Nightwishin laulaja Floor Jansen kohtaamassa tiktaalikia, muinaiskalaa, joka pystyi punnertamaan. Kuvakaappaus kappaleen Endless forms most beautiful virallisesta musiikkivideosta.
Nightwishin laulaja Floor Jansen kohtaamassa tiktaalikia, muinaiskalaa, joka pystyi punnertamaan. Kuvakaappaus kappaleen Endless forms most beautiful virallisesta musiikkivideosta.

Tervetuloa huimalle pyhiinvaellusmatkalle omiin juuriimme.

Evoluution yleistajuistamisessa on tänä vuonna tullut apuun sinfoninen metalli. Parhaillaan Amerikan-kiertueella oleva Nightwish julkaisi eilen kappaleestaan Endless forms most beautiful musiikkivideon, joka on tekstitetty. Se auttaa seuraamaan laulun huimaa sukellusta omaan muinaisuuteemme englantilaisen evoluutiobiologin Richard Dawkinsin mainion kirjan The ancestor’s tale hengessä.

Dawkinsin kirja on eräänlainen pyhiinvaellus: ”A pilgrimage to the dawn of life”, kuten jo teoksen alaotsikko kertoo. Dawkins sanoo ottaneensa rakenteeseen idean 1300-luvulla eläneen englantilaisen Geoffrey Chaucerin klassikosta Canterburyn tarinoita. Siinä kerrotaan erilaisten ihmisten aiemmista vaiheista heidän yhteisellä vaelluksellaan pyhimyshaudalle Canterburyyn.

Dawkinsin versiossa nykyisen eliökunnan edustajat lähtevät lähisukuisten ryhminä vaeltamaan kohti yhteistä evolutiivista muinaisuutta. Vaelluksen näkökulma on meissä nykyihmisissä: muut eliöryhmät liittyvät joukkoomme sitä mukaa kuin peruutamme siihen esihistorian vaiheeseen, jossa elää viimeinen yhteinen kantamuotomme.

Peruutusnäkökulman Dawkins kertoo valinneensa siksi, että se on tieteellisin, biologisesti järkevin kulma. Evoluution näkee jälkiviisaudella, mutta eteenpäin sitä ei voi ennustaa, koska evoluutiolla ei ole ennalta määräytynyttä suuntaa.

Sopeutumiskyky jatkuvasti muuttuvaan ympäristöön ratkaisee, mihin evoluutio milloinkin vie, ja jos muutokset olisivat olleet hiemankin erilaisia, tulokset voisivat olla jotain aivan muuta kuin nyt. Omana aikanaan kukin laji, joka pärjää, on sopeutunut silloisiin oloihin, ei välimuoto kohti jotain tulevaa. Kala, joka alkoi kävellä, ei halunnut siirtyä tulevaisuudessa maalle vaan sopeutui aikansa matalikkojen oloihin.

Samaan aikaan kuitenkin pätee se, että kukin laji, jollei kuole sukupuuttoon, muodostuu välimuodoksi entiselle ja jollekin tulevalle. Tämä pätee meihin nykyihmisiinkin. Kaukaisen tulevaisuuden näkökulmasta olemme olleet välimuotoja, jollemme ole kuolleet sukupuuttoon jälkeläisiä jättämättä.

Kun Dawkins käynnistää aikakoneensa, ensimmäisessä sukupuun muinaishaarassa meidät kohtaavat simpanssit, toisessa gorillat ja kolmannessa orangit. Tällöin ollaan vielä puun oksiston äärimmäisissä kärkihaaroissa, ja siksi aluksi tapaamme aivan lähilajeja. Runkoa kohti edettäessä vauhti kuitenkin kiihtyy nopeasti ja kohdattavat tulevat yhä erilaisemmiksi. 11. tapaamisessa kohtaamme esimerkiksi virtahepoja ja 26. jo heinäsirkkoja. Lopulta tarvitaan vain 39 kohtaamista, jotta päästään nykyihmisestä bakteereihin.

Kohtaamisia Dawkins nimittää sanalla rendezvous. Vastaavasti sanoilla ”unfolding rendezvous” johdattaa laulun kuuntelijaa Tuomas Holopaisen sanoitus.

Nightwishin jäsenet ovatkin haastatteluissa kertoneet, että tämä kappale ja koko samanniminen tämänkeväinen albumi juontavat säveltäjä-sanoittaja-kosketinsoittaja Tuomas Holopaisen kiinnostuksesta Dawkinsin kirjoihin.

(Basisti Marco Hietala vitsaili Youtubessa näkemässäni kiertueen ensikonsertissa, että kappaleen nimi voisi yhtä hyvin viitata maahantulotarkastuksen loputtomaan lomakkeentäyttöön.)

Dawkins itsekin saatiin mukaan projektiin, niin että esimerkiksi tässä videoversiossa laulun alkuun on sijoitettu Dawkinsin lukema sitaatti evoluutioteorian isän Charles Darwinin Lajien synty -kirjan lopusta: ”From so simple a beginning endless forms most beautiful and most wonderful have been, and are being, evolved.

Juuri rendezvous’n mainitsemisen edellä laulunsanoissa käväistään Dawkinsin pyhiinvaellusmatkan 8. tapaamisessa: ”look at yourself in the eyes of aye-aye”. Silloin olemme edenneet ihmisapinoista ja apinoista jo puoliapinoihin ja meitä pällistelee muun muassa ai-ai  eli sormieläin, madagaskarilainen öisten metsien kiipeilijä.

Laulussa  seuraavaksi tervetulleeksi toivotetaan ”the shrew that survived”. Shrew eli päästäinen saattaisi viitata kaikkien nykynisäkkäiden viimeiseen yhteiseen kantamuotoon, päästäismäiseen alkunisäkkääseen, joka eli dinosaurusten alkuaikoina ja jota Dawkins muistelee 15. kohtaamisessa.

Tove Jansson -fanina kuitenkin mieluummin ajattelen, että laulussa shrew viittaisi kädellisten kantamuotoihin, puupäästäisen eli tupaijan (tree shrew) kaltaisiin otuksiin, joita kättelemme jo Dawkinsin 9. tapaamisessa. Omissa mielikuvissani nimittäin yhdistän aina nuo puissa vilistäneet pikkuruiset ja pitkähäntäiset esivanhempamme muumipeikkojen esi-isään, jonka Muumipeikko kohtaa yksin valvoessaan kirjassa Taikatalvi

Sitten pääsemmekin jo vetisiin juuriimme laulun kohdassa ”to see the tiktaalik take her first walk”. Tiktaalik oli kala, joka eli 375 miljoonaa vuotta sitten, ja sillä oli kalaksi melko maaeläinmäisiä ominaisuuksia: krokotiilimäisen litteä kallo, kääntyvä niska ja kyky punnertaa lihaksikkailla rintaevien varsilla.

Tiktaalikin fossiilin löysi kollegoineen yhdysvaltalainen paleontologi Neil Shubin Kanadan Ellesmerensaaresta 2000-luvun alussa. Shubin kertoo fossiilista ja sen kytköksistä itseemme mainiossa kirjassaan Your inner fish. Dawkinsin kirjassa varsieväiset kalat tavataan 19. kohtaamisessa.

Laulun kohta ”witness the birth of flight” voi viitata moneenkin kohtaamiseen, sillä eriasteinen lentokyky on kehittynyt eläinkunnassa moneen kertaan. Kädellisten lähisukulaiset kaguaanit (9. kohtaaminen yhdessä puupäästäisten kanssa) ovat liitäjiä, lepakot (11. kohtaaminen) räpyttelijöitä. Lentäminen on nisäkkäillä jopa yllättävän tavanomainen ominaisuus, sillä lajimäärältään lepakot kuuluvat runsaimpiin nykynisäkkäisiin.

Näkyvimpiä päivätaivaan lentäjiä ovat linnut (16. kohtaaminen), jotka tiukan polveutumishistoriallisesti eli kladistisesti luokitellen ovat lentäviä dinosauruksia. Liitäjiä kuuluu myös 16. kohtaamisen ryhmiin liskot ja käärmeet (unohtamatta niiden räpytteleviä muinaisserkkuja lentoliskoja) sekä viuhkaeväisiin kaloihin (20. kohtaaminen).

Kaikkein varhaisimmat lentäjät lienevät kuitenkin olleet lentäviä hyönteisiä (26. kohtaaminen).

Laulussa mainitaan myös ruohonkorsi ”blade of grass” sekä havupuu ”father pine”, jotka liittyvät pyhiinvaellukseen muiden kasvien myötä 36. kohtaamisessa.

Tiuhimmaksi laulun tieteellinen termistö tiivistyy kohdassa, jossa Nightwishin nykyinen kultakurkku Floor Jansen laulaa ”deeper down in Panthalassa a eukaryote finds her way”. Sen ymmärtääkseen pitää tuntea biologian ohella myös geologista historiaa.

Panthalassaksi nimitetään Tyyntämerta edeltänyttä suurta muinaismerta, joka alkoi muodostua jo monisoluisten eliöiden alkuaikoina ja vielä esinisäkkäiden ja varhaisten dinosaurusten aikana ympäröi supermanner Pangaiaa. Panthalassan syvyyksissä monimuotoistuivat ja sieltä alkoivat valloittaa maata kaikki eukaryootit eli aitotumaiset. Niihin kuulumme me ja kaikki monisoluiset eli paljain silmin näkyvät nykyeliöt.

Merkittävä osa nykyisistäkin aitotumaisista on kuitenkin mikroskooppisia yksisoluisia, ja sellaisista ryhmämme tietysti alkuaan kehittyi. Siihen vaiheeseen päästään 37. kohtaamisessa.

Sopivasti laulussa esiintyy myös ”Mother Eve”, jonka tulkitsen raamatullisen sijasta biologisesti kaiken nykyisen elämän yhteiseksi esiäidiksi. Tämä viimeinen yhteinen kantamuoto eli last universal common ancestor esiintyy lyhenteellään ”LUCA” myös saman Nightwish-levyn toisessa kappaleessa: komeassa biologisessa rockoopperassa The greatest show on Earth. Siitä kirjoitin aiemmassa postauksessani.

Kommentit (2)

MrKAT
Liittynyt16.3.2005
Viestejä2264

Seura 17/2015:ssa..

 http://seura.fi/2015/04/23/nightwish-uudella-tiella/

..vihjataan että jäsen Troy Donockley olisi nimenomaan ohjannut Holopaisen kiinnostuksen Dawkinsiin ja evoluutioon, mutta sitten sanotaan että tarkemmin tietoa nettiseurassa (seura.fi) ja sitä en pääsekään näkemään koska lisämaksumuuri..   (#¤%#¤¤¤#%)#).

Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU

ksuomala
Liittynyt30.3.2014
Viestejä1636

Luin aluksi tuon otsikon että "Nightwish, Dawkins ja TikTak" . Hetken aikaa ihmettelin että miten tuo viimeksi mainittu liittyy asiaan :)

Seuraa 

Tieteen tykkääjä

Petri Riikonen on Tiede-lehden toimitussihteeri ja mikrobiologi, jota kiinnostaa elämä, maailmankaikkeus ja kaikki. Hän etsii tieteestä hyötyjä ja iloja.

Teemat

Blogiarkisto