Sivut

Kommentit (184)

BCK
Seuraa 
Viestejä6960

Rousseau kirjoitti:
Tieteen Kuvalehdessä on nyt pitkä artikkeli neandertaleista. Jutusta jää mielikuva että eroavaisuudet heidän ja meidän välillä olivat lopultakin varsin mitättömiä - henkisellä sektorilla. Kehollisella tasolla neandertalien miinuksena oli se etteivät he kyenneet kestävyysjuoksuun, eivätkä heittämään kovin kummoisesti kätensä rakenteen vuoksi.

Tässä tv-dokkarissa väitetään, että nykyihminen oli kekseliäämpi kuin neandertalin ihminen:

Prisma: Jääkauden jättiläiset Jakso 2: Luolakarhun maa

Keksivät esimerkiksi käyttää mammuttien syöksyhampaita poltto"puuna" puuttomalla tundralla ja tekivät syöksyhampaista nahalla peitettyjen majojen tukirakenteita.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6728

Keihäänheitto on myös ikuistettu luolamaalauksiin. (KUVA: lorenzo rossi / Alamy Stock Photo)

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005565022.html

" Neandertalinihminen ei osannut piirtää yhtä hyvin kuin me – kenties keihäänheitto harjoitti ihmisestä visuaalisesti lahjakkaan tappokoneen

Uusi hypoteesi esittää, että vaarallisen riistan metsästys keihäin kehitti nykyihmisen aivoissa visuaaliset ja koordinaatiosta vastaavat alueet tehokkaammiksi.

Niko Kettunen

Julkaistu: 13.2. 16:16

Kaikista maapallolla kehittyneistä ihmislajeista vain me, Homo sapiens, täytimme koko maan vihamielisimpiäkin kolkkia myöten.

Viimeisenä rinnallamme kilpaili elintilasta neandertalinihminen, joka kuitenkin katosi maan päältä noin 40 000 vuotta sitten.

On tarjottu loputtomia selityksiä sille, miksi nykyihminen syrjäytti neandertalilaiset Euroopassa. Elimme samoilla seuduilla ja pariuduimmekin neandertaalien kanssa. Lopulta vain me kuitenkin jäimme jäljelle.

Nyt psykologian emeritusprofessori Richard Coss Kalifornian yliopistosta tarjoaa uutta näkökulmaa muinaisten nykyihmisten menestykseen.

Voi olla, että satojen tuhansien vuosien harjaantuminen vaarallisen riistan metsästäjiksi Afrikassa kehitti koordinaatiokykyämme ja aivojemme visuaalisia alueita niin, että meistä tuli monipuolisemmin älykkäitä kuin neandertaaleista.

Coss pohjaa poikkitieteellisen hypoteesinsa pitkälti ranskalaisesta Chauvet’n luolasta löydettyihin muinaisiin luolamaalauksiin. Yli 30 000 vuotta sitten alueella eläneet ihmiset ikuistivat luolan seiniin varsin monimutkaisiakuvia erilaisista eläimistä, muun muassa hevoslaumoista ja leijonista.

Neandertalinihmisen jäljiltä näin hienostuneita luolamaalauksia ei ole löydetty.

Tiedetään hyvin, että neandertalinihmiset eivät olleet tyhmiä. Cossin mukaan voi kuitenkin olla, että nykyihmisen aivojen rakenne ja visuaalinen hahmotuskyky antoi meille paremmat asemat kilpailussa elintilasta.

Tämä heijastuu juuri tarkasti tehdyissä luolamaalauksissa, joiden loihtiminen vaatii kuvallista hahmotusta ja koordinaatiokykyä.

”Neandertaalit pystyivät palauttamaan näkemänsä eläimet mieleensä työmuististaan, mutta he eivät pystyneet siirtämään näitä mielikuvia tehokkaasti sellaiseksi koordinoiduksi käden ja silmän yhteistyöksi, jota vaaditaan piirtämiseen”, Coss kertoo hypoteesistaan tiedotteessa.

Määräävä tekijä tällaisen hahmotuskyvyn kehittymiselle oli Cossin mukaan se, että Afrikassa kehittyneen nykyihmisen esi-isät joutuivat satojen tuhansien vuosien aikana oppimaan yhä varovaisemmiksi ja aggressiivisemmiksi metsästäessään kehittyviä riistaeläimiä. Keihäänheittotaito oli elinehto meidän esi-isillemme.

Euroopassa kehittyneet neandertalinihmiset puolestaan tappoivat lähietäisyydeltä keihäillä hevosten, porojen ja biisonien kaltaisia riistaeläimiä.

Cossin hypoteesi sai alkunsa havainnosta, jonka hän teki entisen oppilaansa kanssa Afrikassa vuonna 2015. Kaksikko huomasi, että ihmisasutuksen lähellä eläviä villihevosia pystyi lähestymään paljon likemmäksi kuin seeproja, ennen kuin ne pakenivat.

Seeprat karkasivat ihmisen lähestyessä johdonmukaisesti afrikkalaisten metsästäjien käyttämien jousten tehokkaan kantaman ulkopuolelle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tokkura
Seuraa 
Viestejä6728

Miksi sitten afrikkalaiset riistaeläimet kehittyivät varomaan ihmistä, mutta eurooppalaiset eläimet saattoi tökätä keihäällä hengiltä lähietäisyydeltä?

Coss kirjoittaa tutkimuksessa, että muun muassa ilmasto-oloista johtuen neandertalilaiset eivät pystyneet metsästämään säännöllisesti, joten eläimet eivät ehkä oppineet varomaan ihmisiä.

Suuri osa neandertalien muinoin metsästämistä eläimistä on myös myöhemmin onnistuttu domestikoimaan eli kesyttämään ihmisen käyttöön. Afrikkalaisten eläinten kohdalla tämä on pitkälti ollut mahdotonta.

Riistaeläinten käytöstä pohdittuaan Coss siirtyi tutkimaan luolamaalauksia. Hän näkee niiden tekemisen vaatineen samanlaista visuaalista hahmotuskykyä, jota metsästäjä tarvitsee laskiessaan keihään heittokulmaa ja kaarta. Kenties ihmiset myös opettivat toisiaan luolamaalausten avulla.

Cossin hypoteesi on luovaa spekulaatiota eikä selitä neandertalinihmisen katoamista. Se tarjoaa kuitenkin uudenlaisen ja ehkäpä keskustelua herättävän näkökulman ihmisaivojen kehitykseen.

Nykyihmisen ja neandertalilaisen pään muoto eroaa toisistaan niin, että nykyihmisen aivot ovat pyöreämmät, kun taas neandertalilaisen kallo oli pitkänomaisempi.

Tämä muutos aivojen rakenteessa liittyy myös visuaalisen hahmotuskyvyn ja koordinaation parantumiseen.

Toinen, hiljattain Science Advances -tiedelehdessä julkaistu tutkimus huomioi myös, että vaikka ihmisen aivojen koko on ollut jokseenkin sama jo 300 000 vuotta, aivojen muoto asettui nykyisen kaltaiseksi 100–34 tuhatta vuotta sitten.

Cossin tutkimuksen julkaisi Evolutionary Studies in Imaginative Culture.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä7100

BCK kirjoitti:
Tutkijoiden mukaan neanderthalin ihmisen silmät kehittyivät niin suuriksi, että näköhavaintojen käsittely vei liian paljon aivokapasiteettia. Tämä esti esimerkiksi ryhmätyötaitojen kehittymisen.

Aivot kehittyivät sen mukaan, mitä sopeutuminen vaati - ts. ei silmien kehitys mitään ESTÄ.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat