Sivut

Kommentit (183)

Titanic
Seuraa 
Viestejä1723

Anteeksi siis olin väärässä osittain. Lähinnä tarkoitin sitä, että nojatuoliajattelijat eivät ole keksineet mitään uutta, joka voittaisi nykytieteen ja tiedemiesten tiedot. Eli ei kannata taikurin hatusta ruveta heittämään mitään omaa teoriaa siitä kuinka solussa tapahtuu muistaminen. Vaan kannattaa ennemmin Googlettaa ja tutustua netistä jo löytyviin tietoihin ja faktoihin.

Itsehän olen innokas vetämään hatusta kaikenlaista. Miksi ei esimerkiksi muisti ole rajaton? Miksi muistamme vain 15000 sanaa emmekä esimerkiksi 400 000 sanaa. Jotenkin muistin kapasiteetin täytyy liittyä synapsien määrään per neuroni. Mutta ei sekään ole sanottua, että muisti paranisi, jos synapseja olisi 40000 per neuroni. Jostakin luin, että autistisilla lapsilla voi olla enemmän synapseja per neuroni kuin tavallisesti. Heidän joukossaan on joitakin joilla on hurjan hyvä muisti (Sademies), mutta ei kai kaikilla heistäkään niin käy että tulee muistihirmu, vaikka synapseja olisikin ylimääräisiä. 

MooM
Seuraa 
Viestejä9631

Titanic kirjoitti:
Anteeksi siis olin väärässä osittain. Lähinnä tarkoitin sitä, että nojatuoliajattelijat eivät ole keksineet mitään uutta, joka voittaisi nykytieteen ja tiedemiesten tiedot. Eli ei kannata taikurin hatusta ruveta heittämään mitään omaa teoriaa siitä kuinka solussa tapahtuu muistaminen. Vaan kannattaa ennemmin Googlettaa ja tutustua netistä jo löytyviin tietoihin ja faktoihin.

Itsehän olen innokas vetämään hatusta kaikenlaista. Miksi ei esimerkiksi muisti ole rajaton? Miksi muistamme vain 15000 sanaa emmekä esimerkiksi 400 000 sanaa. Jotenkin muistin kapasiteetin täytyy liittyä synapsien määrään per neuroni. Mutta ei sekään ole sanottua, että muisti paranisi, jos synapseja olisi 40000 per neuroni. Jostakin luin, että autistisilla lapsilla voi olla enemmän synapseja per neuroni kuin tavallisesti. Heidän joukossaan on joitakin joilla on hurjan hyvä muisti (Sademies), mutta ei kai kaikilla heistäkään niin käy että tulee muistihirmu, vaikka synapseja olisikin ylimääräisiä. 

Sikiöillä ja pikkuvauvoila on synapseja tai ainakin verkostoa neuronien välillä paljon enemmän kuin isommilla lapsilla ja aikuisilla. Ensimmäisten vuosien aikana verkosto karsiutuu ja vain käytössä olevat yhteydet jäävät jäljelle.

Miksi ajattelet, että muistettujen sanojen lukumäärällä ja synapsien määrällä olisi yhteys?

Sitä paitsi 15 000 tuntuu kovin pieneltä määrältä, kun esimerkiksi englannissa arvioidaan olevan 2000-1000000 sanaa (riippuen laskutavasta). Harva tietenkään muistaa/tunnistaa/käyttää kaikkia, mutta silti vaikka kolmea kieltä hyvin hallistevalla on taatusti enemmän kuin 5000 sanaa/kieli plakkarissa.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Japetus
Seuraa 
Viestejä12478

MooM kirjoitti:
Yksi solu ei tallenna mitään tiedoksi luokiteltavaa.

Riippuu paljon siitä, mitä tiedoksi luokitellaan. Yhtäältä kyllä, jos voidaan sanoa hermoverkon tallentavan tietoa, voidaan myös sanoa, että hermoverkkoon tallentuva tieto sijaitsee osina sen synapseissa - vähän kuin tiedostot kovalevyllä: yksittäinen magneettivaraus ei paljon kerro, mutta jos sitä ei voi kutsua tiedoksi, miksi niiden kokonaisuuttakaan voisi? Helpommalla pääsee, jos puhutaan informaatiosta.  

Olli S. paljastaa salaisuutensa: "Mä puhun tahallani ristiin, että Japetus saisi oikeita aiheita syyttää mua."
Sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%... eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"
Keijona ymmärtää naisia: "Onkohan sellaista munasolua edes olemassa ? Onko joku nähnyt sellaisen?"

MooM
Seuraa 
Viestejä9631

Aloituksessa puhuttiin muistoista yms. Ainakin minä puhuin sen tyyppisestä sisällöstä tietona, kun totesin, että yksittäinen solu ei säilö sellaista tietoa. Tietenkin solulla on eri tiloja ja ominaisuuksia, joiden mittauksen tuloksia voi pitää tietona (datana). 

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Japetus
Seuraa 
Viestejä12478

Titanic kirjoitti:
Anteeksi siis olin väärässä osittain. Lähinnä tarkoitin sitä, että nojatuoliajattelijat eivät ole keksineet mitään uutta, joka voittaisi nykytieteen ja tiedemiesten tiedot. Eli ei kannata taikurin hatusta ruveta heittämään mitään omaa teoriaa siitä kuinka solussa tapahtuu muistaminen. Vaan kannattaa ennemmin Googlettaa ja tutustua netistä jo löytyviin tietoihin ja faktoihin.

Taitaa olla tuo ohje sitä sorttia, jonka noudattaja tuntee sanomattakin ja rikkoja ei sanomallakaan. Päteväpä kuitenkin.

Lainaus:

Itsehän olen innokas vetämään hatusta kaikenlaista. Miksi ei esimerkiksi muisti ole rajaton? Miksi muistamme vain 15000 sanaa emmekä esimerkiksi 400 000 sanaa. Jotenkin muistin kapasiteetin täytyy liittyä synapsien määrään per neuroni.

Miksi edes luulet, että tuo on muistin kapasiteetti? Määrä perustuu enemmän kommunikoinnin kuin muistin rajallisuuteen. Sanoja ei tule opeteltua enempää, koska laajemmalle sanavarastolle ei ole käyttöä. Poikkeus tietysti on, jos puhuu useampaa kuin yhtä kieltä, mikä on ollut normi läpi historian. Ei tee kovin hyvää hypoteesillesi tämä.

Lainaus:

Mutta ei sekään ole sanottua, että muisti paranisi, jos synapseja olisi 40000 per neuroni. Jostakin luin, että autistisilla lapsilla voi olla enemmän synapseja per neuroni kuin tavallisesti. Heidän joukossaan on joitakin joilla on hurjan hyvä muisti (Sademies), mutta ei kai kaikilla heistäkään niin käy että tulee muistihirmu, vaikka synapseja olisikin ylimääräisiä. 

Ei tiedetä, kuinka voimakkaasti synapsien määrä korreloi muistin kanssa. Savant-tapaukset ovat tyypillisesti hyviä jonkin yksittäisen muistin osa-alueella, mikä saattaa johtua pitkäaikaisesta ja pakkomielteisestä kiinnostuksesta sitä kohtaan. Samaa on esitetty selitykseksi myös poikkeukselliselle elämäkertamuistille.

Olli S. paljastaa salaisuutensa: "Mä puhun tahallani ristiin, että Japetus saisi oikeita aiheita syyttää mua."
Sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%... eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"
Keijona ymmärtää naisia: "Onkohan sellaista munasolua edes olemassa ? Onko joku nähnyt sellaisen?"

Japetus
Seuraa 
Viestejä12478

MooM kirjoitti:
Aloituksessa puhuttiin muistoista yms. Ainakin minä puhuin sen tyyppisestä sisällöstä tietona, kun totesin, että yksittäinen solu ei säilö sellaista tietoa.

 

Väittäisin yhä että sellaista tietoa kyllä; muisto vain ei kokonaisuudessaan sijaitse missään yhdessä solussa. On tosin olemassa yksittäisiä hermosoluja, jotka reagoivat spesifisti korkean tason ärsykkeisiin, kuten juuri tietyn - tai vähintään hyvin harvan - henkilön kasvokuviin. Asia tietysti menee monimutkaiseksi, kun huomioidaan, että kyseiset solut ovat vain laajemman verkon output-neuroneja. Jos piilokerrokset vedettäisiin välistä pois, eivät nämä neuronit välttämättä tietäisi enää paljon mitään. Useissa kokeissa on kyetty aiheuttamaan koehenkilöille haluja ym. monimutkaisia tuntemuksia stimuloimalla relevantteja alueita sähköllä, mikä implikoi, että aiempi prosessointi ei ole ehdoton edellytys korkean tason mielikuville tai kokemuksille. Nämä kokeet eivät tietääkseni kuitenkaan ole yltäneet yksittäisen neuronin tasolle. Sen verran spekulaatiovaraa siihen vielä täytyy jättää.

Olli S. paljastaa salaisuutensa: "Mä puhun tahallani ristiin, että Japetus saisi oikeita aiheita syyttää mua."
Sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%... eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"
Keijona ymmärtää naisia: "Onkohan sellaista munasolua edes olemassa ? Onko joku nähnyt sellaisen?"

Vierailija

Entä pitääkö paikkaansa, että aivoihimme on tallentunut kaikki, mutta emme vain pääse "dataan" käsiksi yleensä. Muistelen jossain dokumentissa olleen miehen, joka siis oli ihan tavallinen terve tyyppi, joka sitten sai tällin päähänsä. Tämän tällin seurauksena hänellä muuttui aivotoiminnassa jotakin. Hän muisti yhtäkkiä menneisyydestään paljon enemmän yksityiskohtia. Hän pystyi kuvailemaan esimerkiksi millainen sää minäkin päivänä oli ollut, vuosien takaa. Siis mielenkiintoisen tuosta tekee se, että hän muisti yksityiskohtaisesti asioita menneisyydestään, paljon ennen onnettomuutta. Eli ajalta, kun hän oli "tavallinen". Se vihjaisi siihen suuntaan, että kaikilla meillä saattaa olla aivoissamme kaikki talletettuna, kaikki mitä olemme kokeneet. Emme vain pääse käsiksi dataan. Ja jos yksittäinen tälli saattaa muuttaa tuon tilanteen, niin ehkä se estävä mekanismi onkin jokin suht yksinkertainen tekijä? Mitä se voisi olla? 

Vierailija

Onko aivoissa jokin osa, jonka tehtävä on estää pääsy "vaimeisiin" muistoihin? Eikös hypnoosissa ja selkounissakin pysty hieman vapaammin kaivelemaan aivojen lokeroita? 

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1782

Kyllä tuo muistaminen ja koko tietoisuus ovat vielä suureksi osaksi hahmottamatta. Arvelen, että vielä kun keksitään jokunen uusi tutkimuslaite ja -idea, saattaa tunnelin päässä jo näkyä valoa. Hyvä, että asiaa pidetään vireillä. Alla on linkkejä jo vuodelta 2011, joissa selostetaan, miten yhden proteiinin, PKR, poistaminen jostain kohtaa aivoja saa aikaan moninkertaisen muistikyvyn. Tästä oli palstalla 2015 lyhyt ketjukin. Joku aivojen mikrorakennetta erinomaisesti tunteva saattaisi tästä vetää jotain johtopäätöksiä.

https://www.google.fi/#q=PKR+protein+supermemory+sciencetoday

Tiedekokin blogissa alustetaan keskustelua aivoista, "Aivot valokeilassa.." Itsekin olen väsännyt sinne hahmotelmia tai mieleen tulleita ehdotuksia tietoisuuden tiimoilta. Tuntuu itsestään selvältä, että muistilla on välitön yhteys tietoisuuteen.

http://www.tiede.fi/blogit/tiedekokki/aivot_valokeilassa_sydanta_unohtam...

Yhdessä kommentissani mainitaan 2014 nobelistit (Moserin ex-aviopari) ja tehdään päätelmä heidän aivokoodeja koskevasta löydöksestään. Moserin ideoita pitemmälle tietoisuuden olemuksessa (tai siitä tehdyissä hypoteeseissa) näyttäisi päässeen japanilainen tutkija Tsutomu Nakada, joka puhuu mieli-ilmiöstäni Benardin konvektiosta eksplisiittisesti, kun taas Moserit puhuvat vain implisiittisesti. Mutta lieneekö tästä vedettävissä mitään johtopäätöstä muistin olemukseen? Benardin konvektio on hyvin herkkä reunaehtojen muutoksille. Ehkä reunaehtojen vähäinenkin säätö voisi saada aikaan suunnattoman määrän eri muistimoodeja.

Erilaisissa reunaehtotilanteissa Benardin konvektiokuviot voivat olla erittäin monimutkaisia, jopa kaoottisia. Tällaisia on tietenkin vaikea havaita aina karkeista tulituskuvioista. 

Benardin konvektiota on jo teoreettisesti sovellettu aivojen ydintoimintojen selittämiseen Tsutomu Nakadan kehittämässä aivojen vorteksimallissa (Vortex Model of the Brain - The Missing Link in Brain Science):

http://coe.bri.niigata-u.ac.jp/files/vtheory/IHBS_ch1_1.pdf

Tässä mallissa konvektiosolukon sijainti ei kuitenkaan ole lähinnä neuronien ja astrosyyttien sisässä, vaan eräänlaisessa hienoaineisessa, aivot täyttävässä substanssissa, "ristikko-kaasu-solukossa", jonka Benardin konvektiosolujen lisäksi moninaiset muut itseorganisaatiokuviot vaihtelevat reunaehtojen muuttuessa säädellen muun muassa psykologisia tilojamme.

Filosofi
Seuraa 
Viestejä265

:)

Kysymyksestäni edelleen.

On selvä että soluissa oleva tieto,,vaikka aivosoluissa,,niin yksittäinen solu sisältää jonkin määrän,,ja aivot käyttää useaa solua,,ehkä myös varmennuskopioitakin,,en tiedä sitä. Ja on selvää että synapsien kautta liikkuu tieto ja että aivoissa on ohjauskeskus,,eli keskusyksikkö joka ohjaa tätä tietoa ja sen taltioitumista. On myös selvää että eri kehon osatoimintojen ohjauskeskus on eri puolella aivoa. On myös selvää että tämä kaikki on minuutta,,elävän olion tajuntaa,,mieltä..

Ja että muistialue on jossakin kohtaa aivomassaa.

Toimiiko kehossa muitakin soluja muisti-tikkuna kuin aivosolut?,,luultavasti,,puhutaanhan lihasmuistista yms,,,

Mutta kysymykseni,,en kysynyt noita solujen välisiä toimintoja,,enkä kysynyt aivojen toiminnasta yleensä,, vaan kysyin selkeästi,,

Miten yksittäinen solu taltioi tiedon?

Miten sanalla tarkoitan tämän prosessin fyysistä toimintaa,,,pelkkä esim.sähköimpulssi on vain nimi tälle fyysiselle toiminnalle,,

- Onko taltioitumismekanismi rom- tai ram.piirin kaltainen,,jos niin onko aivosolussa piitä?

Mihin kohtaa yksittäistä solua tieto taltioituu?

- Jos on piitä onko se pii dna;ssa... solun pintakerroksessa,,solun tumassa,, tms,

Jos ei ole elektroniikan muistin kaltainen prosessi,,niin millainen,,?

Jos kuvitellaan että se on vain taajuutta,,eli sähkömagneettista värähtelyä,,,niin,,

Mihin kohtaa se värähtelytaajuus taltioituu?

Ja mikä siellä silloin värähtelee pysyvästi?

Ja miten radiotaajuinen värähtely tai magneettikenttä tähän voi vaikuttaa?,,sehän lisääntyy koko ajan ihmiskunnan toimesta,,

Jussipussille,,:)

Kun tiedämme yksittäisen solun mekanismin,,niin voimme päätellä miten soluun vaikuttaa erilaiset aineet, ravinteet, yms,, sekä myös ainevärähtely=radiotaajuudet. 

Samalla voi syntyä myös näkökyky sokealle=tekosilmä jos selviää miten aivosolu taltioi kuvaa,,siis sitä mitä näemme. Tai kuulo kuurolle.

Solun sisäisen mekanismin selvittäminen parantaa paljon erilaisten syöpien yms. sairauksien selvittelyä.

Miten siis yksittäiseen soluun taltioituu sinne tullut

- kuva, kosketus, hajutieto, makutieto, kuulotieto, jne?

Ja mihin kohtaan solua?

---

Pystyäkseen tätä tutkimaan ja pohtimaan syvästi pitää omata yksinkertaiset perusteoriat ainakin

- fysiikasta

- kemiasta

- sähköteoriasta

- atomiteoriasta = koska ei ole vielä parempaa aineteoriaa

- aisteista ja sitä kautta kulkevasta ms.tiedosta tai informaatiosta

-  jne,,

ja kyky ymmärtää aineen olemusta

ja että elämä on tässä aineessa,,siis siinä solussa tai solujoukossa,,:),,

eli miten elämään vaikuttaa solun toiminta,,mieleen siis,, vähän kuin alkoholiaine,,sen vaikutus aivosoluun on käytöstasolla=mielen tasolla tiedossa,,mutta ei solun sisärakenteen tasolla,,

Mitä tapahtuu jos tietokoneen keskusyksikölle antaa alkoholiainetta,,?,,:)

---

Ehkä näin tai sitten ei. :)

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1782

Japetus kirjoitti:
MooM kirjoitti:
Aloituksessa puhuttiin muistoista yms. Ainakin minä puhuin sen tyyppisestä sisällöstä tietona, kun totesin, että yksittäinen solu ei säilö sellaista tietoa.

 

Väittäisin yhä että sellaista tietoa kyllä; muisto vain ei kokonaisuudessaan sijaitse missään yhdessä solussa. On tosin olemassa yksittäisiä hermosoluja, jotka reagoivat spesifisti korkean tason ärsykkeisiin, kuten juuri tietyn - tai vähintään hyvin harvan - henkilön kasvokuviin. Asia tietysti menee monimutkaiseksi, kun huomioidaan, että kyseiset solut ovat vain laajemman verkon output-neuroneja. Jos piilokerrokset vedettäisiin välistä pois, eivät nämä neuronit välttämättä tietäisi enää paljon mitään. Useissa kokeissa on kyetty aiheuttamaan koehenkilöille haluja ym. monimutkaisia tuntemuksia stimuloimalla relevantteja alueita sähköllä, mikä implikoi, että aiempi prosessointi ei ole ehdoton edellytys korkean tason mielikuville tai kokemuksille. Nämä kokeet eivät tietääkseni kuitenkaan ole yltäneet yksittäisen neuronin tasolle. Sen verran spekulaatiovaraa siihen vielä täytyy jättää.

Barabasin verkkoteoria voisi ehkä jossain määrin  selittää mahdollisesti yksittäisiltäkin neuroneilta löydetyn kyvyn tuottaa relevanttien alueiden stimuloinnilla tuntemuksia. Kyseiset neuronit olisivat hermoverkon vaikutusvoimaisimpia solmuja

http://www.barabasilab.com/PhysDays2011March-Helsinki-News.pdf

 Barabási luennoi verkkotieteen tilasta viime viikolla Fysiikan päivillä Helsingissä.

”Sovellan nyt verkkotietoa tautientutkintaan”, hän kertoo. Samalla hän avaa päätteensä ja näyttää

vyyhtisen tautikartan.Sen kiemuroista voi löytyä verkostolakien avulla avaingeenejä. Ne

ohjaavat muita geenejä ja ovat soluverkon tärkeitä solmuja, joissa..

Kasvien tietoisuudenkaltaisuuden tultua viime vuosina todistetusti näytetyksi on ruvennut vaivaamaan kasvien näiden mekanismien ongelma. Seuraava Tiedekokin blogiin kirjoittamani kommentti ei varmaan ratkaise kysymystä, mutta joskus tuntu, että niin kasvien kuin eläintenkin tietoisuuden ja mielensisältöjen ratkaisun avaimia ovat informaatio, verkostot ja näiden mukaisesti toimivat biofotonit.

Saarniyhteisö on mahtanut järkyttyä, kun yksi yhteisön jäsen on lähettänyt kasvien internetillä (sienirihmastolla)viestin, että nyt häneen on tullut pelätty saarnensurma. Kaikki ovat parhaan kykynsä mukaan varustautuneet kemiallisesti ja mahdollisesti muillakin tavoilla vastustaakseen uhkan leviämistä ja mahdollisesti myös suojellakseen jälkeläisiään.

Kasvien älyllisiä kykyjä on tutkimuksen tarkentuessa löytynyt yhä lisää. Puu pystyy tunnistamaan ja valitsemaan erilaisen hoitotavan esimerkiksi jos sitä on vaurioittanut teräase tai puraissut poro. Ja varmaan myös, jos kyseessä on kasvitauti.  Englanniksi löytyy kasvien tietoisuudesta paljon aineistoa esim. hauilla "trees speaking" ja "plant cognition". Seuraavassa antoisa filosofissävyinen näkemys kasvien tietoisuudesta:

http://www.netn.fi/artikkeli/kasvit-kaikki-heidan-viisautensa

Miten kasvit voivat ilmentää tietoisuudenkaltaisuutta, vaikka niillä ei ole aivoja? Ratkaisun löytämiseksi voidaan lähteä siitä, että myöskään ihmisen tai eläimen tietoisuus ei asu sen hermotoiminnassa, niin kuin on totuttu ajattelemaan. Mikä sitten voisi olla sekä ihmisen että puun tietoisuuden keskus?

Yksisoluisten eliöiden kuten bakteerien sadat kognitiiviset kyvyt perustuvat niiden genomiin ja sen aktiiviseen ympäristöön. Sama voi aivan hyvin päteä myös monisoluisille. Esimerkiksi hermoaktiivisuuden moniin tehtäviin kuuluu pitää yllä tai pikemminkin tukea aivosolujen genomien kognitiivista yhteyttä. "Tietoisuuden elementti" on aina jokin genomikollektiivin tila. Näin on myös kasvilla, jonka hermotoimintaa voi vastata kemiallisen viestinnän ohella erityisiä johtavuuskanavia (joiden nimeä en nyt muista, mutta joita on löytynyt kasveista) myöten kulkeva biofotonien virta solusta soluun.

 Yli kymmenen vuotta sitten Tieteen Kuvalehdessä esiteltiin norjalaisten tutkijoiden hypoteesi, että hermotoiminta olisikin fotonien tai fononien (en muista, kumman) virtausta. Jotain tällaista voisi kasvissa tapahtuakin.

Kasvi voi myös tietää esimerkiksi kuolevansa ja mitä sen on tehtävä silloin.. Asuntoni pihassa kasvoi kerran herkullisia luumuja tuottava luumupuu. Sitten tuli kylmä talvi 1987-88, minkä jälkeen luumupuu tuotti suunnattoman määrän valkeita kukkia ollen kuin valkeaan puettu morsian, minkä jälkeen se välittömästi kuivettui. 

mdmx
Seuraa 
Viestejä6408

käyttäjä-3779 kirjoitti:
Kyllä tuo muistaminen ja koko tietoisuus ovat vielä suureksi osaksi hahmottamatta. Arvelen, että vielä kun keksitään jokunen uusi tutkimuslaite ja -idea, saattaa tunnelin päässä jo näkyä valoa. Hyvä, että asiaa pidetään vireillä. Alla on linkkejä jo vuodelta 2011, joissa selostetaan, miten yhden proteiinin, PKR, poistaminen jostain kohtaa aivoja saa aikaan moninkertaisen muistikyvyn. Tästä oli palstalla 2015 lyhyt ketjukin. Joku aivojen mikrorakennetta erinomaisesti tunteva saattaisi tästä vetää jotain johtopäätöksiä.

https://www.google.fi/#q=PKR+protein+supermemory+sciencetoday

Tiedekokin blogissa alustetaan keskustelua aivoista, "Aivot valokeilassa.." Itsekin olen väsännyt sinne hahmotelmia tai mieleen tulleita ehdotuksia tietoisuuden tiimoilta. Tuntuu itsestään selvältä, että muistilla on välitön yhteys tietoisuuteen.

Lienee mahdotonta päästä niin syvälle ja niin tarkasti kiinni aivoihin, niin että aivot vielä toimivat.

Muisti on tietoisuuden sisältöä. Yhteys on oltava täysin välitön. Samaa rasvahyytelöä kaikki, sekä se, missä tietoisuus syntyy, että se, missä sen sisältö on talletettu.

Ei kai voi olla tietoisuutta ilman muistia, eikä muistia ilman tietoisuutta.

Jos nyt ajatellaan että muisti on synapsien painotuksia, ja se mikä prosessoi on neuronin ytimessä, eli nukleoni.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Neuroni

Silloin aivot toimivat vähän kuten moniydin prosessori. Synapsista tulee joku pieni murunen tietoa, nukleoni sitten prosessoi tämän, ja välittää eteenpäin seuraavalle neuronille. Ja taas sama homma.

Se "algoritmi" eli muisti, on se mikä luo tietoisuuden, ja se mikä toimii tietoisuuden sisältönä.

mdmx
Seuraa 
Viestejä6408

Minäkuva ja tietoisuus, vähän sama asia? Se mitä on nähnyt "peilistä" alle 2vuotiaana kun vanhemmat on katsoneet sua, se mitä näki oikeasta pelistä kun meni päiväkotiin, se mitä muut lapset peilasivat takaisin sinulle, sitten kouluun, toinen aste, töihin, harrastukset, ....

Se on minäkuva, se on muistia.

Tietoisuutta ja muistia on paha mennä erottamaan, tai paha mennä erottelemaan missä mikäkin tapahtuu.

Vierailija

jussipussi kirjoitti:
jepajee kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
jepajee kirjoitti:
Ettei nyt vaan taas olisi se ego joka siellä takaraivossa kutittelee, vai miten se meni?
Kyllä se aina mukana on. Aivoni laski tuollaisen todennököisyyden motiiville. Kysyin kirjoittajalta onko näin. Kirjoitin "aivoni laski" kun sitä erityisesti diggaat.

Minkäs sinä narsismillesi mahtaisit.

Kyllä minä mittausten mukaan olen pystynyt. Oikohon tulos 4 pistettä maallikon "narsimitestissä" väestön keskikarvo on jossain 8 kantturoissa. Tämähän käytiin jo kertaalleen läpi narsismiketjussa kuten muistat. Sinulla on muistaakseni omien kirjoitustesi mukaan alustava narsistinen persoonallisuushäiriö papereissa joten tässä suhteessa emme ole samalla viivalla.

No sitä ei havaittu ihan avopolin testeissä, mutta sinä taas heittelit lukuja ihan hatusta, kun kompensoit tulostasi, joka on aika narsistista jo sinänsä, varsinkin kun nyt tällä kertaa et tuonut esiin sitä. 

Mutta tämäkin käytiin silloin läpi, vaan petollisuus on osa narsistista persoonallisuushäiriötä.

Vierailija

Paitsi että kieltäydyin testistä perustuen siihen että narsistiseen persoonallisuushäiriöön ei ole toimivaa hoitoa ja tiesin miten vastauksiin kuuluisi vastata, joten jätin hänen harteilleen arvioida asiaa.

Sinä sen sijaan epäilit valehdelleesi itsellesi ja sen tähden lisäsit muutaman pojon, jääden siitä huolimatta alle keskiarvon, vaikka juuri myönsit olevasi kykenemätön arvioimaan itseäsi. Lisäksi olet nyt varmaan kymmenettä kertaa vedonnut siihen tarinaan kun täytin masennustestiä ja tokan kysymyksen kohdalla sanoin että minun on ihan turha täyttää tätä lomaketta, kun tiedän jo vastauksen, johon itseäni nuorempi lääkäri (hain lääkärintodistusta armeijaa varten) sanoi nyrpeästi että täytät nyt vaan sen, joten vedin viivat samoihin lokeroihin lukematta kysymyksiä ja sainkin diagnoosiksi narsistisen persoonallisuushäiriön, josta ei minulle mainittu sanallakaan.

Sama äpärä oli sitä ennen pakottanut minut kiikuttamaan armeijasta saamani kirjeen vastaanotolle ja vasta sen jälkeen jouduin varaamaan ajan tarkastusta varten, joten mitenkään lämpimästi en lekuria tervehtinyt, se on kyllä totta.

Hänellä ei vaan ollut pätevyyttä eikä oikeutta tehdä mitä hän teki, mutta tämähän on nyt käyty jo niin monta kertaa, että saat narsistista tyydytystä saadessasi minut puolustautumaan yhä uudestaan samaa syytöstä vastaan, samalla kun itse jätät ohittamatta kysymykset vaikka ensiksi sanot että vastaat jos minä vastaat. Toistaiseksi et ole kertaakaan niin tehnyt, narsisti.

Vierailija

Ja mitä tulee kykyjen arvioimiseen, niin minä käytän pohjana mensan testin täyttä tulosta, kun sinä taas jotain Jungin persoonallisuustestiä, jonka mukaan olet tutkiskelijatyyppi tjsp. Mutta Mensan testistä saisitkin ehkä joku 110-115 pistettä, joten mitä muutakaan sinulta voisi odottaakaan kuin testejä jotka kertovat sen mitä haluat kuulla.

Itsehän en sitä persoonallisuustestiä ota kauhean vakavasti, sillä persoonallisuuteni ei ole niin kiveen hakattu, kuten en usko kenenkään vapaa-ajattelijankaan persoonillisuuden olevan.

MooM
Seuraa 
Viestejä9631

Domestiphobia kirjoitti:
Ja mitä nyt siihen avopoliin tulee, niin tuskinpa nyt sentään narsistille ehdotettaisiin tukiryhmää vedettäväksi.

Narsisti pystyy usein vedättämään ammattilaisia ihan 6 - 0, miksei sitten tukiryhmää perustaviakin. Ainakin sellaisia ammattilaisia, jotka eivät tunne koko historiaa.

Tämä siis yleisesti, ei jepan tapaukseen liittyen. Ihan mutuna: en usko kummankaan teistä olevan kliiniseltä kannalta narsisti, vaikka narsistiset piirteet välillä ovatkin aika selvästi näkyvissä keskustelutyylissä. Mutta eihän palstakäyttäytyminen muutenkaan ole 1:1 kuvaus persoonasta.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat