Sivut

Kommentit (244)

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4770

Ihmisen ajattelu muistuttaa vuoropuhelua. Kuva: Getty Images

Tokkura kirjoitti:
Riitta Hari tammikuussa 2011.

Tokkura kirjoitti:
Japetus kirjoitti:
Arkkis
jees
Hyvä luoja. Noin pitkä väittely, eikä toinen edes ymmärrä että ajattelua on ilman kieltäkin.

Kaikki ihmisen psyykkinen toiminta ei ole ajattelua.


Kuka niin on väittänytkään? Kyse oli siitä, että kaikki ajattelu ei ole kielellistä. Paradoksaalisesti et voi hyväksyä tätä koskevia todisteita, koska et hyväksy tutkimuksia, joissa ei mainita kieliteoriaa. Jostakin syystä et ymmärrä, että sitä ei mainita, koska sen todistaminen vääräksi olisi trviaalia. Miksi henkirikoksenkaan selvittelyssä tarvitsisi aina ensin poissulkea mahdollisuus, että teko ei ollut jumalan aiheuttama. Kielialueet eivät aktivoidu tahdonalaisen aktivaation aikana ellei sitten ole kyse suoraan kielellisestä toiminnosta, kuten puhumisesta tai kirjoittamisesta. Pelkät motoriset tahdonalaiset toiminnot eivät edellytä kielialuiden toimintaa. Tämä on niin faktaa kuin olla ja pääsee. Uskon päinvastaista kun sellaisen tieteellisen tutkimustuloksen näen.

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/sisainen-puhe-saatelee-kayttaytymista

Sinä pidät varmaan tieteellisempänä kuin minä, mutta tutkimus kuitenkin, ja julkaistu TIEDE-lehdessä (minusta tämä ontäysin päin persettä TULKITTU):

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/peilisolut_auttavat_matki...

" Peilisolut auttavat matkimaan

klo 9:00 | 1.1.2004

TEKSTI: Petri Riikonen

Aivoistamme löytyneet peilisolut mahdollistavat kumppanin liikkeiden jäljittelyn ja sitä kautta viestinnän.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2000

... Peilisolut innostuvat vain tarkoituksellisista liikkeistä, esimerkiksi tarttumisesta ja repimisestä.

... Molemmissa tapauksissa nähtiin samat reaktiot ja sama järjestys: aluksi näköaivokuori, sitten Brocan alue ja viimeisenä primaarinen liikeaivokuori.

... Ehkä koko peilisolututkimuksen jännittävin havainto on se, että peilisoluina toimivat ihmisaivoissa muun muassa tietyt Brocan alueen - eli motorisen puhealueen - solut. Tämän alueen tiedetään säätelevän puhumiseen tarvittavia ääntöelinten liikkeitä.

Tarttumisotteiden tavoin puhe on täsmällinen liikesarja, jota voi matkia. Sitä paitsi eläimillä ja pikkulapsilla suu on myös tarttumaväline. On siis luontevaa, että aivot prosessoivat käsien ja suun alueen liikkeitä samaan tapaan. Piileekö tässä yksilöiden välisen viestinnän perusta?

- Puheen ja viestivien kädenliikkeiden toimintayhteys nähdään esimerkiksi änkyttäjillä, Riitta Hari selittää. - Kun puhe takeltelee, myös puhuessa käytetyt kädenliikkeet pysähtyvät. Katko näkyy nimenomaan puhetta vahvistavassa viittomisessa, ei esimerkiksi pöydän pyyhkimisessä puhumisen aikana.

Siis peilisoluja motorisella puhealueella. Ehkä juuri niitä on kiittäminen, kun imeväisen suusta ensi kertaa pääsee "äiti"."

Mikään spekulatiivinen neuvostosanakirja ei tietenkään vakuuttaisi tässä ketään täysjärkistä.

No tämä ei ole sellainen... Jotkut Sovjetskajan tekijät tästä varmaan tuulettivat päänsä kattoon - kunnes kuulivat "johtopäätökset"...


Ämmän Wiki-sivulla ei ole enää tavuakaan pieru-, rotumurha-, eikä mistään muistakaan "peilisoluista"...

Arkkis on oikeassa ja "akateemikko" väärässä.

Riitta Hari

From Wikipedia, the free encyclopedia

Born 16  January 1948Mikkeli

Citizenship Finnish

Awards Finnish Science Award
Louis Jeantet Prize
US National Academy of Sciences Member
Honorary Doctorate from the University of Lisbon
Justine and Yves Sergent Prize
Award for the Advancement of European Science
Honorary Doctorate from the University of Kuopio
Matti Äyräpää Award

Scientific career

Fields Neurophysiology

Riitta Kyllikki Hari (born 16 January 1948) is a Finnish neuroscientist, physician and professor at Aalto University. She has led the Brain Research Unit at the Low Temperature Laboratory since 1982. Hari was appointed as Academician of Science on 26 November 2010. [1]

Her most significant achievements relate to the understanding of healthy and diseased human cortex development. This involves magnetoencephalography, a process that allows for investigation of neuronal activity in the brain in a non-invasive way. [2]

Sisäinen puhe säätelee käyttäytymistä

klo 12:07 | 5.9.2018

Kehossa kaikuva äänetön ääni motivoi tai musertaa.

Valtaosa ihmisistä kuulee joskus äänettömän äänen puhuvan kehossaan, osoittavat tutkimukset. Sen tehtävä on auttaa ajattelemaan ja säätelemään käyttäytymistä.

”Kun puhut itsellesi, pääset hetkeksi itsesi ulkopuolelle ja saat perspektiiviä siihen, mitä olet tekemässä”, selittää ilmiötä psykologian professori Charles Fernyhough Durhamin yliopistosta. Tavoitteena on paitsi säätää toimintaa, kuten keskittymistä, myös motivoida.

Molemmat, niin kontrolli kuin motivaatio, ovat erityisen olennaisia kilpaurheilussa.Tutkijat ovat tarkastelleet eri lajien urheilijoiden itsekannustusta, verranneet sitä näiden suorituksiin ja huomanneet, että siitä on selvästi hyötyä. On osoitettu, että esimerkiksi tennispelaajien itseluottamus paranee ja pelko hälvenee, kun heitä opetetaan neuvomaan ja tsemppaamaan itseään treeneissä. Verrokeille näin ei käy.

Itsekeskustelusta hyötyvät toki muutkin kuin urheilijat. Sen avulla jokainen voi rohkaista ja arvioida itseään.

”Itselle puhumisen voima nojaa pitkälti siihen, että se orkestroi dialogin eri näkökulmien välillä”, Fernyhough sanoo.

Ihmisen ajattelu muistuttaa vuoropuhelua, ja sisäinen puhekin tepsii parhaiten, jos puhuu itselleen toisessa tai kolmannessa persoonassa, tutkijat ovat havainneet. Vaikutus perustuu siihen, että tällainen puhetapa etäännyttää automaattisesti enemmän kuin se, että puhuttelee minää ”minuna”.

Tämän ovat todenneet kokeellisesti muun muassa yhdysvaltalaispsykologit Ethan Kross ja Jason Moser. Vuosi sitten Scientific Reports -lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan kaksikko mittasi vapaaehtoisten aivotoimintaa, kun nämä katselivat tunteita herättäviä ja neutraaleja kuvia. Välillä he muistelivat ikäviä tapahtumia.

Tehtäviä suorittaessaan koehenkilöiden piti puhua itselleen äänettömästi joko ”minänä” tai omalla nimellä. Kuvien ja muistojen aiheuttama psykologinen ahdinko lieveni sekunnissa, kun ihminen alkoi kutsua itseään nimeltä.

”Tulokset viittaavat siihen, että puhuminen itselle kolmannessa persoonassa voi tarjota suhteellisen vaivattoman tien itsesäätelyyn”, tutkijat kirjoittavat artikkelissaan.

Voi myös nujertaa

Joskus sisäinen ääni saattaakin rusentaa rohkaisun sijaan.

”Olet ihan paska. Et saavuta koskaan mitään”, kertoo Fernyhough esimerkkinä masentuneen potilaansa sisäisestä jankutuksesta.

Masentuneen ihmisen aivot jumiutuvat herkästi kielteisiin ajatuspolkuihin ja ylläpitävät mustaa mieltä. Sisäinen ääni voi synkistää tuntemuksia entisestään.

Jotkut se saa kuulemaan harhoja. Psykologit uskovat, että muun muassa skitsofrenia johtuu häiriöstä tunnistaa sisäistä ääntä omakseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tokkura
Seuraa 
Viestejä4770

https://yle.fi/uutiset/3-10622794?fbclid=IwAR10zXvE85yWSOAI4DAyne3Wy7ZHpVueC0sw6FMxciqK19fREOIh3anhobc

Onko antiuniversumi ihan höpöhöpöä? Syksy Räsänen vastaa jatkokysymyksiin

Nuorrutaanko antiuniversumissa? Asuuko siellä anti-ihmisiä? Onko tämä teoria sen uskottavampi kuin luomisteoria?

3.2.2019 klo 16:25

Yle Uutiset esitteli äskettäin artikkelissaan teoriaa, jonka mukaan alkuräjähdyksessä ei olisi syntynyt vain omaa maailmankaikkeuttamme vaan myös antiuniversumi, joka koostuu antimateriasta, jossa aika kuluu taaksepäin.

Juttu oli kovasti luettu ja se herätti runsaasti keskustelua ja kysymyksiä sekä Ylen omalla uutissivulla että muualla netissä.

Kokosimme näistä keskusteluista joukon kysymyksiä, joihin kosmologi Syksy Räsänen lupautui vastaamaan.

1. Voisiko antiuniversumiteoria merkitä sitä, että maailmankaikkeus ei romahdakaan, vaan laajenemista seuraa supistuminen, minkä jälkeen liike jatkuu vastakkaiseen suuntaan. Ja että tämä heiluriliike toistuu loputtomiin?

– Ei. Esitetyn spekulaation mukaan maailmankaikkeus ei supistu.

2. Olisiko antiuniversumi täydellinen peilikuva omastamme? Istuuko nyt peilikuva minusta lukemassa tätä samaa tekstiä?

– Jos esitetty spekulaatio pitää paikkansa, niin toisen maailmankaikkeuden luonnonlait ovat samat kuin meidän, paitsi avaruus on peilattu (oikea vaihtuu vasemmaksi, yläsuunta alasuunnaksi, jne.) ja hiukkaset vaihdettu antihiukkasiksi.

Lisäksi sillä on tilastollisesti samanlaiset alkuehdot. Tarkat alkuehdot ovat kuitenkin erilaiset, ja kvanttifysiikan takia kehityksessä on mukana sattumanvaraisuutta.

Toinen maailmankaikkeus näyttäisi siis tilastollisesti samalta, mutta ei tarkalleen. Anti-ihmisiä siellä siis tuskin olisi.

3. Mihin avaruus laajenee ja mihin se perustuu? Onko laajeneminen edes oikea termi? Olisiko ”venyminen” kuvaavampi termi, kuten eräs lukija ehdotti?

– Avaruus tarkoittaa kaikkea tilaa, mitä on olemassa. Ei siis ole mitään avaruuden ulkopuolista. Kun avaruus laajenee, niin tilaa tulee lisää. Avaruuden laajeneminen on siis oikea termi, venymisestä voi puhua yhtä lailla jos siltä tuntuu.

4. Entä alkuräjähdys? Miten tyhjä voi räjähtää? Olisiko ”alkupullahdus” osuvampi nimi tapahtumalle?

– Alkuräjähdys on harhaanjohtava suomennos termistä ”big bang”, joka sekin on alkujaan tarkoitettu halventavaksi. Kysymys on ajan ja avaruuden synnystä, räjähtämisellä ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

... "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4770

" ...

5. Miten on mahdollista, että aika kulkee jossain takaperin? Nuorrutaanko siellä?

– Jos spekulaatio pitää paikkansa, antimaailmankaikkeuden asukkaat (jos sellaisia on) kokevat ajan kulkevan eteenpäin, kuten me. Ainakin näin luulisi – emme varmasti tiedä sitäkään, miksi koemme tässä maailmankaikkeudessa ajan kulkevan eteenpäin.

6. Mikä tekee tästä teoriasta luomisteoriaa uskottavamman?

Se, että tämä teoria perustuu tunnetun fysiikan jatkeeseen ja on ilmaistu matemaattisesti. (Tämä ei tarkoita sitä, että se välttämättä olisi oikein, ja siinä on keskeisiä selvittämättömiä kohtia.)

7. Teoria väittää tämän kaiken tapahtuvan ajassa. Ajassa jota ei ole olemassa. Näinkö asia on?

– Ei.

8. Alkuperäisessä jutussa puhutaan otsikkoa myöten teoriasta. Olisiko esimerkiksi hypoteesi parempi termi?

– Sanaa teoria käytetään erilaisilla tavoilla niin tutkijoiden kuin suuren yleisön parissa. Itse kutsuisin tätä ehdotusta fyysikkojen keskuudessa malliksi, tai suuren yleisön parissa tieteelliseksi spekulaatioksi. Kirjoitin taustoista tarkemmin blogissani, (siirryt toiseen palveluun) teksti ehkä selventää ehdotuksen asemaa tieteen kentällä.

Hurja teoria: Alkuräjähdys synnytti myös antimateriasta koostuvan antiuniversumin, jossa aika kulkee taaksepäin

9 kysymystä avaruuden vieraasta älystä, ihmislajin tulevaisuudesta ja maailmankaikkeudesta –

Kansa kysyy ja professori Kari Enqvist vastaa

Tämän tuhannet suomalaiset halusivat tietää avaruudesta ja maailmankaikkeudesta –

Esko Valtaoja ja Syksy Räsänen vastaavat suosituimpiin kysymyksiin "

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat