaita. 

wisti
Seuraa 
Viestejä14793

Ab Surd Oy kirjoitti:
wisti kirjoitti:
Ns. nippelitietoa halveksitaan ja korostetaan ”laajempia kokonaisuuksia”. Siinä vain tahtoo helposti käydä niin, että se kokonaisuus pitäisi rakentaa jostain, mitä ei ole olemassakaan.

Onko hyviä esimerkkejä tällaisista kokonaisuuksista?

wisti kirjoitti:
Niinpä nippelitiedon omaava tuntee jonkin verran kasveja ja osaa nimetä niitä. Laajempien kokonaisuuksien hallitsija osaa sanoa viisaasti, että kasveja on hyvin erilaisia.

En minä sanoisi että kyse on halveksunnasta. Itse ainakin suorastaan kadehdin ihmisiä, joilla nippelit tarttuvat mieleen. Tottakai niitä nippeleitä tarvitaan aina konkretisoimaan yhtään mitään ja myöskin niiden kokonaisuuksien rakennusaineiksi. Mutta ero on enemmänkin sen kaltainen, että nippelispesialisti laatii tuhatrivisen luettelon tuntemistaan kasveista tuntomerkkeineen. Kohdatessaan maastossa kasvin, hän alkaa käydä listaa läpi yksi kerrallaan ja poimii sitten ensimmäisen sopivan tai parhaiten vastaavan kasvin. Kokonaisuuksien hallitsija hahmottaa kasvien luokittelukaavion ja/tai sukulaisuussuhteet ja lähtee johtamaan ylhäältä päin luokittelua kohti tarkkaa lajimääritystä ja jossain vaiheessa sitten tonkii kasvikirjasta sen tarkan alalajin, jos ei satu muistamaan. Käytännön hommissa molempia tarvitaan, mutta kyse on siis siitä, mikä on ensisijainen tai luontainen tapa käsitellä tietoa. 

Haittapuolia kummassakin varmaankin on Ensinnäkin että nippelilistaa on mahdoton soveltaa, koska puuttuu se yhtenäinen kehysmalli, johon voi asettaa uudet havainnot tai josta johtaa uutta tietoa. Tuntematon listan ulkopuolinen laji jää mysteeriksi eikä siitä osaa sanoa mitään. Kokonaisuuden hahmottava pystyy päättelemään tuntemattomastakin lajista jonkin suppean ryhmän, johon se kuulunee ja ehkä ekstrapoloimaan millaisia ominaisuuksia sillä voisi olla ja miten sitä voisi käyttää jne. Toisaalta kokonaisuuden hahmottaja on aina paljon riippuvaisempi ulkopuolisesta tietolähteestä ja menetelmä on ehkä myös hidas.

Erilaisuutta nämä pikemminkin ovat, ei paremmuutta toiseen nähden. Oleellista on tiedostaa asia. Joskus näissä ei ole mitään oleellista eroa. Esimerkiksi päässälasku sujuu sekä ulkoaopitulla kertotaululla, että jollain analyyttisella tavalla laskea lukujen tulo. Usein jokin hybriditapa voi toimia myös, eli opettelee ulkoa jotain avaintuloja ja niistä johtaa loput. Karkeasti yleistäen arkisissa ja nopeiden tilanteiden asioissa ulkoaoppiminen on tehokkainta, mutta mutkikkaissa ja harvinaisissa tapauksissa ei. 

wisti kirjoitti:

Nippelitiedon omaaja tietää, että Goethe oli saksalainen runoilija. Ei-nippelimieskin voi näyttää osaamistaan ja googlettaa c:n, g:n tai k:n kohdalta.

Miten googletetaan c:n tai g:n tai k:n kohdalta?


Cööthe, Kööthe tai Gööthe.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat