Sivut

Kommentit (38)

Ab Surd Oy
Seuraa 
Viestejä11585

Noihin riittäviin tilastomääriin on olemassa erilaisia sekä analyyttisempiä että kokemuspohjaisesti nyrkkiäännöstellemmin määriteltyä otoskokoja, mutta tosiaan sehän on paljolti tutkittavan asian luonteestakin kiinni. Melko pienilläkin otoksilla saadaan hyvin luotettavia tuloksia joissain selkeissä tapauksissa.

Oletetaan nyt vaikkapa sellainen koesetelma, että halutaan tutkia, onko aine X ihmiselle myrkyllinen kohtalaisen kokoisina annoksina. Annetaan siis lusikallinen X:ää koehenkilölle ja verrokkiryhmälle lusikallinen vaarattomaksi tiedettyä verrokkiainetta, kaksoissokkoutetusti tietenkin. Jos testataan vain yhdellä henkilöllä, niin koehenkilön kuoleminen kokeessa voi selittyä sattumalla. Jos kymmenen testattavaa kaikki kuolevat myrkkyyn, muttei yksikään verrokkiaineeseen, voidaan jo sanoa riittävän suurella varmuudella aineen olevan myrkyllistä. Vaikka otos onkin pieni ja periaatteessa vieläkin voi selittyä sattumalla, käytännössä tiedetään, että ei voi. 

MooM
Seuraa 
Viestejä7755

Ab Surd Oy kirjoitti:
Noihin riittäviin tilastomääriin on olemassa erilaisia sekä analyyttisempiä että kokemuspohjaisesti nyrkkiäännöstellemmin määriteltyä otoskokoja, mutta tosiaan sehän on paljolti tutkittavan asian luonteestakin kiinni. Melko pienilläkin otoksilla saadaan hyvin luotettavia tuloksia joissain selkeissä tapauksissa.

Oletetaan nyt vaikkapa sellainen koesetelma, että halutaan tutkia, onko aine X ihmiselle myrkyllinen kohtalaisen kokoisina annoksina. Annetaan siis lusikallinen X:ää koehenkilölle ja verrokkiryhmälle lusikallinen vaarattomaksi tiedettyä verrokkiainetta, kaksoissokkoutetusti tietenkin. Jos testataan vain yhdellä henkilöllä, niin koehenkilön kuoleminen kokeessa voi selittyä sattumalla. Jos kymmenen testattavaa kaikki kuolevat myrkkyyn, muttei yksikään verrokkiaineeseen, voidaan jo sanoa riittävän suurella varmuudella aineen olevan myrkyllistä. Vaikka otos onkin pieni ja periaatteessa vieläkin voi selittyä sattumalla, käytännössä tiedetään, että ei voi. 

Enpä haluaisi olla laatimassa eettisen arvion pyyntöä (käytännössä lupa tehdä) tuolle :D

Mutta esimerkiksi tuossa (ihan ensimmäisiä osumia Google Scholarissa hakusanoilla flavor perception)

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S095032930700047X

on tehty maun ja värin yhteyden tutkimusta. Tutkittavien määrä hurja 11 kappaletta.

Eleven female participants aged between 25 and 42 years (mean age of 34 years) took part in both of the experiments reported here.

The one within-participant factor was the color of the solutions (red, green, orange, yellow, blue, grey, or colorless). Each of the seven colored solutions was presented 5 times within a single block of 35 randomly-ordered trials. The experiment lasted for approximately 30 min.

The participants were instructed to look at each solution from above, and to identify the flavors that they perceived as corresponding most closely to the color of the solution. They had to indicate their response by making a tick on a list using a paper-based response sheet. The following options were available on the list: Strawberry, pear, lemon, melon, lime, orange, aniseed, spearmint, liquorice, cherry, lettuce, vanilla, toffee, cream soda, apple, peach, raspberry, pineapple, yoghurt, blackcurrant, flavorless, or other.

--

The results of Experiment 1 demonstrated that solutions of certain colors are more often associated with particular flavors (than with the other flavor options presented on the flavor list) when people had to link the color of the solution with a flavor by inspecting it visually (but without tasting it).

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28239

Joo noita tutkimuksia tosiaan on, joissa otanta on pieni ja kiinnostaisikin tietää, saadanko nämä tulokset toistettua? Hiljattain nimittäin paljastui, että psykologisista tutkimuksita karkeasti noin puolissa ollaan todennnäköisesti päädytty tuloksiin, jotka eivät ole yleistettävissä. Jos otanta on pieni ja kyse on ihmisten mielipiteestä, olen erittäin skeptinen, että tulos olisi heti ensimmäisenä yleistettävissä.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

MooM
Seuraa 
Viestejä7755

Hänen pyhyytensä kirjoitti:
Joo noita tutkimuksia tosiaan on, joissa otanta on pieni ja kiinnostaisikin tietää, saadanko nämä tulokset toistettua? Hiljattain nimittäin paljastui, että psykologisista tutkimuksita karkeasti noin puolissa ollaan todennnäköisesti päädytty tuloksiin, jotka eivät ole yleistettävissä.

En ihmettele yhtään. Toisaalta aina se ei ole se pointtikaan, koska ollaan kiinnostuneita nimenomaan siitä lmiöstä (esim tuossa värin ja odotetun maun yhteys). Kun se on saatu näkyviin, ei ole kriittistä, miten se yleistyy. Mutta tietenkin sen pitää olla toistettavissa samankaltaisessa populaatiossa. 

Yksi vaikuttava tekijä on monitestausongelma. Jos on monta muuttujaa ja ne testataan jokainen vuorollaan (esim ryhmäerojen suhteen), todennäköisyys saada jokin tilastollisesti merkitsevä tulos on paljon isompi kuin yhtä muuttujaa testaamalla. 

Esimerkiksi aivokuvantamisen töissä (kuva-alkioita satoja tuhansia) tämä otetaan huomioon sillä, että vaaditaan paljon isompi merkitsevyys tai korjataan tuo bias https://en.wikipedia.org/wiki/Family-wise_error_rate . Tai vaaditaan aktivaatioksi klustereita (köntti lähekkäisiä kuva-alkioita), mikä soveltuu muuten aika moneen asetelmaan.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28239

Jos kyse on sellaisesta tutkimuksesta, jossa tutkitaan, onko jotain ilmiötä a, b tai c edes olemassa, jotta sen yleisyyttä voisi ylipäätään tutkia, minulla ei ole nokan koputtamista, mutta ainakin Tiede-lehden otsikosta saa sen käsityksen, että tulos ei ole pelkästään laadullinen vaan myös määrällinen. Tulos voi olla oikein, mutta väitteeni on, että omien ja mahdollisesti virheellisten käsitysteni pohjalta se voi olla sitä vain vahingossa.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28239

Tulos... Tulos että 57 kpl parikymmpisestä miehestä enemmistö äänesti kuten äänesti on mitä ilmeisemmin on oikeassa, (tuskin tutkimuksessa sorruttu metodologisiin virheisiin) mutta ainakin Tiede-lehden otsikko, jossa tulos yleistetään, voi olla oikein, vain vahingossa.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Alkuperäinen koeasetelma on hölmö. Oikeasti koe olisi pitänyt järjestää niin, että miehiä olisi pyydetty tarkastelemaan tyynyjä, joita ovat pitäneet naiset jalkojensa välissä. Silloin olisi tullut paljon selvemmin ja näkyvämmin esille naisen viehättävyys.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat