Sivut

Kommentit (35)

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä5718
Liittynyt21.7.2017

Tokkura kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Kuulostaa loogiselta.

Olen havainnut, että joissakin suvuissa aivojen laatu - jota pään muoto tunnetusti kuvastaa - periytyy erityisen vahvasti, siten että älykkäämmän suku dominoi todennäköisemmin (todistettu?)  Ehkä suku on ensin asunut monen sukupolven ajan samoilla seuduilla, ja ominaisuus on  saanut vahvistua,  sillä en ole havainnut samaa selkeyttä "sekarotuisilla" vaikka yhtä älykkäitä olisivatkin.

Tyypillinen esimerkki: älykäs isä, jonka suvussa kulkee tietyntyyppiset aivot, sekä äiti, joka voi olla  myös älykäs  mutta edustaa kirjavampaa sukutaustaa. Todennäköisin ennusteeni heidän lapsestaan olisi, että... 2/3 lapsen pään yläosaa muistuttaa isää, leuan ja suun muistuttaessa enemmän äitiä; silmät voivat olla tasapuolinen yhdistelmä.

Tätä on tietysti hyvin karkea yleistys, sillä sisarukset ovat yleensä niin erilaisia kuin olla voi. Mutuni sanoo, että normaalista biologiasta poikkeavat äidin elintavat (esim. kuukautisten siirtely ja muu hormonien ja lääkkeiden syönti, krooninen stressi ) saattavat vaikuttaa siihen, millaisen siittiön munasolu helpommin läpäisee - siten että mainitsemani dominassin todennäköisyys vähenee, ja epigenetiikka astuu enemmän kehiin. Mutta tämä on tässä vain hurjaa pohdintaa! 

Minun hypoteesini on, että Neandertalit katosivat seuraavalla periaatteella: joissakin populaatioissa äly sai paremman tilaisuuden kehittyä, esim. heimopäälikkö siitti enemmän kuin muut. Kun älykkäämpi populaatio risteytyi vähemmän älykkään kanssa, älyn alleelit olivat - ironista kyllä - entistä vahvemmin voitolla, koska alleelien ero oli suurempi... Vaikka yhdistelmä olisi aluksi näyttänyt taantumalta, pidemmän päälle älyn dominanssi olisi jatkanut voittokulkuaan. Neandertalit olisivat  olleet variaatioille kelpoa pohjamateriaalia. Ehkä Neandertalit vain katosivat Homo Sapiensiin..!?

Tämä vaatisi tietysti selityksen, onko älykkyydellä aipumus olla dominoivamp - ja jos on niin millä perusteella. Mikä ajaa kehitystä eteenpäin? Se kysymys on mielestäni aiheellinen.


Tässä "päättelyssä" on sellainen virhe, että ihmisellä, neandertalilaisellakaan, olisi jokin "äly geenistä" siitä riippumatta, mitä ja millä tavalla ohjatusti hän tekee.

Miksi ekat lainausmerkit? 

Päättelit päättelyni virheellisesti. En tarkoittanut, että yksilöllä olisi tietoisuus perimätasonsa tapahtumista. (Päättelinkö minäkin väärin sinun päättelysi?)

Tokkura kirjoitti:

Neandertalilainenhan ei ollut "tyhmä": ne olivat esimerkiksi erittäin taitavia tulenkäsitteljöitä, jotka eivät polttaneet ympäristöä holtittomasti kuten nykyisminen siihen aikaan ja myöhemminkin, ja  ne osasivat tehdä jopa koivuntuohitervasta lujaa muovia, joka on säilynyt kivikirveiden liitoksissa näihin päiviin asti.

Tiedät heistä enemmän kuin minä. 

En ole kuitenkaan pitänyt heitä täysin elukkoina, vaan Homo sapiensin kaltaisina - ovathan he pystyneet lisääntymään heidän kanssaan.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä5718
Liittynyt21.7.2017

But genetic assimilation does not depend on genes alone. Waddington's explanation of the continued appearance of abnormal flies in the 'assimilated' strains in the absence of the environmental stimulus involved his idea of canalized pathways of development, or chreodes. He attributed to these an autonomy that remained unexplained: 'Developmental processes have some structural stability, so that once you have got a developmental process going in a certain direction it tends to go there independently of changes in the environment.

Rupert Sheldrake, The Precence of the Past, s. 206

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4591
Liittynyt16.1.2016

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Tokkura kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Kuulostaa loogiselta.

Olen havainnut, että joissakin suvuissa aivojen laatu - jota pään muoto tunnetusti kuvastaa - periytyy erityisen vahvasti, siten että älykkäämmän suku dominoi todennäköisemmin (todistettu?)  Ehkä suku on ensin asunut monen sukupolven ajan samoilla seuduilla, ja ominaisuus on  saanut vahvistua,  sillä en ole havainnut samaa selkeyttä "sekarotuisilla" vaikka yhtä älykkäitä olisivatkin.

Tyypillinen esimerkki: älykäs isä, jonka suvussa kulkee tietyntyyppiset aivot, sekä äiti, joka voi olla  myös älykäs  mutta edustaa kirjavampaa sukutaustaa. Todennäköisin ennusteeni heidän lapsestaan olisi, että... 2/3 lapsen pään yläosaa muistuttaa isää, leuan ja suun muistuttaessa enemmän äitiä; silmät voivat olla tasapuolinen yhdistelmä.

Tätä on tietysti hyvin karkea yleistys, sillä sisarukset ovat yleensä niin erilaisia kuin olla voi. Mutuni sanoo, että normaalista biologiasta poikkeavat äidin elintavat (esim. kuukautisten siirtely ja muu hormonien ja lääkkeiden syönti, krooninen stressi ) saattavat vaikuttaa siihen, millaisen siittiön munasolu helpommin läpäisee - siten että mainitsemani dominassin todennäköisyys vähenee, ja epigenetiikka astuu enemmän kehiin. Mutta tämä on tässä vain hurjaa pohdintaa! 

Minun hypoteesini on, että Neandertalit katosivat seuraavalla periaatteella: joissakin populaatioissa äly sai paremman tilaisuuden kehittyä, esim. heimopäälikkö siitti enemmän kuin muut. Kun älykkäämpi populaatio risteytyi vähemmän älykkään kanssa, älyn alleelit olivat - ironista kyllä - entistä vahvemmin voitolla, koska alleelien ero oli suurempi... Vaikka yhdistelmä olisi aluksi näyttänyt taantumalta, pidemmän päälle älyn dominanssi olisi jatkanut voittokulkuaan. Neandertalit olisivat  olleet variaatioille kelpoa pohjamateriaalia. Ehkä Neandertalit vain katosivat Homo Sapiensiin..!?

Tämä vaatisi tietysti selityksen, onko älykkyydellä aipumus olla dominoivamp - ja jos on niin millä perusteella. Mikä ajaa kehitystä eteenpäin? Se kysymys on mielestäni aiheellinen.


Tässä "päättelyssä" on sellainen virhe, että ihmisellä, neandertalilaisellakaan, olisi jokin "äly geenistä" siitä riippumatta, mitä ja millä tavalla ohjatusti hän tekee.

Miksi ekat lainausmerkit? 


Siitä, että äly ei ole kulttuurista riippumattomana biologisen evoluution kohteena. Ihmisellä ei ole älyä ilman kulttuuria.

Lainaus:
Päättelit päättelyni virheellisesti. En tarkoittanut, että yksilöllä olisi tietoisuus perimätasonsa tapahtumista. (Päättelinkö minäkin väärin sinun päättelysi?)

Aika myöhään ihmisellä' on ruvennut olemaan mistään perimisestäkään tietoisuutta. Ja vaikka ihminen on havainnut maatalousyhteiskunnassa perimää kasveissa ja eläimissä, hän ei ole yhdistänyt sitä ihanheti itseensä, vaan pitänyt itseään jonkinlaisena "jumalolentona".

Lainaus:
Tokkura kirjoitti:
Neandertalilainenhan ei ollut "tyhmä": ne olivat esimerkiksi erittäin taitavia tulenkäsitteljöitä, jotka eivät polttaneet ympäristöä holtittomasti kuten nykyisminen siihen aikaan ja myöhemminkin, ja  ne osasivat tehdä jopa koivuntuohitervasta lujaa muovia, joka on säilynyt kivikirveiden liitoksissa näihin päiviin asti.

Tiedät heistä enemmän kuin minä. 

En ole kuitenkaan pitänyt heitä täysin elukkoina, vaan Homo sapiensin kaltaisina - ovathan he pystyneet lisääntymään heidän kanssaan.


Joo. Epäilen, että suurimmat erot ovat olleet niissä kulttuueissa ja niiden rakentumisperiaatteissa. Neandertalilaisella näyttäisi olleen myös kummallisia aukkoja tiedoissa, esimerkiksi juuri vesillä liikkumisen suhteen, vaikka alkeellisemmat lajit ovat osanneet. Se voi tietysti johjtua kylmästä ilmanalastakin.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4591
Liittynyt16.1.2016

Heti tulee uutta noista merenkulkuasioista:

https://yle.fi/uutiset/3-10083616

Uusi teoria: Nykyihmisen edeltäjä Homo erectus taisi merenkulun ja osasi puhua

Tutkijan mukaan merellä liikkuminen edellytti puhekykyä.

20.2.2018 klo 21:04päivitetty 21.2.2018 klo 08:22

178

Ihmisen historian palapeliin on viime vuosien tutkimuksessa ilmestynyt useita uusia paloja. Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan nykyihmisen sisarlajin, Homo naledin, kerrottiin saattaneen elää osin samaan aikaan kuin esivanhempamme.

Tätä käsitystä tukee toinen tuore tutkimus, jonka mukaan Marokosta löytyneet luunkappaleet, hampaat ja työkalut kuuluivat noin 300 000 vuotta sitten eläneille oman lajimme edustajille.

Uusin kiinnostava teoria liittyy nykyihmistä edeltäneeseen Homo erectukseen eli pystyihmiseen. Vanhimmat Homo erectus-fossiilit ovat noin 1,9 miljoonan vuoden ikäisiä. Lajin viimeinen edustaja saattoi olla floresinihminen, joka eli Indonesiaan kuuluvalla Floresin saarella vielä 50 000 vuotta sitten.

Kaikki tutkijat eivät pidä floresinihmistä Homo erectuksen jälkeläisenä, mutta yhdysvaltalaisen Bentleyn yliopiston professori Daniel Everett uskoo, että näin on. Everettin tutkimuksesta kertoo The Guardian-lehti.

Ensimmäiset merenkävijät?

Everettin mukaan floresinihmiset todistavat, että Homo erectus kykeni liikkumaan valtamerillä. Päästäkseen Floresin saarelle heidän piti ylittää merialueita, joilla virtaukset ovat hyvin voimakkaita.

Hänen mukaansa näillä ihmisillä piti olla aluksia ja kyky siirtää jopa parikymmentä yksilöä saarelta toiselle. Everettin mukaan Homo erectus saavutti myös Kreetan ja useilta muita saaria.

Merellä liikkuminen edellytti myös toista taitoa: kykyä puhua.

Homo erectus tarvitsi kieltä merellä liikkuessaan. He eivät voineet vain ajelehtia tukin varassa, koska silloin voimakkaat virrat olisivat vieneet heidät avomerelle, perusteli Everett näkemystään Austinissa Yhdysvalloissa järjestetyssä tiedekokouksessa.

Hänen mukaansa näiden ihmisten piti kyetä melomaan, ja meloessa piti osata sanoa "melo tuosta" tai "älä melo". Tarvittiin kommunikaatiota, murahtelu ei riittänyt, hän korosti.

Vastoin vakiintuneita käsityksiä

Professori Everettiin käsitykset eivät edusta tutkimuksen valtavirtaa. Paljon yleisemmin on ajateltu, että vasta oma lajimme Homo sapiens oppi puhumaan.

Everett myöntää, ettei Homo erectus kyennyt tuottamaan yhtä monipuolisia äänteitä kuin nykyihminen. Heiltä muun muassa puuttui tärkeä geeni FOXP2, joka liittyy puhekykyyn. Geeni oli nykyihmisen lisäksi vain neandertalinihmisellä. Neandertalienkaan puhekyvystä ei ole täyttä varmuutta.

Everettin käsitys on, että kieli edellyttää vähimmillään kahta äännettä, ja Homo erectuksella oli niitä ehkä jopa enemmän. Hän vertaa Homo erectuksen kieltä T-malli Fordiin, johon verrattuna nykyihmisen kieli on Tesla. T-Ford oli Everettin mukaan kuitenkin oikea kieli.

Everettin esittämä ajatus on kiistanalainen, eivätkä kaikki suinkaan hyväksy sitä. Esimerkiksi ihmisen historiaa esittelevän osaston johtaja Chris Stringer Lontoon Luonnonhistoriallisesta museosta katsoo, että Homo erectuksen merenkäyntikyvyistä – saati kielestä – ei ole juurikaan näyttöä.

Esimerkiksi tsunamien mukanaan kuljettamat kasvillisuuslautat ovat hyvin voineet viedä heitä saarelta toiselle, Stringer sanoo The Guardianissa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat