Seuraa 
Viestejä6

Hei,

osaisiko joku kertoa täällä _yksinkertaisesti_ :

= Minkä voimien vuoksi hiihtäjän nopeus alkaa pienentyä? (esim. laskiessa rinnettä alas? )

Sivut

Kommentit (267)

Eusa
Seuraa 
Viestejä17030

Käyttäjä13145 kirjoitti:
Hei,

osaisiko joku kertoa täällä _yksinkertaisesti_ :

= Minkä voimien vuoksi hiihtäjän nopeus alkaa pienentyä? (esim. laskiessa rinnettä alas? )

Mitä nopeampaa vedät kämmenpohjaa pöytäpintaa pitkin sitä suurempi on kitkan aiheuttama voima. Mitä nopeampaa heilautat samaista avokämmentä veden sisässä sitä voimakkaampi on veden virtausvastus.

Hiihtäjää hidastaa lumesta kitka ja ilmasta virtausvastus, jotka kiihdyttävät menosuuntaa vastaan.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eusa
Seuraa 
Viestejä17030

Tokilogi kirjoitti:
ja ilmasta virtausvastus, jot

Ilmanvastus..

Sutsa V. Namli, toj Sutsa V. sua trivats amli, AJ!

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Mitenkä ilmanvastus alkaa pienentää nopeutta kun laskee rinnettä alas? Johtuuko tuo siitä, että ilman tiheys on alhaalla isompi kuin ylhäällä?

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä19505

o_turunen kirjoitti:
Mitenkä ilmanvastus alkaa pienentää nopeutta kun laskee rinnettä alas? Johtuuko tuo siitä, että ilman tiheys on alhaalla isompi kuin ylhäällä?

Näin varsinkin Olympos Monsin ja Himalajan rinteillä.

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Jos kappaleella on nopeus v rinteessä ja se jatkaa matkaa vaakasuoraan, niin pienentääkö vaakasuoraan liikkuminen nopeutta?

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä19505

o_turunen kirjoitti:
Jos kappaleella on nopeus v rinteessä ja se jatkaa matkaa vaakasuoraan, niin pienentääkö vaakasuoraan liikkuminen nopeutta?

Ylämäkeen laskemisen on huomattu NASAn ja ESAn tutkimuksissa vähentäneen kiihtyvää liikettä haluttuun suuntaan ( ylös ).

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Eusa
Seuraa 
Viestejä17030

o_turunen kirjoitti:
Mitenkä ilmanvastus alkaa pienentää nopeutta kun laskee rinnettä alas? Johtuuko tuo siitä, että ilman tiheys on alhaalla isompi kuin ylhäällä?

Taitaa olla tiheysvaihtelut aika marginaalisia. Ilman virtausvastus tulee lähinnä ilmi, kun hiihdetään liikkuvassa ilmassa; vastatuuli aiheuttaa sitä suuremman hidastuvuuden mitä voimakkaampi on tuulen nopeus.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

JPI
Seuraa 
Viestejä27424

o_turunen kirjoitti:
Mitenkä ilmanvastus alkaa pienentää nopeutta kun laskee rinnettä alas? Johtuuko tuo siitä, että ilman tiheys on alhaalla isompi kuin ylhäällä?

Hah, kyllä nopeus voi kasvaa vaikka ilmanvastus sitä pienentääkin.

3³+4³+5³=6³

PPo
Seuraa 
Viestejä14545

Käyttäjä13145 kirjoitti:
Hei,

osaisiko joku kertoa täällä _yksinkertaisesti_ :

= Minkä voimien vuoksi hiihtäjän nopeus alkaa pienentyä? (esim. laskiessa rinnettä alas? )

Mallinnetaan tilannetta kaltevalla tasolla.

N II—>ma = mgsinß-µmgcosß-kv

Jos lähtee levosta (a>0), nopeus kasvaa kunnes saavutetaan rajanopeus (a=0)

v=mg(sinß-µcosß)/k

Tästä nähdään, että nopeus pienenee jos

-ß pienenee (rinne loiventuu)

-µ kasvaa (luisto huononee)

jussipussi
Seuraa 
Viestejä47277

Major_Breakthrough kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Mitenkä ilmanvastus alkaa pienentää nopeutta kun laskee rinnettä alas? Johtuuko tuo siitä, että ilman tiheys on alhaalla isompi kuin ylhäällä?

Näin varsinkin Olympos Monsin ja Himalajan rinteillä.

Mitä sinä siellä näit?

Kontra1
Seuraa 
Viestejä5004

Eikö nyt ketään kiinnosta tämä asia. Vallankin kondensaattorin dielektristen häviöiden redusoiminen värähetlypiirin resistanssiksi, tai miten muuten sen voi laskea osalliseksi värähtetelypiirin taajuuden määrittämiseksi ja aikavakio, miten värähtely vaimenee.

Kondensaattorien keskinäinen energiasiirto:

On kaksi saman kapasitanssin kondensaattoria C - toinen varattuna ja toinen tyhjä.

Kondensaattorin energia E saadaan differentiaaliyhtälöstä, kun Q varaus (sähkömäärä), U jännite.

dE = (Q/C) dq  ;  E = ½ Q²/C = ½ QU  ; kun CU = Q

Kytketään lyhyillä noin 1,5 neliön hopealangoilla konkat rinnan: miinukset yhteen ja plussat yhteen. (Ensin miinukset yhteen ja sitten hyvin nopealla liikkeellä plussat, ettei synny kipinöintiä.)

Kun varaus jakautuu puoliksi, jännite putoaa puoleen, jolloin energia  ½ Q ½ U = ¼ QU = ½ E

Kysymys:

Mihin katosi puolet varausenergiasta, kun hopealankojen vastus on pieni - käytännössä 0 ohmia?

Vastaus:

Jos kondensaattorit johtimineen ovat täysin häviöttömiä, piirin induktanssi ja kapasitanssi muodostavat värähtelypiirin, ja kaikki energia säteilee vaimenevana sähkömagneettisena aaltoliikkeenä ympäristöön piirin resonanssitaajuudella. (Kun induktanssi on hyvin pieni ja kapasitanssi suuri, kokonaista siniaaltoa ei ehkä synny.)  

Häviöttömiä komponentteja ei ole, joten häviöitä muodostuu kondensaattoreiden sisäisistä resistansseista ja eristehäviöistä ja johtimien resistansseista. Nyt värähtelypiirin taajuus on matalampi kuin häviöttömillä kondensaattoreilla, sillä resistanssi värähtelypiirissä laskee piirin ominaistaajuutta. Samoin säteilyenergia on pienempi, koska resistanssi ja eristehäviöt ovat pois säteilyenergiasta lämpöhäviöinä.

Värähtelytaajuuden kulmanopeus ω = 2πf ,  josta taajuus  f = ω/2π             

häviöttömät kondensaattorit  ω = 1/√LC    ;   L induktanssi, C kapasitanssi

todelliset kondensaattorit       ω = (1/√LC) ∙ 1/√(1+1/Q²)   ;  Q piirin hyvyys (ei siis varaus tässä)

hyvyys Q = induktiivinen reaktanssi/resistanssi  =  1/(kapasitiivinen reaktanssi ∙ resistanssi)

Miten kapasitanssin dielektriset häviöt saadaan redusoitua tuohon konkan resistanssiin? Mitenkähän tuo pitäisi mitata oikeaoppisesti? Ratkeaisikohan jotenkin näin; syöttämällä vaihtojännitettä konkan napoihin saadaan impedanssi, ja sarjaresistanssin avulla vaihesiirto?

Kuuman vesilasin lämpöenergia Q1 ja jäähdyttyä Q2. Sähkömagneettisena säteilynä ympäristöön siirtynyt lämpöenergia on Q1 – Q2. Periaate on sama liike- ja potentiaali- ja sähköenergiasiirroissa – menetetty energia siirtyy sähkömagneettisena lämpö- tai lyhyempi- tai pidempiaaltoisena säteilynä ympäristöön Maxwellin yhtälöiden mukaisesti.

Kun korkeamman energian tilasta siirrytään matalamman energian tilaan, energiaa muuttuu suoraan tai eri vaiheiden kautta lämmöksi. (oma versio)

Kun matalamman entropian tilasta siirrytään korkeamman entropian tilaan, …. (tieteellisempi versio)

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat