Sivut

Kommentit (53)

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4453
Liittynyt21.7.2017

apassi kirjoitti:
Ota tuosta sit selvää kun on yhtä monta tutkimusta puolesta ja vastaan. Käytän occamin partaveistä, ja analysoin että asia ei voi olla niin yksinkertainen että asiaan vaikuttaisi yksi yksittäinen tekijä.

Mitä tarkalleen ottaen leikkasit pois?

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1639
Liittynyt12.5.2014

Bisfenoli A esiintyy useissa tuotteissa kuten seteleissä, kassakuiteissa ja monissa muovipulloissa.

https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/tarkempaa-tietoa-...

USA:ssa muun muassa coca colaa alettiin 1990-luvun alussa myymään muovipulloissa. Alkuun ei bisfenolista tiedettykään, ja sitä lienee ollut tuttipulloissakin kuten EU:ssakin aluksi..

http://nuoruusdisko.blogspot.fi/2013/04/muumilimsasta-friscoon-1990-luvu...

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4453
Liittynyt21.7.2017

Tässä voisi olla tulevaisuuden ratkaisu: Vauva kasvaa keinokohdussa

https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/vauva_kasvaa_keinokohdussa

Naiset tahtoo nykyään elää niin kemikaalintäytteistä elämää, että keinokohtu voisi olla jo turvallisempi kasvuympäristö. Keinokohdun ansiosta monia ihmisalkuja ei tarvitsisi tappaa, kun he voisivat jatkaa kasvuaan keinokohdussa, ja päästä adoptoitavaksi.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4453
Liittynyt21.7.2017

käyttäjä-3779 kirjoitti:
Bisfenoli A esiintyy useissa tuotteissa kuten seteleissä, kassakuiteissa ja monissa muovipulloissa.

https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/tarkempaa-tietoa-...

USA:ssa muun muassa coca colaa alettiin 1990-luvun alussa myymään muovipulloissa. Alkuun ei bisfenolista tiedettykään, ja sitä lienee ollut tuttipulloissakin kuten EU:ssakin aluksi..

http://nuoruusdisko.blogspot.fi/2013/04/muumilimsasta-friscoon-1990-luvu...

Bisfenolin korvaavat yhdisteet eivät ole kuulemma sen parempia.

Kovat muovit, esim. limsapullot, eivät ole niin haitallisia kuin pehmeät muovit. Voi olla, että haitallisempaa on esim. tetrapakkausten muovipinnoitteet, mikäli niissä on säilytetty hapanta/rasvaista liian korkeassa lämpötilassa.

Isäni oli aika tarkka siitä, etten mussuttele/muhi pehmeiden muovien kanssa. Muistan kun olin noin 10 kk, ja vanhempani väittelivät tutin käytöstä... Aina kun äitini tyrkkäsi tutin suuhuni, puhalsin sen pois: oli hauskaa, kun tutti lensi kaaressa.

Mistä en pitänyt, oli se kun menetin uuden lelun. Tuttava oli ostanut mulle muovisen, isohkon  Maija Mehiläisen, ja siskoni sai Villen. Ne tuoksui  ihanasti toffeelle...  Mutta isäni ei hyväksynyt hajustettua muovia.  Lelut lähti samantien veke.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4453
Liittynyt21.7.2017

käyttäjä-3779 kirjoitti:
Bisfenoli A esiintyy useissa tuotteissa kuten seteleissä, kassakuiteissa ja monissa muovipulloissa.

https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/tarkempaa-tietoa-...

USA:ssa muun muassa coca colaa alettiin 1990-luvun alussa myymään muovipulloissa. Alkuun ei bisfenolista tiedettykään, ja sitä lienee ollut tuttipulloissakin kuten EU:ssakin aluksi..

http://nuoruusdisko.blogspot.fi/2013/04/muumilimsasta-friscoon-1990-luvu...

Miten tämä muuten liittyy aiheeseen?

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4453
Liittynyt21.7.2017

Palatakseni kysymyksiin, joita pohdin...  En löytänyt (ainakaan pienellä haulla) tutkimusta, jossa olisi kerrottu, millaisista määristä D-vitamiinia olisi sikiön/vauvan kehitykselle  haittaa, ilman että myrkytysoireet olisivat jo selvästi havaittavissa. Voiko haitallisuuden raja olla muutakin, kuin myrkytysoireet? Tarkoitan siis kehitykseen vaikuttavia, pysyviä muutoksia.

Edellä postaamani linkin mukaan, Vitamin D supplementation in pregnancy: a systematic review. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25025896  kysymykseeni ei ole vastausta ainakaan raskauden osalta (kysymykseni painottuu vauva-aikaan).

It is unclear whether or not the current evidence base allows definite conclusions to be made regarding the optimal maternal circulating concentration of 25-hydroxyvitamin D [25(OH)D] during pregnancy, and how this might best be achieved.

OBJECTIVES:

To answer the following questions:

(1) What are the clinical criteria for vitamin D deficiency in pregnant women?

(2) What adverse maternal and neonatal health outcomes are associated with low maternal circulating 25(OH)D?

(3) Does maternal supplementation with vitamin D in pregnancy lead to an improvement in these outcomes (including assessment of compliance and effectiveness)?

(4) What is the optimal type (D2 or D3), dose, regimen and route for vitamin D supplementation in pregnancy?

(5) Is supplementation with vitamin D in pregnancy likely to be cost-effective?

RESULTS:

Seventy-six studies were included. There was considerable heterogeneity between the studies and for most outcomes there was conflicting evidence. The evidence base was insufficient to reliably answer question 1 in relation to biochemical or disease outcomes. For questions 2 and 3, modest positive relationships were identified between maternal 25(OH)D and (1) offspring birthweight in meta-analysis of three observational studies using log-transformed 25(OH)D concentrations after adjustment for potential confounding factors [pooled regression coefficient 5.63 g/10% change maternal 25(OH)D, 95% confidence interval (CI) 1.11 to 10.16 g], but not in those four studies using natural units, or across intervention studies; (2) offspring cord blood or postnatal calcium concentrations in a meta-analysis of six intervention studies (all found to be at high risk of bias; mean difference 0.05 mmol/l, 95% CI 0.02 to 0.05 mmol/l); and (3) offspring bone mass in observational studies judged to be of good quality, but which did not permit meta-analysis. The evidence base was insufficient to reliably answer questions 4 and 5.

CONCLUSIONS:

The evidence base is currently insufficient to support definite clinical recommendations regarding vitamin D supplementation in pregnancy. Although there is modest evidence to support a relationship between maternal 25(OH)D status and offspring birthweight, bone mass and serum calcium concentrations, these findings were limited by their observational nature (birthweight, bone mass) or risk of bias and low quality (calcium concentrations). High-quality randomised trials are now required.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4453
Liittynyt21.7.2017

Toinen asia, jota mietin: jos tiettyyn persoonallisuustyyppiin "kuuluu" normaalia matalampi D/VDR (liittyen aivotoimintaan)...  ja vauva on ko. persoonallisuustyypin perinnöllinen jatkumo...  Se ei välttämättä aiheuttaisi vielä itsessään ongelmia, kuten IBS tai autismi; mutta jos kasvatus vahvistaa persoonallisuutta, joka on jo pitkälti vakiintunut perimään (vrt. TIEDE maaliskuu, "Perimä ohjaa myös etänä"), se voi olla ratkaisevinta.  Kasvatus. Koska varhainen vuorovaikutusmalli = mielen säätö. 

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4453
Liittynyt21.7.2017

Olisivatko sellaiset vauvat, joiden aivoissa on luonnostaan (?) vähemmän D-vitamiinireseptoreita, suuremmassa vaarassa D-vitamiinilisistä - vai päinvastoin, hyötyisivätkö he vain? 

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat