Gm ei ole nykyviljaa kummempaa. Kuva: Getty Images
Gm ei ole nykyviljaa kummempaa. Kuva: Getty Images

Geeniruoalla voisi olla enemmän ystäviä, jos kaikki olisi alkanut toisin.

Geeniruoalla on huono maine. Kuka nyt haluaisi pistää suuhunsa mutanttiruokaa, joka on valmistettu kasvien perimää muuntelemalla. Vain luontoäitiin voi luottaa.

Argumentissa ei ole järkeä. Kaikki jalostus perustuu geenien muunteluun. Luontokin tekee omia ”gemoja”. Silti argumentti toimii.

Viimeisimmän tiedebarometrin mukaan puolet suomalaisista karsastaa geeniruokaa. Harva suhtautuu myönteisesti. Muual

la Euroopassa vastustajia riittää jonoksi asti.

Useat ympäristö- ja kansalaisjärjestöt ratsastavat epäluulolla. Aktivistit ovat vuosien kuluessa kampanjoineet näyttävästi gm-viljelyä ja geeniruokaa vastaan pukeutumalla suojanaamareihin ja –haalareihin. Kalliita tutkimuksia on sabotoitu, ja viikate on heilunut gm-pelloilla. Joku kutsuisi touhua vandalismiksi. Aktivistit sanovat tekevänsä saasteiden vastaista työtä. Geenikasvit ovat saastemonsteri, joka pitää pysäyttää, keinolla millä hyvänsä.

Pelottelijat eivät ole paljonkaan piitanneet faktoista. Tieteellä on pyyhitty takalistoa. Gm-kasvit ja elintarvikkeet ovat testatuinta ja tutkituinta ruokaa. Haittoja ihmisille tai eläimille ei ole osoitettu. Ei, vaikka tutkimuksia on tehty vuosikymmenten ajan. Ympäristöriskejä ei voi sulkea pois, mutta ne tuskin poikkeavat olennaisesti tavallisesta viljelystä.

Hyötyjä on helppo nimetä. Gm- viljely on jo tähän mennessä vähentänyt rikkakasvimyrkkyjen käyttöä maailmanlaajuisesti noin 40 prosenttia. Luontoäiti kiittää.

Silti geeniruoka ei maistu. Miksei? Entinen aktivisti ja gm-vastustaja Mark Lynas tarjoaa kirjassaan Why We Got It Wrong (2018) pari kiinnostavaa selitystä.

Gm-tekniikan soveltaminen lähti liikkeelle väärällä jalalla. Agrojätit toivat ensin markkinoille rikkaruohomyrkkyjä mielin määrin sietävät lajikkeet. Ympäristöväki hyppäsi takajaloilleen. Tuholaisia torjuvat kasvit, joita ei tarvitse myrkyttää, olisivat saaneet suopeamman vastaanoton.

Toinen huomio on tärkein. Ihmisellä on taipumus epäillä, kun hän kokee, että luontoon syyttä suotta kajotaan. Tunne on aito, eikä sitä voi sivuuttaa olankohtauksella.

Mitä tutkijoiden ja teollisuuden pitäisi tehdä? Osoittaa, että gm-tekniikka on itse asiassa luonnon paras liittolainen. Kasvien omilla geeneillä suojellaan ympäristöä, vaalitaan monimuotoisuutta ja säästetään maapallon rajallisia resursseja.

Kommentit (4)

Luomu on edelleen parasta

Taas tässä kritiikittömästi väitetään että GMO:t ovat vain hyviä, ja pyritään esittämään vastapuolen argumentit mielenvikaisina. Juuri tästä syystä on niin vaikea luottaa mihinkään mitä näiden miljardibudjetilla toimivien teollisuusjättien mainostajat kertovat.

Pine
Liittynyt5.3.2012
Viestejä248

Mihin perustuu väite, että "Gm- viljely on jo tähän mennessä vähentänyt rikkakasvimyrkkyjen käyttöä maailmanlaajuisesti noin 40 prosenttia"?

Laajasti viljellyt geenimuunnellut kasvit ovat soija, maissi, puuvilla ja rapsi. Gm-lajikkeet tuottavat joko itse hyönteismyrkkyä (Bt-toksiini) tai sietävät rikkaruohomyrkkyä (yleisimmin glyfosaatti tai glufosinaatti). Entistä useammissa lajikkeissa on nämä molemmat ominaisuudet.

Toisin sanoen ne joko itse sisältävät enemmän myrkkyjä tai niiden viljelyn kannattavuus perustuu runsaanpaan myrkkyjen käyttöön. Kyseisten myrrkyjen vaikutuksesta luontoon tiedetään hyvin vähän. Luontoäiti ei todellakaan kiitä niiden käyttöön ottamista.

Alveron
Liittynyt12.8.2007
Viestejä3639

Pine kirjoitti:
Mihin perustuu väite, että "Gm- viljely on jo tähän mennessä vähentänyt rikkakasvimyrkkyjen käyttöä maailmanlaajuisesti noin 40 prosenttia"?

Laajasti viljellyt geenimuunnellut kasvit ovat soija, maissi, puuvilla ja rapsi. Gm-lajikkeet tuottavat joko itse hyönteismyrkkyä (Bt-toksiini) tai sietävät rikkaruohomyrkkyä (yleisimmin glyfosaatti tai glufosinaatti). Entistä useammissa lajikkeissa on nämä molemmat ominaisuudet.

Toisin sanoen ne joko itse sisältävät enemmän myrkkyjä tai niiden viljelyn kannattavuus perustuu runsaanpaan myrkkyjen käyttöön. Kyseisten myrrkyjen vaikutuksesta luontoon tiedetään hyvin vähän. Luontoäiti ei todellakaan kiitä niiden käyttöön ottamista.

Väite perustuu tutkimuksiin. Vähentymisellä tarkoitetaan, että muuntogeenisiä kasveja viljelevät ovat onnistuneet vähentämään hyönteismyrkkyjen käyttöä. Tämä on siis juuri Bt-kasvien ansiota. Rikkakasvien torjunta-aineiden käyttö taas on kiloissa laskettuna jopa lisääntynyt jonkin verran, mutta painokilo ei ole hyvä mittari tässä kohtaa, sillä se glyfosaatti on useita kertoja vähemmän myrkyllistä kuin ne aineet, joiden käyttö on samalla vähentynyt.

Pine
Liittynyt5.3.2012
Viestejä248

Väiteessä puhutaan selkeästi rikkakasvimyrkkyjen ei hyönteismyrkkyjen käytöstä. Glyfosaatti on paljon myrkyllisempää kasveille, kuin moni muu kasvintorjunta-aine. Sitä käytetään, mm. vieraslajien kuten jättiputkien torjuntaan, koska mikään muu ei tehoa. Juuri sen tehoon perustuu sen suosio. Sen laajamittainen käyttö on heikentänyt merkittävästi monien pelloilla viihtyvien  viljelyn kannalta täysin harmittomien kasvien elinmahdollisuuksia. Valitettavasti näiden myrkkyjen vaikutuksista luonnolle on kovin vähän tutkimuksia. Tuntuu, että kaikki näiden myrkyllisyystietämys rajoittuu vain ihmiseen. On erittäin valitettavaa, että GM-tekniikkaa on alettu kehittää siihen suuntaan että luontoa rasittavien myrkkyjen käyttö senkun lisääntyy. Tämä johtaa monien lajien sukupuuttoon. Jotkin lajit varmasti selviävät, sillä ne voivat kehittää myrkyille vastustuskykyisiä kantoja. Jos jokin niistä on viljelylle haitallinen, on peli silloin menetetty.

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Blogiarkisto