Seuraa 
Viestejä478

:)

Paljon mahtuu maailmaan ja tämäkin,,siis fysiikan perusasia,,eli luonnonvakio.

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

Sivut

Kommentit (133)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Spanish Inquisitor Jr
Seuraa 
Viestejä2620

MooM kirjoitti:
Kai se on uskottava, kun noin vakuuttavalla grafiikalla perustellaan.

Minäkin meinasin pudota tuolilta, kun tuon luin läpi. Siinä on todella hienosti löydetty yksi fysiikan peruslaki ja se on perusteltu vastaansanomattomasti.Tuohon ei voi vastata muuten kuin polvistua kunnioituksesta.

Tämäkin peruslaki on lienee peräisin Niuvanniemen Yliopiston fysiikan laitokselta, josta valtaosa Suomen tieteen uudistajista ovat kotoisin.

Vanha nimimerkki Spanish Inquisitor uudelleensyntyneenä.

derz
Seuraa 
Viestejä2431

Ihmeellistä että silti esim. syklotronikiihdyttimissä magneettikentän voimakkuutta joudutaan lisäämään ihan kuin hiukkasten massa jotenkin kasvaisi suurestikin niiden lähestyessä valon nopeutta... täytyy kai tämäkin ilmiö lakaista maton alle ilkeiden tiedemiesten suurena kusetuksena.

:));)):));;)::);;)

∞ = ω^(1/Ω)

Tulkuri.
Seuraa 
Viestejä478

derz kirjoitti:
Ihmeellistä että silti esim. syklotronikiihdyttimissä magneettikentän voimakkuutta joudutaan lisäämään ihan kuin hiukkasten massa jotenkin kasvaisi suurestikin niiden lähestyessä valon nopeutta... täytyy kai tämäkin ilmiö lakaista maton alle ilkeiden tiedemiesten suurena kusetuksena.

:));)):));;)::);;)

:)

Kappaleen liikuttamiseksi nopeampaa tarvitaan enemmän voimaa,,totta kai joudutaan silloin voimakkuutta lisäämään. Silti itse kappaleen ominaisuus ei muutu, sen massa on sama.

Lepomassa on kappaleen oma massa.

Liikkeessä kappaleen oma massa pysyy samana, mutta ns. laskennallinen liikemassa kasvaa.

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

Goswell
Seuraa 
Viestejä13341

Ihan oikein on.  Massa on vakio, mutta massalla on painossa "pientä" hajontaa riippuen siitä missä olosuhteissa tuo massa on. Jos levossa massa on painotonta, jos kiihdytetään tarvitaan voimaa, sitä enemmän voimaa mitä suurempi kiihtyvyys. Hiukkasen massa on vakio mutta massan paino muuttuu kiihtyvyyden suhteen.

Kuten JPI sanoin, tuo liikemassa realisoituu vasta mittauksessa, ennen sitä hiukkanen on painoton jos levossa vaikka liikkuukin nopeasti.

Minun mielestä noin.

Tulkuri.
Seuraa 
Viestejä478

Goswell kirjoitti:
Ihan oikein on.  Massa on vakio, mutta massalla on painossa "pientä" hajontaa riippuen siitä missä olosuhteissa tuo massa on. Jos levossa massa on painotonta, jos kiihdytetään tarvitaan voimaa, sitä enemmän voimaa mitä suurempi kiihtyvyys. Hiukkasen massa on vakio mutta massan paino muuttuu kiihtyvyyden suhteen.

Kuten JPI sanoin, tuo liikemassa realisoituu vasta mittauksessa, ennen sitä hiukkanen on painoton jos levossa vaikka liikkuukin nopeasti.

:)

Liikemassa on sama,,koska kappale on sama,,mutta liikkeen nopeus saa aikaan sen että voidaan laskea suurempi törmäysvoima samalle massalle.

Eli kappale on sama,,sen aikaansaama törmäysvoima eri eri nopeudella.

Helpoin esimerkki,heität palloa,,pallon massa ei muutu muuksi nopeuden kasvaessa mutta mitä kovempaa heität sitä kovempaa se törmää..

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

peniemis
Seuraa 
Viestejä146

Pysyy kait se massa samana mitattuna kappaleen omasta koordinaatistosta? Tietty voima antaa sille, kappaleesta koettuna,  tunnetun lain mukaisen kiihtyvyyden. Kiihtyvys puolestaan on myös ajan funktio.

Tulkuri.
Seuraa 
Viestejä478

Goswell kirjoitti:
Ihan oikein on.  Massa on vakio, mutta massalla on painossa "pientä" hajontaa riippuen siitä missä olosuhteissa tuo massa on. Jos levossa massa on painotonta, jos kiihdytetään tarvitaan voimaa, sitä enemmän voimaa mitä suurempi kiihtyvyys. Hiukkasen massa on vakio mutta massan paino muuttuu kiihtyvyyden suhteen.

Kuten JPI sanoin, tuo liikemassa realisoituu vasta mittauksessa, ennen sitä hiukkanen on painoton jos levossa vaikka liikkuukin nopeasti.

:)

Hieman sekoittaa massan käsite,,ja paino yms.

Muutetaan kappaleen massa käsitteeksi ainemäärä.

Kun kappale rakentuu 1 hajoamattomasta aineosasesta, sen ainerakenne pysyy muuttumattomana riippumatta sen nopeudesta ja se on olemassa myös paikallaan,,eli sillä on sen oma massa.

Sama pätee oli kappale koostunut miljoonasta aineosasesta,,jos siitä ei lähde tai siihen tule aineosasia,,niin sen massa,,ainemäärä,,pysyy vakiona riippumatta sen liikenopeudesta,,oli se 0 tai ääretön,,

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

Goswell
Seuraa 
Viestejä13341

Niin no, ymmärsinkin että tarkoitit liikemassalla sitä massaa mikä mitataan eri nopeuksissa, siis silloin kun törmätään eri nopeudella johonkin. Nopeudellahan ei ole mitään väliä silloin kun liiketila on tasainen, olkoon se liikelita eli nopeus mikä tahansa massa on sama, painoa ei ole..

Ts väite että massa kasvaa nopeuden suhteessa on höpölöpöä.

Minun mielestä noin.

JPI
Seuraa 
Viestejä27616

Goswell kirjoitti:
Niin no, ymmärsinkin että tarkoitit liikemassalla sitä massaa mikä mitataan eri nopeuksissa, siis silloin kun törmätään eri nopeudella johonkin. Nopeudellahan ei ole mitään väliä silloin kun liiketila on tasainen, olkoon se liikelita eli nopeus mikä tahansa massa on sama, painoa ei ole..

Ts väite että massa kasvaa nopeuden suhteessa on höpölöpöä.

Ei se ole höpölöpöä, esim. kvarkkien massa on olematon verrattuna protonin massaan, mistä se protonin massa sitten tulee? Tuleepi siitä, että suurella nopeudella liikkuvat kvarkit edustavat suurempaa massaa. Energia ja massa ovat vakiota vaille sama asia ja se vakio on muuten sama vakionopeus jolla valo tyhjiössä liikkuu kaikkien havaitsijoiden suhteen. :-)

3³+4³+5³=6³

JPI
Seuraa 
Viestejä27616

Tulkuri. kirjoitti:
derz kirjoitti:
Ihmeellistä että silti esim. syklotronikiihdyttimissä magneettikentän voimakkuutta joudutaan lisäämään ihan kuin hiukkasten massa jotenkin kasvaisi suurestikin niiden lähestyessä valon nopeutta... täytyy kai tämäkin ilmiö lakaista maton alle ilkeiden tiedemiesten suurena kusetuksena.

:));)):));;)::);;)

:)

Kappaleen liikuttamiseksi nopeampaa tarvitaan enemmän voimaa,,totta kai joudutaan silloin voimakkuutta lisäämään. Silti itse kappaleen ominaisuus ei muutu, sen massa on sama.

Lepomassa on kappaleen oma massa.

Liikkeessä kappaleen oma massa pysyy samana, mutta ns. laskennallinen liikemassa kasvaa.

Kyllä vaikkapa herneen voi heittää pahviputken läpi ja se kulkee siinä putkessa ihan ilman voimaa. :-)
Edellyttääkö siis kappaleen liikuminen putkessa ainevirtausta vai kirjoititko kuvatekstin huolimattomasti?

3³+4³+5³=6³

Goswell
Seuraa 
Viestejä13341

JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Niin no, ymmärsinkin että tarkoitit liikemassalla sitä massaa mikä mitataan eri nopeuksissa, siis silloin kun törmätään eri nopeudella johonkin. Nopeudellahan ei ole mitään väliä silloin kun liiketila on tasainen, olkoon se liikelita eli nopeus mikä tahansa massa on sama, painoa ei ole..

Ts väite että massa kasvaa nopeuden suhteessa on höpölöpöä.

Ei se ole höpölöpöä, esim. kvarkkien massa on olematon verrattuna protonin massaan, mistä se protonin massa sitten tulee? Tuleepi siitä, että suurella nopeudella liikkuvat kvarkit edustavat suurempaa massaa. Energia ja massa ovat vakiota vaille sama asia ja se vakio on muuten sama vakionopeus jolla valo tyhjiössä liikkuu kaikkien havaitsijoiden suhteen. :-)

No jopas nyt, onhan tämäkin sepusteltu sen kymmenen kertaa, sidoksista Watson hyvä sidoksista. kvarkinkin massa tulee aivan samoin sen sisäisistä sidoksista, äläkä ala väittämään että  se on rakenteeton alkeishiukkanen, ei varmasti ole, uud ddu. Kun sinulla on hiukkanen, mikä tahansa massallinen hiukkanen  levossa, siis paikoillaan, mitä tuo nyt sitten tarkoittaakin, tai tasaisessa nopeudessa, kaikki voimaparit on symmetrisiä, kappale on painoton, kirjaimellisesti. Kun sitä kiihdytetään nuo voimaparit muuttuu epäsymmetrisiksi syntyy massan paino, kiihdytä kuulaa tai anna gravitaaation koittaa kiihdyttää sitä maan pinnalla, massalla on paino jota sillä levossa ei ole. Mitä suurempi gravitaatio on sen suurempi epätasapaino ja sen suurempi massan paino kappaleen pintaan kohdistuu, sama kiihdytettäessä, mitä kovempi kiihtyvyys, sen suurempi massan paino kiihdyttäjään kohdistuu.

On se höpölöpöä.Suuremmasta nopeudesta vaaditaan suurempi kiihtyvyys jotta kappale saadaan pysähtymään, ei tuossa massa mihinkään muutu, vain sisäisissä sidoksissa epätasapaino on suurempi.

Minun mielestä noin.

JPI
Seuraa 
Viestejä27616

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Niin no, ymmärsinkin että tarkoitit liikemassalla sitä massaa mikä mitataan eri nopeuksissa, siis silloin kun törmätään eri nopeudella johonkin. Nopeudellahan ei ole mitään väliä silloin kun liiketila on tasainen, olkoon se liikelita eli nopeus mikä tahansa massa on sama, painoa ei ole..

Ts väite että massa kasvaa nopeuden suhteessa on höpölöpöä.

Ei se ole höpölöpöä, esim. kvarkkien massa on olematon verrattuna protonin massaan, mistä se protonin massa sitten tulee? Tuleepi siitä, että suurella nopeudella liikkuvat kvarkit edustavat suurempaa massaa. Energia ja massa ovat vakiota vaille sama asia ja se vakio on muuten sama vakionopeus jolla valo tyhjiössä liikkuu kaikkien havaitsijoiden suhteen. :-)

No jopas nyt, onhan tämäkin sepusteltu sen kymmenen kertaa, sidoksista Watson hyvä sidoksista. kvarkinkin massa tulee aivan samoin sen sisäisistä sidoksista, äläkä ala väittämään että  se on rakenteeton alkeishiukkanen, ei varmasti ole, uud ddu. Kun sinulla on hiukkanen, mikä tahansa massallinen hiukkanen  levossa, siis paikoillaan, mitä tuo nyt sitten tarkoittaakin, tai tasaisessa nopeudessa, kaikki voimaparit on symmetrisiä, kappale on painoton, kirjaimellisesti. Kun sitä kiihdytetään nuo voimaparit muuttuu epäsymmetrisiksi syntyy massan paino, kiihdytä kuulaa tai anna gravitaaation koittaa kiihdyttää sitä maan pinnalla, massalla on paino jota sillä levossa ei ole. Mitä suurempi gravitaatio on sen suurempi epätasapaino ja sen suurempi massan paino kappaleen pintaan kohdistuu, sama kiihdytettäessä, mitä kovempi kiihtyvyys, sen suurempi massan paino kiihdyttäjään kohdistuu.

On se höpölöpöä.Suuremmasta nopeudesta vaaditaan suurempi kiihtyvyys jotta kappale saadaan pysähtymään, ei tuossa massa mihinkään muutu, vain sisäisissä sidoksissa epätasapaino on suurempi.

Ei se ole höpölöpöä, höpölöpöä on se että kuvittelet lisämassan tulevan sisäisistä sidoksista vaikka ne päinvastoin PIENENTÄVÄT massaa. Esim. atomi, kun revit ne elektronit irti niin niiden plus ydimen massa on SUUREMPI kuin oli sen repimättömän atomin massa sen sidosenergiasi kanssa. Siis massa tulee kvarkkien liike-energiasta mikä tarkoittaa sitä, että massa on kasvanut nopeuden takia.

3³+4³+5³=6³

Eusa
Seuraa 
Viestejä17227

JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Niin no, ymmärsinkin että tarkoitit liikemassalla sitä massaa mikä mitataan eri nopeuksissa, siis silloin kun törmätään eri nopeudella johonkin. Nopeudellahan ei ole mitään väliä silloin kun liiketila on tasainen, olkoon se liikelita eli nopeus mikä tahansa massa on sama, painoa ei ole..

Ts väite että massa kasvaa nopeuden suhteessa on höpölöpöä.

Ei se ole höpölöpöä, esim. kvarkkien massa on olematon verrattuna protonin massaan, mistä se protonin massa sitten tulee? Tuleepi siitä, että suurella nopeudella liikkuvat kvarkit edustavat suurempaa massaa. Energia ja massa ovat vakiota vaille sama asia ja se vakio on muuten sama vakionopeus jolla valo tyhjiössä liikkuu kaikkien havaitsijoiden suhteen. :-)

No jopas nyt, onhan tämäkin sepusteltu sen kymmenen kertaa, sidoksista Watson hyvä sidoksista. kvarkinkin massa tulee aivan samoin sen sisäisistä sidoksista, äläkä ala väittämään että  se on rakenteeton alkeishiukkanen, ei varmasti ole, uud ddu. Kun sinulla on hiukkanen, mikä tahansa massallinen hiukkanen  levossa, siis paikoillaan, mitä tuo nyt sitten tarkoittaakin, tai tasaisessa nopeudessa, kaikki voimaparit on symmetrisiä, kappale on painoton, kirjaimellisesti. Kun sitä kiihdytetään nuo voimaparit muuttuu epäsymmetrisiksi syntyy massan paino, kiihdytä kuulaa tai anna gravitaaation koittaa kiihdyttää sitä maan pinnalla, massalla on paino jota sillä levossa ei ole. Mitä suurempi gravitaatio on sen suurempi epätasapaino ja sen suurempi massan paino kappaleen pintaan kohdistuu, sama kiihdytettäessä, mitä kovempi kiihtyvyys, sen suurempi massan paino kiihdyttäjään kohdistuu.

On se höpölöpöä.Suuremmasta nopeudesta vaaditaan suurempi kiihtyvyys jotta kappale saadaan pysähtymään, ei tuossa massa mihinkään muutu, vain sisäisissä sidoksissa epätasapaino on suurempi.

Ei se ole höpölöpöä, höpölöpöä on se että kuvittelet lisämassan tulevan sisäisistä sidoksista vaikka ne päinvastoin PIENENTÄVÄT massaa. Esim. atomi, kun revit ne elektronit irti niin niiden plus ydimen massa on SUUREMPI kuin oli sen repimättömän atomin massa sen sidosenergiasi kanssa. Siis massa tulee kvarkkien liike-energiasta mikä tarkoittaa sitä, että massa on kasvanut nopeuden takia.


Eihän luonnossa esiintyisi atomeja, ellei niiden rakenteeseen liittyisi suhteellisia energiaminimejä. Se miten yleensä ainetta on alkujaan muodostunut on fundamentaalifysiikan tutkimussarkaa.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Goswell
Seuraa 
Viestejä13341

Ai niin ja se galaksikokoluokan vekkuli välähdys ajatuksissa pitää laittaa tähän myös. Taivaankappaleiden gravitaatiossa kieppuvat toiset kappaleet ovat myös painottomia vaikka gravitaatio niitä kiihdyttääkin, syy on se että gravitaatio kiihdyttää jokaista massaliista hiukkasta samalla lailla samalla etäisyydellä, niiden massasta riippumatta, ts kappaleen massaan ei muodostu painoa vaikka se kiihtyy, ts epätasapainoa ei synny, vaan kiihdytäppäs ulkoisella sm-voimlla, hiki tulee eikä juuri mitään tapahdu.

Eroa toki tulee gravitaation heikkenemisen takia etäisyyden suhteen suurissa kappaleissa, kappaleen etupuoli koittaa kiihtyä rajummin mutta persepuoli  haraa vastaan, kappale venyy. Ja jos katsotaan ihan siellä missä tapahtuu, ytimet siirtyy vastakkaisiin suuntiin kappaleen eripuolilla, lähellä gravilähdettä sitä kohti ja siellä perspuolella vastakkaiseen suuntaan, taas kappale venyy, kumma juttu.

Eli nopea johtopäätös, kun gravitaatiolla pidetään galaksia muodossa, mitään keskipakovoimaa joka hajoittaisi galaksin sen liian suuren pyörimisen takia ei edes muodostu, ts pimeää materiaa ei tarvita galaksin kasassa pitämiseen.

hiton hauska juttu tuokin, ihan ratkiriemukas.

Minun mielestä noin.

JPI
Seuraa 
Viestejä27616

Eusa kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Niin no, ymmärsinkin että tarkoitit liikemassalla sitä massaa mikä mitataan eri nopeuksissa, siis silloin kun törmätään eri nopeudella johonkin. Nopeudellahan ei ole mitään väliä silloin kun liiketila on tasainen, olkoon se liikelita eli nopeus mikä tahansa massa on sama, painoa ei ole..

Ts väite että massa kasvaa nopeuden suhteessa on höpölöpöä.

Ei se ole höpölöpöä, esim. kvarkkien massa on olematon verrattuna protonin massaan, mistä se protonin massa sitten tulee? Tuleepi siitä, että suurella nopeudella liikkuvat kvarkit edustavat suurempaa massaa. Energia ja massa ovat vakiota vaille sama asia ja se vakio on muuten sama vakionopeus jolla valo tyhjiössä liikkuu kaikkien havaitsijoiden suhteen. :-)

No jopas nyt, onhan tämäkin sepusteltu sen kymmenen kertaa, sidoksista Watson hyvä sidoksista. kvarkinkin massa tulee aivan samoin sen sisäisistä sidoksista, äläkä ala väittämään että  se on rakenteeton alkeishiukkanen, ei varmasti ole, uud ddu. Kun sinulla on hiukkanen, mikä tahansa massallinen hiukkanen  levossa, siis paikoillaan, mitä tuo nyt sitten tarkoittaakin, tai tasaisessa nopeudessa, kaikki voimaparit on symmetrisiä, kappale on painoton, kirjaimellisesti. Kun sitä kiihdytetään nuo voimaparit muuttuu epäsymmetrisiksi syntyy massan paino, kiihdytä kuulaa tai anna gravitaaation koittaa kiihdyttää sitä maan pinnalla, massalla on paino jota sillä levossa ei ole. Mitä suurempi gravitaatio on sen suurempi epätasapaino ja sen suurempi massan paino kappaleen pintaan kohdistuu, sama kiihdytettäessä, mitä kovempi kiihtyvyys, sen suurempi massan paino kiihdyttäjään kohdistuu.

On se höpölöpöä.Suuremmasta nopeudesta vaaditaan suurempi kiihtyvyys jotta kappale saadaan pysähtymään, ei tuossa massa mihinkään muutu, vain sisäisissä sidoksissa epätasapaino on suurempi.

Ei se ole höpölöpöä, höpölöpöä on se että kuvittelet lisämassan tulevan sisäisistä sidoksista vaikka ne päinvastoin PIENENTÄVÄT massaa. Esim. atomi, kun revit ne elektronit irti niin niiden plus ydimen massa on SUUREMPI kuin oli sen repimättömän atomin massa sen sidosenergiasi kanssa. Siis massa tulee kvarkkien liike-energiasta mikä tarkoittaa sitä, että massa on kasvanut nopeuden takia.


Eihän luonnossa esiintyisi atomeja, ellei niiden rakenteeseen liittyisi suhteellisia energiaminimejä

Juuri niin, mutta sanoppas se Gossulle. :-)

Lainaus:
. Se miten yleensä ainetta on alkujaan muodostunut on fundamentaalifysiikan tutkimussarkaa.

3³+4³+5³=6³

JPI
Seuraa 
Viestejä27616

Goswell kirjoitti:
Ai niin ja se galaksikokoluokan vekkuli välähdys ajatuksissa pitää laittaa tähän myös. Taivaankappaleiden gravitaatiossa kieppuvat toiset kappaleet ovat myös painottomia vaikka gravitaatio niitä kiihdyttääkin, syy on se että gravitaatio kiihdyttää jokaista massaliista hiukkasta samalla lailla samalla etäisyydellä, niiden massasta riippumatta, ts kappaleen massaan ei muodostu painoa vaikka se kiihtyy, ts epätasapainoa ei synny, vaan kiihdytäppäs ulkoisella sm-voimlla, hiki tulee eikä juuri mitään tapahdu.

Eroa toki tulee gravitaation heikkenemisen takia etäisyyden suhteen suurissa kappaleissa, kappaleen etupuoli koittaa kiihtyä rajummin mutta persepuoli  haraa vastaan, kappale venyy. Ja jos katsotaan ihan siellä missä tapahtuu, ytimet siirtyy vastakkaisiin suuntiin kappaleen eripuolilla, lähellä gravilähdettä sitä kohti ja siellä perspuolella vastakkaiseen suuntaan, taas kappale venyy, kumma juttu.

Eli nopea johtopäätös, kun gravitaatiolla pidetään galaksia muodossa, mitään keskipakovoimaa joka hajoittaisi galaksin sen liian suuren pyörimisen takia ei edes muodostu, ts pimeää materiaa ei tarvita galaksin kasassa pitämiseen.

hiton hauska juttu tuokin, ihan ratkiriemukas.

Ratkiriemukasta tuossa on lähinnä se, että ei ole mitään ratkiriemuksta siinä, että jos kappaleeseen ei kohdistu voimaa niin siihen ei silloin voimaa kohdistu. Yhtä ratkiriemullista siinä on se, että vaikka pidät painovoimaa voimana, niin kappaleeseen ei mielestäsi kohdistu painovoimaa koska sillä ei ole painoa. Edelleen ratkiriemukasta on mielikuvasi siitä mitä painolla tarkoitetaan. Kaikkein ratkiriemukkainta tuossa on se, että sotket iloisesti massan ja painon keskenään.

:-)

3³+4³+5³=6³

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat