Seuraa 
Viestejä937

Suomen kielessä kaksinkertaisesta määrästä sanotaan, että asioita on kaksi kertaa enemmän. Kuinka paljon vastaavaa analogiaa voi yleistää?

A:lla on euro, B:llä kaksi euroa ja C:llä 1,05 euroa. Onko seuraavat totta?

A:lla on puoli kertaa enemmän rahaa kuin B:lla.
A:lla on 1/1,05 eli noin 0,952 kertaa enemmän rahaa kuin C:llä.
A:lla on kerran enemmän rahaa kuin A:lla.
B:llä on kaksi kertaa enemmän rahaa kuin A:lla.
B:llä on 2/1,05 eli noin 1,905 kertaa enemmän rahaa kuin C:llä.
C:llä on 1,05 kertaa enemmän rahaa kuin A:lla.
C:llä on 1,05/2=0,525 kertaa enemmän rahaa kuin B:llä?

Kommentit (13)

Eusa
Seuraa 
Viestejä17025

1, 2, ja 3:

2 on kaksi kertaa 1.

3 on 1:tä kaksi kertaa enemmän kuin 2.

1 on puoli kertaa 2.

1 on 3:a kaksi kertaa vähemmän kuin 2.

Turhaapa sitä enemmän -sanaa sinne tunkee, jos se ei ole todella tarpeen.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

PPo
Seuraa 
Viestejä14543

pöhl kirjoitti:
Suomen kielessä kaksinkertaisesta määrästä sanotaan, että asioita on kaksi kertaa enemmän. Kuinka paljon vastaavaa analogiaa voi yleistää?

A:lla on euro, B:llä kaksi euroa.

Onko seuraavat totta?

1)A:lla on puoli kertaa enemmän rahaa kuin B:lla.

2)A:lla on kerran enemmän rahaa kuin A:lla.
3)B:llä on kaksi kertaa enemmän rahaa kuin A:lla.

Boldattua käytetään mutta mielstäni se on virheellinen ilmaisu, jos sanonnalle enemmän kuin annetaan tavanomainen merkityksensä  viisi on kolme enemmän kuin kaksi.

Ei ole sillä 

1) 2+1/2*2=3≠1

2)1+1*1=2≠1

3)1+2*1=3≠2

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
PPo
Seuraa 
Viestejä14543

wisti kirjoitti:
Olen lukenut jostain ihan oppineen (oliko peräti professori) puolustelevan näitä kansanomaisia ilmaisuja. Itse en moiseen lähtisi.
Tuskin oli matematiikan professori.

Minäkin muistan lukeneeni, että ilmaus kaksi kertaa suurempi  voidaan tulkita, että on kaksinkertainen ja suurempi.

Tällaisesta tulkinnasta on seurauksena ainoastaan sekaannusta kun ei tiedä, tarkoittaako kirjoittaja  kaksinkertaista ja suurempaa vai kolminkertaista.

Lisäksi a kertaa suurempi olisi  mielekäs ainoastaan silloin kun a>1..

Kouluopetuksessa luullakseni 

a kertaa suurempi=(a+1)-kertainen=(a+1) kertaa niin suuri.

pöhl
Seuraa 
Viestejä937

"Kouluopetuksessa luullakseni a kertaa suurempi=(a+1)-kertainen=(a+1) kertaa niin suuri."

Luulen tai ainakin toivoisin, että kouluopetuksessa opetetaan, että kirjoita mieluummin siten, että ilmaus on yksikäsittteinen. Kysyin muuten asiasta Kotukselta. Kuulemma kaksi kertaa enemmän -tapaus on käsitelty sivulla https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit/kieli-ikkuna_(1996_2010)/kaksi_kertaa_enemman_ja_vahemman ja "Matemaattisiin kysymyksiin sinänsä ei Kielitoimistossa oteta kantaa.".

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31586

wisti kirjoitti:
Olen lukenut jostain ihan oppineen (oliko peräti professori) puolustelevan näitä kansanomaisia ilmaisuja. Itse en moiseen lähtisi.

En minä niitä puolusta, mutta ne ovat ja varmasti pysyvät. Kieli elää tavallaan ja se ei tottele saivartelevia matemaatikkoja tai kielitieteilijöitä. Minä en käytä tuollaisia ilmaisuja ollenkaan ja jos niiden tulkinnalla on joku merkitys, niin kysyn erikseen mitä sanoja tarkoittaa. Yleensä niitä käytetään lähinnä joutavassa small talkissa, jossa merkitys on yhdentekevä. Ei niitä näe teknissä teksteissä, sopimuksissa ym. paikoissa, joissa yksikäsitteisyydellä on väliä.

MooM
Seuraa 
Viestejä8284

PPo kirjoitti:
wisti kirjoitti:
Olen lukenut jostain ihan oppineen (oliko peräti professori) puolustelevan näitä kansanomaisia ilmaisuja. Itse en moiseen lähtisi.
Tuskin oli matematiikan professori.

Minäkin muistan lukeneeni, että ilmaus kaksi kertaa suurempi  voidaan tulkita, että on kaksinkertainen ja suurempi.

Tällaisesta tulkinnasta on seurauksena ainoastaan sekaannusta kun ei tiedä, tarkoittaako kirjoittaja  kaksinkertaista ja suurempaa vai kolminkertaista.

Lisäksi a kertaa suurempi olisi  mielekäs ainoastaan silloin kun a>1..

Kouluopetuksessa luullakseni 

a kertaa suurempi=(a+1)-kertainen=(a+1) kertaa niin suuri.

Lisäksi on veikeä "puolet suurempi kuin", joka voi olla 150 % tai 200 %. Eli verrataan joko lähtötilannetta tai lopputulosta. Sama ihminen voi käyttää sekä tuota että "kaksi kertaa suurempi" ihan surutta ja jopa tarkoittaa molemmilla 200 %.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

wisti
Seuraa 
Viestejä14775

Neutroni kirjoitti:
wisti kirjoitti:
Olen lukenut jostain ihan oppineen (oliko peräti professori) puolustelevan näitä kansanomaisia ilmaisuja. Itse en moiseen lähtisi.

En minä niitä puolusta, mutta ne ovat ja varmasti pysyvät. Kieli elää tavallaan ja se ei tottele saivartelevia matemaatikkoja tai kielitieteilijöitä. Minä en käytä tuollaisia ilmaisuja ollenkaan ja jos niiden tulkinnalla on joku merkitys, niin kysyn erikseen mitä sanoja tarkoittaa. Yleensä niitä käytetään lähinnä joutavassa small talkissa, jossa merkitys on yhdentekevä. Ei niitä näe teknissä teksteissä, sopimuksissa ym. paikoissa, joissa yksikäsitteisyydellä on väliä.


Televisiouutisissa joku on säännöllisesti esim. Viisi kertaa isompi tarkoittamassa viisinkertaisuutta.

MooM
Seuraa 
Viestejä8284

wisti kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
wisti kirjoitti:
Olen lukenut jostain ihan oppineen (oliko peräti professori) puolustelevan näitä kansanomaisia ilmaisuja. Itse en moiseen lähtisi.

En minä niitä puolusta, mutta ne ovat ja varmasti pysyvät. Kieli elää tavallaan ja se ei tottele saivartelevia matemaatikkoja tai kielitieteilijöitä. Minä en käytä tuollaisia ilmaisuja ollenkaan ja jos niiden tulkinnalla on joku merkitys, niin kysyn erikseen mitä sanoja tarkoittaa. Yleensä niitä käytetään lähinnä joutavassa small talkissa, jossa merkitys on yhdentekevä. Ei niitä näe teknissä teksteissä, sopimuksissa ym. paikoissa, joissa yksikäsitteisyydellä on väliä.


Televisiouutisissa joku on säännöllisesti esim. Viisi kertaa isompi tarkoittamassa viisinkertaisuutta.

Isoilla luvuilla tuolla ei ole mitään merkitystä. Jos puhutaan suuruusluokasta, viisi on jo iso tuossa mielessä. Tietysti asian voisi samalla vaivalla ilmaista myös oikein, mutta mitään suurempaa vahinkoa tuossa ei tule. Ja tuo on niin vakiintunut, että ihmiset tulkitsevat sen ihan oikein, viisinkertaisena.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

PPo
Seuraa 
Viestejä14543

MooM kirjoitti:
wisti kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
wisti kirjoitti:
Olen lukenut jostain ihan oppineen (oliko peräti professori) puolustelevan näitä kansanomaisia ilmaisuja. Itse en moiseen lähtisi.

En minä niitä puolusta, mutta ne ovat ja varmasti pysyvät. Kieli elää tavallaan ja se ei tottele saivartelevia matemaatikkoja tai kielitieteilijöitä. Minä en käytä tuollaisia ilmaisuja ollenkaan ja jos niiden tulkinnalla on joku merkitys, niin kysyn erikseen mitä sanoja tarkoittaa. Yleensä niitä käytetään lähinnä joutavassa small talkissa, jossa merkitys on yhdentekevä. Ei niitä näe teknissä teksteissä, sopimuksissa ym. paikoissa, joissa yksikäsitteisyydellä on väliä.


Televisiouutisissa joku on säännöllisesti esim. Viisi kertaa isompi tarkoittamassa viisinkertaisuutta.

Isoilla luvuilla tuolla ei ole mitään merkitystä. Jos puhutaan suuruusluokasta, viisi on jo iso tuossa mielessä. Tietysti asian voisi samalla vaivalla ilmaista myös oikein, mutta mitään suurempaa vahinkoa tuossa ei tule. Ja tuo on niin vakiintunut, että ihmiset tulkitsevat sen ihan oikein, viisinkertaisena.

Entä kuinka tulkitaan toimittjan esittämä dramaattinen väite, että jokin on nyt kymmenen kertaa  vähemmän/pienempi kuin joskus aiemmin?

Tällaistakin kirjoittelua muistan nähneeni.

MooM
Seuraa 
Viestejä8284

PPo kirjoitti:
MooM kirjoitti:
wisti kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
wisti kirjoitti:
Olen lukenut jostain ihan oppineen (oliko peräti professori) puolustelevan näitä kansanomaisia ilmaisuja. Itse en moiseen lähtisi.

En minä niitä puolusta, mutta ne ovat ja varmasti pysyvät. Kieli elää tavallaan ja se ei tottele saivartelevia matemaatikkoja tai kielitieteilijöitä. Minä en käytä tuollaisia ilmaisuja ollenkaan ja jos niiden tulkinnalla on joku merkitys, niin kysyn erikseen mitä sanoja tarkoittaa. Yleensä niitä käytetään lähinnä joutavassa small talkissa, jossa merkitys on yhdentekevä. Ei niitä näe teknissä teksteissä, sopimuksissa ym. paikoissa, joissa yksikäsitteisyydellä on väliä.


Televisiouutisissa joku on säännöllisesti esim. Viisi kertaa isompi tarkoittamassa viisinkertaisuutta.

Isoilla luvuilla tuolla ei ole mitään merkitystä. Jos puhutaan suuruusluokasta, viisi on jo iso tuossa mielessä. Tietysti asian voisi samalla vaivalla ilmaista myös oikein, mutta mitään suurempaa vahinkoa tuossa ei tule. Ja tuo on niin vakiintunut, että ihmiset tulkitsevat sen ihan oikein, viisinkertaisena.

Entä kuinka tulkitaan toimittjan esittämä dramaattinen väite, että jokin on nyt kymmenen kertaa  vähemmän/pienempi kuin joskus aiemmin?

Tällaistakin kirjoittelua muistan nähneeni.

Kymmenesosa. Ei tuossa ole käytännössä mitään epäselvyyttä, vaikka matemaattisesti mennäänkin pakkaselle. Ja edelleen, voisihan tuon oikeinkin muotoilla..

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

wisti
Seuraa 
Viestejä14775

Toimittajista varmaan aniharva on ollut matemaattisista aineista kiinnostunut. Se myös näkyy. Toimittajien koulutukseen pitäisi kuulua, jollei nyt ihan matematiikkaa, niin ainakin kurssi, jossa opetettaisiin mm. ne asiat, joista tässä on puhuttu, kilowatin ja kilowattitunnin ero ja monta muuta pikku juttua.
Hassulta tuntuu, kun toimittajat yrittävät havainnollistaa lukuja ymmärrettävään muotoon. Silloin metsäpalo raivoaa tuhannen jalkapallokentän kokoisena ja aavikoituminen on vallannut Itävallan kokoisen maa-alan. Metsäpalo siis vastaisi 10 km leveää kilometrin syvää aluetta. Aavikoitumisen alue taas vastaa neliötä, jonka sivu on melkein 300 km.

PPo
Seuraa 
Viestejä14543

MooM kirjoitti:
PPo kirjoitti:
MooM kirjoitti:
wisti kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
wisti kirjoitti:
Olen lukenut jostain ihan oppineen (oliko peräti professori) puolustelevan näitä kansanomaisia ilmaisuja. Itse en moiseen lähtisi.

En minä niitä puolusta, mutta ne ovat ja varmasti pysyvät. Kieli elää tavallaan ja se ei tottele saivartelevia matemaatikkoja tai kielitieteilijöitä. Minä en käytä tuollaisia ilmaisuja ollenkaan ja jos niiden tulkinnalla on joku merkitys, niin kysyn erikseen mitä sanoja tarkoittaa. Yleensä niitä käytetään lähinnä joutavassa small talkissa, jossa merkitys on yhdentekevä. Ei niitä näe teknissä teksteissä, sopimuksissa ym. paikoissa, joissa yksikäsitteisyydellä on väliä.


Televisiouutisissa joku on säännöllisesti esim. Viisi kertaa isompi tarkoittamassa viisinkertaisuutta.

Isoilla luvuilla tuolla ei ole mitään merkitystä. Jos puhutaan suuruusluokasta, viisi on jo iso tuossa mielessä. Tietysti asian voisi samalla vaivalla ilmaista myös oikein, mutta mitään suurempaa vahinkoa tuossa ei tule. Ja tuo on niin vakiintunut, että ihmiset tulkitsevat sen ihan oikein, viisinkertaisena.

Entä kuinka tulkitaan toimittjan esittämä dramaattinen väite, että jokin on nyt kymmenen kertaa  vähemmän/pienempi kuin joskus aiemmin?

Tällaistakin kirjoittelua muistan nähneeni.

Kymmenesosa. Ei tuossa ole käytännössä mitään epäselvyyttä, vaikka matemaattisesti mennäänkin pakkaselle. Ja edelleen, voisihan tuon oikeinkin muotoilla..

Jos tulkitaan, että kymmenen kertaa pienempi on kymmenesosa, niin miten tulkitaan kun on kymmenesosan pienempi?

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat