Sivut

Kommentit (163)

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

jatkuu:

" Tiedemiehet ovat jo aikaisemmin onnistuneet sekventoimaan 37 000 vuotta vanhan genomin Venäjän Kostenkista löydetystä luurangosta. Tulokset osoittivat, että nykypäivän pohjoiseurooppalaiset olisivat itse asiassa eurooppalaisen alkuihmisen lähin elävä sukulainen. Tanskalaiset, ruotsalaiset, suomalaiset ja venäläiset olivat paljon lähempänä kantaisää kuin esimerkiksi eurooppalaisuudellaan ylpeilevät ranskalaiset, espanjalaiset tai saksalaiset. Gross Fredenwaldenista tehty löyty tukee osaltaan paljon kiisteltyä käsitystä, jonka mukaan suomalais- ja saamelaissukuiset ihmiset olisivat asuttaneet Pohjois-Euroopan sekä pohjoisen Keski-Euroopan ensimmäisenä. 
[T.: Ehkä -sukuiset, mutta tuskin -kieliset.]

MUUTAMA VUOSI sitten Ruotsissa analysoitiin 5 000 vanhaa DNA:ta, joka oli kerätty eri puolelta maata löydetyistä kivikauden luurangoista. Uppsalan yliopistossa työskentelevän Pontus Skoglundin ja hänen tutkijatiiminsä mukaan maataloustyyppinen agrikulttuuri saapui Pohjois-Eurooppaan siirtolaisten mukana suunnilleen noihin aikoihin. Pohjolaan etelästä saapuneet ihmiset sekoittuivat geneettisesti paikallisen metsästäjä-keräilijäväestön kanssa, joka loi suhteen modernille eurooppalaiselle genomille. Pontuksen tiimin analysoiman geneettisen datan mukaan metsästäjä-keräilijät olivat nykyisen populaation geneettisen vaihtelun ulkopuolella, mutta luonteeltaan se muistutti kaikista eniten suomalaistaustaisia ihmisiä. Maatalouskulttuurin edustajista puolestaan löytyi selviä yhtäläisyyksiä tämän päivän Välimeren ihmisiin.

- Kun nämä löydökset laitetaan arkeologiseen kontekstiin, syntyy selkeä kuva kivikauden maanviljelijöistä, jotka kulkivat koko Euroopan lävitse etelästä pohjoiseen, Skoglund totesi tuolloin.

Tiedän toki, että nykysuomalaiset koostuvat usean eri ihmisryhmän tai heimon aallosta, jotka ovat sekoittuneet maantieteellisellä alueellamme eri aikakausina. Tästä huolimatta on erittäin kiehtovaa lukea geneettisestä historiastamme. Me emme ole täällä vieraita, vaan me kuulumme tänne. "

https://news.nationalgeographic.com/2016/02/160211-oldest-cemetery-burial-europe-baby-upright-germany-hunter-gatherer/#close

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

Harvinaisen hyvin näkyvä maalaus ja kuva luolassa sisällä.

Tokkura kirjoitti:

Tanssilattialta löytyi ugrityttöjen päitä

1.1.2016 20:53 Esa-Jussi Salminen

Kulttuuri Bashkiirit BashkiriaEtelä-Ural Kalliomaalaukset Luolamaalaukset Luolat Shulgan Tash Arkeologia Matkailu Shulgan Tash Suomalais-ugrilaiset kansat Ugrit

Shulgan Tash - sensaatiomainen luolamaalauslöytö Bashkortostanissa

Etelä-Uralilta Shulgan Tashin luolastosta löydettiin kivikautisia maalauksia vuonna 1959 ja sen jälkeen jatkuvasti uusia. Siihen asti vastaavia oli löydetty Euroopasta lähinnä nykyisen Ranskan, Italian ja Pyreneiden niemimaan alueelta. Ilmeisesti tietoa ei ole puolessa vuosisadassakaan ehditty tarpeeksi sulatella, koska esim. täällä mainitaan vain nuo Länsi-Euroopan vastaavat tunnetut luolat, kuten Altamiran luola Espanjassa:  https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalliomaalaus#Eurooppalaisia_maalauksia 

Kivikautisia luolamaalauksia on löydetty myös Afrikasta, Australiasta ja Aasiasta. 

Shulgan Tashin maalaukset, joita on löydetty jo lähes kaksi sataa, ovat samalta ajalta kuin Länsi-Euroopan eli tehty 14000 - 17000 vuotta sitten.

Suomalaisia arkeologeja Shulgan Tashissa kerrotaan käyneen vuonna 1997. Shulgan Tash on ihanteellinen matkailijoille. Luolaston sisäänkäynti on laaja ja pitkälle ensimmäiseen luolaan pääsee vaikka pikkukengissä. Kuten muuallakin vastaavissa luolissa, havaittiin täälläkin melko pian, että turistit pilaavat hengityksellään maalauksia, joten maalausten luokse pääsy on tavallisilta vierailijoilta kielletty. Heitä varten on tehty maalausten jäljitelmiä ensimmäiseen helppopääsyiseen luolaan. Meidänkin käydessä luolassa, siellä oli useita matkailija- ja koululaisryhmiä. 

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

Tokkura kirjoitti:
Samaan aikaan kalliomaalausten ja uralilaisten N1c-haplojen kanssa Suomeen on samalta suunnalta tullut myös maatalous: tattarinviljelys:

http://www.helsinki.fi/hum/ajankohtaista/2013/01/0128b.htm

" Maanviljely levisi Suomeen Itä-Aasiasta jo 7000 vuotta sitten

Siitepölytutkimusta ja arkeologiaa yhdistävä tutkimushanke "Kouvolan seutu muinaisuudessa, korpea vai kaskenkaatajia" on selvittänyt vuosina 2010-2012 nykyisen Kouvolan pohjoisosan esihistoriaa ja maankäyttöä jääkaudelta 1200-luvulle jKr. Hankkeen tuloksena on syntymässä uudenlainen näkemys suomalaisen maatalouden alkutaipaleesta.

Tutkimusalue sijaitsee Kouvolan pohjoisosassa, Jaalan Huhdasjärvellä. Alueen maatalousasutuksen on aiemmin oletettu syntyneen vasta historiallisella ajalla, viimeistään 1500-luvulla. Arkeologiset löydöt kuitenkin osoittavat, että alueella on elänyt yhteisö, joka on ylläpitänyt kalmistoa 600-luvulta 1100-luvulle jKr. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, harjoittiko yhteisö maa- vai erätaloutta. Toisena kysymyksenä olivat maanviljelyn alkuvaiheet - onko Huhdasjärveltä löydettävissä yhtä vanhoja maanviljelyn tuloksia kuin läheltä, Repoveden kansallispuiston alueelta muutama vuosi sitten löydettiin.

Saadut tutkimustulokset muuttavat käsitystä maanviljelyn alkuvaiheista niin kivikauden kuin rautakauden osalta. Varhaisin metsänraivausvaihe ajoittuu kivikaudelle 5300 - 4000 eKr. Ensimmäisenä viljelykasvina oli tattari 5300 eKr., ja noin 4200 eKr. ilmestyvät ensimmäiset merkit ohran viljelystä. Nämä viljelyn merkit ajoittuvat kivikaudelle, samaan aikaan saviastioiden valmistustaidon omaksumisen kanssa (varhaiskampakeramiikka). "

jatkuu...

YLEn tutkijatytöt eivät usko tätä tutkimusta... He ovat selityksen velkaa!

" Nuorakeraamisen kulttuurin aikana Ruotsissa ja Virossa oli jo maanviljelystä. Suomesta siitä ei ole löytynyt varmoja todisteita. "

https://yle.fi/uutiset/3-10129250

" Taitavat naiset toivat kivikauden Suomeen uuden kulttuurin idästä

Saviastioiden materiaali kertoo laajoista vaihtokauppareiteistä kivikauden Pohjolassa.

25.3.2018 klo 17:00

4 500–5 000 vuotta sitten yhdellä jos toisella kivikautisella asuinpaikalla Etelä-Suomessa epäilemättä ällistyttiin saviastioista, jotka olivat peräisin jostakin muualta.

Vanhat kampakeraamiset astiat olivat paksuseinäisiä ja ämpärin kokoisia, eivätkä ne pysyneet pystyssä kuin maahan painettuina. Tulokkaan nuorakeraamiset tuomiset näyttivät aivan erilaisilta.

Ne olivat paljon pienempiä ja ohutseinäisempiä, niissä oli kaula, ja pohja oli tasainen. Koristeetkin olivat uutta muotia, tehty nuoralla painamalla, eivät enää kamman piikkien jäljiltä näyttäviä painaumia.

– Ne olivat oikeasti aika korkeaa teknologiaa. Ei onnistuisi minulta. Kampakeraamisen pytyn voisin yrittää saada aikaiseksi, nauraa arkeologi Elisabeth Holmqvist-Sipilä.

Hämeeseen syntyi keramiikkatehdas

Holmqvist-Sipilä työskentelee Helsingin yliopiston arkeologian laboratoriossa. Hänen johtamassaan tutkimuksessa selvitettiin saviastioiden sirpaleista, miten nuorakeraaminen kulttuuri levisi Suomen lisäksi Ruotsissa ja Virossa.

– Halusimme tutkia, olivatko astiat vain tuontitavaraa vai tuliko meille taitavia keraamikkoja, jotka ryhtyivät harjoittamaan muualla oppimaansa teknologiaa uudessa ympäristössä.

Tulihan heitä. Hämeeseen, Hauhon Perkiöön, syntyi suoranainen nuorakeramiikkatehdas.

– Sieltä löytyi jo vuosikymmeniä sitten aivan poikkeuksellisen suuri keramiikka-aineisto, noin 30 000 sirpaletta, mutta niitä ei ole aiemmin tutkittu yksityiskohtaisesti.

Yleensä nuorakeraamisesta kohteesta Suomesta löytyy ehkä muutamia paloja tai muutamia kymmeniä paloja, Elisabeth Holmqvist-Sipilä kertoo.

– Tuntuu, että siellä on ollut kivikauden mittapuulla suorastaan teollinen valmistuskeskus. Jostakin syystä; emme tiedä miksi. Olisiko saviaines ollut erityisen soveliasta? Vai keskittyikö sinne paljon keramiikan valmistajia? .... "
jatkuu...

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

...jatkuu:

Tutkimuksen metodissa nojataan vahvasti siihen, miten tällaisia töitä on tehty viime aikoina...

Monet työt ovat esimerkiksi siirtyneet historiallisesti miehiltä naisille, myös viljely itse.

" Taito siirtyi naiselta naiselle

Astiantekijöistä itsestään ei ole jäänyt jälkiä, sillä eloperäinen aines maatuu Suomen happamassa maaperässä nopeasti. Luita ei löydy kertomaan mahdollisista eroista ihmisten perimässä.

Silti tutkijat ovat valmiita sanomaan, että nuorakeramiikkataiturit olivat todennäköisesti naisia.

– Etnografisissa tutkimuksissa on todettu, että tämäntyyppisissä yhteisöissä keramiikka-astioiden valmistaminen oli nimenomaan naisten aktiviteetti. Se on sellainen käsityötaito, joka ajatellaan perinteisissä yhteisöissä naisten työksi ja taidoksi, joka opitaan toiselta. Ehkä äidit opettivat tyttäriään.

Lisäksi nuorakeraamiselta ajalta esimerkiksi Saksasta on löytynyt keramiikka-astioita nimenomaan naisten haudoista.

Holmqvist-Sipilä myöntää, etteivät arkeologit voi varmasti tietää hautojen astioiden valmistajiksi naisia. Silti hän sanoo, että juuri naisilla näyttää olleen yhteys keramiikkaan.

Ellei toisin todisteta?

– Nimenomaan.

Yhä pienemmät näytteet, yhä tarkempaa tietoa

Arkeologisten tutkimusmenetelmien kehittymisen ansiosta yhä pienemmät näytteet antavat yhä enemmän ja yhä tarkempaa tietoa.

Holmqvist-Sipilä ei pidä mahdottomana, että jonakin päivänä hautojen maa-ainekseen jääneistä pienenpienistä orgaanisen aineksen hippusista pystytään tekemään DNA-tutkimuksia.

– Arkeologia kehittyy niin valtavasti, että 20 vuoden päästä voi olla jo aivan eri mahdollisuudet. Tuntuu, että kaikessa luonnontieteellisessä arkeologiassa näytekoot pienenevät vuosikymmen vuosikymmeneltä.

Geokemia vei astioiden syntysijoille

Holmqvist-Sipilän johtamassa tutkimuksessa analysoitiin 24 arkeologisesta kohteesta Suomesta, Virosta ja Ruotsista löytyneitä astioita kahdella geokemian menetelmällä.

– Käytimme elektronimikroskoopin mikroanalysaattoria, jolla pystyimme analysoimaan savimassasta sekä astian itsensä saven että siinä olleiden murskahippujen kemiallisen koostumuksen.

Tuloksia vertaamalla tutkijat pääsivät myös sen jäljille, missä edellisen sukupolven astiat oli tehty, sillä murskahiput ovat peräisin vanhoista, rikkoontuneista astioista.

– Teimme myös yhteistyötä Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen materiaalifyysikkojen kanssa. He analysoivat samat näytteet hiukkasherätteisellä röntgen-emissio-menetelmällä, jolla saatiin selville todella tarkkoja pieniä alkuainepitoisuuksia, Holmqvist-Sipilä kertoo.

Astian raakasavilähde selviää vain tällaisista miljoonasosapitoisuuksista.

... "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

... jatkuu:

Jutussa annetaan   asiatiedon vahvistamisen ohella väärä todistus naapurimaiden muinaistutkimuksesta, joka ei ole ollut ainakaan sen matalammantasoista kuin Suomessa: 

... Kauppaa ristiin rastiin

Astioiden materiaalin analyysit todistivat, että kivikauden ihmisillä oli paljon yhteyksiä ja vaihtokaupan verkostot ulottuivat ristiin rastiin yli Itämeren. Suomessa, Virossa ja Ruotsissa oli ainakin viisi aluetta, joilla valmistettiin nuorakeramiikkaa.

Hämeessä tehtyjä astioita kulkeutui ensin Suomen rannikolle ja sieltä Viroon.

– Suomeen tuli keramiikkaa Virosta ja Ruotsista. Ajan myötä sitä liikehdintää oli moneen eri suuntaan, Holmqvist-Sipilä kertoo.

Näihin tuloksiin sisältyi yllätys ruotsalaisille arkeologeille. Näyttää nimittäin siltä, että itäiset vaikutteet olivat tuohon aikaan hyvin muodikkaita.

– Meillä oli aika vahva löydös siitä, että keramiikkaa siirtyi nimenomaan Virosta Etelä-Ruotsiin. Se on täysin vastoin sitä, mitä ruotsalaiset arkeologit ovat usein halunneet ajatella: että nuorakeraaminen kulttuuri olisi tullut Etelä-Skandinaviasta Ruotsiin. Kyllä nyt vaikuttaa siltä, että se tuli sen sijaan täältä idän suunnalta, Suomesta ja Virosta Ruotsiin. "

Nykyruotsalaiset arkelogit ja kielitieteilijät ovat SUORASTAAN PAUKKUREHELLISÄ JA ÄÄRIKRIITTISIÄ verrattuna SUOMA- LAISIIN JA BALTIANSAKSALAISIIN PANPERSERMANISTI-SÄÄTIÖ-tieteiljijöihin, jotka nimenomaan täällä Suomessa ovat "niskan päällä"!!!

Tuossa EI OLE UUTTA RUOSTALAISILLE, VAAN ASIA ON SIELLÄ TIEDETTY SATA VUOTTA, ETTÄ VASARAKIRVESKULTTUURI TULI RUOTSIIN ENSIKSI SUOMESTA!

https://sv.wikipedia.org/wiki/Stridsyxekulturen

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/01/itameren-laivahaudat-eivat-ole-hautoja-1

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/03/ruotsin-5000-vuoden-takaiset-kuoppakeraamikot-olivat-suomalaisia

SUOMALAISET JA BALTIANSAKSALAISET OVAT "MUUTA MAATA":

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/09/kantapersermaanilainat-witusta-saamelaiskulttuurin-ensyklopediassa

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/07/jorma-koivulehdon-suomen-arkkimuinaiset-kermaanilainat-3000-vuoden-takaa-ovat-humpuukia

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/12/suomalaisten-ja-germaanisten-kielten-varhaisimmista-lainakosketuksista-ajalaskun-alun-aikaan

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/12/suomalaisten-ja-germaanisten-kielten-varhaisimmista-lainakosketuksista-ajalaskun-alun-aikaan-2

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

... jatkuu:

"  Särkyneen astian murskaaminen uuden astian raaka-aineeksi oli käytännöllistä. Rikkoontunut astia oli käden ulottuvilla, kun saveen tarvittiin sekoiteainesta.

– Ei tarvinnut lähteä hakemaan hiekkaa, saattoi murskata sitä keramiikkaa. Ja koska se oli savea, astiaan tuli poltettaessa todennäköisesti vähemmän halkeamia, koska lämpölaajenemisominaisuudet ovat samat. Murska myös tekee astian seinämistä kestävämpiä, Holmqvist-Sipilä sanoo.

Mutta oliko astiamurskan käyttö vain käytännöllistä, vai oliko siihen muitakin syitä? Ehkä muualta tullut astiantekijä halusi säilyttää viimeisen konkreettisen muiston menneisyydestään?

Onhan siinä jollakin tavoin arjen symboliikkaa, sanoo Elisabeth Holmqvist-Sipilä.

– Ehkä joku nainen on tuonut mukanaan uudelle asuinalueelle astian, jonka hän oli tehnyt äitinsä kanssa kotiseudullaan. Kun astia meni rikki, niin ainakin itse ajattelisin, että toki haluaisin säilyttää siitä jotakin. Sillä tavalla menneisyys jatkoi jollakin tavalla elämäänsä siinä arjen esineessä, Holmqvist-Sipilä spekuloi.**
...

Tuotiinko Suomeen viljaa?

Tutkimus siis todistaa, että astioita vietiin hyvinkin kauas paikoista, joissa ne oli tehty. Mutta olivatko ne tyhjiä?

– Niin… olivatko ne astiat oikeasti se primääri tuote tässä vaihdannassa? Vai kuljetettiinko niissä jotakin, esimerkiksi maataloustuotteita, vaikka viljaa? Nuorakeraamisen kulttuurin aikana Ruotsissa ja Virossa oli jo maanviljelystä. Suomesta siitä ei ole löytynyt varmoja todisteita.

Nuorakeraamista kulttuurivaihetta kutsutaan Suomessa myös vasarakirveskulttuuriksi. Varmasti myös vasarakirveitä vaihdettiin, mutta laajoja verkostoja pitkin ei kulkenut vain aikansa arvotavara, Holmqvist-Sipilä sanoo.

– Eivät ne kauppatavarat tällaisessa pitkän matkan tai alueiden välisessä kaupassa välttämättä olleet eksoottisia, vaan ne saattoivat olla esimerkiksi jokapäiväisessä käytössä olleita astioita. Arkeologitkin usein hämmästelevät sitä, miten arkisia asioita vaihdettiin.

Juuret ulottunevat syvemmälle itään

Elisabeth Holmqvist-Sipilän haave on, että materiaalitutkimusta voitaisiin jatkaa.

Tähänastisten tulosten perusteella nuorakeraamisen kulttuurin juuret vievät myös Suomesta ja Virosta itään, nykyisen Venäjän alueelle.

– Menisimme ehkä vielä syvemmälle nuorakeramiikan mahdollisille syntysijoille, pidemmälle Baltiaan tai Venäjälle, jotta voisimme verrata tuloksiamme sieltä löytyneisiin astioihin. Löysimme nimittäin joitakin tunnistamattomia geokemiallisia ryhmiä, ja jäimme miettimään, ovatko ne peräisin jostakin, mistä meillä ei ollut vertailuaineistoa.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0305440317302091
 

MENESTYSTÄ TUTKIMUKSELLE!

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

Kierikin (asbesti)keramiikkaa.

Vieläkin yhtä seikkaa kritisoin: sitä, että vasarakirveiden keramiikka olisi ollut jotekin teknisesti yllivoimaista KAIKKEEN kampakeramiikkaan nähden. Näin ei ole asian laita, eikä se edes syrjaäyttänyt kampakeramiikkaa, vaan voitolle selviytynyt Kiukaisten kulttuuri ("persermaaneista" on tässä yhteydessä absoluuttisen turhaa pölistä mitään), johon vasarakirveskulttuurikin liittyi siltä osin kuin se liittyi suomalaisiin, oli kampakeraamisen perustan kulttuuri.

" 4 500–5 000 vuotta sitten yhdellä jos toisella kivikautisella asuinpaikalla Etelä-Suomessa epäilemättä ällistyttiin saviastioista, jotka olivat peräisin jostakin muualta.

Vanhat kampakeraamiset astiat olivat paksuseinäisiä ja ämpärin kokoisia, eivätkä ne pysyneet pystyssä kuin maahan painettuina. Tulokkaan nuorakeraamiset tuomiset näyttivät aivan erilaisilta.

Ne olivat paljon pienempiä ja ohutseinäisempiä, niissä oli kaula, ja pohja oli tasainen. Koristeetkin olivat uutta muotia, tehty nuoralla painamalla, eivät enää kamman piikkien jäljiltä näyttäviä painaumia.

– Ne olivat oikeasti aika korkeaa teknologiaa. Ei onnistuisi minulta. Kampakeraamisen pytyn voisin yrittää saada aikaiseksi, nauraa arkeologi Elisabeth Holmqvist-Sipilä. "

Kerrotaan, että vasarakirveiden aikaisempaa pienemmät kattilamaiset ruukut olisivat jotenkin teknologisesti ylivoimaisia KAIKKIIN kampakeraamikkojen ruukkuihin nähden.

Näin ei voida ykskantaan sanoa. Varsinkin kampakeraamisia ruukkuja oli monenlaisia: vanhimpia, kuoppakeraamisia, Sarsan-Tomnitsan, ja hienoimipia: asbestikeraamikkojen (Kierikin, Pyheensillan ym.) suuria (< 100 litraa) kevitä ohutseinämäisiä mutta lujia ruukkuja, jotka kestivat tuhansien kuumennuslämpötilan. Niitä olisi voitu käyttää metallien sulattamiseen ja erottamiseen näin malmista, mutta toistaiseksi ei ole löydetty kuin kokeellisen arkeologian todisteita. Noita ruukkuja on saatettu käyttää kuljetukseen esimerkiksi hevos- tai pororekipelillä. Asbestikeraamikkojen katsotaa tulleen muita kampakeraamikkoja myöhemmin kaakosta Peips-järven itäpuolen suunnalta. Heidän uskotaan olleen saamelaisten kokoonpanoon päätynyt heimo.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kierikin_keramiikka

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

https://www.newscientist.com/article/dn28139-stone-age-people-were-making-porridge-32000-years-ago/#.Vv7lXxQgs6E.facebook

" Daily news

7 September 2015

Stone-age people were making porridge 32,000 years ago

By Iona Twaddell

Wall paintings in Grotta Paglicci, Italy (Image: Stefano Ricci)

Going on the palaeo diet? Don’t put down your porridge just yet. Hunter-gatherers ate oats as far back as 32,000 years ago – way before farming took root.

This is the earliest known human consumption of oats, say Marta Mariotti Lippi at the University of Florence in Italy and her colleagues, who made the discovery after analysing starch grains on an ancient stone grinding tool from southern Italy.

The Palaeolithic people ground up the wild oats to form flour, which they may have boiled or baked into a simple flatbread, says Mariotti Lippi.

They also seem to have heated the grains before grinding them, perhaps to dry them out in the colder climate of the time. Mariotti Lippi notes that this would also have made the grain easier to grind and longer-lasting.

This multi-stage process would have been time consuming, but beneficial. The grain is nutritionally valuable, and turning it into flour would have been a good way to transport it, which was important for Palaeolithic nomads, she says.

Cereal fuel

To see the benefits of a plant-based diet, you only need to know that society has been largely fuelled by processed grains for the last 10,000 years, says archaeologist Matt Pope of University College London. “There is a relationship there to be explored between diet, experimentation with processing plant food and cultural sophistication.”

This is another example of the advances made by Europe’s Gravettian culture, which produced technology, artwork and elaborate burial systems during the Upper Palaeolithic era, says Erik Trinkaus at Washington University in St Louis, Missouri. “These people were described 15 years ago as ‘Hunters of the Golden Age’, and the details of that are still being filled out.”

Mariotti Lippi’s team hopes to continue studying ancient grinding stones to find out more about the Palaeolithic plant diet. Grinding stones go back a long way, says Trinkaus, and people may well have been pounding and eating various wild grains even earlier than 32,000 years ago.

“We’ve had evidence of the processing of roots and cattails,” but here we’ve got a grain, and a grain that we’re very familiar with,” says Pope. “If we were to look more systematically for ground stone technology we would find this is a more widespread phenomenon.”

Journal reference: PNAS, DOI: 10.1073/pnas.1505213112

Käyttäjä6458
Seuraa 
Viestejä1281

Nyt tulee kylmää kyytiä Jaska ("Molukki") Häkkiselle, joka väittää "kantakermaanien" tulleen Suomen kautta Ruotsiin ja sieltä keski-Eurooppaan!

Ensin Jaskan väite:

http://muinainensuomi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=9&t=2261

Jaska

Ylihärmiö
"  Re: DNA kertoo Korhosista

jussipussi kirjoitti:

Niin, pronssikautisesta germaanikulttuurista on kuitenkin jälkiä muuallakin kuin linkkisi kartassa. Mitä lie sitten puhuivat. Euran seudun germaanit eivät myöskään näy kartalla. Saame ei ollut missään vaiheessa eteläskandinaviassa, eikä myöskään suomi. Kyllähän ajoitus muuten kävisi, mutta kun kaikkien kolmen kielen olisi pitänyt olla samoilla seuduilla, jotta lainaukset toimisivat. Näin olen asian ymmärtänyt Jaskan kirjoituksista. Viro ja Lounais-Suomi eivät siten käy, imsu ei ollut Suomessa riittävän aikaisin, eikä saame ollut koskaan Virossa.

Kantagermaanista nuorempaan suuntaan todennäköisin alue oli Lounais-Suomi. Sinä olet päättänyt olla uskomatta tuhatvuotiseen päivittyvään kantasuomen saarekkeeseen Lounais-Suomessa, mutta se on sinun valintasi: kaikki todisteet mitä meillä on tukevat sitä vaihtoehtoa. Muita vaihtoehtoja ei tue mikään, ne ovat jossittelua.

Mihin sitten sijoitetaan paleo- ja esigermaaniset kontaktit? Kun ajassa mennään taaksepäin, saame ja ims. vetyvät itään ja germaani länteen Lounais-Suomesta. Kuitenkin lainasanakerrostumat ovat todellisia - paikannimitodisteita ei valitettavasti ole.

On esitetty, että suurten järvien nimet Ruotsissa todistaisivat germaanin syntyneen siellä, nuorakeraamikkojen luoteisindoeurooppalaisesta kielestä. Kuitenkin Johan Schalin on osoittanut, etteivät ne oikeastaan todista siitä. Se ei tarkoita, ettei germaani olisi voinut syntyä Ruotsissa, mutta se tarkoittaa, ettei muita vaihtoehtoja voida sulkea pois.

Jos germaani syntyi Etelä-Ruotsissa, skandinaavinen pronssikulttuuri olisi ainoa sopiva aineellinen vastine sen vaikutukselle Itämeren itäpuolella. Toinen vaihtoehto on, että esigermaani syntyi kaukana idässä ja että itämerensuomalaiset työnsivät sitä edellään länteen läpi Baltian.

Keski-Volgalle asti idässä on puhuttu nuorakeraamikkojen luoteisindoeurooppalaista kieltä. Tästä syntynyt baltoslaavi (jonka satemisoituminen voidaan panna arjalaisen vaikutuksen piikkiin, koska ilmiö näyttää siinä arjaa myöhäisemmältä) ei tiettävästi koskaan levinnyt Moskovan itä- ja pohjoispuolelle - se jättää mahdollisuuden hyvinkin itäiselle ja pohjoiselle kentum-kielelle: esigermaanille.

1. Meillä on luoteisindoeurooppa Keski-Volgalla asti, päätellen suomalais-permiläisen levikin lainasanoista.
3. Meillä on varhainen kantagermaani Etelä-Skandinaviassa sekä Viron ja Suomen rannikoilla.

Näiden väliin voisi mahtua:
2. Esigermaani mahdollisesti jossain Ylä-Volgalla ja paleogermaani mahdollisesti Inkerinmaan-Viron rannikolla, mistä kantasuomalaiset heitä koko ajan syrjäyttivät edetessään lännemmäksi.

Tämä selitys ei kuitenkaan taida löytää tuekseen arkeologisia vaikutusaaltoja? Toki kuoppakeramiikka levisi Baltiasta Ruotsiin, mutta se oli jo kivikaudella - vuosituhansia liian varhain. Edelleen pitäisin siksi todennäköisempänä sitä, että jo keskisellä pronssikaudella havaittu skandinaavisen pronssikulttuurin vaikutus Suomenlahdella selittäisi varhaisen germaanivaikutuksen itämerensuomessa ja saamessa. Ei pidä kuitenkaan antaa nimityksen "skandinaavinen" hämätä: ilmeisesti kulttuuri oli ihan yhtä "kokonainen" idässäkin. "

Näin siis "Molukki-Jaska".

Käyttäjä6458
Seuraa 
Viestejä1281

Kuitenkin kantagermaanien ja kantabaltoslaavien eroaminen toisistaan on 8300 - 4800 välisenä aikana johtui siitä, että germaaheihin liittyi laajasti Lähi-idästä tullutta viljelijäväestöä, kun taas baltit omaksuivat sieltä vain teknologiaa, mutta eivät väestöä eivätkä kieltä. Tämä voi johtua siitäkin etteivät viljelijät olleet kiinnostuneita heidän vetisitä maistaan. Tämä tulos on saatu useita riippumattomasti useita eri perustein tehdyistä tutkimuksista, ja se on joka paikassa erikseen ollut "yllätys".

Tämä on ollut tunnettua kyllä jo muutamia vuosia ja on varmistettu useissa eri tutkimuksissa, jossa sitä on kussakin erikseen pidetty "yllätyksenä".

https://lenta.ru/news/2017/02/03/dna/?utm_medium=social&utm_source=facebook

07:06, 3 февраля 2017

Названо главное отличие в культурном развитии протогерманцев и балтославян

Международный коллектив ученых выявил отличия перехода от хозяйственно-культурного типа охотников и собирателей к сельскому хозяйству у балтославян и остальных древних индоевропейских племен, в частности, протогерманцев. Соответствующее исследование опубликовано в журнале Current Biology.

Авторы статьи выяснили, что смена хозяйственно-культурного уклада у древних предков носителей современных балтийских и славянских языков сопровождалась не миграцией на территорию их расселения земледельцев с Ближнего Востока, а торговыми и культурными контактами с последними.

Ученые полагают, что индоевропейские племена Центральной и Западной Европы, в отличие от балтославян, допустили интенсивную миграцию на свои территории расселения земледельцев из Леванта и позднее Анатолии. В результате произошло смешивание или замещение местных охотников на ближневосточных земледельцев.

К своим выводам ученые пришли, сравнив восемь древних геномов (шесть из Латвии и два из Украины) с ДНК древних ближневосточных земледельцев. Люди, которым принадлежали исследованные материалы, жили около 4,8-8,3 тысячи лет назад.

У одного из геномов, найденных на территории Латвии и имеющих возраст 5-7 тысяч лет, ученые также обнаружили следы ДНК древних жителей понтийских степей. Данный период отвечает времени, когда могло произойти расщепление гипотетического балтославянского языка на две ветви. "

panterarosa
Seuraa 
Viestejä3226

Nämä ns. kielitieteilijät ovat niin kaukana todellisuudesta kuin vain voi olla. Nyrkkisääntönä ja realiteettina voi pitää R1a- kulttuurien olleen finnougreja ja myöhemmin finnoarjalaisia. Germaanitkin ajanlaskun aikaan olivat finnoarjalaisia Kerma- nimisiä, joita Caesar nimitti germaaneiksi. Germaani-nimitys laajeni myöhemmin käsittämään kaikki alueen ihmiset, erityisesti IE-kieliset, joita oli enemmän.

Ei ollut mitään kantabalttia. Oli vain finnoarjalaiset ja joskus 300-luvulla viimeistään kreikan vaikutuksesta slaavilaistuneet entiset R1a-finnoarjalaiset. Molukit tekevät yksinkertaisesta asiasta turhan monimutkaisen. Ilmeisesti siksi, ettei näillä ole hvnvttuakaan tekemistä finnougrien historian kanssa, ennen kapista tunkemistaan finnougrien elämään 1200-luvulla molukkien invaasiossa. Näihin (i)täisiin alkaa kyllästyä aina vaan enemmän.

Giant Uralic and Finnic Megaliths NEW places! https://youtu.be/WEyKvRQubXU
Alien Burial Site https://youtu.be/yLvF0mga1rU

panterarosa
Seuraa 
Viestejä3226

Nuorakeraaminen oli tunnetusti R1a ja se oli finnougrilainen sumerilaisten tai sukulaisheimon kulttuuri. Kuivuus, viljelyjen vaikeus maan suolaisuuden vuoksi, sotiminen ja Elamin (Melan) valloitukset saivat sumerilaiset R1a:t lähtemään muualle. Kuuluisa Aabraham lähti myös Urista joukkoineen.

Vasarakirveen hautaustavat olivat sumerilaisia ja idästähän ja etelästä ne tulivat. Mikä tässä on vaikeaa? Ei molukeille kuulu finnougrien historia eikä ainakaan niiden historiankirjoitus. Menee nimittäin aika lailla kehitysmaalaistouhuksi, missä tosiasioilla ei ole paljoa sijaa. Onpahan vetinmoinen vajakkitakiaisporukka, aina nssittamassa itseään kehittyneempiin kulttuureihin, erityisesti N1c. Muut molukkikansat ovat astetta fiksumpia.

Giant Uralic and Finnic Megaliths NEW places! https://youtu.be/WEyKvRQubXU
Alien Burial Site https://youtu.be/yLvF0mga1rU

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

panterarosa kirjoitti:
Nuorakeraaminen oli tunnetusti R1a

Ei ollut. Se oli pääasiassa R1b ja N1c.
Lainaus:
ja se oli finnougrilainen sumerilaisten tai sukulaisheimon kulttuuri. Kuivuus, viljelyjen vaikeus maan suolaisuuden vuoksi, sotiminen ja Elamin (Melan) valloitukset saivat sumerilaiset R1a:t lähtemään muualle. Kuuluisa Aabraham lähti myös Urista joukkoineen.

Sumerilaislla ei juurikaan ollut R1a:ta. Tämä asia on käsitelty aikaisemmin. Uuten rundiin samoilla pulputuksilla ei ole tarvetta.

Lainaus:
Vasarakirveen hautaustavat olivat sumerilaisia ja idästähän ja etelästä ne tulivat. Mikä tässä on vaikeaa?

Minkähänlaisia nuo "yhteiset hautaustavat" olisivat olleet...?
Lainaus:
Ei molukeille kuulu finnougrien historia eikä ainakaan niiden historiankirjoitus.

Ei täällä ole mitään molukkeja.
Lainaus:
Menee nimittäin aika lailla kehitysmaalaistouhuksi, missä tosiasioilla ei ole paljoa sijaa. Onpahan vetinmoinen vajakkitakiaisporukka, aina nssittamassa itseään kehittyneempiin kulttuureihin, erityisesti N1c.

N1c on uralilaiten perushaplo.

Lainaus:
Muut molukkikansat ovat astetta fiksumpia.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

panterarosa kirjoitti:
Nämä ns. kielitieteilijät ovat niin kaukana todellisuudesta kuin vain voi olla. Nyrkkisääntönä ja realiteettina voi pitää R1a- kulttuurien olleen finnougreja ja myöhemmin finnoarjalaisia.

Slaavit, varsinkin ukrainalaset, ovat enempi R1a:ta.

Mutta haploilla ei ole mitään erityisempää merkitystä.

Lainaus:
Germaanitkin ajanlaskun aikaan olivat finnoarjalaisia Kerma- nimisiä, joita Caesar nimitti germaaneiksi. Germaani-nimitys laajeni myöhemmin käsittämään kaikki alueen ihmiset, erityisesti IE-kieliset, joita oli enemmän.

Ei ollut mitään kantabalttia.

Tietysti oli kantabaltti, tai kantabaltoslaavi, joka saattoi kyllä olla "kantaindoeuroopan murre"...

Jaskojen irjoissa siitä on tosin täysin väärät tiedot, se on nähty.

Lainaus:
Oli vain finnoarjalaiset ja joskus 300-luvulla viimeistään kreikan vaikutuksesta slaavilaistuneet entiset R1a-finnoarjalaiset.

R1a:t ovat enempi "Alkuperäisiä slaavilaisia"...
Lainaus:
Molukit tekevät yksinkertaisesta asiasta turhan monimutkaisen. Ilmeisesti siksi, ettei näillä ole hvnvttuakaan tekemistä finnougrien historian kanssa, ennen kapista tunkemistaan finnougrien elämään 1200-luvulla molukkien invaasiossa.

Tänne ei ole tullut 1200-luvulla mitään invaasiota, paitsi ehkä vähän ruotsalaisia.

Lainaus:
Näihin (i)täisiin alkaa kyllästyä aina vaan enemmän.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

Baltian varhaisten maanviljelijöiden joukkoon kuuluneiden ihmisten jäänteet löytyivät Burtnieks-järven rannalta Latviasta. Valters Grivins / CC BY 3.0

Käyttäjä6458 kirjoitti:
Nyt tulee kylmää kyytiä Jaska ("Molukki") Häkkiselle, joka väittää "kantakermaanien" tulleen Suomen kautta Ruotsiin ja sieltä keski-Eurooppaan!

Ensin Jaskan väite:

http://muinainensuomi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=9&t=2261

Jaska

Ylihärmiö
"  Re: DNA kertoo Korhosista

jussipussi kirjoitti:

Niin, pronssikautisesta germaanikulttuurista on kuitenkin jälkiä muuallakin kuin linkkisi kartassa. Mitä lie sitten puhuivat. Euran seudun germaanit eivät myöskään näy kartalla. Saame ei ollut missään vaiheessa eteläskandinaviassa, eikä myöskään suomi. Kyllähän ajoitus muuten kävisi, mutta kun kaikkien kolmen kielen olisi pitänyt olla samoilla seuduilla, jotta lainaukset toimisivat. Näin olen asian ymmärtänyt Jaskan kirjoituksista. Viro ja Lounais-Suomi eivät siten käy, imsu ei ollut Suomessa riittävän aikaisin, eikä saame ollut koskaan Virossa.

Jaska: Kantagermaanista nuorempaan suuntaan todennäköisin alue oli Lounais-Suomi. Sinä olet päättänyt olla uskomatta tuhatvuotiseen päivittyvään kantasuomen saarekkeeseen Lounais-Suomessa, mutta se on sinun valintasi: kaikki todisteet mitä meillä on tukevat sitä vaihtoehtoa. Muita vaihtoehtoja ei tue mikään, ne ovat jossittelua.

Mihin sitten sijoitetaan paleo- ja esigermaaniset kontaktit? Kun ajassa mennään taaksepäin, saame ja ims. vetyvät itään ja germaani länteen Lounais-Suomesta. Kuitenkin lainasanakerrostumat ovat todellisia - paikannimitodisteita ei valitettavasti ole.

On esitetty, että suurten järvien nimet Ruotsissa todistaisivat germaanin syntyneen siellä, nuorakeraamikkojen luoteisindoeurooppalaisesta kielestä. Kuitenkin Johan Schalin on osoittanut, etteivät ne oikeastaan todista siitä. Se ei tarkoita, ettei germaani olisi voinut syntyä Ruotsissa, mutta se tarkoittaa, ettei muita vaihtoehtoja voida sulkea pois.

Jos germaani syntyi Etelä-Ruotsissa, skandinaavinen pronssikulttuuri olisi ainoa sopiva aineellinen vastine sen vaikutukselle Itämeren itäpuolella. Toinen vaihtoehto on, että esigermaani syntyi kaukana idässä ja että itämerensuomalaiset työnsivät sitä edellään länteen läpi Baltian.

Keski-Volgalle asti idässä on puhuttu nuorakeraamikkojen luoteisindoeurooppalaista kieltä. Tästä syntynyt baltoslaavi (jonka satemisoituminen voidaan panna arjalaisen vaikutuksen piikkiin, koska ilmiö näyttää siinä arjaa myöhäisemmältä) ei tiettävästi koskaan levinnyt Moskovan itä- ja pohjoispuolelle - se jättää mahdollisuuden hyvinkin itäiselle ja pohjoiselle kentum-kielelle: esigermaanille.

1. Meillä on luoteisindoeurooppa Keski-Volgalla asti, päätellen suomalais-permiläisen levikin lainasanoista.
3. Meillä on varhainen kantagermaani Etelä-Skandinaviassa sekä Viron ja Suomen rannikoilla.

Näiden väliin voisi mahtua:
2. Esigermaani mahdollisesti jossain Ylä-Volgalla ja paleogermaani mahdollisesti Inkerinmaan-Viron rannikolla, mistä kantasuomalaiset heitä koko ajan syrjäyttivät edetessään lännemmäksi.

Tämä selitys ei kuitenkaan taida löytää tuekseen arkeologisia vaikutusaaltoja? Toki kuoppakeramiikka levisi Baltiasta Ruotsiin, mutta se oli jo kivikaudella - vuosituhansia liian varhain. Edelleen pitäisin siksi todennäköisempänä sitä, että jo keskisellä pronssikaudella havaittu skandinaavisen pronssikulttuurin vaikutus Suomenlahdella selittäisi varhaisen germaanivaikutuksen itämerensuomessa ja saamessa. Ei pidä kuitenkaan antaa nimityksen "skandinaavinen" hämätä: ilmeisesti kulttuuri oli ihan yhtä "kokonainen" idässäkin. "

Näin siis "Molukki-Jaska".


Tuo on ihan YLE:n tuutistakin kyllä tullut, kaiken paskan ohella (kun ne eivät osaa arvioida, niin tulee TOSIA joukkoon...) meinaan että epyykstit ja bedut eivät taatusti käyneet missää taka-Volgalla kolhoja kermaaninaisia naiskentelemassa OHI hemaisevampien balttien ja slaavien...:

https://www.pirkanblogit.fi/2017/risto_koivula/suomalaisten-geneettiset-ja-kielelliset-juuret/

http://yle.fi/uutiset/3-9446439

" DNA-tutkimus: Kivikauden baltit saivat Lähi-idästä varhain viljelyoppia, eivät uusia geenejä

Eurooppa siirtyi maanviljelykseen muuttajaväestön myötä, mutta Baltiaan oppi näyttääkin tulleen ensin ja uusi väki vasta myöhemmin. [Sikälin kuin uusi väki tuli lainkaan... siltä suunnalta...]

7.2.2017 klo 20:58

Nykyisen Baltian kivikautiset metsästäjä-keräilijät näyttävät ryhtyneen viljelemään maata omin päin, toisin kuin aikalaisensa Keski- ja Länsi-Eu-roopassa, jonne taito tuli Lähi-idästä muuttaneiden ihmisten mukana.

Irlantilais-brittiläisessä tutkimuksessa tultiin tähän tulokseen neoliitti- selta kivikaudelta säästyneen DNA:n perusteella. Sitä saatiin Latviasta kivikautisilta hautausmailta löytyneistä kuudesta pääkallosta. Lisäksi tutkittiin kaksi näytettä Ukrainasta.

Pääkallot ovat 4 800 – 8 300 vuoden takaa, jolloin Euroopassa vähitellen luovuttiin vaeltamasta riistan ja keräiltävän ravinnon perässä ja asetuttiin aloilleen tuottamaan ruokaa.

Muualla äkkirysäys, Baltiassa hidas siirtymä

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että neoliittisen ajan lopulla Lähi-idän tulokkaat olivat asuttaneet Euroopan laitamat ja pitkälti korvanneet metsästäjäkeräilijät tai ainakin antaneet vanhalle väestölle roimasti geenejään sekaliittojen kautta.

Tulokkaat olivat monella tavoin eurooppalaisia aikalaisiaan edisty- neempiä. He eivät vain osanneet viljellä viljaa ja hoitaa karjaa, vaan heillä oli tuomisinaan myös keramiikkaa.

Dublinin Trinity Collegen ja yliopiston ja Cambridgen yliopiston tutki- muksessa havaittiin, että Baltian asukkaiden geenit olivat yhä entiset, vaikka väki osasi jo viljellä.

Baltian arkeologiset löydöt ovat osoittaneet muutoinkin, ettei kivikau- den iso tekninen mullistus tullut sinne kertaheitolla, toisin kuin muualle Eurooppaan, vaan pala palalta.

– Uudetkin löydöt antavat ymmärtää, että alkuperäisväestö sopeutui uusiin tapoihin kaupan ja muiden kontaktien kautta. Väestöjen muutto- liikkeet eivät olleetkaan Euroopan esihistoriassa ainoa tapa hankkia uusia tekniikoita, sanoo tutkija Andrea Manica.

Tukea myös kieliteorialle

Aivan ilman tulokkaita ei Latviassakaan kuitenkaan eletty: yksi näyte viittaa vainajan olleen kotoisin Mustanmeren pohjoispuolisilta alueilta.

Se vahvistaa samalla yhtä teoriaa siitä, miten Eurooppa sai indoeurooppalaiset kielensä, sanoo tutkimusta johtanut Eppie Jones.

Indoeurooppalaisista kielistä on maanosassamme vain vähän poikkeuksia, muun muassa suomi. ...

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

... http://yle.fi/uutiset/3-9446439

" .... Baltialais-slaavilaiset kielet näyttävät olevan lähtöisin Mustameren aroilta jo ennen pronssikautta.

Geenitutkija Eppie Jones, Cambridgen yliopisto

Pääteorioita on kaksi. Toisen teorian mukaan Euroopan kielet tulivat Anatoliasta maanviljelijöiden mukana.

[T.: Anatoliateoria, eli että heettiläiset olisivat alkuperäisimpiä indoeurooppalaisia, ei ole totta. Heettilkäiset ovat aika läheisiä germaaneille, läheisempiä kuin balto-slaavit tai keltti-romaanit.

Heettiläisten tiedetään myös kaapanneen valmiin valtakunnan edeltäjiltään hattilaisilta ilman, että sen alemmat heimot pitkään aikaan huomasivat mitään erikoista tapahtuneen valtaapitävien joukossa. Hattilaiset olivat suksua Tsherkesseille. Tsherkesikielet ovat yksi kandidaatti germaaninkin tuntenḿatoomaksi subsrtraattikieleksi, josta tiedetään mm., että siinä oli erittäin väjhän vokaaleja. Tsherkessit, varsinkin abhaasit ovat usein Y-haploryhmää G, joka oli tavallinen myös keskisen itä-Euroopan palloamforakansalle, joka on yksi kandidaatti kantagermaaneiksi. Suomi voidaan siinä suhteessa ARMOTTA tipauttaa pois pelkkänä Himmlerin aivopieruna.]

Toinen taas pitää alkukotina juuri Mustameren pohjois- ja koillispuolta, josta kielen toi ratsain liikkunut väki pronssikauden alussa. Euroopan pronssikausi alkoi nelisen tuhatta vuotta sitten.

Viljelijöiden geenien puuttuminen ajalta, jolloin tulokkaiden tekniikkaa oli jo käytössä Baltiassa, antaa ymmärtää, että ainakin baltialais-slaavilainen kielihaara on lähtöisin Mustameren aroilta ennen pronssikauden ratsastajien tuloa, Jones sanoo.

Tutkimus on julkaistu Current Biology -lehdessä.

http://www.helsinki.fi/hum/ajankohtaista/2013/01/0128b.htm

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2018/02/suomen-alkupera

SUOMEN ALKUPERÄ

Lähden seuraavassa siitä, että suomen paikan- ja heimonnimet Saimaa, Saame, Häme ja Suomi tulevat eri kautta tässä aikajärjestyksessä samasta kantabalttilaisesta juuresta kuin liettuan sana žemė = maa, maaperä, sisämaa, alamaa. Tämän (paitsi Saimaan) on yllättävää kyllä esittänyt myös Jorma Koivulehto, joskin hänen suuhunsa on sitten myöhemmin pantu myös aivan muuta.

Olen katsonut, että tämä sana on ollut kantabaltissa s-äänne-alkuinen, sen sijaan kantaindoueuroopassa, sikäli kuin tämä sana lainkaan on sieltä, on periaatteessa saattanut olla g-äänne alussa. Vain yhdessä IE-kielessä, heetissä, jossa gim(ma)ran = viljelysmaa, joka on mahdollisesti lainaa kartvelikielten (svaneetin) samaa tarkoittavasta sanasta gim. Heetin (puolustettavaa, hallittavaa) maa-aluetta tarkoittava sana on tekam. Näillä ei ilmeisestikään ole synnyltään tekemistä keskenään. Näin ainakin nyt olet(eta)an. Indoeurooppalaisten alkuperästä tässä noudatetaan Marija Kimbutasin kurgaanihypoteesia ottaen kuitenkin huomioon, että juuri *źem-sanalla saattaa poikkeuksellisesti olla "anatolialainen", alun perin peltoviljelykseen liittyvä lainaetymologia IE (ja SU-) -kielten ulkopuolelta.

Lähteissä etymologia on sekoitettu enemmän tai vähemmän tahallaan aivan toisen sanan, liettuan šeima = perhe, heimo, kiemas = piha, vasarakirveslaina kaimas = kylä, maaseutu, suomen kaima, kanssa, joka on varmasti IE-sama ja tunnetaan hyvin. Nämä pyritään erottamaan toisistaan.

https://journal.fi/virittaja/article/view/39139/28183

... "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

Käymäjärven kylässä Ruotsin Pajalassa sijaitsevaa kiveä pidettiin vuosisatojen ajan riimukivenä. (Kuva: Oulun yliopisto)

Ei sitten ollutkaan Arjala…

https://www.verkkouutiset.fi/ruotsin-lapissa-ei-ollutkaan-sivilisaation-alkukoti/

" Ruotsin Lapissa ei ollutkaan sivilisaation alkukoti

Ilkka Ahtokivi | 02.05.2018 | 11:47- päivitetty 02.05.2018 | 13:46

Muinaistutkijoita yli 300 vuoden ajan askarruttanut Käymäjärven kiven arvoitus on ratkaistu.

1600-luvun lopulla Pajalasta Ruotsin Lapista löydettiin merkillinen kivi, jota pidettiin vuosisatojen ajan riimukivenä ja jopa todisteena sivilisaation alkukodin sijainnista Euroopan pohjoisreunalla.

Oulun yliopiston arkeologian ja historian tutkijoiden uusissa tutkimuksissa kivi on osoittautunut luonnon muovaamaksi kalkkikivilohkareeksi, jonka pinnan kuviot ovat jälkiä erilaisista geologisista prosesseista, eivät riimukirjoitusta. Tutkimuksessa analysoitiin kiveä suhteessa paikalliseen geologiaan ja maisemaan sekä liitettiin kivestä tehtyjä aiempia havaintoja ja tulkintoja laajempaan asiayhteyteen.

Tutkimus yhdisti geologian, arkeologian ja historian tutkimusmenetelmiä.

– Kyse ei kuitenkaan ole vain kivestä itsestään vaan siitä, miten pohjoisten alueiden merkitys esihistorian ja historian suurissa kertomuksissa on ymmärretty, Oulun yliopiston tutkimusryhmän johtaja, arkeologian professori Vesa-Pekka Herva kertoo.

Pohjoinen on esiintynyt eurooppalaisten mielissä antiikin Kreikan ajoista lähtien tuntemattomana ja taianomaisena maana.

– Käymäjärven kiven tarina valaisee oleellisesti esimerkiksi Lapin nykyisten kaivos- ja maankäyttökiistojen historiallisia juuria aikana, jolloin ilmastonmuutoksen luomat uhkat ja mahdollisuudet ovat nostaneet arktiset alueet globaalin taloudellisen ja poliittisen keskustelun keskiöön, Herva kertoo.

Suomessa on vasta hiljattain alettu tiedostaa näitä syvältä historiasta kumpuvia ongelmia, joiden syntyä tutkimusryhmä tarkasteli Käymäjärven kiven kautta. Vaikka kyse on luonnonoikusta, Käymäjärven kivi on kiehtova ja tärkeä esimerkki kulttuuriperinnön merkityksestä osana eri aikojen laajempaa yhteiskunnallista keskustelua.

Käymäjärven kivi on kiinnostanut tutkijoita ja suurta yleisöä 1600-luvulta lähtien. Löytö herätti aikanaan myös kuningas Kaarle XI:n kiinnostuksen ja hän rahoitti tutkimusretken pohjoiseen aikansa huippututkijan, professori Olof Rudbeckin suosituksesta.

Vuonna 1731 paikalla vierailivat ranskalainen tiedemies Pierre Louis Maupertuis ja ruotsalainen professori Anders Celsius kykenemättä selvittämään, oliko kyse vain erikoisesta luonnonoikusta vai maailman vanhimmasta kirjoituksesta.

Tutkimuksen julkaisi arvostettu Cambridge Archaeological Journal. "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

https://journal.fi/tt/article/view/56439/18662

" Käymäjärven merkillinen kivi

Osmo Pekonen

Ruotsin Lapissa, Käymäjärven pienessä erämaakylässä, sijaitsee merkillinen kivi – kenties seita? – johon liittyy hämmentävä annos sekä kansanperinnettä että oppihistoriaa.

Käymäjärven kivelle ovat tehneet retken monet tieteenhistorian suuret hahmot.

Kaikki alkaa 10. kesäkuuta 1687, jolloin Ruotsin barokkiajan monioppinut Olof Rudbeck kirjoittaa esimiehelleen Upsalan yliopiston kanslerille Bengt Oxenstiernalle anoakseen kuninkaallista rahoitusta sangen epätavalliseen tutkimushankkeeseen. Rudbeck on saanut kuulla – tarina ei kerro mistä – että Lapin pohjoisilla perukoilla sijaitsee merkillinen kivi, jossa näkyvät Ruotsin valtakunnan kolme kruunua ja ”jolla vanhimmat esi-isämme tarkkailivat auringon ja kuun kulkua”. Lappalaisten tarina on saavuttanut Upsalan yliopiston professorin kenties kauppamiesten, kenties kaiken puhdasoppisuutta valvovien kirkonmiesten kautta.

Ruotsi elää suurvaltakauttaan; se varustaa armeijoita ja laivastoja; se pullistelee rajojaan avarammiksi ja hakee itsetunnolleen perusteluja myös saagoista, riimukirjoituksista ynnä muista muinaisjäännöksistä. Sveain, gööttain ja vendein kruunut oli kaiverrettu upplantilaisiin Moran kiviin, joilla Ruotsin vanhat kuninkaat valittiin, ja nyt siis kiirii tieto samanlaisen kiven olemassaolosta myös Pohjan perillä. Rudbeck hoputtaa kuninkaallista tutkimusretkikuntaa viipymättä matkaan, onhan myös keskiyön aurinko kiinnostava syy matkustaa Lappiin.

Kuningas Kaarle XI innostuu asiasta ja myöntää matkarahat jo seuraavana päivänä. Rudbeck ei olekaan kuka tahansa tiedemies. Hän on anatomian, botaniikan ja lääketieteen auktoriteetti, joka kaiken muun ohessa kirjoittaa Ruotsin historiasta visionääristä suurteosta Atlantica.

Rudbeckin tavoitteena on todistaa, että vedenpaisumuksen jälkeen Nooan pojasta Jafetista (1. Moos 10:2) polveutuvat kansat purjehtivat Ruotsiin ja että Ruotsi itse asiassa on yhtä kuin tarujen Atlantis, hesperidien kultamaa ja kaiken sivistyksen kehto. Rudbeck etsii viisastenkiveä, joka todistaisi tämän kaiken, ja nyt hän uskoo löytävänsä sen Lapista.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat