Seuraa 
Viestejä1

En ymmärrä yhtään mikä on jännite ja miten se ilmenee ja miten se syntyy. Voisiko joku selittää mahd. yksinkertaisesti, että missä ja miten pistorasiassa on jännite sekä esim. kaukosäätimessä? Miten jännite aiheuttaa sähkövirran? Miten ja miksi on esim. 50V ja 200V?
En myöskään ymmärrä tuota vaihtovirtaa, että mihin se muuttaa suuntaa ja miksi.

Sivut

Kommentit (71)

ekavekara
Seuraa 
Viestejä8180

Atsu kirjoitti:
En ymmärrä yhtään mikä on jännite ja miten se ilmenee ja miten se syntyy. Voisiko joku selittää mahd. yksinkertaisesti, että missä ja miten pistorasiassa on jännite sekä esim. kaukosäätimessä? Miten jännite aiheuttaa sähkövirran? Miten ja miksi on esim. 50V ja 200V?
En myöskään ymmärrä tuota vaihtovirtaa, että mihin se muuttaa suuntaa ja miksi.

Mieti asiaa analogisesti paineen kautta. Jännite on kuin vesijohtoverkoston paine. Kun putkeen tehdään pieni reikä, syntyy pieni (vesi)virta, jonka tuo em. paine aiheuttaa. Jos reikä on suuri, syntyy suuri virta. Ja tässä reiän koko on virtapiirin johtavuus, eli vastuksen käänteisarvo. Ja samalla analogialla tuo paine (veden nopeus) kertaa virran suuruus (veden määrä) kuvastaa sitä tehoa, joka virtaus saa aikaan.

Vaihtovirran tapauksessa analogia on hankalampi, kun siinä paine ja imu vaihtelee 50 kertaa sekunnissa (verkkovirta). Mutta idea on ihan sama, vaikka virran suunta muuttuu koko ajan. Sykkivä paine-ero siirtää energiaa putken toiseen päähän hieman kuin tanko, jota heilutellaan toisesta päästä, mutta vaikuttaa myös toisessa päässä.
Aiheesta on paljon hyviä kirjoja kirjastossa.

Vänni
Seuraa 
Viestejä339

Jos oikeasti haluaa sähköä ymmärtää paras olisi ostaa jokin alan alkeis rakennussarja.  Tässä voisi olla mm.  vanhanmallinen litteä 4.5v taskulanpun paristo. Tässä hyvää se, että saa  virran  ulos metalliliuskoista hyvin johtimilla ilman paristokoteloakin. Luhyempi piuska on + ja pidempi metalliliuska - .  

Likäksi voisi olla ihan tavallinen taskulankun polttimo. Sähkämagneetin tekoon emaloitua kuparilankaa. Sekä  vielä yksinapainen kytkin. 

Tässä olisi sellainen alkeellisin osien kokoonpano josta voisi aloitaa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Diam
Seuraa 
Viestejä2835

Löytyskö kuulkaa mozkuun n. 9 V tai alle akkua, kun 6 V tahtoo keittää, 12 V on liian iso.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1782

Sähkögeneraattori on laite, joka muuntaa esim. tuulienergiaa tai ydinenergiaa sähköenergiaksi. On muitakin tapoja saada aikaan sähköenergiaa, esim. paristot.

Coulombi (1C) on noin triljoona elektronia. Sähkövirta on useimmin juuri energian aiheuttamaa elektronien virtausta johtimessa ja laitteen (esim. hehkulampun) läpi.

Virran suuruus   I=3A (kolme ampeeria), jos laitteen läpi kulkee 3C (kolme coulombia) sekunnissa.

Jännite U=2V (kaksi volttia), jos jokainen laitteen läpi kulkeva coulombi luovuttaa laitteelle kaksi joulea energiaa.

Energia yksi joule (1 J) tarvitaan n. 1kg punnuksen nostamiseen 10cm verran.

Ylläoleva piiri luovuttaa sekunnissa energian E=IUt=3A*2V*1sec = 6 J. (Laitteen läpi kulkee siis 3 coulombia sekunnissa ja jokainen läpi kulkeva coulombi luovuttaa laitteelle 2 joulea energiaa).

Vaihtovirta johtuu useimmiten generaattorin rakenteesta, joka johtaa sähköenergian muuttamaan

jatkuvasti suuntaansa.  Esimerkiksi taloussähkön sähkövirran suunta vaihtuu 50 kertaa sekunnissa.

Vastus R on äärimmäisen vaikea käsittää. Saksalainen G.Ohm totesi mittaamalla vastuksen kaavan olevan R=U/I, jolloin sen laaduksi tulee J/C:C/s = Js/C2 eli aktio coulombia kohti heikkenee niin ja niin monta  joulesekuntia  jokaista läpikulkenutta coulombia kohti (vrt. kiihtyvyys m/s2 eli vauhti muuttuu niin ja niin monta metriä sekunnissa joka sekunti). Aktio coulombia kohti ei kuitenkaan heikkene rajatta, koska generaattori tai paristo luovuttaa virtapiiriin yhä uutta energiaa. Resistanssin yksikköä Js/C2 kutsutaan tavallisesti "ohmiksi".

Diam
Seuraa 
Viestejä2835

Tähän sopiikin semmoinen kysymys, että otan mopostani säätimen (volttiregu) pois ja laitan pelkän tasasuuntaajan 6 V akulle. Käykö 12 V skootterin tasasuuntaussilta ja kestääkö akku. Onko kokemusperäisiä havaintoja.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

mdmx
Seuraa 
Viestejä6187

Atsu kirjoitti:
En ymmärrä yhtään mikä on jännite ja miten se ilmenee ja miten se syntyy. Voisiko joku selittää mahd. yksinkertaisesti, että missä ja miten pistorasiassa on jännite sekä esim. kaukosäätimessä? Miten jännite aiheuttaa sähkövirran? Miten ja miksi on esim. 50V ja 200V?
En myöskään ymmärrä tuota vaihtovirtaa, että mihin se muuttaa suuntaa ja miksi.

Volts, Amps, and Watts Explained

https://www.youtube.com/watch?v=mvuHsu8S6v8

ekavekara
Seuraa 
Viestejä8180

Diam kirjoitti:
Tähän sopiikin semmoinen kysymys, että otan mopostani säätimen (volttiregu) pois ja laitan pelkän tasasuuntaajan 6 V akulle. Käykö 12 V skootterin tasasuuntaussilta ja kestääkö akku. Onko kokemusperäisiä havaintoja.

Teoriassa ei kestä, vaan akku kiehuu tyhjäksi. Akun latausjännite ei saa olla liian suuri, vaan akun tyypistä riippuen noin 14...15V  12V akulla, eli noin 7-8V 6V akulla.  Pelkkä tasasuuntaaja ei tasaa jännitettä.

Lyde19
Seuraa 
Viestejä5464

Juu, pienivirtaisessa systeemissä akun oletetaan tasaavan jännitteen niin että lataussäädintä ei kustannussyistä laiteta.
Pidempään ajettaessa/ladattaessa akku keittää ja vesi haihtuu akusta. Vettä kannattaa lisäillä akkuun, ei tuosta muuta haittaa ole.

Diam
Seuraa 
Viestejä2835

8 V akkuja löytyy ja ladaatavien työkalujen akkuja joka Voltti lähtöön, mutta ajattelin vastaavaa kuormaa kuin sinä, mutta jotain ajovalopoltinta akun +-navan ja sillan väliin. Tällä hetkellä siinä on kahtiasahattu auton akku, jotta watteja on tarpeeksi, ei pätki yhtään. Semmonen 25 Ah riittää mökkiteille, sen pitemmälle ei luotto riitä enää moppeleihin, joutuu työntämään takasin.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1782

käyttäjä-3779 kirjoitti:
Sähkögeneraattori on laite, joka muuntaa esim. tuulienergiaa, vesiputouksen energiaa tai ydinenergiaa sähköenergiaksi. On muitakin tapoja saada aikaan sähköenergiaa, esim. paristot. Yksinkertaisessa generaattorissa on magneettikenttä, jonka voimaviivoja  johdinsilmukka

pyöriessään hankaa, mistä syntyy sähkö

https://www.aggregaatit.com/ajankohtaista/generaattori/

Coulombi (1C) on noin triljoona elektronia. Sähkövirta on useimmin juuri energian aiheuttamaa elektronien virtausta virtapiirissä kuten johtimessa ja sähkölaitteen (esim. hehkulampun tai moottorin) läpi.

Virran suuruus   I=3A (kolme ampeeria), jos laitteen läpi kulkee 3C (kolme coulombia) sekunnissa (esimerkki)

Jännite U=2V (kaksi volttia), jos jokainen laitteen läpi kulkeva coulombi luovuttaa laitteelle tai vastukselle kaksi joulea energiaa. (esimerkki)

Energia yksi joule (1 J) tarvitaan n. 1kg punnuksen nostamiseen 10cm verran.

Ylläoleva piiri luovuttaa sekunnissa energian E=IUt=3A*2V*1sec = 6 J. (Laitteen läpi kulkee siis 3 coulombia sekunnissa ja jokainen läpi kulkeva coulombi luovuttaa laitteelle 2 joulea energiaa).

Vaihtovirta johtuu useimmiten generaattorin rakenteesta, joka johtaa sähköenergian muuttamaan

jatkuvasti suuntaansa.  Esimerkiksi taloussähkön sähkövirran suunta vaihtuu 50 kertaa sekunnissa.

Vastus R on äärimmäisen vaikea käsittää. Saksalainen G.Ohm totesi mittaamalla vastuksen kaavan olevan R=U/I, jolloin sen laaduksi tulee joulea coulombia kohti jaettuna coulombilla sekuntia kohti,  J/C:C/s  =  Js/C2  eli aktio (aktio Js) coulombia kohti heikkenee niin ja niin monta  joulesekuntia  jokaista läpikulkenutta coulombia kohti (vrt. kiihtyvyys m/s2 eli vauhti muuttuu niin ja niin monta metriä sekunnissa joka sekunti). Aktio coulombia kohti ei kuitenkaan heikkene rajatta, koska generaattori tai paristo luovuttaa virtapiiriin yhä uutta energiaa. Resistanssin yksikköä Js/C2 kutsutaan tavallisesti "ohmiksi"  

Vastuksen toimintaa tuskin ymmärtää kukaan.

Tehon P tavallinen yksikkö on  joulea sekunnissa eli wattia (J/s  eli W). Äskeisen sähkölaitteen teho on

P = I U  =  3C/s * 2J/C  =  6 J/s eli W.

Ainoa tapa edes alkeellisesti ymmärtää jännitettä U voltteina (V) ja virtaa I ampeereina (A) on yllä esitetyllä tavalla soveltaa coulombin ja joulen käsitteitä, jotka myös on (likimääräisesti) esitelty yllä.

Toinen mahdollisuus on(kuten koulukrjoissa) vain tottua laatuihin V ja A välittämättä varsinaisesti ymmärtää niiden sisältöä.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7074

käyttäjä-3779 kirjoitti:
käyttäjä-3779 kirjoitti:
Sähkögeneraattori on laite, joka muuntaa esim. tuulienergiaa, vesiputouksen energiaa tai ydinenergiaa sähköenergiaksi. On muitakin tapoja saada aikaan sähköenergiaa, esim. paristot. Yksinkertaisessa generaattorissa on magneettikenttä, jonka voimaviivoja  johdinsilmukka

pyöriessään hankaa, mistä syntyy sähkö

https://www.aggregaatit.com/ajankohtaista/generaattori/

Coulombi (1C) on noin triljoona elektronia. Sähkövirta on useimmin juuri energian aiheuttamaa elektronien virtausta virtapiirissä kuten johtimessa ja sähkölaitteen (esim. hehkulampun tai moottorin) läpi.

Virran suuruus   I=3A (kolme ampeeria), jos laitteen läpi kulkee 3C (kolme coulombia) sekunnissa (esimerkki)

Jännite U=2V (kaksi volttia), jos jokainen laitteen läpi kulkeva coulombi luovuttaa laitteelle tai vastukselle kaksi joulea energiaa. (esimerkki)

Energia yksi joule (1 J) tarvitaan n. 1kg punnuksen nostamiseen 10cm verran.

Ylläoleva piiri luovuttaa sekunnissa energian E=IUt=3A*2V*1sec = 6 J. (Laitteen läpi kulkee siis 3 coulombia sekunnissa ja jokainen läpi kulkeva coulombi luovuttaa laitteelle 2 joulea energiaa).

Vaihtovirta johtuu useimmiten generaattorin rakenteesta, joka johtaa sähköenergian muuttamaan

jatkuvasti suuntaansa.  Esimerkiksi taloussähkön sähkövirran suunta vaihtuu 50 kertaa sekunnissa.

Vastus R on äärimmäisen vaikea käsittää. Saksalainen G.Ohm totesi mittaamalla vastuksen kaavan olevan R=U/I, jolloin sen laaduksi tulee joulea coulombia kohti jaettuna coulombilla sekuntia kohti,  J/C:C/s  =  Js/C2  eli aktio (aktio Js) coulombia kohti heikkenee niin ja niin monta  joulesekuntia  jokaista läpikulkenutta coulombia kohti (vrt. kiihtyvyys m/s2 eli vauhti muuttuu niin ja niin monta metriä sekunnissa joka sekunti). Aktio coulombia kohti ei kuitenkaan heikkene rajatta, koska generaattori tai paristo luovuttaa virtapiiriin yhä uutta energiaa. Resistanssin yksikköä Js/C2 kutsutaan tavallisesti "ohmiksi"  

Vastuksen toimintaa tuskin ymmärtää kukaan.

Tehon P tavallinen yksikkö on  joulea sekunnissa eli wattia (J/s  eli W). Äskeisen sähkölaitteen teho on

P = I U  =  3C/s * 2J/C  =  6 J/s eli W.

Ainoa tapa edes alkeellisesti ymmärtää jännitettä U voltteina (V) ja virtaa I ampeereina (A) on yllä esitetyllä tavalla soveltaa coulombin ja joulen käsitteitä, jotka myös on (likimääräisesti) esitelty yllä.

Toinen mahdollisuus on(kuten koulukrjoissa) vain tottua laatuihin V ja A välittämättä varsinaisesti ymmärtää niiden sisältöä.

Toi P=U*I pätee siis vain tasasähköllä.

Lyde19
Seuraa 
Viestejä5464

No jos haluaa sitä akkujännitettä nostaa niin perinteiset polttimot palavat kirkaasti mutta eivät kovin pitkään ylijännitteellä. Joten kannattaa ensin vaihtaa led-polttimot jotka kuluttavat muutenkin vähemmän virtaa joka pienentää latausvirtaa ja mopo kulkee ainakin teoriassa tehonsäästön verran lujempaa.
Kun on led-polttimot niin laittaisin kaksi liion-kennoa (5Ah?) akuksi joilla napajännite on 7,2V - 8,4V.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä32161

käyttäjä-3779 kirjoitti:
Vastuksen toimintaa tuskin ymmärtää kukaan.

Se on kuljetusteorian perusasioita. On se toki hieman teoreettinen tieteenala, mutta peruskauraa puolijohde- tai kiinteän aineen fysiikan parissa työskenteleville. Ohmin laki johtuu tyylikkäästi elektronitilojen Schrödingerin yhtälön ratkaisusta periodisessa kiteessä.

Lainaus:
Ainoa tapa edes alkeellisesti ymmärtää jännitettä U voltteina (V) ja virtaa I ampeereina (A) on yllä esitetyllä tavalla soveltaa coulombin ja joulen käsitteitä, jotka myös on (likimääräisesti) esitelty yllä.

Sähkökentän ja potentiaalin kautta lähestyminen on parempi tapa ymmärtää jännitettä, jos aikoo saavuttaa käsienheiluttelutasoa vakavampaa ymmärrystä. Sähkövirta varausten siirtymisenä on triviaali asia ymmärtää.

Lainaus:
Toinen mahdollisuus on(kuten koulukrjoissa) vain tottua laatuihin V ja A välittämättä varsinaisesti ymmärtää niiden sisältöä.

No ihan peruskoulu- tai lukiokirjoista ei näitä asioita ymmärrä muuten kuin ulkoa opiskelemalla. Mutta eivät ylioppilaskirjoitukset ole onneksi korkein inhimillisen tiedon taso näissä asioissa. Joku on joskus miettinyt asioita hieman pitemmällekin, opetussuunnitelmia laativat humanistit eiväåt vain ymmärrä sen hienoutta ja jättävät ne pois.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat